Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen



Samankaltaiset tiedostot
, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Korpien luontainen uudistaminen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Hakkuut kuvioittain vuosina

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN METSÄNHOIDON OPETUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT KOHTEET VUOSINA

Onnistunut metsänuudistaminen

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Konekylvön omavalvontaohje

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Energiapuu ja metsänhoito

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

UPM Metsäsuunnitelma

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa auttaako kulotus tai maankäsittely? Pasi Rautio Luke, Rovaniemi

SUOSITUKSET metsänuudistamisesta ja taimikonhoidosta Luoteis-Venäjällä

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Muokkausmenetelmän valinta

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Metsän uudistaminen.

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

UPM Metsäsuunnitelma

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

UPM Metsäsuunnitelma

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

UPM Metsäsuunnitelma

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

UPM Metsäsuunnitelma

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Suomen metsien inventointi

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

Transkriptio:

30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus Metsänviljely tai luontainen uudistaminen Uudistamisen varmistaminen, eli jälkihoito 1

Valmistelevat työt Eivät ole aina välttämättömiä. Uudistusalan raivaus kannattaa tehdä jo ennen hakkuuta. Etenkin jos alueelta korjataan hakkuutähteet. -> Maata ja kiviä ei joudu havujen sekaan. Hakkuutähteiden korjuu helpottaa maanmuokkausta ja viljelytyötä. Pelkkä kantojen nostaminen ei useinkaan riitä maanmuokkaukseksi. Kulotus on vaihtoehto hakkuutähteiden korjuulle. Kulotus ei korvaa maanmuokkausta. Miksi metsämaata muokataan? Tavoitteena turvata metsänuudistamisen onnistuminen ja parantaa taimikon alkukehitystä. Muokkaus parantaa taimien alkukehityksen kannalta oleellisia maan ominaisuuksia. Vähentää tuhoja. Helpottaa istutustyötä. Parantaa luontaisen taimettumisen edellytyksiä. 2

Miksi metsämaata muokataan? Laadun merkitys on viime vuosina korostunut, kun on siirrytty äestyksestä kaivinkonepohjaisiin muokkausmenetelmiin. Muokkausjälkien tiheys ja laatu määräävät viljelytiheyden ylärajan. Mihin muokkauksella pyritään? 3

Vesitalous Taimen juuristo tarvitsee vettä ja happea. Päätehakkuussa haihduttava puusto poistetaan. -> maaperään jää aiempaa enemmän vettä Maanmuokkauksella estetään maaperän liiallinen märkyys. Kuivilla ja karuilla, hyvin vettäläpäisevillä kangasmailla parannetaan siementen itämisolosuhteita. -> kapillaariveden nousu paranee Maan tiiviys ja lämpötila Maan huokostila kasvaa ja juuriston hapensaanti paranee. Hyvin tiivis kivennäismaa estää myös mekaanisesti juuriston kasvua. Kuohkea maa lämpiää tiivistä nopeammin. Paljastettu kuiva kivennäismaa lämpiää nopeammin. -> juurten kasvuun lähtö aikaistuu keväällä 4

Ravinnetila Ravinteita on eniten humuskerroksessa ja kivennäismaakerroksen pintaosassa. Tietyillä muokkausmenetelmillä taimien ravinteiden saanti lisääntyy paikallisesti. Laikkumätästys ja kääntömätästys Pintakasvillisuuden kilpailu vähenee Kilpailua kasvutilasta, ravinteista, valosta ja vedestä. Kilpailun aiheuttamat haitat vähenevät muokkausmenetelmästä ja kasvupaikan ravinteisuudesta riippuen 1 3 vuodeksi. Rehevillä mailla kilpailu on kovempaa. -> taimet saatava ylös! 5

Tuhoriski pienenee Tukkimiehentäi Myyrät Halla Viljelytyö helpottuu Myös laatu paranee. Taimikon perustamiskustannukset alenevat, kun katsotaan kokonaisuutta taimikon perustamisesta taimikonhoitoon saakka. 6

Tavallisimmat muokkausmenetelmät Maanpintaa paljastavat Äestys Vain kivennäismailla Laikutus 7

Kohoumia muodostavat Kääntömätästys Laikkumätästys Naveromätästys Ojitusmätästys Muokkausmenetelmän valinta Valintaan vaikuttavat kasvupaikan ominaisuudet. Karkeat maat -> maanpintaa paljastavat menetelmät Hienojakoisemmat maat -> kohoumia muodostavat Mitä märempää, sitä enemmän ojia. 8

9

10

11

Uuden puuston synty Luontaisesti tai viljellen Luontaisessa uudistamisessa uusi taimikko syntyy uudistusalueelle jätetyistä siemenpuista ja reunametsistä lentävistä siemenistä. Metsänviljely tarkoittaa taimien istuttamista tai siementen kylvämistä uudistusalalle. 12

Kylvö Kylväen uudistettava puulaji on yleensä mänty. Kuusen viljelyn onnistuminen kylväen on epävarmaa. Koivun siementä tulee uudistusalalle lähes aina luontaisestikin paljon. Kylvössä käytetään joko jalostettua siementä tai metsikkökeräyssiementä. Istutus Maaperän rehevyys vaikuttaa puulajivalintaan. Koostumus ja rehevyys käytettävään taimilajiin. Oikea istutuskohta riippuu muokkausmenetelmästä. Yleisimmät epäonnistumisen syyt ovat liian pienikokoinen taimilaji ja jälkihoidon laiminlyönti. Taimien istutus tapahtuu istutusputkella tai kuokalla. Taimia kuljetetaan maastossa joko vakassa tai säkissä. 13

Taimet Luokitellaan paakkutaimiin ja avojuuritaimiin. Avojuuritaimia istutetaan nykyään hyvin vähän. Syinä ovat niiden paakkutaimiin verrattuna korkea hinta sekä työläämpi käsittely. Metsänviljelyn onnistumisen kannalta avojuuritaimi on kuitenkin huomattavasti varmempi, kuin paakkutaimi. Taimet Suurimpia taimituottajia ovat: Mellanå Plant Oy Fin Forelia Oy Taimitapio Oy Pohjantaimi Oy 14

Mänty Kuusi 15

Kuusi Rauduskoivu 16

Lehtikuusi Uudistamisen varmistaminen, eli jälkihoito Metsänuudistamisen tärkein vaihe! Inventointi ja heinääminen Täydennysviljely tarvittaessa Taimikon varhaishoito, eli perkaus 17

Metsänuudistaminen lukuina (2012) Yksi metsänhoitoyhdistyksen tärkeimmistä palvelukokonaisuuksista Maanmuokkaus yhteensä 2 330 ha Toimitetut taimet > 5 milj. kpl Toimitetut siemenet 97 kg Mhy istuttanut 1 880 ha Uudistusalojen raivaus 170 ha Taimikon varhaishoito (=perkaus) 370 ha Kulotus 10 ha Kiitos! 18