KUULOLIITON JULKAISU 4 2014 kuuloviesti EHDOKKAAT KUULOLIITON JOHTOON JÄRJESTÖT ovat kansalaistoiminnan selkäranka Sami Sarjula: KUULO KOETUKSELLA RALLEISSA MUUTTUVA JÄRJESTÖTYÖ 1
Muuttuva järjestötyö Kuuloviesti 4 2014 6 KANSI Lasten leirillä: Tytöt esittelevät valitsemiaan villasukkia keppihevosta varten. 24 30 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 5 Puheenjohtajan palsta 6 Lasten leirillä aikamatkailtiin 8 Terveydeksi 10 Hyötyä ja huvia 12 Järjestöt ovat kansalaistoiminnan selkäranka 13 Pakina: Dolce Vita 14 Esittelyssä ehdokkaat Kuuloliiton johtoon 23 Teknoviesti 24 Reportteri: Kuulo koetuksella ralleissa 26 Kirjat: Äänekäs ja hiljainen maailma 27 Kirjat: Tulkiksi syntyneen tarina 28 Näkökulma: Pro Kopola -liike käynnistyi 30 Kentältä 34 Kuntoutuskurssit 35 Ilmoitustaulu 38 Ristikko 39 Ledaren SEURAAVAN LEHDEN TEEMANA ON HARRASTUKSET. AINEISTON TULEE OLLA TOIMITUKSESSA VIIMEISTÄÄN 6.10. KANNEN KUVA: ANNETTE FAGERSTRÖM Kuuloliitto ry:n julkaisu 79. vuosikerta, 6 kertaa vuodessa. Kuuloliitto ry Ilkantie 4, 00400 Helsinki puhelin (09) 5803 830 kuuloviesti@kuuloliitto.fi Vastaava päätoimittaja: Pekka Lapinleimu (09) 5803 300, 040 8232 471 Päätoimittaja: Juha Hietala 050 569 7978 Toimitus: Annette Fagerström 0400 864 460 Erkki Ahonen 040 5608 322 Ulkoasu: Kaija Savola Toimitusneuvosto: Matti Maukonen pj. Arja Niskanen, Sanni Valtonen, viestintäpäällikkö Juha Hietala Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puh. (09) 5803 324 tai (09) 5803 330 tai www.kuuloliitto.fi Tilaushinta 35 e vsk muille kuin jäsenille, kappalehinta 6 e Ilmoitusmyynti: Tuplas Oy 0400 955 295 Ilmoitusaineistot: info@tuplas.fi www.kuuloliitto.fi www.kuulosuoja.fi www.kuulokynnys.fi www.moottorikorvat.net ISSN-L 0023-5741 ISSN 0023-5741 (painettu) ISSN 2242-6752 (verkkolehti) 2
Pääkirjoitus Meidän on kyettävä muuttumaan joustavasti ihmisten tarpeiden mukaan. Takaisin juurille muutosta kaihtamatta Rovastinna Naimi Päiwiö, liittomme perustaja, joutui panttaamaan vihkisormuksensa ja kirjoituskoneensa saadakseen ensimmäisen huonokuuloisten oman lehden, Kuulovikaisen, julkaistuksi. Vuonna 1935 elettiin vielä maailmanlaajuisen lamakauden kourissa, mutta siitä kuten muistakin lamoista, selvittiin. Kuuloliiton toiminta oli aivan ratkaisevaa kuulovammaisten aseman kannalta liiton alkuaikoina. Silloin tiedon kerääminen ja jakaminen oli keskeisintä. Nyt vaikutamme päätöksentekijöihin, kuuloalan ammattilaisiin, viranomaisiin ja kansalaisiin sekä kehitämme alan yhteistyötä. Työmäärä on vuosien mittaan ollut valtava kuuloapuvälineiden maksuttomuus, kotimaisten ohjelmien TV-tekstitys, tulkkauspalvelut, esteettömyysasioiden huomioon ottaminen päätöksenteossa suuri osa näistä on toteutunut liitomme aloitteista. 2000-luvun alussa liitolla oli 92 työntekijää, kun meitä on nyt 56. Väkeä on jouduttu vähentämään pääosin kuntoutuksesta, koska pienet järjestöt eivät pysty massiiviseen ja halpaan palvelutuotantoon kuten suuret yksiköt. Töitä on jaettu uudelleen ja niitä tehdään välillä urakalla niin palkollisten kuin vapaaehtoisten toimesta. Olemme kuitenkin saavuttaneet tärkeimmät tavoitteemme ja tehneet uudet suunnitelmat. Väestön ikääntyminen sekä paikallisten lähipalveluiden katoaminen antaa edunvalvontatyöllemme haastetta kerrakseen. Yhä enemmän vastuuta ja valtaa siirtyy luottamusmiehille, koska heillä on paras asiantuntemus kentän haasteista sekä niiden mahdollisista ratkaisuista. Meidän onkin asetettava tehtävämme tärkeysjärjestykseen ja keskityttävä olennaisiin, konkreettisiin asioihin. Henkilöjäsentemme määrä on pysynyt käytännössä ennallaan, joka osaltaan kertoo jäsentemme sitoutumisesta ja toivottavasti myös tyytyväisyydestä. Myös Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustustason vuosien 2009 2012 laskun jälkeen viimeiset kaksi vuotta avustuksemme ovat nousseet, varsinkin tänä vuonna. Luottamusmiehet, henkilöstö ja sidosryhmät osallistuivat uuden pitkän aikavälin suunnitelmamme, strategian 2015 17 laatimiseen. Tästä on se hyöty, että yhdessä toimiminen on mielekästä, kun meidän kaikkien ajatusmaailmat ovat samansuuntaiset. Toisaalta arki ratkaisee miten sekä vapaaehtoiset että toimihenkilöt saadaan sitoutumaan ja kokemaan strategiamme oikeaksi ja tärkeäksi. On myös uskallettava kyseenalaistaa nykytila. Muutokset eivät ainoastaan häiritse toimintaamme, vaan niitä voidaan hyödyntää organisaation eduksi. Muutoksilla on aina vaikutuksia työntekijöihin ja sidosryhmiin. On erittäin tärkeää, että pidämme jäsenemme ja nykyiset asiakkaamme ajan tasalla Kuuloliiton toimista. Meidän on kyettävä muuttumaan joustavasti ihmisten tarpeiden mukaan. Palataan siis juurillemme huonokuuloisten ihmisten oikeuksien valvomiseen. Se on tehtävä yhteistyössä jäsenten ja toimihenkilöiden kanssa unohtamatta muita järjestöjä sekä viranomaisia. Naimi Päiwiön viesti kiteytettynä 84 vuoden takaa on yhä ajankohtainen: Kenelläkään ei ole varaa toimia yksin. l Pekka Lapinleimu ANNETTE FAGERSTRÖM 3
Lyhyesti JUHA HIETALA 112-hätätekstiviesti käyttöön vuoden 2015 aikana Hätäkeskustoimintaa koskevan lainmuutoksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 aikana. Kuulovammaisten kannalta olennaista on, että uudistuksen myötä käyttöönotettava hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa myös 112-hätätekstiviestien vastaanottamisen. Palvelun käyttö tulee vaatimaan ennakkorekisteröitymisen. Tekstiviestillä tehdyn ilmoituksen käsittely kestää noin 10 15 minuuttia, kun puhelimitse tehty ilmoitus käsitellään keskimäärin 1 2,5 minuutissa. Viestintämarkkinalain mukaan teleyritykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että käyttäjät saavat myös tekstiviestillä maksutta yhteyden hätänumeroon 112. Lisätietoja aiheesta: http://www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/ hatailmoituksiin_vastaaminen Lähde: Sisäasianministeriö Hallituksen päätöksiä Hallitus käsitteli kesäkuun kokouksessaan liittovaltuuston valmisteluun antamat asiat ja evästi toiminnanjohtajaa niihin vastaamisessa. Hallitus päätti yksimielisesti perustaa osakeyhtiön, jonka toiminimeksi tulee Kuulo-Auris Oy. Yhtiön hallituksen jäseniksi valittiin Pekka Lapinleimu, Eeva Härkänen ja Ilkka Sivula, joka valittiin myös yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Tilintarkastajaksi valittiin Helena Sinisalo. Hallitus hyväksyi Jentafon Oy:n Kuuloliiton kannatusjäseneksi ja päätti myöntää ansiomerkit esitysten mukaisesti. Kuuroutuneiden pohjoismainen neuvosto kokoontui Espoon Korpilammella toukokuun lopulla järjestettyyn seminaariin kokoontui kaikkiaan reilut neljäkymmentä osanottajaa pohtimaan tulkkauspalveluihin liittyviä haasteita. Kaikissa Pohjoismaissa on tällä hetkellä pulaa kirjoitustulkeista. Teksti: Juha Hietala ja Sirpa Lauren Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vieraili seminaarissa lauantaina vaalikampanjansa viime metreillä. Pietikäinen nosti puheenvuorossaan esiin kilpailutukseen liittyviä ongelmia. Tällä hetkellä Suomessa kilpailutetaan tulkkaus- ja kuntoutuspalveluja, joille ei Pietikäisen mukaan ole todellisia markkinoita. Pietikäinen piti tärkeänä, että vammaisjärjestöt olisivat mukana aktiivisesti vaikuttamassa EU-tason säätelyyn ja kotimaiseen lainsäädäntöön. Tekstiili- ja käsitetaiteilija Jenni- Juulia Wallinheimo kertoi muotoilun vaikutuksesta vammaiskuvaan. Wallinheimon mukaan nykyiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat vailla ilmaisuvoimaa ja kiinnittävät syrjäytyneet muotoilullaan osaksi marginaalia. Vammaisilla ei ole mahdollisuutta myöskään aina eettisiin valintoihin, vaan he joutuvat toimimaan joskus omia periaatteitaan vastaan. Wallinheimo painotti, että apuvälineisiin kaivattaisiin lisää persoonallisuutta, sillä muotoilu nykyisellään tukee kuvaa tuen tarpeessa olevasta vammaisesta. Vammaisia on vielä liian vähän mukana apuvälineiden suunnittelussa. Haluan kannustaa vammaisia ilmaisemaan toiveitaan ja ideoitaan, Wallinheimo korosti. NHS:n sihteeri Cilla Schroeder esitteli, millaista kirjoitustulkkikoulutusta Pohjoismaissa järjestetään. Tällä hetkellä Islannissa ja Färsaarilla ei ole kirjoitustulkkikoulutusta, vaan tulkkaus toteutetaan vapaaehtoistyönä. Maat kuitenkin pyrkivät aloittamaan kirjoitustulkkien koulutuksen. Tanskassa kuulovammaisjärjestö Horeforeningen puolestaan kouluttaa tulkkeja. Muissa Pohjoismaissa kirjoitustulkkien koulutus tapahtuu oppilaitoksissa. Suomessa ammattikorkeakoulut järjestävät vuoden mittaisia koulutusjaksoja. Ruotsissa kirjoitustulkkikoulutus yritetään saada korkeakouluun kansankorkeakoulusta. Norjassa koulutus on yliopistotasoinen ja se pätevöittää sekä viittomakielen että kirjoitustulkiksi. Kaikissa Pohjoismaissa on jatkuvasti pulaa kirjoitustulkeista ja alueellisia eroja tulkkauspalveluiden saatavuudessa. Tulkkien työsuhteen epävarmuus vaikuttaa siihen, että laajaa kiinnostusta kouluttautua kirjoitustulkiksi ei ole. 4
Puheenjohtaja Niukkenevista taloudellisista voimavaroista huolimatta näen Kuuloliiton tulevaisuuden valoisana. Toisiaan tukien parhaisiin tuloksiin Vapaaehtoisten osuus Kuuloliiton järjestötoiminnassa korostuu lähivuosina olennaisesti jo siitä syystä, etteivät liiton niukkenevat resurssit kohta enää yksinään riitä palkatun henkilöstön tarjoamiin palveluihin. Tänä vuonna saamme päärahoittajaltamme Raha-automaattiyhdistykseltä liki 900 000 euroa vähemmän avustuksina kuin mitä saimme vuonna 2008. Samanaikaisesti myös kuntoutuksen tuotot ovat suorastaan romahtaneet ensin asiakaspulan ja tämän vuoden alusta lukien Kelan rahoittamien kuntoutuskurssien vähentymisen seurauksena. Tapahtunut kehitys näkyy suoraan myös liiton palkatun henkilöstön määrässä. Liki sadasta työntekijästä on tultu noin 50:een. Sanomattakin on selvää, että liiton on pystyttävä järkeistämään toimintaansa resurssien mukaiseksi. Kuuloliiton tulevien vuosien menestys pohjautuu vapaaehtoisten ja liiton työntekijöiden väliseen yhteistyöhön. Kentällä toimivat vapaaehtoiset ovat eräänlaisia kuulon lähettiläitä, joita liitto lähetystönä tukee muun muassa tarjoamalla koulutusta ja toiminnanohjausta eri toimintalohkoilla. Mikäli lähettiläiltä kantautuu riittävässä määrin hälyttäviä signaaleja jonkun asian kuntoon saattamiseksi, tarttuvat työntekijät järeämpiin keinoihin ja ovat yhteydessä päättäjiin, kuten ministeriöihin ja terveydenhuollon asiantuntijoihin. Liiton tuki yhdistyksille ja niiden vapaaehtoisille on ensiarvoisen tärkeää. Sen merkitystä ei pidä väheksyä. Hyvin suunniteltuna ja oikein kohdennettuna se voimistaa järjestötyötä ja motivoi vapaaehtoisia toimimaan yhteiseksi hyväksemme. Erityisen suosittuja viime vuosina ovat olleet mm. kuulolähipalveluun, esteettömyyteen, viestintään ja tulkkauspalveluihin liittyvät koulutukset ja toiminnanohjaukset. Ne ovat olleet erittäin tasokkaita ja monissa tapauksissa tulijoita olisi ollut enemmän kuin on voitu ottaa. Liitto seuraa koulutuksen ja toiminnanohjauksen vaikuttavuutta mm. raportoinnin avulla sekä yhdistyksissä käytävin kehityskeskusteluin. Ehkä jatkossa olisi syytä aika ajoin arvioida koulutustoiminnan resursseja ja niiden kohdentamista. Näin vältettäisiin Lounais-Suomen piirin kaltaiset kokemukset kuulolähipalvelukoulutuksessa, johon olisi ajoittain ollut jopa tuplaten enemmän halukkaita mihin resurssit ovat riittäneet. Liiton palkattua henkilöstöä tarvitaan tulevaisuudessakin tukemaan yhdistyksiä ja ohjaamaan järjestötoimintaa alueellisesti. Myös media pommittaa toimihenkilöitä monilla kysymyksillään esimerkiksi kuulonsuojaukseen, esteettömyyteen ja ikääntyvän väestön palveluiden turvaamiseen liittyen. On hyvä, että liiton keskustoimistossa Valkeassa Talossa pidetään huolta yhteisestä linjasta suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Niukkenevista taloudellisista voimavaroista huolimatta näen Kuuloliiton tulevaisuuden valoisana. Yhdessä toisiamme tukien pääsemme parhaisiin tuloksiin. l Antero Penttinen ANNETTE FAGERSTRÖM 5
LASTEN LEIRILLÄ AIKAMATKAILTIIN Kuuloliiton kesän toinen lasten leiri pidettiin 23. 28.6. Salon Kruusilassa, Bergvikin toimintakeskuksessa. Lasten leirit on tarkoitettu huonokuuloisille kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsille, mutta myös kuulevat sisarukset ovat tervetulleita mukaan. Kruusilan leirille osallistui 21 lasta, joista nuorin oli 7-vuotias ja vanhin 13-vuotias. Teksti ja kuvat: Annette Fagerström Tällä kertaa leirin teemana oli aikamatkailu. Torstaina lähdettiin keskiajan tunnelmiin. Kuningas vei lapset koko päivän mittaiseen seikkailuun. Leiriläiset pääsivät askartelemaan vaakunoita ja keppihevosia, sekä testaamaan kirjoittamista sulkakynällä. Leirin johtajana toiminut Juha-Mikko Nis kanen (37) on itsekin aikanaan osallistunut Kuuloliiton lasten ja nuorten leireille. Tällä kertaa vastuuta oli enemmän, sillä leirin pomo huolehtii siitä, että kaikki juoksevat asiat hoituvat. Tärkeintä leirillä on yhdessäolo. Lapset oppi vat, että muillakin on kuulokojeita ja, että niiden kanssa pystyy toimimaan. Leirien ohjaajat toimivat positiivisina roolimalleina. Enää kojeita ei häpeillä, vaan ne tuodaan rohkeasti esille, Juha kertoo. Vuosien varrella leirit ovat muuttaneet muotoaan. Esimerkiksi tekniikkaa on enemmän: induktiosilmukoita ja mikrofoneja. Perinteisistä pihaleikeistä ei kuitenkaan ole luovuttu, koska lasten vapaa-aika saattaa kulua liiaksikin tietokonepelien ympäröimänä, Juha toteaa. Leirille oman panoksensa antoi Kuuloliiton erityisasiantuntija, audionomi Karin Tuoma la. Karinilla on vahva kuntoutusosaaminen, ja koulutukseltaan hän on audionomi. Yhdessäolon lisäksi Korupisteessä valmistui sekä kaula- että käsikoruja. Serkukset Otava (12) ja Aarni (9) ja näyttivät viihtyvän leiritunnelmissa. Otava on ollut leirillä useamman kerran. Hänen mielestään parasta leirillä on syöminen ja nukkuminen. Aarnille leiri oli ensimmäinen. Mieleen leiriltä oli jäänyt erityisesti Rooma-päivä. Karin näkee tärkeänä kuuloa käsittelevät keskustelutuokiot lasten kanssa. Leirillä on hyvä mahdollisuus tehdä kuuloasiaa tutuksi lapsille. Leirilläkään kuuloasia ei nouse keskiöön, jos siitä ei jutella. Lapset innostuvat aiheesta helposti. Yhdessä pohditaan, minkälainen koje kullakin leiriläisellä on. Usein lapsi ei itse tiedä miksi hänellä on kuulokoje tai miten kaverin implantti eroaa hänen kojeestaan. Lapselle ja myös sisaruksille on tärkeää tehdä kuuloasiat mahdollisimman luonnolliseksi ja helposti lähestyttäväksi asiaksi, Karin kertoo. Myös vanhempien palaute kuulokeskusteluista on ollut positiivista. On tärkeää, että lapsi tulee kuulluksi henkilökohtaisella tasolla. Kun ryhmäkeskustelun kukin osallistuja on tarkkaan mietitty, myös arimmat uskaltautuvat kysymään itseään askarruttavia kysymyksiä. Leiriltä saa eväitä pitkälle tulevaisuuteen. l 6
Kuvat alkaen ylhäältä vasemmalta: Karin kertoo tytöille korvan rakenteesta. Keskusteluhetken päätteeksi oli mahdollisuus koristella oma kuulokoje timantein. Vasemmalla Cuki (13) ja oikealla Hilkka (10). Torstaipäivän leiritunnelmia keskiajalta. Nea (9) on käynyt Kuuloliiton leirillä monta kertaa. Tällä kertaa mukana oli myös pikkuveli. Leirin johtaja Juha-Mikko Niskanen. Leiriläiset ryhmäkuvassa. 7
Terveydeksi KOONTI JA KUVAT: ANNETTE FAGERSTRÖM Terveydeksi-palsta tarjoaa ajankohtaista tietoa kuulosta ja terveydestä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on monen tekijän summa, johon vaikuttavat muun muassa ihmissuhteet, uni, ravinto ja liikunta. TUOKSUTON VIIKKO LOKAKUUSSA ALLERGIA- JA ASTMALIITTO järjestää 13. 19.10.2014 Tuoksuton viikko -kampanjan tuoksuyliherkkien huomioimiseksi. Väestöstämme 10 40 prosenttia on tuoksuyliherkkiä. Tuoksuyliherkkä saa oireita mitä moninaisimmista tuoksuista. Hyväksi tarkoitettu tuoksu voikin aiheuttaa mm. pahoinvointia tai päänsärkyä. Myös monen allergiaa ja astmaa sairastavan oireet pahenevat hajusteista ja tupakansavusta. Tuoksuton viikko haastaa kaikki tuoksuttomuuteen. Tuoksuttomalla viikolla jätämme voimakkaat haju- ja partavedet käyttämättä, samoin tuoksuvan kosmetiikan tai tuoksuvat hiusten viimeistelyaineet. Suosimme tuoksuttomia pesuja huuhteluaineita. Tupakointipaikat siirretään sisäänkäynnistä syrjemmälle ja tupakoitsija ei polta juuri ennen palaveria tai muuta tapaamista. AIVOINFARKTI VAATII VÄLITÖNTÄ HOITOA AIVOINFARKTIN HOITO on minuuttipeliä. Hoidon nopeutuminen minuutilla tuo potilaalle lähes kaksi tervettä elinpäivää lisää. Ajoissa hoitoon pääseminen on mahdollista, jos sairastuneen lähellä on joku, joka tunnistaa aivoinfarktin tavalliset oireet. Lisäksi tarvitaan vain neuvokkuutta soittaa heti hätänumeroon 112. Muista nämä: w Sairastunut ei aina huomaa oireitaan tai ei pysty niiden takia itse soittamaan apua. w Liian moni jää kotiin odottamaan oireiden ohimenoa. Näissä tilanteissa valpas ja päättäväisesti toimiva lähimmäinen voi olla sairastuneen hengen ja terveyden pelastaja. w Sairastuneen puhe puuroutuu tai hänen on vaikea löytää sanoja. Toinen suupieli voi roikkua ja toisesta raajaparista katoavat voimat tai käsi ja jalka puutuvat. Potilaalla voi olla myös näköhäiriötä. Oireet voivat tulla yksittäisenä tai yhdessä, ja ne ovat yleensä kivuttomia. w Kun hätä näyttää aivoinfarktilta, soita 112. w Aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava 4,5 tunnin sisällä oireiden alkamisesta, mutta vaurioita tapahtuu jo tänäkin aikana. Siksi jokainen hoitoon pääsyssä voitettu minuutti on potilaalle elintärkeä. Lähde: Potilaan lääkärilehti Soita heti numeroon 112 Kun hätä on tämän näköinen, soita välittömästi numeroon 112. AIVOINFARKTIN OIREET: w Puhe puuroutuu tai sanat eivät löydy. w Toinen suupieli roikkuu. w Toisen raajan tai raajaparin voimat katoavat tai ne puutuvat. w Näköhäiriöitä. www.aivoliitto.fi 8
SUURI OSA KOVASTA RASVASTA SAADAAN MAITOTUOTTEISTA JA PÄÄRUOISTA SUOMALAISTEN RUOKAVALIO sisältää kovaa rasvaa enemmän kuin viisi vuotta aiemmin ja selvästi yli suositusten. Puolet kovasta rasvasta saadaan voita sisältävistä rasvoista sekä juustosta ja muista maitovalmisteista. Kovaa rasvaa saadaan myös liha- ja makkararuoista, joissa itsessään olevan kovan rasvan osuutta lisää niiden valmistuksessa usein käytetty maitorasva. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012 -tutkimuksen uusista tuloksista. Kovan rasvan osuus päivittäin syödystä rasvasta on n. 14%, kun suositus on 10%. Naiset syövät kovaa rasvaa juustoissa ja leivonnaisissa, miehet makkaroissa. Tyydyttynyt rasva tulee lihan omasta rasvasta ja ruoanvalmistuksessa käytetystä rasvasta tai muista rasvapitoisista raaka-aineista. Voilla ja voita sisältävillä rasvalevitteillä sekä juustoilla on myös suuri merkitys tyydyttyneen rasvan saannissa. Kaikkiaan suomalaiset saavat päivittäisestä energiastaan lähes kolmanneksen rasvoista. Kovan rasvan saannin vähentäminen onnistuu valitsemalla vähemmän kovaa rasvaa Jauhelihassa kannattaa suosia vähärasvaista vaihtoehtoa. sisältäviä levitteitä, juustoja ja maitovalmisteita. Maitovalmisteiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen rasvapitoisuuteen ja liharuokien valmistuksessa käytettävän lihan rasvapitoisuuteen ja muiden raaka-aineiden rasvan laatuun, opastaa erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. l Miehet saavat kovat rasvansa makkaroista, naiset juustoista ja leivonnaisista. 9
Muuttuva järjestötyö HYÖTYÄ JA HUVIA 8-vuotiaalle Joseph Ermille ja hänen äidilleen Karenille on parissa vuodessa tapahtunut paljon. Muutto Virosta Suomeen, esikoulun ja koulun alku uudessa kotimaassa, kielen opiskelu, äidin juuri alkanut uusi työ vaateliikkeessä ja avioituminen kesällä. Sekä Kuuloliiton perhekurssi ja Josephin kaksi kesäleiriä. Teksti ja kuva: Tarja Kivimäki Karen Erm tuli Suomeen puoli vuotta aiemmin, isovanhempien hoidossa ollut poika seurasi perässä asuntoasioiden järjestyttyä. Kahden, nyttemmin kolmen hengen perhe asuu Kauniaisissa äidin kauniisti maalaamassa ja tapetoimassa tilavassa kaksiossa. Joseph aloittaa toisen luokkansa Mäntymäen lähikoulussa. Opettaja käyttää mikrofonia vain Josephin takia. Vaikka kukaan muu ei sitä tarvitse! Se on tosi hienoa; ei olisi itselle tullut mieleenkään kysyä tai pyytää sellaista, äiti kiittelee. Myös lapset puhuvat mikrofoniin työskenneltäessä ryhmissä. Pojan koulu on lähtenyt mukavasti käyntiin ja hän sai heti suomalaisia kavereita, vaikkei yhteistä kieltä alussa ollutkaan. Josephin kuulovamma diagnosoitiin jo Virossa ja hänellä on käytössä kolmannet kuulokojeensa. Kuulo on alentunut 50 % kummassakin korvassa. Suomeen muutto mietitytti äitiä kielen oppimisen takia, koska vielä kolme vuotta sitten Joseph ei puhunut kunnolla äidinkieltäänkään. Toisaalta, työ loppui Virossa ja Karen Erm oli kuullut, että Suomi olisi parempi paikka asua esimerkiksi sosi aaliturvan takia. Olemme saaneet paljon apua. Jo esikoulusta meitä neuvottiin ottamaan yhteyttä HUS:in Kuulokeskukseen. Olin kyllä itsekin selvittänyt asiaa, mutta he olivat niin ystävällisiä, että neuvoivat meitä sinne. Valkean talon perhekursseilla äiti kertoo saaneensa paljon uutta tietoa. Esimerkiksi siitä, että ei ole kuulolle hyväksi lisätä musiikin volyymiä tai pitää tv:n ääntä kovemmalla, jotta lapsi kuulisi paremmin. Virossa lääkäri vain totesi kuulovamman, mutta emme saaneet mitään tietoa, mistä saisimme apua ja mitä pitäisi tehdä. Muut perheet kurssilla olivat suomalaisia, mutta Ermin perheellä oli apunaan tulkki. Senkin he olivat oma-aloitteisesti etsineet meille, ja hän oli erittäin hyvä, kiittelee äiti. Tulkin avulla esimerkiksi vanhempien ryhmäkeskusteluista sai paljon hyötyä. Siellä kävi myös 17-vuotias kuulovammainen nuori kertomassa, miten vanhemmat voivat parhaiten tukea lapsiaan. Hän oli niin iloinen ja positiivinen! Hän korosti sitä, että kaikkea ei pidä tehdä lapsen puolesta tämän kuulovammasta huolimatta, vaan kohdella kuten muitakin lapsia. Valkean talon kurssilla perhe kuuli Kuuloliiton kesäleireistä. Vuosi sitten Joseph oli mukana Lehtimäen leirillä, tänä kesänä Kruusilassa. Ensimmäisellä kerralla mukana oli virolainen kuuleva kaveri ja hauskaa oli. Me tehtiin keskiaikaisia vaatteita ja oltiin kuninkaita, kertoo Joseph. Ja tehtiin retki eläinpuistoon. Tältä kesältä on mieleen jäänyt uiminen, saunominen ja disco. Josephin mielestä tänä kesänä leirillä oli enemmän tekemistä. Harmi kyllä, alkukesä oli niin kylmä, että viimeisenä leiripäivänä hän sairastui flunssaan ja kotiutui kovassa kuumeessa. Sekä äiti että poika sanovat mielellään osallistuvansa kursseille ja leireille jatkossakin. l 10
Maahanmuuttajia mukaan Maahanmuuttajat ovat järjestötoiminnassa kasvava ryhmä, jolle Kuuloliiton leirit, kurssit ja vapaaehtoistoiminta voivat tarjota paljon. Kuuloliiton perhekursseilla on jo kauan ollut maahanmuuttajaperheitä, ja heille on järjestetty omia kursseja, kertoo erityisasiantuntija Karin Tuomala. Hän on työskennellyt vuosikymmenet liiton lasten kuntoutuksessa ja nykyisin lasten ja nuorten leiritoiminnassa. Hänen mukaansa leireille pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan myös maahanmuuttajia. Juuri päättyneellä nuorten Haukiputaan leirillä teemana oli kansainvälisyys, ja paikalla kävi etniseltä taustaltaan erilaisia vierailijoita. Toisaalta, huonokuuloiset nuoret voisivat myös vierailla maahanmuuttajien omilla leirillä kertomassa kuulovammaisuudesta. Tuomalan mukaan leireillä olisi hyvä olla myös maahanmuuttajataustaisia ohjaajia. Joillakin ulkomaalaisilla on pelkoja ja epäluuloja päästää lapsiaan yksin suomalaisten leireille. Joissakin kulttuureissa tietyt asiat vaativat erikoisjärjestelyjä kuten saunominen ja uiminen: tytöt eivät voi uida miespuolisten ohjaajien kanssa. Moni asia vaatii ylimääräistä työtä ja käytännön järjestelyjä. Ja tietysti tulkkausta ja ohjaajilta kielitaitoa, tosin viittomat ovat hyvä lisä puheen tukena. Ja joissakin kulttuureissa pelkkä vammaisuus on iso tabu, häpeän ja piilottelun aihe, toteaa Tuomala. Liiton tulevassa strategiassa maahanmuuttajat näkyvät erityisesti lasten leiritoiminnassa, kertoo erityisasiantuntija Anniina Lavikainen. Tavoitteena on saada toimintaan mukaan maahanmuuttajaperheitä, joilla on kuulovammainen lapsi. Tämän saavuttamiseksi yhteistyö maahanmuuttajajärjestöjen kanssa on olennaista, hän toteaa. Lavikainen teki tutkimusta Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnasta. Osa haastatelluista ehdotti, että jatkossa kuulolähipalvelun asiakkaaksi voisi tulla myös maahanmuuttajia, ja vapaaehtoisten tulisi ottaa tämä huomioon. l 11
Muuttuva järjestötyö Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusvalmistelija Timo Mulari: JÄRJESTÖT OVAT kansalaistoiminnan selkäranka Järjestötoiminnan luonteeseen kuuluu muuttuminen; uudenlaiset toimintatavat ja tukimuodot tulevat vanhojen tilalle. Toiminnan tulee vastata ihmisten tarpeisiin. Teksti: Annette Fagerström Kuva: RAY Timo Mularin mukaan järjestötyö on ollut muutoksessa jo vuosikymmeniä. Vapaaehtoisten määrä väheni 80-luvulta lähtien ja monissa järjestöissä aktiivien keski-ikä nousi. Tämä nousu jatkuu edelleen. Viime aikoina on muodostunut uudenlaista kansalaistoimintaa, jossa löyhemmät ihmisten yhteenliittymät ja projektimaisemmat vapaaehtoistoiminnan muodot ovat keskiössä. Uudet toimijat ovat Mularin mukaan haastaneet järjestöt ja tuoneet kentälle uutta virettä. Tämä on auttanut järjestöjä kehittymään ja muuttamaan toimintatapaansa. Muutos on koskenut eri aloja eri tavoin. Ne järjestöt, joiden toiminta ja jäsenyys ovat tuntuneet kohderyhmän ihmisistä kannattavalta ja tehokkaalta, ovat pärjänneet paremmin. Usein tämä on tarkoittanut, että järjestöt ovat muuttaneet toimintaansa joustavasti ihmisten tarpeiden mukaan. Entä mihin suuntaan järjestötoiminta on menossa? Toivoakseni järjestöt ovat kansalaistoiminnan selkäranka tulevaisuudessakin. Tämä vaatii muutoksia sekä rahoittajilta että järjestöiltä. Toimijoiden tulee seurata ihmisten tarpeiden ja halujen muuttumista tarkasti. Vapaaehtoistoiminnalle on paljon kysyntää ja tarjontaa. Muutos järjestötyöstä ei lopu, vaan on jatkuvaa, kuten kansalaistoiminnan tulee ollakin. Aistivammajärjestöjen etuna on selkeä kohderyhmä, joiden etujen ajamiseen ja tarpeisiin vastaamiseen järjestöt keskittyvät. Muutokset ovat myös aistivammajärjestöiden toiminnassa väistämättä edessä, kuten on ollut tähänkin asti. Uudet toimintatavat ja tukimuodot tulevat vanhojen tilalle, se on väistämätöntä. Aistivammajärjestöjä haastavat muun muassa tekniikan ja väestön ikärakenteen muutokset, Mulari toteaa. Vuosina 2012 2015 RAY:n strategiset päälinjat ovat olleet halu vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä ongelmia sekä auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita. Näiden päälinjojen sisällä on ollut paljon sisäisiä painopisteitä. Uutta avustusstrategiaa tehdään parhaillaan ja se julkaistaan loppuvuodesta 2014. Yleisellä tasolla väestön ikääntyminen tulee koskettamaan koko yhteiskuntaa. Tämä on yksi niistä asioista, joihin RAY:n on yhteistyössä järjestöjen kanssa vastattava. RAY:llä on käynnissä Eloisa ikä -avustusohjelma (2012 2017), jonka avustukset keskittyvät erityisesti yli 60-vuotiaiden hyvinvoinnin parantamiseen. l 12
DOLCE VITA DOLCE VITA SIGHT SEEING Kaksi samanlaista sinivihreätä bussia oli saapunut sovittuun aikaan tunnetun patsaan eteen. Kaksi puheensorinaa pursuavaa ryhmää oli niin ikään kapuamassa busseihin oppaiden opastuksella. Meidän ryhmämme sirkeä opas esitteli itsensä Sari Korpelaksi. Selkeästi hän puhui mikrofoniin ja kuvaili Helsinki-kierrosta Kaikkien aistien kierrokseksi, joka jättää tilaa mielikuvitukselle. Kuulostaa lupaavalta myös meille muutamille, jotka olemme osallistuneet kierrokselle aiemminkin. Kauppatori täynnä turisteja. Ryhmämme kävelee jäätelökojun eteen. Opas: Tätä paikkaa ei voi olla rakastamatta. Täällä silmät, hajuaisti ja äänten kirjo muodostavat ainutlaatuisen muistijäljen. Pyrkikääpä kuuntelemaan. Minä en ainakaan pysty hahmottamaan yhtään ainoata sanaa toisistaan. Tuumin, että en minäkään. Bussissa lasketaan taas yhdestä kuuteentoista ja menoksi. Seuraavaksi on vuorossa veneretki Koivusaareen ja Klippanille. Opas kehottaa herkistämään korvia, jotta ne erottaisivat kymmenen lintulajin liverryksen lokkien kimeästä kirkumisesta. Hän kysyy rutinoituneesti mutta iloisesti eivätkö luonnon olentojen äänet olekin rentouttava kokemus? Hän on havaitsevinaan nyökytystä. Kaikki onnellisesti taas bussissa. Seuraava pysähdys Eila Hiltusen Sibelius-monumentin edessä ja porukka ulos. Opas antaa ohjeen: Kävelkää hitaasti monumentin urkupillien alitse ja katsokaa pillien läpi ylös taivaan sineen, pankaa silmät kiinni ja voitte kuulla taivahan urkujen soivan itse mestari Äikään soittamana! Ehkä pari kolme meistä teki niin kuin opas neuvoi, mutta suurin osa tyytyi katselemaan massiivista veistosta kauempaa. Opas vähän tätä ihmetteli, mutta tuumi varmaan, että näinhän kierroksilla usein käy. Kaikkia ei kiinnosta. Seuraava kohde on edelleen innostava Temppeliaukion kirkko. Varsinkin japanilaisille ja kiinalaisille on luotu kuva temppelistä, jonka jumala itse on luonut tekemällä kallioon valtavan kuopan. Ihminen on vain viimeistellyt työn. Hyvää tarinaa tarvitaan aina. Ryhmällämme kävi tuuri. Kirkkoon sai mennä hissukseen, jottei häiritsisi urkurin ja tunnetun mieskuoron harjoituksia. Kuorolaisilla oli kuuma ja he ottivat t-paitoineen harjoitukset rennosti. Kun istuimme hetkeksi puupenkkiin, kajahti kiviseen kaareen Finlandia. Täydellä volyymilla. Sen kuuli meistä jokainen ilman, että opas laulun tauottua pälpätti, miten Finlandia on suomalaisille ehkä tärkeämpi kuin Oi maamme Suomi. Ryhmämme ihmetteli, kun suuri japanilaisryhmä alkoi taputtaa kuorolle raivokkaasti. Meistä moni ajatteli, että kirkossa ei taputeta. Gallen-Kallelan taiteilijakoti/museo ja Eliel Saarisen / Armas Lindgrenin ateljee päättivät hienosti meidän kaikkien aistien kierroksemme. Päätepisteessä opas ihmetteli hieman, ovatkohan kohde-esittelyt jo liiankin täydellisiä, kun vierailla ei tunnu olevan pahemmin kysyttävää. Minä uskalsin sen verran kierrosta arvioida, että huusin bussin etuosaan: Seuraavalla kerralla, kun ryhmänä on Kuuloliiton porukka, voisi megafonista olla hyötyä! Toki meillä kaikilla on korvissamme kuulokojeet, mutta ihan kaikki äänet eivät niihin tartu. Lokkien kirkuminen kylläkin. l Dolce Vita 13
Esittelyssä ehdokkaat Kuuloliiton johtoon Liittokokous valitsee 25. 26. lokakuuta Helsingissä liittohallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet vuosille 2015 2017. Kuuloviesti esittelee ehdokkaat ja heidän vastauksensa kolmeen kysymykseen. Kysymykset 1. Miksi Sinut pitäisi valita Kuuloliiton puheenjohtajaksi? 2. Mitkä ovat Kuuloliiton suurimmat haasteet tulevana kolmivuotiskautena? 3. Mitä painopistealueita asettaisit Kuuloliiton toiminnalle? PUHEENJOHTAJAEHDOKAS PEETA PIIPARINEN, Helsinki Helsingin Kuuloyhdistys ry, Virtain Kuulo ry, Uudenmaan kuulopiiri, Lounais-Suomen kuulopiiri ja Länsi Suomen kuulopiiri ehdottavat Peeta Piiparista Kuuloliiton puheenjohtajaksi. Peeta Piiparinen on 38-vuotias helsinkiläinen insinööri. Piiparinen on ollut huonokuuloinen lapsesta saakka ja hän käyttää kuulokojeita molemmissa korvissa. Kuulovamma on ohjannut Piiparisen kiinnostuksen suuntautumista sekä työelämässä että vapaaehtoistoiminnassa. Piiparisella on viidentoista vuoden työkokemus Nokia Oyj:n palveluksessa erityisesti kuuntelun esteettömyyteen liittyvissä tehtävissä. Hän oli esteettömyysasioista vastaava johtaja Nokialla vuoden 2012 loppuun saakka. Peeta Piiparinen on osallistunut kaikkien Nokian Loopset-tuotteiden tuotekehitykseen ja toiminut erityisasiantuntijana matkapuhelimen kuulokojeyhteensopivuusasioissa aina standardoinnista tuotekehitykseen saakka. 14 Tällä hetkellä hän toimii yrittäjänä vuonna 2013 perustetussa Jentafon osakeyhtiössä, joka jatkaa Loopset-tuotteiden markkinointia. Vapaaehtoistoiminnassa Piiparisen kiinnostus on erityisesti kohdistunut Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaan. Peeta Piiparinen on toiminut muun muassa Kuuloliiton liittohallituksen jäsenenä, Oulun Seudun Kuulovammaiset ry:n hallituksen jäsenenä, Kuuloliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Kuuloyhdistyksen sääntötyöryhmässä jäsenenä ja puheenjohtajana. Kuuloliiton liittokokoukseen vuonna 2008 tai 2011 osallistuneet ovat nähneet Piiparisen liittokokouksen puheenjohtajana. 1. Olen innostunut käyttämään osaamistani Kuuloliiton päämäärien edistämiseen. Työurani, yrittäjyyden ja vapaaehtoistoiminnan myötä minulle on karttunut osaamista ja kokemusta, josta on varmasti hyötyä haastavassa tehtävässä Kuuloliiton puheenjohtajana. Kykenen olemaan tasapuolinen puheenjohtaja ja samalla viemään asioita tehokkaasti eteenpäin. 2. Liiton talouden tasapainottaminen on välttämätöntä ja se vaatii sekä liittohallitukselta että liittovaltuustolta kykyä kantaa vastuuta. Erityisesti kulujen karsiminen ei tyypillisesti ole miellyttävää tai mukavaa. Mielestäni on myös tärkeää huolehtia siitä, että säästöpäätösten vaikutukset liiton toimintaan ymmärretään päätöksiä tehtäessä. Vapaaehtoistoiminnan edellytyksien turvaaminen on myös kasvava haaste. Vapaaehtoistyöhön ei aina olla valmiita sitoutumaan pitkäksi aikaa kerrallaan ja kaikissa yhdistyksissä ei enää riitä toiminnalle jatkajia.
3. Laadukkaiden kuulonapuvälineiden tasapuolinen saatavuus on turvattava. Kilpailutuksen seurauksena kuulokojeiden valikoima ja laatu on heikentynyt. Kuulokojeiden lisäksi muiden tarpeellisten kuuntelun apuvälineiden saatavuutta ja laatua tulee valvoa. Tulkkauspalveluiden laadun ja saatavuuden valvonta on tärkeää. Jatkuvat ongelmat tulkkauspalveluiden välityksessä johtavat pitkäaikaisiin ongelmiin ammattitaitoisten tulkkien hakeutuessa muihin tehtäviin. Käyttäjän tarpeiden joustava huomioiminen teknisten ratkaisujen ja tulkin valinnan suhteen parantaa tulkkauksen laatua. PUHEENJOHTAJAEHDOKAS JOUNI AALTO, Espoo Kuopion kuulo ry ehdottaa Kuuloliiton uudeksi puheenjohtajaksi Jouni Aaltoa. Jouni Aalto, 57, asuu Espoossa. Hän on ollut syntymästään asti huonokuuloinen ja kahden kojeen käyttäjä. Myös hänen vaimonsa on huonokuuloinen. Perheeseen kuuluu kaksi täysi-ikäistä lasta, jotka ovat molemmat opiskelemassa ja lisäksi on kaksi koiraa. Aalto harrastaa vapaa-aikanaan mökkeilyä ja moottoripyöräilyä. Aalto toimii keskisuuressa yrityksessä palvelukehityspäällikkönä ja myös toimintajärjestelmien pääarvioijana. Koulutukseltaan Aalto on laskentatoimen merkonomi sekä tietotekniikan insinööri. Hän on suorittanut myös Johtamisen erikoisammattitutkinnon. Aallon Järjestöura alkoi hänen liityttyään Helsingin Huonokuuloisiin 70-luvulla. Hän oli yhdistyksessä aktiivinen nuori ja myös silloisen Kuulonhuoltoliiton toiminnassa mukana mm. järjestövaliokunnassa nuorten edustajana. Aalto kuului Kuortaneen urheiluopistolla järjestetyn kuulovammaisten nuorten kansainvälisen kokoontumisen järjestäjäorganisaatioon vuonna 1980. Lisäksi hän on ollut mukana monissa varainkeräyskampanjoissa ja erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Aktiivinen kausi loppui vuoden 1990 paikkeilla, kun tuli perhettä ja oman kodin rakennusta. 1. Kuuloliitto on ollut useamman vuoden ajan isojen muutosten keskellä, kuten moni muukin vammaisjärjestö. Toimintaympäristön muutokset ovat olleet oletettua nopeampia sekä toimintaan enemmän vaikuttavia kuin on osattu odottaa. Itse olen ollut lähes koko työurani keskijohdossa esimiestehtävissä ja myös joutunut monenlaisten työelämän tilanteiden eteen. Palveluiden tuottamisen puolella olen toteuttanut palvelujen kehittämistä, tuotteistamista ja lanseerausta. Minulla on monenlaisten ja kokoisten organisaatioiden johtamisesta kokemusta. Tarjoan Kuuloliitolle uutta näkökulmaa palvelujen tarjoaman sekä palvelujen tuottamisen ekonomian hallinnan muodossa. Vain taloudeltaan vakaa Kuuloliitto voi jatkaa toimintansa kehittämistä sekä tarjota asiakkailleen juuri niitä palveluita, joita he tarvitsevat. Olen varma siitä, että kokemukseni organisaatioista ja niiden toimintatavoista edesauttaa menestymään Kuuloliiton uutena puheenjohtajana. 2. Kuuloliiton keskeisin haaste on saada talous tasapainoon ja edelleen ylläpitää asemansa maan johtavana kuulovammaistieto-organisaationa sekä kuulovammaisten etujärjestönä. Voimme joutua etsimään Kuuloliitolle uusia toimintamalleja, jotta voimme tehokkaasti tuottaa ne tarvittavat tehtävät ja päätökset, joita menestyminen edellyttää. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa Kuuloliiton toimintaprosessien arviointia ja kehittämistä tarpeita vastaaviksi. Kuuloliiton tulee kirkastaa oma tehtävänsä ja asemansa. Tässä työssä haluan myös olla henkilökohtaisesti mukana. 3. Kuuloliiton painopisteet isoina asioina ovat perinteisesti olleet järjestötoiminta ja kuntouttava toiminta. En olisi näitä muuttamassa ennen kuin Kuuloliiton tehtävästä ja roolista tulevaisuudessa saadaan selkeä kuva. Olisi kuitenkin hyvä, että Kuuloliitto edelleen vahvistaa asemaansa kuulovammaisten asioiden eteenpäin viejänä ja edustajana. Kuuloliiton toiminnan tulee kattaa kaikki ikäryhmät sekä kuulovammaisryhmät. Sote-uudistus saa syksyllä näillä näkymin lopullisen muotonsa ja silloin selviää, mitä tehtäviä Kuuloliitto voi kustannustehokkaasti tuottaa ja mitä ei. Kuulun siihen ryhmään, joka puoltaa Kopolan kurssikeskuksen säilyttämistä. Kopolan muisteluviikonlopussa erinomaisesti toimineet tulkkauspalvelut todistivat minulle sen, että kaikille kuuluu oikeutus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää. Kopolan tuoma arvonlisä olikin juuri siinä, että tuttu ja turvallinen ympäristö edesauttoi tämän ihmeellisen ilmapiirin syntymistä. Siis, jos suinkin on mahdollista, säilytetään Kopola. l 15
Kysymykset 1. Miksi Sinut pitäisi valita Kuuloliiton varapuheenjohtajaksi? 2. Mitkä ovat Kuuloliiton suurimmat haasteet tulevana kolmivuotiskautena? 3. Mitä painopistealueita asettaisit Kuuloliiton toiminnalle? VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKAS JARMO KANGAS, Kotka Kotkan Kuulo ry ehdottaa Kuuloliiton varapuheenjohtajaksi tai liittohallituksen jäseneksi Jarmo Kangasta. Kotkalainen Kangas, 68, on eläkkeellä oleva maanmittausteknikko. Hän toimii Kotkan Kuulon ja Kaakkois-Suomen kuulopiirin puheenjohtajana. Kangas on ollut mukana Kotkan vammaisneuvostossa asiantuntijana 5 vuotta toimiessaan Esteetön Kotka -projektisihteerinä. Hän on toiminut neuvoston varapuheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Kangas on toiminut Kymen Makli ry:n puheenjohtajana 14 vuotta, josta viimeinen jakso sijoittui vuosille 2011 2014. Järjestön hallituksessa Kangas on ollut mukana yli 25 vuotta. Kangas on toiminut aiemmin myös useissa muissa hallitustehtävissä: Kuntien maanmittausalan amk-ja opistotekniset KMT:ssa sekä Reservin Aliupseerien liiton hallituksen 16 varsinaisena ja varajäsenenä, Kangas on ollut Kotkan KTN:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana 10 vuotta ja henkilökuntaneuvoston puheenjohtajana 4 sekä varapuheenjohtajana 2 vuotta. Kangas on osallistunut Lions-järjestössä lukuisiin tehtäviin niin piiri- kuin yhdistystasollakin 22 vuoden ajan. Lisäksi hänellä on ollut myös muita luottamustehtäviä eri kuntatasoilla ja yhdistyksissä. 1. Olen seurannut hallituksen toimintaa ja olen erittäin huolestunut valtavaksi, yli 1.5 milj euroa, paisuneesta alijäämästä. Hallitus kaipaa uusia jämäköitä päättäjiä, jotta muutos parempaa toteutuisi. Pelkillä vaalilupauksilla ei taloutta korjata (Kuuloviesti 5/2011). Samat henkilöt vuorottelevat eri tehtävissä vuodesta toiseen. Tilintarkastajat ovat vuosia pyytäneet selontekoa alijäämän kattamiseksi tuloksetta. 2. Toiminnan rakenne tulee korjata resurssien mukaiseksi. Onko liiton tehtävä tuottaa jatkuvasti kannattamatonta toimintaa? Nykyinen tilanne ei saa jatkua kun omarahoituskin olematon. Kipupiste on ylitetty ja alijäämäistä budjettia ei saa hyväksyä. Pitää myös tarkastella valtavaksi paisunutta lisäkulujen osuutta, koska tuototkaan eivät kata edes palkkamenoja saati kulukorvauksia. 3. Tärkeimmät painopisteet ovat: Paikallisyhdistysten tärkeän toiminnan tukeminen myös taloudellisesti. Kuulovammaisten edunvalvonta. Turhien projektien karsiminen ja jossittelun lopettaminen. Tarkempaa henkilöstökulujen seuraamista. Talouden tasapainotus nollabudjetoinnilla ja alijäämän kattamisesta toteutumiskelpoinen suunnitelma. Kotkan Kuulo ry:n varajäsenehdokas liittohallitukseen on Tuula Kuusisto. VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKAS ANTERO PENTTINEN, Pieksämäki Keski-, Länsi-, Lounais- ja Itä-Suomen kuulopiirien ehdokas varapuheenjohtajaksi tai liittohallituksen jäseneksi on Kuuloliiton puheenjohtaja, ekonomi ja toimittaja Antero Penttinen. Penttinen, 59, on keskivaikeasti/ vaikeasti kuulovammainen ja käyttää korvantauskojeita molemmissa korvissa. Hänen perheessään on ilmennyt huonokuuloisuutta kolmessa eri polvessa. Antero Penttisellä on nyt menossa kuudes vuosi liiton puheenjohtajana ja kahdestoista vuosi hallituksessa, jonka lisäksi hän on toiminut yhdeksän vuotta Keski-Suomen kuulopiirin puheenjohtajana. Hän on ollut myös valtakunnallisen esteettömyystyöryhmän jäsen ja osallistunut aktiivisesti liiton viestinnän kehittämiseen. Kuuloviestin toimitusneuvostoon Penttinen on kuulunut viidentoista vuoden ajan, joista viimeiset yhdeksän vuotta puheenjohtajana. Hän on toiminut liitossa vapaaehtoiskouluttajana ja vetänyt mm. ohjaaja-, johtajuus-, talous- ja viestintäkoulutuksia. Pieksämäen yhdistyksen puheenjohtajana hän on ollut seitsemäntoista vuotta. Penttinen on tehnyt elämäntyönsä lehtimiehenä. Hän aloitti työuransa 1970-luvun alussa, jonka jälkeen työskenteli erilaisissa toimituksellisissa töissä aina päätoimittajan tehtäviä myöten. Nykyisin hän on kuulon huonontumisen takia työky-
vyttömyyseläkkeellä, mutta kirjoittaa aktiivisesti Kuuloviesti-lehteen. Kuuloliiton toiminnassa Penttinen arvostaa ihmisläheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja asiantuntemusta. 1. Yhden miehen ansioksi ei järjestön aikaansaannoksia voi toki yksin laskea. Uskallan kuitenkin arvioida, että Kuuloliiton yhteiskunnallinen painoarvo on noussut viimeisen kuuden vuoden aikana jonkin verran. Kiitos muun muassa runsaan mediajulkisuuden asiaamme kuunnellaan nyt herkemmällä korvalla ja meidät tunnetaan entistä paremmin niin päättäjien kuin ns. suuren yleisönkin keskuudessa. Tätä todistaa myös jäsenmäärämme kasvu. Toivon, että järjestöväki haluaa jatkossakin hyödyntää saamaani kokemusta liiton toiminnasta. 2. Merkittävin haaste seuraavalla kolmivuotiskaudella on talouden tasapainottaminen. Erityisesti tämä koskee kuntoutustoimintaa, joka on vihdoin viimein saatava kannattavaksi. Liiton tulos kääntyy ylijäämäiseksi omaa varainhankintaa tehostamalla, toimintaa sopeuttamalla sekä tiivistämällä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 3. Tärkein painopiste on ikääntyvän väestön ohjauksen, neuvonnan ja vertaistuen kehittäminen. Yhteiskunnan tuottamien kuulonhuollon palveluiden laatu ja saatavuus on myös turvattava. Työtä riittää niin ikään liiton jäsenmäärän kasvattamisessa, tulkkauspalveluiden kehittämisessä, esteettömyysasioissa sekä lasten ja nuorten parissa. Keski-Suomen kuulopiirin varaehdokas liittohallitukseen on Birger Kokkinen Saarijärven seudun Kuulo ry:stä. VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKAS ELINA RYTSÖLÄ, Raasepori Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry ehdottaa varapuheenjohtajaksi tai liittohallituksen jäseneksi Elina Rytsölää. Elina Rytsölä, 71, on eläkkeellä oleva korvalääkäri ja hän asuu Raaseporissa. Rytsölä on ollut Kuuloliiton jäsen vuodesta 1984 ja Länsi-Uudenmaan yhdistyksen varapuheenjohtaja vuodesta 2009. Liittohallituksen varajäsenenä Rytsölä toimi vuosina 2011 2014. Rytsölä on kuulunut Rinnekodin hallintoneuvostoon vuodesta 2005 alkaen ja ollut mukana Duodecimin Käypä hoito-down syndrooma kuuloasiantuntijajäsenä 2004 2010. Vuodesta 2014 Rytsölä on toiminut Smarthear-ohjausryhmän jäsenenä (Tampereen yliopiston, Tampereen teknisen yliopiston sekä Aaltoyliopiston yhteinen pilottihanke työnimeltään ääniteknologiasta terveysteknologiaa). 1. Monet jäsenet ovat kehottaneet minua asettumaan ehdokkaaksi. Olen tehnyt elämäntyöni kuulovammaisten parissa: korvalääkärinä vuodesta 1980 ensin HUSissa ja -81 lähtien Kuuloliitossa. Liiton kuntoutuspuolella olen ollut työssä sekä ylilääkärinä 80-luvun että 90-luvulla erillisenä kurssilääkärinä, 2003 lähtien taas ylilääkärinä sekä 2005 lähtien kuntoutusjohtajana. Olen käynyt yhdistyksissä puhumassa säännöllisesti, viime vuodet vapaaehtoistyöntekijänä aina näihin päiviin asti. En ole itse kuulovammainen lievää ikäkuuloa lukuun ottamatta, mutta olen työelämäni aikana pyrkinyt löytämään ratkaisuja tuhansien kuulovammaisten ongelmiin, joten minulla on jonkinlainen käsitys kuulovammaisuudesta. Tunnen Kuuloliiton sisäiset toimintatavat, samoin kuin alue-ja yhdistystoiminnankin hyvin. Liittohallituksessa olen istunut lääkärin ominaisuudessa eri liittohallitusten aikana ja viimeisimmän hallituskauden aikana varahenkilönä muutaman kerran. 2. Suurin haaste on liiton taloudellinen tilanne ja menetetyt Kelan kurssit sekä saatujen kurssien käyttöaste. Tilanne kohenee parhaiten edunvalvonnan aktiivisella parantamisella ja ylläpitämisellä niin kuntoutus-kuin muillakin kursseilla, alue-ja yhdistystoiminnassa sekä liiton ulkopuolelle annetuissa lausunnoissa. Edunvalvonta, niin yhteiskunnallinen kuin yksilöä koskettavakin, tulee näkyä aina ensisijaisena kaikessa liiton toiminnassa, myös kuntoutusosastolla. Edunvalvontaa varten liitto on perustettu. Talous kohenee parhaiten ja pysyvästi edunvalvontaa ja toimintaa parantamalla, ei henkilöstöä vähentämällä. Haasteena on myös erilaisten kurssien järjestäminen joko omana toimintana tai Kelan kustantamina siten, että mahdollisimman moni eri-ikäinen kuulovammainen niille haluaa ja halutessaan myös pääsee. Yhdistystoiminnan sekä aktiivisten vapaaehtoistyöntekijöiden tukeminen säännöllisesti jakamalla monipuolista kuulovammaistietoa liitosta käsin. Haasteena näen myös Kopolan tilanteen siten, että mielestäni kaikki mahdollinen tulee yrittää, jotta Kopola säilyy jäsenille virkistys-ja kuntoutuspaikkana. 3. Edunvalvonta. Monimuotoiset kurssit eri-ikäisille, nuorten ja lasten leirit ja yhdistystoiminnan tuki. Länsi-Uudenmaan varaehdokas liittohallitukseen on Jukka Asumaa Kuopion kuulo ry:stä. l 17
Kysymykset 1. Miksi Sinut pitäisi valita Kuuloliiton hallitukseen? 2. Mitkä ovat Kuuloliiton suurimmat haasteet tulevana kolmivuotiskautena? 3. Mitä painopistealueita asettaisit Kuuloliiton toiminnalle? HALLITUSEHDOKKAAT JAAKKO ALAMOMMO, Kemi Lapin kuulopiiri ehdottaa Jaakko Alamommoa liittohallitukseen. Jaakko Alamommo, 65, asuu Kemissä ja on eläkkeellä satamavalvojan tehtävästä. Alamommo on Kuuloliiton nykyisen hallituksen jäsen, Lapin kuulopiirin puheenjohtaja ja Kemin Seudun Kuulo ry:n puheenjohtaja. Hän on myös Kemin kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja, Kemin kaupunginvaltuuston jäsen ja Teknillisen lautakunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Kemin kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana. Alamommolla on aiempaa kokemusta monenlaisissa järjestöissä toimimisesta. Hän on ollut Kuuloliiton valtuuston varapuheenjohtaja, Paperiliiton neuvotteleva luottamusmies, Suomen Merimies - Unionin liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja kunnallisen Satama-ala ry:n puheenjohtaja. 1. Omakohtaiset kuulovammaisuuden kokemukseni huomioon ottaen 18 minulla on järjestö- ja luottamustoimista laajapohjainen ja vahva kokemus. Ikäkään ei ole este, vaan on kokemuksineen hyve. 2. Mielestäni valitettavaa on, että eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa ja palvelujen tarve elää muutosvaihetta. On voitava vastata haasteisiin myös omien resurssien hyvä taso ylläpitäen. Hyvällä tiedottamisella on pystyttävä luomaan ilmapiiri, jolla vaikutetaan laajapohjaisesti kuulemiseen liittyviä ongelmia vähentäen. Yksittäisenä esimerkkinä mainitsen vaikuttamisen ikäihmisten asenteisiin. Tavoitteena rohkeus tunnustaa kuulovamma ja käyttää laitteita on A ja O. Nuoret kuulovammaiset on saatava omalla esimerkillämme mukaan liittomme toimintoihin, perhe- ja kouluyhteisön aktiivisuutta ja asennevaikutusta unohtamatta. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen ylläpitäjänä. Tämän takia tulee liitossamme ottaa huomioon vapaaehtoistoimijoiden tarpeet. Resurssit ja arvostus on saatava kukkaan. Suomi ei ole esteetön. Tarvitaan aktiivista ja informointitasoltaan monipuolista ja rohkeaa toimintaa. 3. Jäsenpohjaa tulee kasvattaa ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä tukea. Haasteet huomioon ottaen yhteistyötä on entisestään tiivistettävä muun muassa vammaisjärjestöjen kesken. Palvelut on turvattava ja eriarvoisuutta pyrittävä kitkemään. Lapin kuulopiirin varajäsenehdokas on Pauli Leskinen Kemin Kuulo ry:stä. EIJA ISAKSSON, Turku Lounais-Suomen kuulopiiri (Sastamalan Kuulo ry) ehdottaa liittohallitukseen Eija Isakssonia. Isaksson, 49, asuu Turussa ja työskentelee järjestelmäasiantuntijana. Hän on koulutukseltaan tietojenkäsittelyalan tradenomi Isaksson on toiminut eritasoisissa luottamustehtävissä Helsingin ja Turun Kuuloyhdistyksissä sekä Uudenmaan Kuulopiirissä yhteensä noin 20 vuoden ajan. Kuuloliitto ry:ssä Isaksson on toiminut liittohallituksen jäsenenä vuodet 2003 2008 sekä varapuheenjohtajana vuodesta 2009 vuoden 2014 loppuun. 1. Muutin vuonna 2013 Turkuun asuttuani Helsingissä koko ikäni. Muuton myötä minun piti lopettaa valtakunnan tason työskentely. Seurattuani ehdokasasettelua ymmärsin, että liittohallituksen jäsenten vaihtuvuus tulee olemaan suurta. Muutin mieleni viime hetkessä, neuvottelukunnan kokouksessa. Kuuloliiton tilanne on tällä hetkellä melkoisen haastava, ja uuden hallituksen käynnistysvaihe on ollut viime kausilla kohtuullisen pitkä. Siksi tarvitaan minun kaltaisiani pitkospuita auttamaan tiukassa paikassa eteenpäin. 2. Yhteiskunta veti maton kansanterveysjärjestöjen alta tuomalla kilpailutuksen vammaisten palveluihin, minne se ei todellakaan kuulu. Tämä yhdessä talouslaman kanssa kuristaa tällä hetkellä Kuuloliiton ja kuulovammaisten kuntoutuspalveluja. Meidän on löydettävä ratkaisu ongelmaan yhdessä muiden kansanterveysjärjestöjen kanssa, muuten Suomen hyvä maine hyvinvointivaltiona on pian enää myytti. 3. Vapaaehtoistoimijoiden ohjaus ja tukeminen on kaikkein tärkeintä. Olemme jo hyvällä tiellä tässä, ja meidän on vakiinnutettava tämä ydintoiminta talousarvioon asti. Lisäksi Kuuloliiton on löydettävä roolinsa
entistäkin tiukempana asiantuntijana ja edunvalvojana. Tämä onnistuu tekemällä vieläkin syvällisempää yhteistyötä muiden toimijoiden (lähimpinä Kuurojen Liitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry sekä LapCI ry) kanssa. Siirrytään erojen pohtimisesta yhteisten asioiden löytämiseen. Yhdessä olemme vahvoja. Lounais-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Jukka Forsström Porin Kuuloyhdistys ry:stä. KAIJA KARVINEN, Savonlinna Itä-Suomen kuulopiirin ehdokas liittohallitukseen on Kaija Karvinen. Kaija Karvinen, 74, on toiminut Savonlinnan kaupunginvaltuutettuna 12 vuotta ja ollut mukana hallituksessa 6 vuotta. Hän on kuulunut myös Mikkelin Maakuntavaltuustoon. Lisäksi Karvinen on ollut EU:n Itä-Suomen rakennerahaston jäsenenä 8 vuotta ja Itä-Suomen raastuvanoikeuden lautamiehenä 4 vuotta. Karvinen on kuulunut 8 vuoden ajan Savonlinnan kaupungin vammaisneuvostoon. Hän on myös ollut jäsenenä Savonlinnan Osuuspankin ja Tradeka Oy:n hallintoneuvostoissa. Karvinen on toiminut Savonlinnan Seudun Kuulon puheenjohtajana viimeiset neljä vuotta ja sitä aiemmin varapuheenjohtajana 2 vuotta. Kuuloliiton liittohallituksessa Karvinen on ollut mukana vuodesta 2012 lähtien. 1. Lukuisissa luottamustehtävissä olen tutustunut erilaisiin ongelmiin ja kuulovammoihin. Valituksi tullessani tunnen olevani oikea henkilö välittämään kentän toiveita Kuuloliiton hallitukselle ja viemään asioita eteenpäin kuulovammaisten hyväksi. 2. Taloushallinnosta kiinnostuneena olen halukas seuraamaan Kuuloliiton taloutta ja organisaatiota ja samalla pyrin edistämään kentän toimintaa. Itä-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Raimo Saarelainen Joensuun Seudun Kuulo ry:stä. olla kuulovammainen koululainen tai nuori kuulokojeidenkäyttäjä. Tällä hetkellä elän seitsemättä vuotta sisäkorvaistettutteiden käyttäjän elämää. Tuon uusia tuulia tullessani sillä olen innostava ja innostuva sekä rohkea ja avoin uusille asioille. 2. Kuuloliiton haasteita ovat taloudellisen tilanteen vakauttaminen sekä yhdistystoiminnan tukeminen ja kehittäminen. 3. Tasavertaisuus kaikille kuulovammaisille asuinpaikasta, iästä tai kuulovammanasteesta riippumatta. Kaakkois-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Seija-Annikki Estola Lauletaan Viittoen ry:stä. SARI LINDGREN, Lahti Kaakkois-Suomen piirin ehdottaa liittohallitukseen Sari Lindgrenia. Sari Lindgren, 49, on kotoisin Lahdesta. Hän työskentelee designerina Peikko Finland Oy:ssa. Koulutukseltaan hän on yo-rakennuspiirtäjä, lisäksi hän opiskelee HAMK:ssa Rakennusmestariksi. Lindgrenillä on kolme aikuista lasta, joista kaksi on kuulovammaista. Lindgren harrastaa lavatansseja sekä liikuntaa: hän juoksee viikoittain pitkiä lenkkejä. Puutarha on myös hyvä paikka ladata akkuja. Harrastan musiikkia Lauletaan Viittoen kuorossa. Lindgren on Lahden Kuulo ry:n puheenjohtaja ja Lauletaan Viittoen ry:n varapuheenjohtaja sekä Lahden Invakeskus ry:n hallituksen jäsen ja sihteeri. Lisäksi hän toimii Kaakkois-Suomen kuulopiirin CI-tukihenkilönä ja toimin myös Lahdessa kuulolähipalvelun vetäjänä. 1. Olen hyvin nuoresta lähtien toiminut kuulonhuollon eri tehtävissä, lisäksi minulla on omakohtaiset kokemukset kuulovammaisen elämästä ja tarpeista. Tiedän, millaista on ERJA LINKKI, Pöytyä Lounais-Suomen kuulopiiri, Loimaan Seudun Kuulo ry ja Tampereen Kuuloyhdistys ry ehdottavat liittohallitukseen Erja Linkkiä. Linkki, 52, asuu Pöytyällä ja työskentelee toimistotyöntekijänä. Hän on koulutukseltaan merkonomi. Linkki on toiminut liittovaltuutettuna kaksi kautta ja omassa kuuloyhdistyksessään kymmenen vuotta sihteerinä, rahastonhoitajana ja on nykyisin puheenjohtaja sekä kuulolähipalveluvastaava. Linkki on myös piirin viestintätyöryhmän jäsen. Linkki on ollut aiemmin mukana myös omaishoitajayhdistyksen toiminnassa (sihteeri, kirjanpitäjä ja palkanlaskija) sekä diabetesyhdistyksessä, nykyisinkin vielä diabeetikkojen vertaisryhmän vetäjä. Linkki harrastaa järjestötoiminnan ohella liikuntaa, lukemista ja käsitöitä. 19