Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia

tieteessä Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto jukka.vanska@laakariliitto.fi Suvi Vainiomäki LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopisto Johanna Kaipio TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto ja käytettävyysasiantuntija, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jarmo Reponen LT, radiologian ylilääkäri, Raahen sairaala ja professori, Oulun yliopisto, FinnTelemedicum Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus ja kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia Lähtökohdat Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna 2010. Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä. Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella keväällä 2014. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat potilastyötä tekevät työikäiset lääkärit. Tutkimukseen vastasi 3 781 lääkäriä. Tutkimusaineisto on rakenteeltaan edustava näyte kohdejoukosta. Artikkelissa esitetään eri lääkäriryhmien potilastietojärjestelmille antamia kouluarvosanoja sekä jakaumia valituista järjestelmien käyttöä ja toiminnallisuuksia koskevista asenneväittämistä. Saatuja tuloksia verrataan vuoden 2010 tietoihin. Tulokset Yleinen potilastietojärjestelmille annettu kouluarvosana jäi alle seitsemään, kuten myös vuonna 2010. Kouluarvosanat olivat yhteydessä lääkärin toimipaikkaan, ikään, erikoisalaan, järjestelmän käyttökokemukseen ja tuotemerkkiin. Sairaaloiden lääkärit suhtautuivat edelleen tietojärjestelmiin kriittisimmin. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Sairaaloiden lääkäreistä yli 40 % koki järjestelmän virheellisen toiminnan olleen yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Puolet lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä. Vain harva lääkäri näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 49/2014 Päätelmät Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat edelleen kriittisiä. Käyttäjäkokemuksissa ei ole keskimäärin tapahtunut muutosta vuodesta 2010. Yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin. Uudet toiminnallisuudet (esim. sähköinen resepti) on otettu vastaan ristiriitaisesti. Järjestelmäkehityksessä on käyttäjäkokemukset huomioitava aiempaa paremmin. Kehittämistyön keskiöön on nostettava järjestelmien vakauden ja nopeuden parantaminen sekä tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen onnistumiselle. LINKKI KYSELYLOMAKKEESEEN Liite 1 Vertaisarvioitu VV Tietojärjestelmien käyttö on vakiintunut osaksi lääkärin työtä. Niiden käytettävyyteen on havaittu liittyvän ongelmia, joiden on todettu olevan yhtey dessä potilasturvallisuuden heikentymiseen (1,2,3,4,5). Tehostamisodotusten vastaisesti potilastietojärjestelmien käytön on havaittu hankaloittavan työnkulkuja ja vievän merkittävän osan lääkärien työajasta (6,7). Tietojärjestelmiin liittyvä rasittuneisuus on lisääntynyt ja erityisesti julkisessa terveydenhuollossa heikosti toimivat tietojärjestelmät aiheuttavat lääkäreille stressiä (8). Yksi keskeinen syy käyttäjien tyytymättömyyteen on potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys (9,10). Käyttäjien tyytyväisyys puolestaan liittyy järjestelmien mukautettavuuteen, käyttöliittymiin, luotettavuuteen ja käyttöönottoon (10). Käytettävyys on keskeisessä roolissa onnistuneen käyttöönoton ja tarkoituksenmukaisen 3351

Kirjallisuutta 1 Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Department of Computer Science and Engineering. Aalto university, Helsinki 2011. 2 Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M ym. Human factors in the large: experiences from Denmark, Finland and Canada in moving towards regional and national evaluations of health information system usability. IMIA Yearbook 2014 (painossa). 3 McCoy AB, Wright A, Eysenbach G ym. State of the art in clinical informatics: evidence and examples. Yearb Med Inform 2013;13 19. 4 Magrabi F, Ong M-S, Runciman W, Coeira E. Using FDA reports to inform a classification for health information technology safety problems. J Am Med Inform Assoc 2012;19;45 53. 5 Beuscart-Zéphir MC, Borycki E, Carayon P, Jaspers MWM, Pelayo S. Evolution of human factors research and studies of health information technologies: The role of patient safety. Yearb Med Inform 2013;67 77. Taulukko 1. käytön saavuttamisessa sekä osana järjestelmän laadun arviointia. Tyytyväisyys on yksi käytettävyyden osa-alue (11). Edelleen tutkimusten pääpaino on järjestelmien käytön laajuuden tai kertaluontoisten käyttökokemusten selvittämisessä, ei pidempikestoisten käyttäjäkokemusten kartoittamisessa (2). Käyttäjäkokemus viittaa määritelmän mukaisesti ennen käyttöä oleviin, käytön aikana syntyviin ja käytön jälkeisiin koke muksiin (12). Yksittäisen tietojärjestelmän käytettävyyden arviointiin suunnattuja kyselypatteristoja (13,14) ei voitu käyttää sellaisenaan tutkimuksessamme, sillä ne eivät huomioi tehtävien ja toimintaympäristöjen erilaisuutta. Tarvitaan terveydenhuollon toimintaympäristöön sovitettua käyttäjäkokemusten kartoitusta. Käyttäjäkokemusten kartoittaminen kyselyllä tuottaa erilaista, mutta yhtä validia tietoa tietojärjestelmien onnistumisesta kuin objektiivisemmat mittarit (15). Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin Suomessa ensimmäistä Tutkimuksen kohdejoukon ja tutkimukseen vastanneiden jakaumat taustamuuttujittain. Tutkimukseen vastanneet (n = 3 781) Potilastyössä olevat lääkärit (n = 16 350) Kaikki työikäiset lääkärit (n = 20 110) Sukupuoli, % miehiä 38,1 41,9 41,0 naisia 61,9 58,1 59,0 Ikäryhmä, % 34 19,3 21,1 21,7 35 44 21,3 24,9 24,4 45 54 29,2 29,0 26,9 55 30,3 25,0 26,9 Keski-ikä, vuotta miehet 48,5 46,3 47,3 naiset 45,6 44,7 44,3 kaikki 46,7 45,4 45,5 Erikoistumisvaihe, % erikoistumaton 33,1 38,4 40,2 erikoistunut 66,9 61,6 59,8 Toimipaikka, % sairaala 46,4 45,3 terveyskeskus 24,4 22,6 yksityinen/muu 29,3 32,1 kertaa vuonna 2010. Lääkärien kyselytutkimuksessa antamat arviot olivat kriittisiä. Tulokset osoittivat, että järjestelmät tukevat lääkärin työtä heikosti; negatiivisimmat arviot antoivat julkisella sektorilla, erityisesti sairaaloissa työskentelevät lääkärit (16,17,18). Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto toteuttivat Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -tutkimuksen potilastyössä toimiville lääkäreille. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta: selvittää lääkärien kokemuksia järjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä, nostaa esiin keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toiminnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä. Tutkimus on osa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden arviointikokonaisuutta (19). Tutkimuslomake on myös yhtenä lähtökohtana kansainvälisten ehealth-indikaattorien rakentamisessa (20). Tutkimus tehtiin keväällä 2014, jolloin terveydenhuollon organisaatioissa oli toistakymmentä eri perusjärjestelmien tuotemerkkiä. Lisäksi oli käytössä satoja erillisjärjestelmiä (21). Valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (Kantapalvelut) sähköinen resepti oli ollut käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1 3 vuoden ajan. Myös osa yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköistä oli jo liittynyt sähköiseen reseptiin. Tutkimushetkellä ainoastaan Itä-Savon sairaanhoitopiiri käytti potilastiedon arkistoa. Tutkimus raportoidaan erillisartikkeleina. Tässä ensimmäisessä artikkelissa kuvataan tutkimusaineistoa, esitetään potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat ja keskeisimmiksi koetut kehittämiskohteet ja parhaat toiminnallisuudet. Lisäksi kuvataan käyttäjäkokemuksia valikoitujen asenneväittämien valossa sekä tarkastellaan näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2010 ja 2014 välillä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena olivat työikäiset (alle 65 v) ja potilastyötä tekevät lääkärit. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena helmi maaliskuussa 2014. Suurin osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli väittämiä, jotka esitettiin pääsääntöisesti saman tapaan kuin vuonna 2010. Vastaajat arvioivat niitä 5-luokkaisilla Likert-asteikoilla. Väittämät 3352

tieteessä Taulukko 2. Pääasiallisesti käytössä olevat potilastietojärjestelmät. 6 Menachemi N, Collum TH. Benefits and drawbacks of electronic health record systems (viitattu 4.9.2014). Risk Manag Healthc Policy. 2011;4;47 55. www.ncbi.nlm.nih. gov/pmc/articles/pmc3270933/ 7 Winblad I, Hyppönen H, Salo S ym. Onko tietokone vastaanoton aika varas? Suom Lääkäril 2009;63;3956 9. 8 Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Elovainio M. Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi: Kyselyt lääkäreille 2006 2010. Suom Lääkäril 2012;67;51 5. 9 Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR User Satisfaction Survey. Responses from 2719 family physicians. Family Practice Management 2011 (siteerattu 4.8.2014). www. praxisemr.com/specialdownloads/ AAFP_2011_Survey_of_User_ Satisfaction_with_EHR.pdf. 10 Anon. 2013 State of the Ambulatory EHR Market. Black Book Rankings. Brown-Wilson Group, Inc. 11 ISO 9241-11/ISO 9241 Ergonomic requirements for office work with visual display terminals, Part 11: Guidance on Usability, 1998, International Organization for Standardization, Geneve. 12 ISO 9241-210, International Standard: Ergonomics of Human System Interaction Part 210: Human- Centred Design for Interactive Systems, 1st edition 2010-03-15, Reference number ISO 9241-210:2010(E). 13 Brooke J. SUS: a quick and dirty usability scale. Kirjassa: Jordan P, Thomas B, Weerdmeester T, McClelland A, toim. Usability Evaluation in Industry. Lontoo: Taylor and Francis 1996. Sairaala, % Terveyskeskus, % Yksityinen/ muu, % Kaikki, % Acute 10,0 3,3 DynamicHealth (Doctorex) 39,6 11,7 Effica 24,5 46,1 5,0 24,1 Esko 10,6 5,4 Graafinen Finstar 4,0 1,3 Mediatri 2,7 7,7 2,7 3,9 Medicus 2,3 0,7 Pegasos 6,0 37,0 5,2 13,4 Radiologien PACS/RIS 5,2 1,1 3,0 Softmedic 10,3 3,1 Uranus 46,0 9,4 24,1 Jokin muu 5,0 5,2 14,4 6,0 Kaikki, % 100 100 100 100 n 1 753 922 1 106 3 781 liittyivät muun muassa seuraaviin aihealueisiin: tekniset ominaisuudet, käytettävyys, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä yhteistyö ja tiedon kulku. Vastaajat antoivat kouluarvosanan (4 10) käyttämälleen potilastietojärjestelmälle ja valitsivat sen hyvin toimivat ominaisuudet ja keskeisimmät kehityskohteet. Uutena asiana kysyttiin sähköisestä reseptistä. Tutkimuksessa oli kolme uutta erillisosiota: tietojärjestelmien tuki johtamiselle, radiologian erillisjärjestelmien ominaisuudet ja potilasturvallisuus (kyselylomake artikkelin sähköisen version liitteenä: www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 49/2014, liiteaineisto 1). Kyselylomake testattiin etukäteen. Testiryhmän muodostivat kahdeksan potilastyössä toimivaa lääkäriä eri erikoisaloilta ja toimintaympäristöistä. Testauksen perusteella lomakkeeseen tehtiin tyylillisiä tarkennuksia. Tutkimushenkilöiden osoitetiedot poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Suomessa oli vuoden 2014 alussa 20 110 alle 65-vuotiasta lääkäriä (22), joista 91 %:lle (n = 18 257) lähetettiin tutkimusviestit sähköpostitse. Rekisteritiedoista ei voitu eritellä potilastyötä tekeviä lääkäreitä ( taulukko 1). Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimuksen mukaan (julkaisematon tieto) potilastyössä on noin 16 350 lääkäriä, mikä edustaa tutkimuksen teoreettista kohdejoukkoa. Tutkimukseen vastasi 3 781 lääkäriä, joista lähes kaikki (99 %) ilmoittivat tekevänsä potilastyötä. Tutkimukseen pystyi vastaamaan suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimusaineisto edustaa vajaata neljännestä (23,1 %) potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010 (27,2 %). Aineistoa arvioitiin vertaamalla kyselyyn vastanneita rekisteritietoihin ja vuoden 2014 Työmarkkinatutkimuksen tietoihin potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Naisten osuus on tutkimusaineistossa suurempi kuin vertailuryhmissä. Nuorten ikäryhmien osuus oli hieman pienempi kuin vertailuryhmissä. Erikoistuneet lääkärit ovat hieman yliedustettuina tutkimusaineistossa, samoin terveyskeskusten lääkärit. Sen sijaan ryhmä yksityinen/muu on vastanneiden ryhmässä lievästi aliedustettuna. Tähän ryhmään kuuluvista 66 % työskenteli päätoimisesti yksityisen sektorin toimipaikoissa, 14 % kunnissa (pois lukien sairaalat ja terveyskeskukset), 12 % yliopistolla ja 8 % valtiolla. Kerättyä aineistoa voidaan metodologisesti pitää taustaominaisuuksiltaan hyvin koko kohdejoukkoa edustavana satunnaisnäytteenä (23). Kouluarvosanoista raportoidaan keskiarvot, luottamusvälit ja arvosanojen prosenttijakaumat. Väittämäkysymysten vastauksia tarkastellaan kolmiluokkaisina. Lääkäriryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testataan khiin neliö -testillä. Ryhmittäisiä keskiarvoja ja jakaumia verrataan vuoden 2010 tilanteeseen. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 19 -ohjelmistolla. Tulokset Neljännes vastaajista käytti työssään pääasiallisesti Efficaa ja neljännes Uranusta (taulukko 2). Ryhmässä yksityinen/muu eniten käyttäjiä oli DynamicHealthilla. Yli 80 % terveyskeskusten lääkäreistä käytti Efficaa tai Pegasosta. Sairaaloiden lääkäreistä lähes joka toisella oli potilastietojärjestelmänä Uranus. Joka viides kirjautuu vähintään neljään eri kliiniseen järjestelmään potilastyötä tehdessään. Yli 70 % oli käyttänyt potilastietojärjestelmää vähintään 3 vuotta, kymmenesosalla oli alle vuoden kokemus arvioimastaan järjestelmästä. Joka toinen vastaaja oli käyttänyt työssään säännöllisesti vähintään kolmea eri tuotemerkkiä, reilu viidennes vain yhtä tuotemerkkiä. Yli 70 % 3353

Taulukko 3. Kouluarvosanoja koskevat tunnusluvut taustamuuttujittain. % Keskiarvo 95 %:n LV Arvosanojen %-osuudet 9 10 4 5 Kaikki (n = 3 675) 100 6,6 6,6 6,7 5,7 19,6 Sukupuoli Miehet 38 6,6 6,5 6,7 7,8 22,8 Naiset 62 6,7 6,6 6,7 4,5 17,3 Ikäryhmä 34 19 6,6 6,5 6,6 3,0 19,9 35 44 22 6,6 6,5 6,7 5,0 17,9 45 54 30 6,6 6,5 6,7 6,2 21,6 55 30 6,8 6,7 6,9 7,8 18,3 Käyttökokemus Alle puoli vuotta 4 6,4 6,2 6,6 3,3 27,3 Yli puoli vuotta, mutta 4 6,3 6,1 6,5 3,7 28,7 alle vuoden 1 3 vuotta 16 6,5 6,4 6,6 4,2 21,2 3 6 vuotta 25 6,6 6,5 6,7 4,9 20,3 Yli 6 vuotta 50 6,8 6,7 6,8 7,0 17,3 Erikoisala Anestesiologia ja 5 6,6 6,4 6,8 5,9 21,2 tehohoito Kirurgiset alat 7 6,3 6,2 6,5 9,0 31,1 Lastentaudit 3 6,7 6,5 7,0 7,2 19,8 Naistentaudit ja 4 6,8 6,6 7,0 3,1 18,5 synnytykset Psykiatriset alat 7 6,4 6,3 6,6 3,3 24,0 Radiologia 2 7,3 7,0 7,5 17,7 7,6 Sisätautien erikoisalat 7 6,4 6,2 6,6 4,1 25,7 Muut erikoisalat 34 6,8 6,7 6,8 6,1 16,7 Ei erikoistunut 33 6,6 6,6 6,7 4,8 19,0 Toimipaikka Sairaala 47 6,5 6,4 6,6 4,9 23,0 Terveyskeskus 25 6,6 6,5 6,7 3,0 17,2 Yksityinen/muu 29 6,9 6,8 7,0 9,5 16,2 Sairaala Effica 25 6,5 6,4 6,6 2,4 21,5 Esko 11 7,3 7,1 7,5 15,8 7,7 Mediatri 3 7,2 6,8 7,6 11,4 15,9 Pegasos 6 6,4 6,1 6,6 3,9 23,3 Radiologien PACS/RIS 5 7,0 6,7 7,3 17,6 15,4 Uranus 46 6,2 6,1 6,3 1,0 28,9 Terveyskeskus Effica 45 6,6 6,5 6,7 2,0 16,8 Graafinen Finstar 4 7,4 7,0 7,7 8,1 5,4 Mediatri 8 7,0 6,7 7,3 8,6 8,6 Pegasos 38 6,4 6,3 6,6 2,1 20,6 vastanneista arvioi kokemuksensa vähintään tasolle 4 (1 = aloittelija, 5 = erittäin kokenut). Terveyskeskusten lääkäreistä valtaosa (75 %) haki pääasiallisesti tietoja toiselta rekisterinpitäjältä aluetietojärjestelmän tai muun vastaavaan järjestelmän avulla. Noin 21 % käytti paperia tai faksia. Sairaaloissa työskentelevillä vastaavat osuudet olivat 47 % ja 46 %. Vuonna 2010 vielä 40 % terveyskeskusten ja 67 % sairaaloiden lääkäreistä turvautui tiedon hakemisessa pääsääntöisesti paperiin tai faksiin. Potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat Keskimääräinen kouluarvosana pääasiallisesti käytetylle potilastietojärjestelmälle oli < 7 ja joka viides lääkäri antoi kouluarvosanaksi korkeintaan 5 (taulukko 3). Kiitettävät arvosanat erityisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa olivat harvinaisia. Keskimäärin tilanne on pysynyt vuoden 2010 tasolla. Kuntasektorilla toimivat lääkärit antoivat järjestelmille heikommat kouluarvosanat (keskiarvo 6,5) kuin yksityisen sektorin lääkärit (keskiarvo 7,1). Kouluarvosanat olivat yhteydessä myös lääkärin ikään, järjestelmän käyttökokemukseen ja erikoisalaan. Yli 55-vuotiaiden antama keskiarvo oli korkeampi kuin muissa ikäryhmissä. Pisimpään arvioitua järjestelmää käyttäneet antoivat korkeimmat arvosanat, kun taas alle vuoden järjestelmää käyttäneillä arvosanat olivat matalimmat. Erikoislääkäreistä kriittisimpiä olivat kirurgisten, psykiatristen ja sisätautialojen lääkärit. Radiologit olivat ainoa tarkasteltu erikoislääkäriryhmä, jonka kouluarvosanan keskiarvo oli yli seitsemän. Graafinen Finstar (GFS) ja Mediatri saivat terveyskeskusten lääkäreiltä keskimääräistä korkeammat arvosanat, ne saivat myös eniten kiitettäviä arvosanoja. Sairaaloissa käytetyistä tuote merkeistä Eskon ja Mediatrin arvosanojen keskiarvot olivat korkeimmat, kun taas Uranuksen ja Pegasoksen käyttäjät antoivat keskiarvoa heikommat arvosanat. Sairaaloissa työskentelevistä lääkäreistä eniten kiitettävän arvosanan antaneita oli Eskon, Mediatrin ja radiologian järjestelmien käyttäjissä. Terveyskeskusten tuotemerkeistä Effican keskiarvo laski ja GFS:n nousi vuodesta 2010. Sairaaloiden tuotemerkeistä merkittävin muutos oli tapahtunut Mediatrin käyttäjien arvioissa: keskiarvo nousi erittäin heikosta (5,6) vuoden 3354

tieteessä Kuvio 1. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien käyttämilleen potilastietojärjestelmille antamat kouluarvosanat vuosina 2010 ja 2014. Terveyskeskus, kaikki 1 Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos Sairaala, kaikki Effica Esko 1 Mediatri Pegasos Uranus 4 5 6 7 8 9 10 2010 2014 1 Tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05) muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä. teella on helppo muodostaa kokonaiskuva potilaan tilasta. Sairaalassa vastaava osuus oli noussut 14 %:ista 29 %:iin. Vain reilu neljännes terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreistä piti rutiinitehtävien suorittamista suoraviivaisena. Sen sijaan ryhmässä yksityinen/muu vastaava osuus on huomattavasti korkeampi eli lähes puolet. Terveyskeskusten lääkäreistä aiempaa harvempi koki rutiinitehtävien suorittamisen suoraviivaiseksi (taulukko 4). Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua ja yhteistyötä samassa organisaatiossa toimivien lääkärien välillä. Puolet (50 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä (43 % vuonna 2010). Sen sijaan vain harva lääkäri (11 %) näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. Tässäkään suhteessa ei ollut tapahtunut muutosta (13 % vuonna 2010). Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien arvioissa viisi eniten mainintoja saaneet hyvät toiminnallisuudet ja viisi keskeisintä kehittämiskohdetta esitetään taulukossa 5. 14 Kirakowski J. The use of questionnaire methods for usability assessment, Background Notes on the SUMI Questionnaire, 1994 (siteerattu 22.8.2014). sumi.ucc.ie/ index.html 15 Patrick JD. The validity of personal experiences in evaluating HIT. Appl Clin Inf 2010;1:462 5. 16 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65;4177 83. 17 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65;4185 94. 18 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66;1565 71. 19 THL. Sosiaali- ja terveyden huollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (siteerattu 1.9.2014). www.thl.fi/sotetietojarjestelmakyselyt. 20 Hyppönen H, Faxvaag A, Gilstad H ym. Nordic ehealth indicators: organisation of research, first results and plan for the future. Stud Health Technol Inform 2013;192;273 7. 2010 tasosta yli puolitoista arvosanaa (7,2). Myös Pegasoksen saama arvosana nousi (kuvio 1). Potilastietojärjestelmien käyttöä koskevat väittämät Kuten vuonna 2010, kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Lääkäreistä edelleen lähes kolmannes ilmoitti järjestelmän virheellisen toiminnan aiheuttaneen tai olleen lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle. Sairaaloiden lääkäreillä osuus oli keskiarvoa suurempi (41 %) ja ryhmässä yksi tyinen/muu selvästi keskiarvoa pienempi (14 %). Useam pi kuin joka viides ei osannut ottaa kantaa väittämään. Yhteenvetonäkymien suhteen on tapahtunut hieman kehitystä: Vuonna 2010 noin 44 % lääkäreistä ilmoitti, että ominaisuutta ei ole tietojärjestelmässä lainkaan, kun nyt vastaava osuus oli pudonnut 29 %:iin. Niillä vastaajilla, joiden käyttämässä järjestelmässä on yhteenvetonäkymä, vain neljännes (24 %) koki, että sen perus Pohdinta Loppukäyttäjien kokemuksilla on suuri merkitys, kun tavoitellaan tietojärjestelmien käyttöönoton onnistumista tai tarkoituksenmukaista käyttötapaa (24). Tutkimuksemme vastaajat olivat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä. Vaikka lääkäri ei ole käytettävyysasiantuntija, hän pystyy kokemuksensa perusteella paikantamaan järjestelmän ongelmakohtia. Käyttäjäkokemukset toimivat hyvänä perustana sekä ohjaavan normiston että yksittäisten tietojärjestelmien kehittämiselle. Tutkimus kohdistettiin kaikkiin potilastyössä oleviin lääkäreihin. Puutteellisten rekisteritietojen takia kohdejoukkoa ei voitu tarkasti rajata. Vastaajakadon analyysia hankaloitti myös se, että käytettävissä ei ollut tietoa lähetettyjen tutkimuskutsujen perillemenosta. Tämä on yleinen sähköisiä tiedonkeruita vaivaava ongelma (25). Suurempien ryhmien tarkasteluissa tulosten pohjalta tehtyjä johtopäätelmiä voidaan pitää koko kohdejoukkoa edustavina. Pienemmissä osajoukoissa tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina. Lähes 4 000 lääkärin vastaukset antavat hyvän pohjan järjestelmien jatkokehitykselle. 3355

21 Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011: tilanne ja kehityksen suunta. Raportti no. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012 (siteerattu 26.8.2014). www.thl. fi/thl-client/pdfs/825d0af8-f97c- 4192-bf5b-ba5e1bf773aa 22 Suomen Lääkäriliitto. Vuositilasto 2014. Helsinki. 23 Tilastokeskus. Virsta Virtual Statistics. Satunnaisnäyte (siteerattu 5.9.2014). www.stat.fi/ virsta/tkeruu/03/05/lt_01.html 24 Cresswell K, Morrison Z, Crowe S, Robertson A, Sheikh A. Anything but engaged: user involvement in the context of a national electronic health record implementation. Inform Prim Care 2011;19;191 206. 25 Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T ym. Postitse vai sähköisesti? Näkemyksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri 2008 -tutkimuksen pohjalta. Soslääk Aikakausl 2010;47;279 85. 26 Alanko H, Leinonen T, Reponen J, Niinimäki T, Karhunen-Lappalainen P, Aura A. ESKO-verkkokertomus sairauskertomustietoa yli organisaatiorajojen. Suom Lääkäril 1998;63;2590 2. 27 Terveydenhuoltolaki 1326/2010. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 (siteerattu 26.8.2014). 28 Hyppönen H, Winblad I, Reponen J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkärien kokemukset alueellisesta potilastiedon vaihdosta (siteerattu 26.8.2014). Raportti 5/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012. www.thl.fi/thl-client/ pdfs/f4191f01-b6f7-46c0-b0eb- 8358a66aca39 29 Hyppönen H, Hyry J, Kyrki A. Kansalaisten kokemukset sosiaalija terveydenhuollon sähköisistä asiointipalveluista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, raportin käsikirjoitus. 30 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna 2014. Suom Lääkäril 2014;69:3361 71. Taulukko 4. Tutkimukseen vastanneiden lääkärien käyttäjäkokemuksia koskevat jakaumat toimipaikan mukaan vuonna 2014 ja muutos vuodesta 2010 niiden osuudessa, jotka vastasivat väittämiin samaa mieltä. Eri mieltä, % Ei samaa eikä eri mieltä, % Samaa mieltä, % (muutos, %-yks.) Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa (n = 3 613, p < 0,001) Sairaala 9 10 81 (+5) Terveyskeskus 16 10 74 (0) Yksityinen/muu 8 15 77 (+5) Kaikki 11 11 78 (+4) Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle (n = 3 684, p < 0,001) Sairaala 37 22 41 ( 1) Terveyskeskus 44 25 31 (+3) Yksityinen/muu 69 17 14 ( 1) Kaikki 48 21 31 ( 1) Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. kuumekurvan tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta (n = 2 543, p < 0,001). Sairaala 55 17 29 (+15) Terveyskeskus 64 19 17 (+3) Yksityinen/muu 57 25 19 (0) Kaikki 57 19 24 (+8) Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja (n = 3 674, p < 0,001) Sairaala 62 10 28 (0) Terveyskeskus 64 10 26 ( 11) Yksityinen/muu 40 12 48 ( 5) Kaikki 56 11 33 ( 3) sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Suvi Vainiomäki: korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Suomen Lääkäriliitto). Hannele Hyppönen: muu (STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/ hallituksen jäsenyys (Suomen Lääkäri liitto, hallituksen jäsen 2007 2013, valtuuskunnan, työryhmien ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot (Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK, Lääkäripäivät), muu (STM). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Tietojärjestelmien käyttökokemuksen pituudella on merkitystä, yli kuusi vuotta järjestelmiä käyttäneet antoivat niille parhaat arvosanat. Mediat rin sairaalaympäristössä saaman arvosanan huomattava paraneminen liittynee siihen, että vuonna 2010 järjestelmä oli käyttöönottovaiheessa, nyt vakiintuneessa käytössä. Eniten kiitettäviä arvosanoja oli radiologian järjestelmillä sekä Eskolla ja Mediatrilla. Tätä voi selittää se, että käyttäjät ovat voineet vaikuttaa järjestelmien suunnitteluun ja prosessien hiomiseen (26). Lääkärien osallistumista järjestelmien kehittämiseen tulee edistää. Potilastietojen haku toisesta organisaatiosta koettiin edelleen ongelmalliseksi, vaikka alueellisten järjestelmien käyttö oli selvästi lisääntynyt. Terveydenhuoltolaki on antanut alueelliseen tiedonhallintaan perustan salliessaan rekisterien yhteiskäytön terveydenhuollon sairaanhoitopiirien alueella (27). Osa alueellisista tietojärjestelmistä tukee kuitenkin edelleen paremmin terveyskeskus- kuin sairaalalääkärien tiedonsaantia (28). Kanta-arkiston ja siihen liittyvän tiedonhallintapalvelun käytön sujuvuus on jatkossa avainasemassa, kun tehdään organisaatiorajat ylittäviä tietohakuja. Kansallisessa ohjauksessa tulisi varmistaa arkityön sujuvuus. Edelleen erityisesti sairaaloiden lääkärit kokivat tietojärjestelmien virheiden aiheuttavan tai olleen lähellä aiheuttaa vaaraa potilaalle. Koke 3356

tieteessä Taulukko 5. Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehittämiskohteet, valinnan tehneiden vastaajien osuudet. Hyvin toimivat ominaisuudet % Kehittämiskohteet % TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Lääkityksen interaktiotarkistus 49 Järjestelmien hitaus tai yllättävät käyttökatkot Digitaalinen sanelu 47 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta Työ-, vastaanotto- ja ajanvarauslistojen hallinta 46 Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus 41 Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä Sähköinen resepti 39 Sähköisen reseptin toteutus 37 SAIRAALA Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta SAIRAALA 60 Järjestelmien hitaus ja yllättävät käyttökatkot Digitaalinen sanelu 52 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys Sähköinen resepti 39 Saman asian kirjaaminen moneen paikkaan Lääkityksen interaktiotarkistus 32 Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen 38 Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä kronologiseksi kertomukseksi Tärkeää on tiedonkulun parantaminen eri organisaatioiden välillä. 25 Epäloogisuus 32 47 42 41 40 57 48 40 muksen taustalla voi olla monia syitä lähtien teknisistä ominaisuuksista järjestelmän logiikkaan, työprosesseihin ja koulutuksen määrään. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta. Yhteenvetonäkymien puute tai huono laatu nostettiin vuonna 2010 yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi, niiden on tämän jälkeen koettu yleistyneen. Yhteenvetonäkymä on oleellinen tiedon jäsentämisen kannalta. Jos järjestelmän yhteenvetonäkymä ei palvele tarkoitustaan, saattavat käyttäjät kokea sen puuttuvan koko naan. Potilastietojärjestelmissä tiedon rakenteisuus ei ole edelleenkään riittävällä tasolla, jotta järjestelmät pystyisivät muodostamaan kokonaiskuvan automaattisesti. Tietojärjestelmien pitäisi säästää lääkäriä sellaisen asian toistamiselta, joka on jo järjestelmän tiedossa. Tulosten perusteella rutiinitehtävien sujuvuudessa on tapahtunut jopa negatiivista kehitystä. Erikseen olisi analysoitava, johtuuko tämä pelkästään järjestelmistä, onko hoito tilanteeseen lisätty uusia tehtäviä, tai onko työprosessia osattu uudistaa sähköisen työvälineen käyttöönoton yhteydessä. Tietojärjestelmät tukevat lääkärien välistä yhteistyötä saman organisaation sisällä. Sen sijaan lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön tukeminen on jo vaikeampaa: se edellyttäisi prosessin ohjausta ja selkeää toimintojen ja toimintatilojen monitorointia. Lääkärien ja potilaiden välinen yhteistyö tietojärjestelmien avulla on vielä alkutekijöissään. Sähköinen asiointi ei toistaiseksi kata kuin pienen osan terveydenhuollon ja potilaan välisistä kontakteista (29). Jatkossa potilaan pääsy omiin terveystietoihinsa sekä potilaan itsestään kirjaamat tiedot lisäävät osaltaan tätä vuorovaikutusta. Hyvin toimivina ominaisuuksina mainittiin edelleen potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta ja digitaalinen sanelu. Uusina hyvinä ominaisuuksina nousivat esiin lääkkeiden interaktioiden tarkistus ja sähköinen resepti. Tämä on loogista, koska sähköisen reseptin käyttöönotto ja lääkitysosioiden uudistus on osu Tästä asiasta tiedettiin Potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa lääkärin työtä. Lääkärit suhtautuivat tietojärjestelmiin kriittisesti, kun käyttäjäkokemuksia kartoitettiin vuonna 2010. Käyttäjäkokemuksissa oli eroja eri lääkäriryhmien ja tuotemerkkien välillä. Tämä tutkimus opetti Lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Havaitut muutokset ovat liittyneet yksittäisiin toiminnallisuuksiin ja tuotemerkkeihin. Uusista toiminnallisuuksista sähköinen resepti on otettu vastaan ristiriitaisesti. Jatkotutkimusta tarvitaan tietojärjestelmien yhteydestä potilasturvallisuuteen sekä akuutimpien kehittämiskohteiden hitauden ja käyttökatkojen sekä organisaatioiden välisen tiedonkulun ongelmien syistä ja ratkaisumalleista. 3357

English summary www.laakarilehti.fi > in english Electronic Patient Record systems as physicians tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians nut vertailuvälille. Sähköisen reseptin esiintyminen tuloksissa sekä hyvin toimivien ominaisuuksien että kehittämiskohteiden joukossa viittaa mielipiteiden eriytymiseen tuotemerkeittäin (30). Interaktioiden tarkistusten nousu listalle osoittaa lääkärien arvostavan potilasturvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Työprosessia tukevien ominaisuuksien tarvetta korostaa se, että terveyskeskuslääkärit arvostivat ajanvarauslistojen hallintaa ja sairaalalääkärit mahdollisuutta koostaa eri erikoisalojen tekstejä kokonaisuuksiksi. Tutkimuksen seuraavissa osajulkaisuissa tullaan raportoimaan yksityisen sektorin järjestelmiä koskevat käyttäjäkokemukset, tarkempia tietoja järjestelmien käytettävyydestä, tiedonkulusta sekä tietojärjestelmien ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Järjestelmäkehityksessä ovat tärkeimpiä vakauden ja nopeuden parantaminen ja tiedon kulun kehittäminen eri organisaatioiden välillä. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi jo aiempaa sujuvamman tiedonsiirron (27), eivät tietojärjestelmät ole kehittyneet samassa tahdissa. Lainsäädännön on jatkossakin mahdollistettava uusien palvelumallien kehittäminen. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä soteuudistuksen onnistumiselle. n Tutkimuksen toteuttamista on tukenut taloudellisesti sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmennyttä dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava kokemus eterveydestä oli keskeistä edellisessä 2010 tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet jatkamaan aloitettua työtä tällä seurantatutkimuksella. 3358

tieteessä english summary Jukka Vänskä Research Chief, M.Soc.Sc. Finnish Medical Association jukka.vanska@laakariliitto.fi Suvi Vainiomäki Johanna Kaipio Hannele Hyppönen Jarmo Reponen Tinja Lääveri Electronic Patient Record systems as physicians tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians Background Electronic Patient Record (EPR) systems have become entrenched in the everyday life of physicians. Physicians experience with respect to EPR systems was first surveyed on the national level in 2010. In this research, the physicians strongly criticized the usability and functionality of the systems. The study was repeated at the beginning of 2014. The goal was to obtain up-to-date information about the current status of EPR systems as well as to monitor what developments have taken place with regard to usability and user experience. Methods Data were collected by electronic survey in early 2014. The survey targeted physicians of working age in clinical work. A total of 3,781 physicians responded to the survey. In structure, the data are a representative sample from the target group. The article reports the school grades given for the EPR systems, together with descriptive statistics of selected assertions. The findings obtained are compared to the data from 2010. Results The average grade given to the EPR systems remained below seven, as was the case in 2010. The grades were associated with the physician s workplace, age, specialization, system usage experience and the brand. Hospital physicians continued to give the EPR systems the most critical assessments. Three out of four physicians found obtaining patient information from another organization too time-consuming. Of the physicians working at hospitals, over 40% regarded faulty operations in EPR systems as having been connected with an adverse event suffered by the patient. Half of the physicians considered that the information systems supported the information flow between nurses and physicians. Only a few physicians viewed information systems as aiding communication between physicians and patients. Conclusions The assessments by physicians with regard to EPR systems remain critical. In individual functionalities, progress has taken place. New functionalities (e.g. electronic prescriptions) received contradictory assessments. User experience must be taken into consideration more effectively in system development. Information flow between organizations must be made the core of the development work. Well-functioning information systems play a key role in the success of social welfare and health care reform (SOTE). 3358a