Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16
Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön tuloksena, joka on toteutettu huhti-kesäkuun 15 aikana osana Biomassan uusien jalostusmuotojen edistäminen EAKR hanketta. Esitystä on päivitetty joulukuussa 15. Selvitys tukee Miksein tavoitetta luoda edellytyksiä teolliselle biohiilipelletin tuotannolle Mikkelin seudulla GreenStream on päästökaupan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden markkinoilla toimiva yksityinen yritys, joka tuottaa neuvonantopalveluita sekä rahoittaa ja toteuttaa teollisuuden energiatehokkuusinvestointeja Kiinassa suomalaisella teknologialla. 2
Kivihiilen korvaaminen kotimaisella biohiilellä Kivihiilellä tuotetaan noin % Suomen primäärienergiasta ja sitä käytetään Suomessa sähkön- ja lämmöntuotannossa Kivihiilen osuus Suomen polttoperäisistä hiilidioksidipäästöistä yli viidennes (14 tilanne): Kivihiili on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasujen päästölähteistä Suomessa Hallitusohjelmaan (15) on kirjattu, että hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan -luvun aikana Biohiili luo mahdollisuuden korvata kivihiiltä kotimaisella ja uusiutuvalla polttoaineella ilman tarvetta isoihin lisäinvestointeihin voimalaitoksissa Kivihiili:.6 MtCO2 Öljytyotteet: 22 MtCO2 Muut polttoaineet: 14.9 MtCO2 Biohiili on kuitenkin uutena tuotteena väliinputoaja nykyisissä tukimekanismeissa Biohiilen käyttöönoton turvaamiseksi tarvitaan edistämiskeino, jolla varmistetaan biohiilen kilpailukyky suhteessa kivihiileen sähkön ja lämmöntuotannossa Tarve biohiilen tukimekanismin selvittämiseksi korvaamaan kivihiiltä kivihiilipölykattiloissa noteerattiin jo hallituksen vuonna 13 laatimassa Ilmasto- ja energiastrategiassa. Biohiilen käyttöönottamisella olisi merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset Lisäksi mahdollistaisi uuden teknologian demonstroimisen, jolla voisi olla merkittävä vientipotentiaali Lähde: Tilastokeskus 15 Kivihiilen käyttö Suomessa 14 (TWh): Yhteensä 27 Kaukolämmön tuotanto (ml. CHP): 13,6 Helsingin Energia 5, Turun Seudun Energiantuotanto 2,9 Fortum Power and Heat (Espoo) 2,3 Lahti Energia 1,3 Vantaan Energia 1,2 Lähteet: Tilastokskus 15; Energiateollisuuden kaukolämpötilasto 14 3
Nykyohjaus on riittämätön kivihiilen korvaamiseksi biohiilellä nykyisissä laitoksissa Seuraavassa esitetään neljä vertailua 1. Nykytila 2. Nykytila + hiilidioksidiveron nosto 3. Nykytila + hiilidioksidiveron nosto + yhteistuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poisto 4. Nykytila + hiilidioksidiveron nosto + yhteistuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poisto + lain 3.12.1996/126 :n kertoimen muuttaminen,9 -> 1,1 vastaamaan lämmöntuotannon todellista hyötysuhdetta 4
1 Nykytila 1) (15 joulukuu) 5 Lämmöntuotanto 5 Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 5 Sähkön erillistuotanto (lauhde) EUR/MWh (polttoainetta) 3 3 3 Lisäkustannus vrt biohiileen (laitoskohtainen, liittyen hyötysuhteen laskuun sekä investointeihin polttoaineen käsittelyyn japolttotekniikkaan) Valmistevero & huoltovarmuusmaksu Päästöoikeus Markkinahinta (tai tuotantokustannus) 1) Päästöoikeuden joulukuun 15 futuurihinnalla, joulukuussa 15. 5
2 Hallituksen esityksen 1) mukainen hiilidioksidiveron nosto EUR/MWh (polttoainetta) 5 3 Lämmöntuotanto 5 3 Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 5 3 Sähkön erillistuotanto (lauhde) Lisäkustannus vrt biohiileen (laitoskohtainen, liittyen hyötysuhteen laskuun sekä investointeihin polttoaineen käsittelyyn japolttotekniikkaan) Valmistevero & huoltovarmuusmaksu Päästöoikeus Markkinahinta (tai tuotantokustannus) 1) Hallituksen esityksen HE 34/15 mukaan lämmöntuotantoon käytettävän kivihiilen hiilidioksidivero nousisi nykyisestä 53.7 eurosta tonnilta 65.13 euroon tonnilta 6
3 Edellisten lisäksi hallitusohjelman (1 mukainen yhteistuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poisto 5 Lämmöntuotanto 5 Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 5 Sähkön erillistuotanto (lauhde) EUR/MWh (polttoainetta) 3 3 3 Lisäkustannus vrt biohiileen (laitoskohtainen, liittyen hyötysuhteen laskuun sekä investointeihin polttoaineen käsittelyyn japolttotekniikkaan) Valmistevero & huoltovarmuusmaksu Päästöoikeus Markkinahinta (tai tuotantokustannus) 1) Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon CO2 veron alennus poistetaan portaittain 7
4 Edellisten lisäksi valmisteveron kohdentaminen todellisemman lämmöntuotannon hyötysuhteen mukaan 5 Lämmöntuotanto 5 Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 5 Sähkön erillistuotanto (lauhde) EUR/MWh (polttoainetta) 3 3 3 Lisäkustannus vrt biohiileen (laitoskohtainen, liittyen hyötysuhteen laskuun sekä investointeihin polttoaineen käsittelyyn japolttotekniikkaan) Valmistevero & huoltovarmuusmaksu Päästöoikeus Markkinahinta (tai tuotantokustannus) 8 1) Nykyisin yhteistuotannossa lämmön tuotantoon käytetty polttoaine määritetään kertomalla hyötykäyttöön toimitettu lämpö.9:llä (Laki 3.12.1996/126 ). Mikäli vero kohdistettaisiin koko lämmöntuotannon polttoaineelle, todellisen lämmöntuotannon hyötysuhteen mukaan kertoimen pitäisi olla noin 1,1. Kevennetty kerroin otettiin käyttöön vuonna yhteistuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi (Hallituksen esitys HE 13/2 vp, sivu 14, kpl 1). Valmisteverotusta muutenkin päivitettäessä olisi hyvä tarkastella onko CHP-tuotannossa käytettyjen polttoaineen hiilidioksidiveron kevennys tälläkään kertoimella perusteltua enää nykytilanteessa.
Tarvittavat toimenpiteet biohiilen kilpailukyvyn parantamiseksi yhteistuotannon polttoaineena Hallituksen esittämät toimenpiteet: Tarvittavat lisätoimenpiteet: Hallituksen esitys (HE 34/15) hiilidioksidiveron nostosta Nostaa kivihiilen käytön kustannusta Hallitusohjelman veropoliittinen linjaus yhteistuotannon CO2-veron alennuksen poistosta Nostaa kivihiilen käytön kustannusta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa Biohiilipohjaisen kivihiilen käyttöä korvaavan sähköntuotannon sisällyttäminen Suomen uuteen uusiutuvan energian tukijärjestelmään Tuotantotuen myöntäminen biohiilelle, esim. syöttötariffin tai vihreiden sertifikaattien muodossa laskee biohiilen polttoainekustannusta Lain 3.12.1996/126 :n kertoimen muuttaminen,9 -> 1,1 vastaamaan lämmöntuotannon todellista hyötysuhdetta Nostaisi kivihiilen käytön kustannusta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 9
Biohiilellä yhteistuotantolaitoksissa tuotettu sähkö on kilpailukykyinen verrattuna muihin uusiutuviin Sähkön tuotantokustannukset Uusien tuulivoimahankkeiden kustannustasoksi on arvioitu 5-8 /MWh (Pöyry, 15) Puulauhteen kustannukseksi on nykyisillä polttoaine- ja investointikustannuksilla arvioitu uuden kapasiteetin osalta noin 9 /MWh ja olemassa olevan kapasiteetin osalta noin 7 /MWh (Pöyry, 15) Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa biohiilestä tuotetun sähkön tukitarve on arviolta 3- /MWh Biohiilen edut Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tapahtuvan polttoaineenvaihdon seurauksena myös lämmöntuotannon hiiliintensiivisyys laskee. Yhteistuotannon kokonaishyötysuhde on korkea (luokkaa 85%) verrattuna esimerkiksi puulauhteeseen (hyötysuhde luokkaa %). Yksi tehdasyksikkö (joka tuottaa 25 tonnia biohiiltä vuodessa) luo lähes työpaikkaa, joista suurimman osan metsäbiomassan korjuuketjussa haja-asutusalueilla Euroa per tuotettu MWh 8 6 Sähköyksikkökohtainen lisätuen tarve sähkön tukkuhinnan ollessa 3 /MWh Biohiili (CHP) Puulauhde Tuulivoima Pöyry (15). Suomen liittyminen sertifikaattijärjestelmään uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden edistämiseksi
Kriteerit biomassan kestävälle käytölle Biomassan käytön lisääminen voi huonoimmillaan johtaa ei-toivottuihin ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä lisääntyneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Tämä riski koskee erityisesti tuontibiomassaa. EU:ssa ei ole asetettu pakollisia kestävyysvaatimuksia kiinteälle biomassalle (vaatimukset vain nestemäisille biopolttoaineille), eräissä maissa näitä on kuitenkin toteutettu vapaaehtoisesti. Suomen talousmetsistä 95% on sertifioitua metsää: 9 % PEFC-järjestelmässä (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) ja 5% FSC-järjestelmässä (Forest Stewardship Council). Käytännössä kaikki Suomessa teollisesti hyödynnetty puu on sertifioitua. Maailman metsistä on sertifioitu yhteensä noin %, josta 2/3 PEFCsertifikaatilla. Yksi mahdollisuus tuen myöntämisen edellytykseksi ja puupohjaisen biomassan kestävyyden osoittamiseksi olisi PEFC, FSC-sertifikaatin tai vastaavan sertifikaatin edellyttäminen. Näin varmistetaan että biomassa tulee kestävän metsätalouden piiristä. Esimerkki: Hollannin syöttötariffin kriteerit biomassan energiakäytölle (voimassa 15-) Kestävän metsänhoidon kriteereiden (vrt. PEFC-tai FSC-sertifikaatti) lisäksi mm: Vähintään 7 % kasvihuonekaasupäästövähennys koko tuotantoketjussa (fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna) Ei riskiä pitkäaikaiseen hiilivelkaan biomassan tuotannossa - metsän hiilinielun tulee pitkällä aikavälillä säilyä tai kasvaa Kasvihuonekaasupäästöt pitää selvittää koko tuotantoketjulle (metsästä energiantuottajaan) Vastaavan tyyppisiä järjestelmiä on käytössä myös Belgiassa, Unkarissa ja Iso- Britanniassa 11 Tämä todennäköisesti parantaisi kotimaisen biohiilipelletin kilpailukykyä
Loppuyhteenveto 1. Hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian lisäämisen ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen 2. Selvityksen puitteissa tehdyt laskelmat osoittavat, että kivihiilen korvaaminen biohiilellä nykyisissä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa on kustannuksiltaan kilpailukyinen keino lisätä uusiutuvista tuotetun sähkön osuutta Suomessa 3. Biohiilestä tuotetulle sähkölle tulisi myöntää tukea siinä missä tuulivoimalle ja muille uusiutuvan energian tuotantomuodoille 4. Lisäksi biohiilen käytön etuna on se, että vaikutus hiilen käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin Suomessa on suora. Monen muun uusiutuvan kohdalla, uusi kapasiteetti ei välttämättä vähennä kivihiilen käyttöä Suomessa 12
Beijing office: 北 京 市 朝 阳 区 望 京 Soho, 邮 编 2 Wangjing Soho, Chaoyang District, 2 Beijing, China Helsinki office: Lapinlahdenkatu 3, FI-18 Helsinki, Finland www.greenstream.net Twitter@GreenStreamNet