Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 HAKIJA Kortteisen osakaskunta ASIA Pohjapadon rakentaminen Pälkkijärven luusuaan järven vedenkorkeuden vakauttamiseksi, Kaavi Kortteinen HAKEMUS Hankkeen tausta ja tarkoitus Kortteisen osakaskunta on aluehallintovirastoon 12.2.2010 saapuneessa, 11.6.2011 täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa kiinteän pohjapadon rakentamiseen Pälkkijärven luusuaan järven vedenkorkeuden vakauttamiseksi. Pälkinpuroon rakennettavan kiinteän padon avulla on tarkoitus estää Pälkkijärven vedenkorkeuden liiallinen laskeminen ja vakauttaa järven vedenkorkeudet tasolle, jolla ne ovat olleet vuosikymmeniä. Vedenkorkeudet olivat laskeneet sen jälkeen, kun Pälkinpuroon kivi- ja maa-aineksista tehty pohjapato oli purettu vuonna 2006. Hakijan mukaan kyseinen pohjapato oli rakennettu sen jälkeen, kun Kaavin vesilautakunta oli kehottanut palauttamaan Pälkkijärven vedenkorkeuden siihen korkeuteen, jolla se oli ollut ennen vuonna 1969 tapahtunutta vedenkorkeuden alenemista. Lautakunnan valvontatoimenpiteistä ei ole löytynyt asiakirjoja. Hakemukseen on liitetty Itä-Suomen vesioikeuden 10.5.1968 antama päätös nro 49/II/68, jolla on kumottu Pälkinpuron perkausta koskenut ojitustoimituksen päätös sekä otteita ojitustoimituksessa laaditusta perkaussuunnitelmasta. Lisäksi hakemukseen on liitetty kopiot Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Kortteisen osakaskunnalle ja rannan omistajalle lähettämistä 21.11.2006 ja 21.10.2008 päivätyistä kirjeistä, joissa on esitetty valvontaviranomaisen kannanottoja sekä mittaustuloksia Pälkinpuron uoman pohjan ja padon korkeudesta sekä Pälkkijärven vedenkorkeuksista. Pälkinpuroon on tehty viimeksi kivirakenteinen pato hieman aikaisemman patopaikan yläpuolelle vuonna 2006. Hakemuksessa on esitetty, että Pälkinpuroon rakennetaan kiinteä betonipato, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja kestävä eikä vaadi paljon huoltoa. Aikaisempi kivipatorakenne on ollut helposti purettavissa eikä padolla ole ollut vastuullista hoitajaa.
2 Vesistötiedot Pälkkijärvi, pinta-alaltaan noin 47 ha, sijaitsee Kaavin kunnan Kortteisen kylässä. Järvi laskee Pälkinpuron kautta Pieneen Aittojärveen, siitä Välijoen kautta Isoon Aittojärveen ja edelleen Virvunjoen kautta Vuotjärveen. Järven valuma-alueen koko on 3,03 km 2 ja järvisyys 16,9 %. Pälkinpuron virtaamia ei ole mitattu. Vuoden 1962 perkaussuunnitelmassa on arvioitu, että ylin virtaama (HQ) on 0,63 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 0,32 m 3 /s ja keskivirtaama (MQ) 0,035 m 3 /s. Hakemuksessa on valuntamallin avulla määritetty seuraavat virtaamien ääri- ja keskiarvot: MHQ 0,300 m 3 /s, MQ 0,040 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 0 m 3 /s sekä kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama HQ 1/20 0,460 m 3 /s ja kerran sadassa vuodessa toistuva ylivirtaama HQ 1/100 0,570 m 3 /s. Pälkinpuron perkaushankkeen suunnitelman mukaan Pälkkijärven vedenkorkeus on ollut 9.11.1962 N 60 +135,49 m. Jaksolla 10.10.2006 4.9.2009 mitattujen järven vedenkorkeuksien vaihtelu on ollut N 60 +133,99 +134,45 m. Pälkinpuron nykyisen kivipadon kynnyksen alimmaksi korkeudeksi on mitattu (Pohjois-Savon ympäristökeskus) 10.10.2006 N 60 +133,99 m ja padon alapuolella yksityistien rummun yläpään pohjan korkeudeksi N 60 +133,95 m. Pälkkijärven eteläpään rannan läheltä kulkevan yksityistien tienpinnan alin korkeus on N 60 +135,15 m ja järven rannalla olevan alimman rakennuksen nurkan kohdalla maanpinnan korkeus on N 60 +135,45 m. Järvi sijaitsee haja-asutusalueella. Järven ympäristössä on jonkin verran pysyviä ja loma-asuntoja sekä muutamia toimivia maatiloja. Järven vettä käytetään jonkin verran talousvetenä. Vesistön kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Pälkinpuro ei ole veneilykelpoinen. Omistusolot ja suostumus Hakijana toimiva Kortteisen osakaskunta omistaa Pälkkijärven, Pälkinpuron ja alapuolisen Pienen Aittojärven vesialueen (yhteinen vesialue 204-406-876-1). Pälkinpuron pato sijoittuu tilan Metsäpelto 204-406-5-125 maa-alueen kohdalle. Tilan omistaja on 3.6.2010 antanut kirjallisen suostumuksen pohjapadon rakentamiseen. Suunnitelma Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan Pälkkijärvestä Pieneen Aittojärveen laskevan Pälkinpuron uomaan rakennetaan kiinteä pohjapato, joka sijoittuu Pälkkijärven luusuaan uoman ylittävän Pälkinlahden yksityistien yläpuolelle. Pato on teräsbetoninen pato, jonka ylivuotoreunan kokonaispituus on 6 metriä. Padon ylivuotoreunassa on 1 metrin levyinen loivakulmainen (150 astetta) syvennys (vaukko) alivirtaamia varten. Padon ylivuotoreunan korkeus on N 60 +134,44 m ja v-
aukon pohjan korkeus N 60 +134,30 m. Patorakenne luiskineen ympäröidään luonnonikiviheitokkeella, joka ulottuu korkeuteen N 60 +134,10 m. Pato on tarkoitus rakentaa paikan päällä tai valmiista betonielementeistä maanvaraisesti murskearinalle perustettuna. Padon rakentamisen yhteydessä padon ylä- ja alapuolisen uoman reunoja siistitään yksityistielle saakka. Pato rakennetaan sellaisena vuodenaikana ja siten, että rakennusvaiheessa aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle. Rakentaminen ajoittuu aikaan, jolloin uoman virtaama on vähäinen. Rakentaminen voidaan tehdä kuivatyönä tekemällä rakentamispaikan kohdalle väliaikainen ohitusuoma. Hankkeen vaikutukset Padotuslaskelmien perusteella uomassa esiintyviä ali-, keski- ja ylivirtaamia (NQ, MQ ja HQ) vastaavat vedenkorkeudet padon yläpuolella olisivat seuraavat: 3 NQ-tilanne (0 m 3 /s) MQ- tilanne (0,040 m 3 /s) HQ 1/20 -tilanne (0,46 m 3 /s) HQ 1/100 -tilanne (0,57 m 3 /s) N 60 +134,30 m N 60 +134,41 m N 60 +134,55 m N 60 +134,57 m Näiden laskelmien perusteella järven vedenkorkeuksien vaihtelu pienenee nykytilanteeseen verrattuna noin 60 %. Pälkinpuron virtaama ei ylitä luonnonmukaisia yli- ja alivirtaama-arvoja. Vedenkorkeuksista johtuvat mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset vähenisivät nykyisestään. Pälkkijärven vedenpinnan vakauttaminen vuosikymmeniä olleelle tasolle ei aiheuta haittaa tai vahinkoa rantakiinteistöille. Kiinteällä padolla estetään aikaisempaan kivipatoon kohdistuneita ilkivallantekoja, järven liiallinen ja haitallinen vedenkorkeuden lasku sekä siitä johtuvat haitalliset vaikutukset rantojen käytölle. Hanke ei hakijan arvion mukaan loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hakemukseen on liitetty Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (lyhennettynä ELY-keskus) kalatalousviranomaisena antama lausunto, jonka mukaan yleisen kalatalousedun kannalta ei ole estettä luvan myöntämiseen esitetylle pohjapadolle. Alapuoliseen vesistöön tulee kuitenkin järjestää riittävä virtaama rakentamisen aikana. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedoksianto Muistutukset Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset on tullut toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 27.8.2010. 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen käsityk-
sen mukaan hanke on perusteltu. Yleisen edun kannalta ei ole estettä luvan myöntämiseen hankkeeseen hakemuksen mukaisesti. ELY-keskus esittää, että päätöksessä otetaan huomioon seuraavaa: Luvan haltijan on rakennettava padon lähelle tai patoon ylävirran puolelle helposti luokse päästävälle paikalle vedenkorkeusasteikko, josta vedenkorkeus on asianosaisten jatkuvasti mahdollista lukea. Asteikkoon on merkittävä padon v-aukon pohjan korkeus N 60 +134,30 m. Padon valmistuttua luvan haltijan on tarkkailtava vähintään viiden (5) vuoden ajan Pälkkijärven vedenkorkeuksia. Vedenkorkeuksista tulee pitää kirjaa ja tarkkailutulokset on säilytettävä sekä tarvittaessa esitettävä asianosaisille. Tarkkailutuloksista tulee laatia kalenterivuosittain yhteenveto, joka tulee toimittaa Pohjois-Savon ELYkeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelma tulee esittää Pohjois-Savon ELY-keskukselle hyvissä ajoin hyväksyttäväksi ennen tarkkailun aloittamista. Rakennustöillä ei saa tarpeettomasti häiritä muuta vesistön käyttämistä. Vesistöä kohtuuttomasti samentavia töitä ei saa tehdä 1.6 31.8 välisenä aikana, joka on yleistä virkistäytymiskautta. Työskentelyalueet tulee viimeistellä ja maisemoida ympäristöön sopiviksi töiden päättyessä. Töiden aloittamisesta tulee hyvissä ajoin etukäteen ilmoittaa Pohjois-Savon ELYkeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Kaavin kunnan ympäristölautakunnalle. Töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Kaavin ympäristölautakunnalle. 2) AA ja BB (Alatalo 204-406-4-53) ovat vastustaneet padon rakentamista. Heillä on Pälkkijärven pohjoispäässä Kannaksen tilan 204-406-17-22 omistajilta viljelyä varten vuokrapeltoa 5,54 ha, jonka viljely käy mahdottomaksi järven vedenkorkeuden noustessa. Padosta aiheutuu vettymisvahinkoa. Muistuttajien omaan tilaan kuuluu rantaviivaa 50 m. Jos pato tehdään, muistuttajat vaativat korvausta 500 euroa vuodessa. Muistuttajat ovat asuneet tilalla vuodesta 1953. Pälkinpuroa ei ole heidän tietämänsä mukaan koskaan ruopattu paitsi että uomaan on laitettu kunnon siltarumpu. Muistuttajat ovat epäilleet vuonna 2006 puretun pohjapadon laillisuutta. 3) CC ja DD (Oskarila 204-406-3-97) ovat vastustaneet padon rakentamista, jos Pälkkijärven vedenkorkeutta nostetaan. Vedenkorkeuden nosto voi aiheuttaa kesämökin kivijalalle vaurioita. Järven vedenkorkeus vaihtelee kesien kuivuuden tai sateisuuden mukaan, mutta järven vedenkorkeus ei ole muuttunut 1950-luvulle ulottuvien havaintojen perusteella. 4) EE (Pälkki 204-406-38-0) on vastustanut padon rakentamista ja vedenpinnan tarpeetonta nostoa. Muistuttaja on ilmoittanut olevansa maa- ja metsätalouden harjoitta- 4
ja. Tilalla on rantaviivaa noin 1,5 km, josta osa on alavaa metsämaata. Väliaikainenkin Pälkkijärven vedenkorkeuden nosto aiheuttaisi tälle alueelle huomattavaa vettymisvahinkoa, mikä ilmenisi myös talvella jääpoltteena. Hakemuksen suunnitelmassa on muistuttajan mielestä esitetty virheellistä tietoa siitä, että järveä olisi laskettu vuonna 1969 1,3 1,4 metrillä. Hakemuksessa esitetylle vedenkorkeuden nostolle ei ole esitetty muita perusteluja, kuin loma-asuntokiinteistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Rannalla vakituisesti asuneet metsänomistajat ja viljelijät eivät hyväksy vedenpinnan nostoa. 5) FF:n kuolinpesä (Kantola 204-406-3-52) on vastustanut padon rakentamista. Muistuttajan tila sijaitsee Pälkkijärven länsipuolella noin 100 metrin päässä järven rannasta. Luonnonpuroon tehtävästä padosta aiheutuisi ekologisia muutoksia itse järvissä ja alajuoksulla. Pälkkijärvestä tulisi aikaa myöten mutaantuva lampi, muutokset näkyisivät muun muassa humuksen lisääntymisenä sekä kala- ja vesilintukannoissa. Rannan läheisille pelloille levitetty liete levittyisi vesistöön vedenpinnan noustua. Toisin kuin kuulutuksessa on virheellisesti annettu ymmärtää, Pälkinpuron yläjuoksun uomaa ei ole kaivettu koskaan. Muistuttaja on huomauttanut siitä, ettei ole saanut kuulutusta. 6) GG (Pälkinranta 204-406-3-94) on vastustanut vakituisesti asutun Pälkkijärven rantatilan omistajana padon rakentamista. Muistuttaja tulee vaatimaan korvauksia hakijalta, jos vedenpintaa nostetaan ja tästä aiheutuu haittaa. Jos vedenpintaa nostetaan, on vaarana, että Pälkinlahdentielle aiheutuu vaurioita. Pälkinpurolle ei muistuttajan mukaan ole tehty mitään muuta kuin laiton pato vuonna 2009. Järven vedenkorkeudessa ei ole tapahtunut muuta kuin luonnon olosuhteista johtuvaa vaihtelua. 7) HH ja II (Mäntyniemi 204-406-3-92 ja Pälkinniemi 204-406-3-93) ovat Pienen Aittojärven rannalla sijaitsevan vapaa-ajan kiinteistön omistajina vastustaneet padon rakentamista. Padon rakentaminen vaikuttaa Pälkinpuron virtaamaan ja Pienen Aittojärven vedenkorkeuteen. Padon alapuolisen puron virtaama vähenee ja kuivana aikana loppuu, ja puro voi kuivua kokonaan. Kalojen liikkuvuus purossa vaikeutuu ja virkistyskalastusmahdollisuus heikkenee. Pienen Aittojärven vedenpinta tulee laskemaan, loma-asutus kärsii ja uintipaikat huononevat. Pälkkijärven nykyinen vedenkorkeustilanne on riittävän hyvä huomioon ottaen alueen luonnonolot. 8) JJ:n kuolinpesä (Kannas 204-406-17-22) on vastustanut pohjapadon rakentamista Pälkkijärven luusuaan, koska pohjapadon rakentamisen johdosta Pälkkijärven vedenpinta nousee ja Aittojärven vedenpinta laskee. Tästä aiheutuu muistuttajan omistaman Kannaksen tilan ranta-alueille merkittävää haittaa. Lisäksi suunniteltu pohjapato nostaa Pälkkijärven vedenkorkeutta vakiintuneesta tasostaan, jolla se on ollut vuosikymmeniä. Muistuttaja pitää perusteettomana hakijan hankekuvauksessa esittämää näkemystä siitä, että pohjapato vakauttaisi Pälkkijärven vedenpinnan normaalille tasolle. Kannaksen tilan Pälkkijärveen rajoittuvat metsäsuunnitelman rantametsälohkot 123 ja 127 ovat alavaa ja hyvälaatuista metsämaata. Rantametsälohkot on hakattu vuonna 2004, ja välittömästi hakkuun jälkeen lohkoille on istutettu kuusentaimikko. Rantametsälohkoille on jätetty aivan järven rantaan suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen puusto on iältään 87 102-vuotiasta ja erittäin hyväkuntoista; siinä ei näy merkkejä kelosta, 5
kitukasvuisuudesta eikä kasvutappioista, joita pitkäaikainen runkojen tai juuriston veden alle jääminen olisi aiheuttanut. Tämä osoittaa, että hakemuksessa esitetty näkemys siitä, että järven pintaa olisi laskettu 1960-luvulla, jolloin ko. puusto on ollut vähintään 40-vuotiasta, on perusteeton. Kannaksen tilan Pälkkijärven läheisyydessä sijaitsevat rantapellot (pellon ja rannan välissä on noin 50 metriä leveä, viljelemätön suojavyöhyke) ovat alavaa, hyvälaatuista peltomaata, jota on viljelty yli sata vuotta. Tällä hetkellä pellot on vuokrattu toiselle maanviljelijälle 6 vuoden vuokrasopimuksella. Vuonna 2006, jolloin hakemuksen mukaan nykyinen pato rakennettiin Pälkkipuroon, Pälkkijärven pinta nousi tavanomaisesta korkeudestaan ja rantaviiva siirtyi kymmeniä metrejä sisämaahan päin. Tämän takia Kannaksen tilan rantametsäpalstojen puustoa ja taimikkoa jäi veden alle. Lisäksi rantapelto vettyi pahasti ja sen viljelykelpoisuus ja sato huononivat merkittävästi. Vuoden 2006 vedennousun jälkeen Pälkkijärven vedenpinta on madaltanut lähemmäksi normaalitasoaan. Mikäli hakemuksessa kuvattu pohjapato rakennetaan ja Pälkkijärven vedenpinta nousee pysyvästi noin 50 cm, vuoden 2006 väliaikaista tulva- ja vettymisvahinkoja vastaavat vahingot jäävät pysyviksi. Vedennoususta aiheutuu Kannaksen tilan rantamaille merkittävää vahinkoa: alavalla rantamaalla vedenpinnan nousu 50 cm:llä saa rantaviivan siirtymään kymmeniä metrejä sisämaahan päin. Tämän takia metsälohkojen 123 ja 127 puustoa jää veden alle ja vaurioituu. Veden alle jäävä taimikko pilaantuu, samoin rannan suojavyöhyke, mikä pilaa rantamaiseman. Vedennoususta metsälohkoille 123 ja 127 aiheutuu sekä odotettavissa olevien puunmyyntituottojen aleneminen puuston vaurioitumisen ja kasvutappioiden takia, mikä vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista. Lisäksi rannan alava peltomaa vettyisi. Tämä lisäisi ravinteiden (lannoitteena käytettävä keinolannoite ja karjanlanta sekä -virtsa) valumaa Pälkkijärveen, mikä vähentää Pälkkijärven puhdistautumiskykyä. Veden nousu vähentäisi merkittävästi pellon satoa, minkä takia peltomaasta tulevaisuudessa odotettavat vuokratuotot vähenevät. Lisäksi maatalouden harjoittamisen edellytykset huononevat. Muistuttaja on huolissaan myös siitä, että hanke voi myös huonontaa Pälkkijärven ympäristön viihtyisyyttä ja järven puhdistautumiskykyä. Pälkkijärven rannalla on kesämökkikiinteistöjä, joiden rakennukset on rakennettu lähelle vesirajaa. Jos pato rakennetaan ja järven vedenpinta nousee noin 50 cm, mahtavatko kesämökkikiinteistöjen rakennukset ja valuma-alueet olla enää säädetyn etäisyyden päässä uudesta rantaviivasta. Esittämäänsä viitaten muistuttaja pitää hakemuksessa esitettyä näkemystä siitä, ettei hankkeella loukata yleistä eikä yksityistä etua, perusteettomana. Hakija ei ole esittänyt mitään sellaista yksityistä tai yleistä hyötyä, jota patohanke tuottaisi Pälkkijärven rannan asukkaille, kiinteistönomistajille tai muuten hankkeen vaikutuspiirissä oleville, eikä toimenpidesuunnitelmia siitä, kuinka hankkeen aiheuttamia haittoja Pälkkijärvelle tai järven rantamaille voitaisiin rajoittaa tai ehkäistä. Jos pato saa luvan, muistuttaja varaa oikeuden vaatia täysmääräistä vahingonkorva- 6
Hakijan selitys usta siitä vahingosta, tulonmenetyksestä sekä metsä- ja peltomaan arvonalentumisesta, jota padon aiheuttama vedennousu aiheuttaa. Muistuttaja ei yhdy hakemuksessa esitettyyn näkemykseen siitä, että Pälkkijärveä olisi laskettu luvattomasti 1960- luvulla. Kuten hakemuksesta ilmenee, vesistöön suunniteltu ojitushanke on kumottu Itä-Suomen vesioikeuden 10.5.1968 antamalla päätöksellä. Hankkeen mukaiseen Pälkinpuron ruoppaukseen ja uoman leventämiseen ei ole ryhdytty. Ainoastaan Pälkinpuron varrella ollut vanha ja huonokuntoinen puusilta on korvattu uudella sillalla. Kannaksen tilan omistajat eivät ole saaneet mitään virallista kuulutusta tai tietoa siitä, että Kaavin vesilautakunta olisi myöhemmin velvoittanut nostamaan Pälkkijärven takaisin oikeaan korkeuteensa, kuten hakija hakemuksessaan kuvaa. Hakija ei ole esittänyt tästä velvoittamisesta pöytäkirjaa tai muuta asiakirjaa, josta tämä vesilautakunnan päätös ilmenisi. Muistuttaja ei myöskään ole saanut tietoonsa kuulutusta tai muuta viranomaisen ilmoitusta siitä, että Pälkinpuroon aiemmin tai vuonna 2006 rakennetuille padoille olisi saatu lupaviranomaisen lupa tai kunnan ympäristöviranomaisen hyväksyntä. Hakemuksessa ei ole käsitelty sitä, kuinka pohjapadon rakentaminen Pälkinpuroon muuttaisi alapuolisen Pienen Aittojärven keskisyvyyttä. Hakemuksessa ei ole myöskään esitetty sitä, kuinka Aittojärven rantamaiden omistajat hyötyisivät pohjapadon rakentamisesta. Muistuttaja olettaa, että Pälkinpuron patoaminen madaltaisi Pienen Aittojärven rantoja, minkä johdosta Kannaksen tilan Aittojärveen rajoittuville maille syntyisi mahdollisesti vesijättömaata. Tämä vähentäisi Aittojärven luonnonkauneutta ja viihtyisyyttä. Kannaksen tilalla harjoitetaan runsasta kotitarvekalastusta ja - ravustusta Aittojärvessä. Jos järvi madaltuu, tämä aiheuttaa mahdollisesti sen, että Kannaksen tilan kotitarvekalastus ja -ravustusedellytykset heikentyvät. Muistuttaja on pyytänyt, että aluehallintovirasto suorittaa paikan päällä tarkastuksen. Hakijalla ei ole huomauttamista Pohjois-Savon ELY-keskuksen muistutukseen. Hakija hyväksyy esitetyt lisäykset. AA:n ja BB:n, DD:n ja CC:n, EE:n, GG:n, FF:n kuolinpesän, HH:n ja II:n sekä JJ:n kuolinpesän muistutukset: Pälkkijärven vedenpinta on vaihdellut vuosina 2006 2009, jolla jaksolla vedenpinnan korkeuksia on mitattu, välillä N 60 +133,99 m(= nykyisen pohjapadon kynnyksen korkeus)...n 60 +134,45 m eli vaihtelu on ollut noin 46 cm. Aikaisemmista vedenpinnan korkeuksista ja vuonna 2006 puretun pohjapadon kynnyksen korkeudesta ei ole mitattua tietoa. Aikaisempi pohjapadon kynnys (muistutuksen 8 valokuva pohjapadosta) on oletettavasti ollut korkeammalla kuin vuonna 2006 rakennettu pohjapato. Uuden pohjapadon vaikutus Pälkkijärven vedenpinnan vaihteluun on mitatun aikajakson luonnollisen vaihteluvälin rajoissa (v-aukon pohja N 60 +134,30 m - ylivuotoreuna N 60 +134,44 m). Suurin muutos on, että pohjapadon kynnyksen korkeus nousee korkeudesta N 60 +133,99 m korkeuteen N 60 +134,30 m eli Pälkkijärven alin vedenpinta 7
vakiintuu tasolle N 60 +134,30 m. Tällöin suuret vedenpinnan vaihtelut jäävät pois ja vedenkorkeus vakiintuu. Hakija katsoo, että nykyisessä luonnollisessa vaihteluvälissä pysyvä vedenpinnan nousu ei aiheuta rantakiinteistöille eikä Pälkinlahden yksityistielle haittaa. Rantaalueet ovat mahdollisesti vesijättömaata, joita ei ole lunastettu. Mahdolliset korvausasiat käsittelee ja määrittelee lupaviranomainen. Aluehallintoviraston tarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut 8.6.2011 paikalla tarkastuksen. Tarkastuspäivänä on mitattu Pälkkijärven vedenkorkeudeksi N 60 +134,12 m, Pälkinpuron nykyisen kivipadon kynnyksen alimmaksi korkeudeksi N 60 +133,95 m, Pälkinlahden yksityistien rummun yläpään pohjan korkeudeksi N 60 +133,93 m ja Pälkinpuron uoman vedenkorkeudeksi rummun yläpään kohdalla N 60 +134,08 m. Maastossa tehtyjen havaintojen mukaan Pälkkijärven pohjoispäässä Kannaksen tilan (204-406-17-22) pellon ojissa sekä pellon ja järven välisissä ojissa vedenkorkeus oli järven vedenkorkeuden tasossa niin, että maanpinnan korkeuteen verrattuna kuivavara oli noin 0,2 0,3 m. Pälkkijärven länsirannalla Kannaksen tilan taimikkoalue oli niin alavaa, että vettä seisoi kuusentaimikon mätästyskuopissa järven vedenkorkeuden tasossa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Kortteisen osakaskunnalle luvan kiinteän pohjapadon rakentamiseen Pälkkijärven luusuaan Kaavin kunnan Kortteisen kylässä. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmasta poiketen 0,25 m matalammalle padolle. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan tuonnempana ohjaus. Hankkeen suunnitelma 1. Pato rakennetaan Pälkkijärvestä laskevaan Pälkinpuroon hakemukseen liitetyn, 5.2.2010 päivätyn asemapiirustuksen 1:200 ja 31.5.2010 päivätyn leikkauspiirustuksen 1:50 osoittamalla tavalla ja padon korkeuden osalta piirustuksesta poiketen siten, että padon 6 metrin pituisen ylivuotoreunan korkeus on N 60 +134,19 m ja ylivuotoreunassa olevan 1 metrin levyisen loivakulmaisen (150 astetta) syvennyksen (v-aukko) pohjan korkeus on N 60 +134,05 m. Pälkinpuron uoma siistitään padon ylä- ja alapuolelta asemapiirustuksen osoittamalta matkalta. 8
9 Töiden ajoitus 2. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että töistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Vesistön samentumista aiheuttavat työt on tehtävä ajalla 1.9. 31.5. Kaivumassojen läjitys 3. Padon rakentamisessa ja uoman siistimisessä syntyvät kaivumassat on läjitettävä ylimmän vedenkorkeuden yläpuoliselle maa-alueelle siten, että massoja ei pääse valumaan takaisin vesistöön. Tarkkailu 4. Pälkkijärven vedenkorkeuden seurantaa varten on asennettava pohjapadon yläpuolelle kiinteä, senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on merkittävä padon harjan korkeus N 60 + 134,19 m ja v-aukon pohjan korkeus N 60 +134,05 m. 5. Pälkkijärven vedenkorkeuksia on havainnoitava padon valmistumisen jälkeen vähintään viiden vuoden ajan. Tarkkailuohjelma on esitettävä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tarkkailun aloittamista. Vedenkorkeustarkkailun tiedot on säilytettävä, ja tarkkailutulosten yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vedenkorkeustarkkailun tiedot on annettava pyydettäessä niille, joiden etua tai oikeutta asia koskee. Vedenkorkeuden havainnointia on tarpeen mukaan jatkettava viiden vuoden jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tiheydellä. Jälkihoito ja kunnossapito 6. Työskentelyalueet on siistittävä ja maisemoitava ympäristöön sopivaksi. 7. Tämän päätöksen mukainen pohjapato on pidettävä kunnossa. Rakentamisaika 8. Rakennustyöt on tehtävä valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ilmoitukset 9. Töiden aloittamisajankohta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta.
10 Ratkaisun perustelut Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Pälkkijärven vedenkorkeustieto vuodelta 1962 perustuu 1960-luvulla laadittuun perkaussuunnitelmaan. Vuonna 2006 ja sen jälkeen tehtyjen mittausten mukaan Pälkkijärven vedenkorkeus on laskenut vuonna 1960-luvulla mitattuun vedenkorkeuteen verrattuna. Mitattuja vedenkorkeustietoja ei ole 1960-luvun ja vuoden 2006 väliseltä ajalta. Vaikka suunniteltua Pälkinpuron perkausta ei ole toteutettu, osoittavat uoman pohjan nykyiset korkeudet, että uomassa on tapahtunut 1960-luvun tilanteeseen verrattuna muutoksia. Uomassa olleen aikaisemman pohjapadon korkeudesta ei ole tietoa. Arviota järven vedenkorkeuden muutoksesta ei voida perustaa 1960-luvun vedenkorkeustietoon. Havainnot ranta-alueiden maanpinnan nykyisistä korkeuksista eivät tue arviota vedenkorkeuden merkittävästä laskusta. Maanpinnan nykyinen korkeus alavilla rannanosilla ei selity pelkästään maanpinnan painumisella. Aluehallintoviraston tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella hakemuksessa esitetystä padosta aiheutuisi vettymisvahinkoja pelto- ja metsätiluksilla järven alavilla rannanosilla. Lupaa tällaiselle padolle ei voida myöntää, koska hankkeesta saatava hyöty ei olisi huomattava aiheutuviin vahinkoihin verrattuna. Kiinteä pohjapato on kuitenkin tarpeen Pälkkijärven vedenkorkeuksien vakiinnuttamiseksi hyväksyttävälle tasolle huomioon ottaen nykyisin vallitsevan tilanteen niin, että padosta ei aiheudu vettymisvahinkoja alaville rannoille. Aiheutuvien vettymisvahinkojen estämiseksi hakemuksen suunnitelmaa on tarpeen muuttaa vesilain 16 luvun 21 :n nojalla. Kun padon korkeutta alennetaan 0,25 metrillä, on Pälkkijärven vedenkorkeus Pälkinpuron keskivirtaamatilanteessa N 60 +134,16 m ja järven vedenkorkeusvaihtelu N 60 +134,05 +134,30 m. Järven vedenkorkeudet pysyvät tasolla, josta ei aiheudu vettymisvahinkoja rantatiloille ja joka turvaa kohtuulliset virkistyskäyttöolosuhteet rantatiloilla. Padosta ei aiheudu ennalta arvioiden haitallisia muutoksia Pälkinpuron virtaamiin. Alapuoliselle Pienelle Aittojärvelle ja sen käytölle ei aiheudu haitallisia vaikutuksia. Tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna padon rakentaminen ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Hakija omistaa padon kohdalla olevan Pälkinpuron vesialueen ja hakijalla on maanomistajan suostumukseen perustuva oikeus padon rakentamiseen. Lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla.
11 Vastaus muistutuksiin Muistuttajien vaatimukset luvan epäämisestä hylätään, koska luvan myöntämisen edellytykset 0,25 m haettua matalammalle padolle ovat olemassa. Aluehallintovirasto viittaa edellä olevaan ratkaisun perusteluun. Lainkohdat Vesilaki 2 luku 3 ja 6 1 momentti sekä 16 luku 21 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 220 euroa. Perustelu: Maksuasetuksen mukaan muun vesilain mukaisen päätöksen käsittelymaksu on 1 220 euroa. Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Kaavin kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Aune Mielonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Viljo Mikkonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Aune Mielonen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8074
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.1.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.