Valoa tunneliin Marjo Matikainen-Kallström haluaa nostaa kaivosalan imagoa. Sivu 14

MAURI PEKKARISEN mukaan kaivostoiminta on tärkeä toimiala. Sillä on erittäin suuri aluetaloudellinen merkitys erityisesti sille osalle Suomea, jossa uusia työpaikkoja kipeimmin kaivataan. SIVU 2 SUOMALAINEN TARVITSEE elämänsä aikana keskimäärin 10 000 kiloa rautaa. SIVUT 4 5 RAHA RATKAISEE SIVU 18 TULEEKO UUSI KAIVOSLAKI TARPEESEEN? SIVU 6 Valoa tunneliin Marjo Matikainen-Kallström haluaa nostaa kaivosalan imagoa. Sivu 14 AMMATTILAISISTA KÄYDÄÄN KOVAA kilpailua suomalaisissa kaivoksissa. Uudet osaajat tulevat tarpeeseen. SIVU 16 SEITSEMÄN SUURTA KAIVOSHANKETTA tuovat toteutuessaan työtä jopa 10 000 ihmiselle. SIVU 8 KAIVOS ON TYÖPAIKKA SIINÄ MISSÄ MUUTKIN, paitsi, että parhaimmillaan lähes 1,5 km:n syvyydessä. SIVUT 10-12 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä 7.11.2008. INPRESS

Kaivoksista elinkeinoelämän selkäranka Suomalainen kaivosteollisuus voi hyvin. Vanhat kaivokset tuottavat ja syksyn aikana avattiin kaksi uutta metallikaivosta, Kittilän kultakaivos ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamoon. Ne edustavat maailman luokan malmiesiintymiä, joissa malmivarojen louhinta tulee jatkumaan vuosikymmeniä. Lisäksi maassamme on seitsemän muuta pitkälle valmisteltua tai suunniteltua kaivoshanketta. Investointeja näihin hankkeisiin tarvitaan noin 1 700 miljoonaa euroa. Toteutuessaan nämä hankkeet työllistävät suoraan noin 1 100 henkilöä. Kun välillisten työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan jopa 5 6-kertaiset, olisivat kaivosten alueelliset vaikutukset huomattavia. Huolimatta lähes huutavasta työvoimapulasta ovat keskeisimmät hankkeet edenneet aikatauluissaan. Ilman ulkomaista rahaa kaivosbuumi ei olisi mahdollinen. Kaikkien uusien hankkeiden taustalla on jossakin määrin ulkomaalainen yhtiö. Tämä on osoitus siitä, että Suomen kallioperä, malmimahdollisuudet ja suomalaiset olosuhteet koetaan suotuisiksi kaivostoiminnalle. On myös huomioitava, että Suomi on kaivosteollisuuden ja -teknologian edelläkävijämaa ja edustaa alansa huippuosaamista. Lausuntokierrokselle lähtenyt luonnos uudeksi kaivoslaiksi on tarkoitus tuoda ensi keväänä eduskunnan käsittelyyn. Asiaa on otsikoitu siten, että uusi kaivoslaki tuo Suomen 1960-luvulta nykyaikaan. Todellisuudessa nyt voimassa olevaa kaivoslakia on muutettu vuosien mittaan 13 kertaa. On edesvastuutonta puhua, että Suomi olisi ollut säädösten osalta malminetsinnän ja kaivostoiminnan villi pohjola. Lakeja ja asetuksia on noudatettu kirjaimellisesti. Kaivosalan ammattilaiset kokevat, että tämän uuden lain valmistelussa on ensin otettu huomioon kaikki muut tahot ja heidän intressinsä ja vasta viimeisenä kaivosteollisuuden näkemykset. Uuden kaivoslain tulisi kyetä turvaamaan kaivostoiminnan toimintaedellytykset ja uusien kaivosten avaaminen maassamme. Ympäristö- ja turvallisuusasiat ovat tärkeitä tekijöitä ja kilpailuvaltteja myös nykyaikaiselle kaivosteollisuudelle. Lupaproses sien ennakoitavuus on välttämätön edellytys kaivosprojektien kehittämiselle tämän päivän syklisessä rahoitusmaailmassa. Perustuslakimme myös edellyttää, että viranomaisten on kyettävä antamaan päätöksensä kohtuullisessa ajassa. Monitahoiset kuulemis- ja veto-mahdollisuudet eivät tätä takaa. Erityisen tärkeää olisi, että suomalainen kaivoslainsäädäntö ei poikkeaisi läntisen naapurimme lainsäädännöstä. Suomella on edellytykset nousta Ruotsin rinnalle vahvana kaivosmaana. Suomen hyvinvoinnin perustana ovat edelleenkin metsät, suuret kaivokset ja osaava kansa. Teuvo Jurvansuu hallituksen puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuusyhdistys ry Elias Ekdahl hallituksen puheenjohtaja, Vuorimiesyhdistys ry KTY KAIVANNAISTEOLLISUUSYHDISTYS ry Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan valtion on perusteltua edistää kaivosten syntymistä, koska uudella kaivostoiminnalla on merkittäviä vaikutuksia alueen taloudelliseen kehitykseen ja työllisyyteen. Linjat rahoitukselle Pääpaino toimintaedellytysten kohentamisessa H allituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi syyskuussa kriteerit valtion osallistumiselle kaivoshankkeiden rahoitukseen. Valtion tuella rahoitettavan hankkeen tulee olla niin suuri ja ajallisesti pitkäkestoinen, että sillä on merkittävä kansan-, aluetaloudellinen- ja työllisyysvaikutus sekä hyvä yhteiskuntapoliittinen ja taloudellinen kustannus-hyöty -suhde. Linjaukset tarvittiin koska kaivostoiminta on kasvanut niin nopeasti viime vuosina. Tarvitsemme selkeät pelisäännöt, jotta toimijat tietävät millä periaatteilla valtio voi olla rahoittamassa ja tukemassa toimintaa, työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen sanoo. Varsinaisiin kaivosinvestointeihin ministeri Pekkarinen ei lupaa valtion apua, vaan suurin vastuu tulee olla edelleen kaivosyhtiöillä itsellään. Pääpaino on yleisten toimintaedellytysten kohentamisessa, kuten esimerkiksi energiaratkaisuissa, joissa valtio voi olla mukana tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti. Suuria liikenneinvestointeja Suomessa on vireillä useita uusia kaivoshankkeita paikkakunnille, joissa kuljetusmäärät ovat niin suuria, että niitä varten tarvitaan sekä maantie- että rautatieinvestointeja. Tällä hetkellä toteutumassa tai suunnitteilla on kuusi kaivoshanketta, jotka vaatinevat liikenneinvestointeja jo lähitulevaisuudessa. Toteutuessaan hankkeet edellyttäisivät lähivuosina vähintään 600 miljoonan euron liikenneinvestoinnit, joista 300 400 miljoonaa euroa raideliikenteeseen. Kolarin ja Soklin kaivoksien liikenneyhteyksistä tehdään selvitys, jossa otetaan huomioon Pohjois-Suomen muut elinkeinopoliittiset tarpeet, Mauri Pekkarinen sanoo. Liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa sovelletaan niin sanottua jälkirahoitusmallia, jossa valtio maksaa kaivosyhtiön investointeja takaisin sovitun aikataulun mukai sesti. TEKSTI: PASI SALMELA KUVA:VALTIONEUVOSTO Ulkomaiset yhtiöt luovat mahdollisuuksia Suomi ei ole yksin kyennyt keräämään riittäviä pääomia miljardiluokan kaivosinvestointeihin. Ulkomaisten kaivosyhtiöiden kiinnostus on Pekka Veiston mukaan siksi erittäin positiivinen asia. Malmit ja mineraalit myös jalostetaan jatkossakin suurelta osin Suomessa, sillä raskasta, alhaisen jalostusasteen tavaraa ei kannata kuljettaa pitkin maailman meriä, Veisto selventää. Suomi kiinnostaa sijoittajia, koska meillä on rikkaat malmija mineraalivarannot sekä kaivosteollisuuden tarvitsema yhteiskunnallinen infrastruktuuri jo suurelta osalta valmiina. Meidän etumme esimerkiksi Aasiaan verrattuna ovat vakaat yhteiskunnalliset olot ja osaava työvoima, vaikka sitä nyt kiireellä koulutetaankin. Täältä on myös helppo saada mineraalit Euroopan markkinoille: nyt myös Euroopassa on mineraaleista huutava pula, Veisto muistuttaa viitaten raaka-aineiden hintojen nousuun ja Aasian jatkuvasti kasvavaan raaka-aineiden kysyntään. Pekka Veisto pitää ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden kiinnostusta Suomeen hyvänä asiana. Fakta: Destia Oy Suomen johtava infra-alan palveluyritys, entinen Tieliikelaitos aloitti vuoden 2008 alussa valtion kokonaan omistamana osakeyhtiönä toimialat: rakennusalan palvelutoiminta, teollisuus- ja ympäristöpalvelut, liikenteen palvelut ja näihin liittyvät tuotteet asiakkaat: valtionhallinnon organisaatiot, teollisuus- ja liikeyritykset sekä kunnat ja kaupungit henkilöstö: 2 800 liikevaihto: 602 miljoonaa euroa vuonna 2007 Destia päätti uskoa kaivoksiin Pekka Veisto matkustaa suurimman osan työajastaan eri maissa. Pidän huolta siitä, että Destia juurruttaa toimintansa pysyvästi myös kaivoksiin, Veisto kertoo. Destia tulee latinan sanasta destinatus, päättäväisyys. Destia Oy on lähtenyt rohkeasti mukaan Suomen kaivosteollisuuteen, pyrkien kasvamaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kaivostoimintaan liittyvässä rakentamisessa Destia Oy osaa käytännössä kaiken. Entisellä Tieliikelaitoksella edeltäjineen on infrarakentamisesta yli kahdensadan vuoden kokemus, jota se nyt soveltaa menestyksekkäästi kaivoksiin. Kaivosurakoitsijoita on Suomessa rajallinen määrä, joten meillä on alalla todella suuret mahdollisuudet, perustelee Destian kalustoa työnteossa Talvivaaran kaivoksella. Destian kunnianhimoista asennetta kaivos- ja kansainvälisen toiminnan johtaja Pekka Veisto. Destia haluaa olla kokonaisvaltaisesti mukana kaivosten suunnittelussa, rakentamisessa ja tuotannossa. Tuotannon osuutta se tulee edelleen kasvamaan, mikä tarkoittaa osallistumista louhintaan, kivenkäsittelyyn, murskaukseen ja kuljetukseen. Esimerkiksi Talvivaara-yhtiölle Destia on ollut luottokumppani jo Sotkamon nikkelikaivoksen suunnitteluvaiheesta vuodesta 2005 lähtien. Olemme infrastruktuurin rakentajana yksi Talvivaaran päätoimijoista ja myös suurin urakoitsija. Kaivosyhtiö saa Destian kokonaisvaltaisesta toiminnasta selkeyttä, nopeutta ja kustannusetua, Veisto valaisee. Kokonaisuudessaan Destian kaivostoiminta työllistää tällä hetkellä 230 henkilöä. Lukuisia kohteita ympäri Skandinaviaa Suomi investoi kaivoksiin yli kolme miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Karjalan kaivostoiminnan potentiaali on 2,5 miljardia euroa, Etelä-Suomen kaivosten 900 miljoonaa euroa. Hyviin näkymiin nojautuen Destia pyrkii kasvattamaan kaivosteollisuuden osuutta nopeasti noin 15 prosenttiin liikevaihdostaan. Talvivaaran osuus Destian infrarakentamisurakoista on tällä hetkellä viisi prosenttia. Muita Destian meneillään tai suunnitteilla olevia projekteja ovat muun muassa Kittilän Suurikuusikon kultakaivos, Kaustisen lithiumkaivos ja Raahen Laivakankaan kultakaivos, Pekka Veisto luettelee. Lähivuosina Destiaa kiinnostavat myös Soklin fosfori- ja niobiumkaivos Venäjän rajalla Lapissa sekä Kolari-Pajalan rautakaivoshanke Suomen ja Ruotsin rajalla. Destia haluaakin selkeästi kansainvälistyä: tytäryhtiöt toimivat jo Ruotsissa ja Norjassa ja aktiviteettia on Viroon ja Venäjälle. Pyrimme saamaan toimintamme Norjassa ja Ruotsissa muutamassa vuodessa reippaalle kasvu-uralle. Kolari- Pajala-hankkeen lisäksi Kiirunan kaupunkia jopa siirretään, koska rautakaivostoiminta on laajentunut kaupungin alle. Boliden-yhtiö Jällivaarassa tuplaa kupari-kulta-hopeakaivoksen tuotannon, Veisto kartoittaa mahdollisuuksia. Norjassa Destia osallistuu tällä hetkellä perinteiseen rakentamiseen sekä asfaltointiin. Yhtiö seuraa myös Pohjois- Norjaan suunniteltavaa Kirkkoniemen rautakaivosta sekä uudelleen avattavaa Bidjovaggenin hopeakaivosta. KTY KAIVANNAISTEOLLISUUSYHDISTYS ry www.kaivannaisteollisuusyhdistys.fi Lisätietoja toiminnasta: Pääsihteeri, Olavi Paatsola, 050-554 7368, olavi.paatsola@feemex.fi Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984. soita 040 772 3084, tuomas.korhonen@inpress.fi www.destia.fi 2 Kaivos Kaivos 3

Tiesitkö Kiiltäväpintaisen lehden painosta jopa kolmasosa voi olla hienoksi jauhettua kiveä. 30! Kivistä Metallista Maalista Rautaista Hehkuvaa Tämän kirjoittamiseen käytetyn tietokoneen valmistamiseen on käytetty yli 30 eri metallia. Huoneiston maalien pigmenttiaines on mitä todennäköisimmin mineraalimaailmasta. Suomalainen tarvitsee elämänsä aikana keskimäärin yli 10 000 kiloa rautaa. Hehkulampun tekemiseen tarvitaan vähimmilläänkin 4 5 kaivosta. Elämän ehto Jokainen meistä joutuu päivittäin tekemisiin maankamaran raaka-aineista valmistettujen esineiden ja rakenteiden kanssa. Aamiaispöydässä haukotellessa harvalla tulee mieleen, että ilman maasta kaivettuja metalleja ja mineraaleja päivän alku näyttäisi hyvin erilaiselta. Esimerkiksi kahvi- tai teekuppi on tehty pääasiassa maailman yleisimmistä kivimineraaleista, kvartsista ja maasälvästä. Ellei sitten kyseessä ole maaöljystä jalostettu muovikuppi tai pääasiassa kaoliinista valmistettu posliinikuppi. Tuoremehua hörpitään juomalasista, joka on tehty kvartsista. Puuro- tai teelusikka maan uumenista kaivetusta rautamalmista. Terästyksenä lusikassa saattaa olla ripaus nikkeliä tai kromia, nekin malmimineraaleista irrotettuja. Myös aamun lehti on osittain kiveä. Paperin selluloosakuitujen välisenä täyteaineena käytetään kaoliinia, kalkkikiveä tai talkkia. Kiiltäväpintaisissa aikakauslehdissä paperin pinta on peitetty mineraaliaineksella, josta kiilto on peräisin. Lehden painosta jopa kolmasosa voi olla hienoksi jauhettua kiveä. Lisäksi huoneiston tai huonekalujen maalien pigmenttiaines on mitä todennäköisimmin mineraalimaailmasta lähtöisin. Valoakin tarvitaan Lehden lukeminen ilman sähkövaloa on Suomessa aamulla melko vaikeaa. Useimmissa talouksissa valolähteenä on tuiki tavallinen hehkulamppu, joka näyttää päälle päin varsin yksinkertaiselta lasikuplalta. Pallukan lähempi tutkimus osoittaa, ettei se niin yksinkertainen olekaan. Eikä valmistuskaan ihan yksinkertaista ole, sillä vähimmilläänkin tämän pienen 48,9 kg kultaa 266629 kg kivihiiltä Mineraalibeibi 12889 kg suolaa 594 kg kuparia 8737 kg savimineraaleja Oheisella mineraalivauvalla on havainnollistettu mineraalimaailman tuotteita, joita keskiverto amerikkalainen tarvitsee elämänsä aikana. Luvut perustuvat U.S. Geological Surveyn vuosittain tuottamaan Mineral Commodity Summaryyn ja Energy Information Administration polttoaineiden käyttötilastoihin. Näistä on saatu vuotuinen kulutus per nuppi ja se on kerrottu amerikkalaisten keskimääräisellä nykyhetken eliniän odotteella (YK:n tilastot). 2577 kg alumiinia 305 kg sinkkiä 13442 kg rautaa 730940 kg hiekkaa ja soraa 29728 kg sementtiä 310909 kg bensiiniä 421 kg lyijyä 30734 kg muita mineraaleja ja metalleja valonlähteen tekemiseen tarvitaan 4 5 kaivosta, sillä kaikki lampun raaka-aineet suojakaasuja lukuun ottamatta on kaivettava maasta. Hehkulampun lasikuori on tehty, kuten kaikki lasi pääasiassa piistä, natriumkarbonaatista ja kalkista. Kupu on täynnä typen ja argonin seosta, joka estää hehkulangan palamisen poroksi. Hehkulanka on volframia ja se lepää hiuksenhienojen kupari-nikkelikannattimien varassa. Hieman paksummat kuparijohtimet siirtävät sähkön lampun kannasta hehkulankoihin. Kanta voi olla messinkiä, kuparin ja sinkin seosta tai alumiinia. Töihinkin pitää mennä Aamiaispöydästä noustuaan suurin osa suomalaisista lähtee, osa vastentahtoisesti ja osa reippain mielin, mutta lähtee kuitenkin, töihin. Lähes kaikki käyttävät työssään tietokonetta, joka on monipuolinen kokoelma mineraalimaailman tuotteita, erikoisuuksiakin, kuten litteiden plasmanäyttöjen indium, europium, gadolini- um ja terbum. Kaiken kaikkiaan koneen mallista ja tyypistä riippuen tarvitaan 40 66 mineraalilajia sen aikaansaamiseksi. Täältä pesee lisää... Mikäli tämä ei saa vielä vakuuttumaan kaivosten tarpeellisuudesta, niin täältä pesee lisää faktaa. Suomalainen tarvitsee elämänsä aikana keskimäärin yli 10 000 kiloa rautaa rakennuksissa, kulkuvälineissä, kojeissa ja laitteissa, astioissa ja monissa muissa käyttökohteissa, noin 1 500 kiloa alumiinia lentokoneissa, listoissa, tölkeissä ja muissa keveissä tuotteissa. Näiden lisäksi tarvitsemme vajaat 600 kiloa kuparia sähkömoottoreissa, generaattoreissa, autoissa, putkissa ja sähköjohtimissa. Samoin yhteensä kuutisensataa kiloa sinkkiä ja lyijyä monenmoisissa pinnoitteissa, metalliseoksissa, väriaineissa jne. TEKSTI: PASI SALMELA, KALLE TAIPALE KUVA: ISTOCKIMAGES Ei päivää ilman SP Mineralsia Tulen lämpö talteen, ei piipusta pihalle NunnaUuni Oy valmistaa päätuotteenaan varaavia tulisijoja. Sillä valmistamme luonnon mineraaleista keskeiset raaka-aineet lasi-, keramiikka- ja valimoteollisuudelle. Tuotteitamme käytetään mm. tuulimyllyjen valmistuksessa, voimalaitoskattiloissa ja mm. golf- ja muilla urheilukentillä. Täten olemme läsnä jokaisen ihmisen päivittäisessä elämässä kotona ja vapaa-ajalla. Olemme siellä missä sinäkin! www.spminerals.fi A SIBELCO COMPANY NunnaUunin tuotteiden taustalla on vuosikymmenten tutkimustoiminta ja tulisijaosaaminen. Tulisijamme valmistetaan niihin parhaiten soveltuvasta vuolukivilajista, MammuttiKivestä. Lisäksi olemme maailman suurin vuolukivilaattojen valmistaja, kertoo NunnaUuni Oy:n toimitusjohtaja Jonas Heinonen. Hyvä lämmönjohtokyky MammuttiKiven historia on mielenkiintoinen. Yrityksen kotikulmilla Nunnanlahdessa on louhittu vuolukiveä jo yli sadan vuoden ajan. Yhdestä louhoksesta paikallinen väestö otti itselleen vuolukiveä tulisijamateriaaliksi, koska juuri tämän louhoksen kivi oli helppo työstää ja se oli tulenkestävää. Kivi oli MammuttiKiveä, ja kyseisen louhoksen kiveä alettiin käyttää vuonna 1982 NunnaUunin emoyhtiön Nunnanlahden Uuni Oy:n tulisijatuotannossa. MammuttiKivi on ainoa tiedossa oleva vuolukivilaji, joka kestää näin korkeita lämpötiloja tulipesämateriaalina. Sen kestävyys ja lämmönjohtokyky ovat tässä vuolukivilajissa olevan talkkiverkoston ansiota. Kivi ottaa talteen tulen lämmön ja kuljettaa sen nopeasti uunin kivimassan sisään eikä ulos piipun kautta, Heinonen selvittää. Vajaan kahden tunnin lämmityksellä tulisija on lämmin 24 tuntia. NunnaUunin kyky vaivattoman lyhyeen lämmitykseen ja pitkään lämmön luovutukseen tuo merkittävää kilpailuetua muista kivilajeista valmistettuihin tulisijoihin verrattuna. www.nunnauuni.com Kalkki on kaikkialla Kalkki on tuttu asia kaikille. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että käytämme kalkkikivipohjaisia tuotteita lähestulkoon joka hetki vedestä ja leivästä alkaen. Hyvälaatuisesta aikakauslehtipaperista melkein puolet voi olla mineraaleja. Kalkkikivijauhe on maailman eniten käytetty rakennustuotteiden täyteaine. Lisäksi muun muassa teiden perustuksia vahvistetaan stabiloimalla maaperä poltetun kalkin avulla. Teiden valkoiset ja keltaiset merkinnät sisältävät kalkkikivijauhetta. Kalkkituotteita käytetään kaivos-, metalli- ja terästeollisuuden prosessien eri vaiheissa. Kalkilla on tärkeä tehtävä puutarhanhoidossa ja eläinrehussa. Kalkkituotteilla parannetaan vesien ja ilman laatua sekä ihmisten, eläinten ja kasvien hyvinvointia. 4 Kaivos Kaivos 5

Kaivosalan lainsäädäntöä uudistetaan Suomessa voimassa oleva kaivoslaki on vuodelta 1966. Lain uudistamista valmistellut työryhmä luovutti mietintönsä lokakuun alussa. Hallituksen esitys uudesta laista on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuonna ja laki voisi tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Vanha laki on aikansa kuva. Tuolloin elettiin suljetussa taloudessa ja kaivostoiminta oli mahdollista vain kotimaisille yhtiöille. Nyt elämme aivan toisessa maailmassa, teollisuusneuvos Alpo Kuparinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo. Lisäksi Suomeen on tullut paljon uutta lainsäädäntöä uudistetusta perustuslaista lähtien. 6 Kaivos Laki mahdollistamaan toimintaa Talvivaara Oy:n toimitusjohtaja Pekka Perä ei näe syytä lain uudistukselle. Hänen mielestään vanha laki on ollut hyvin toimiva ja sitä on päivitetty pitkin matkaa vuosien varrella. Eihän vuodelta 1870 peräisin olevasta rikoslaistakaan valiteta koko aikaa, Perä puuskahtaa. Perä pelkää lain lisäävän byrokratiaa malmin etsintään ja vaikeuttavan valtausten tekemistä. Jos valtauksen tekeminen kestää vuosia nykyisen 1 2 vuoden sijaan, ajasta tulee liian pitkä, Perä summaa. Hyväksyttävä laki pitää Perän mukaan saada sellaiseen kuntoon, että se mahdollistaa toiminnan. Niin ei saa käydä, että isot kansainväliset yritykset lähtevät pois haettuaan lupaa turhaan pitkiä aikoja. Perä tietää toisaalta hyvin, että prosessit ovat hitaita. Talvivaaran kaivoksen perustaminen kesti 30 vuotta. Minimiaika löydöksestä kaivokseen on Perän mukaan viisi vuotta, mutta keskimäärin aikaa menee 10 15 vuotta. Alpo Kuparinen ei yhdy Perän huoleen, vaan sanoo, että uudessa laissa ei tule suuria muutoksia varsinaisiin valtausta koskeviin säännöksiin. Valtausten käsittelyssä noudatetaan jo nyt vuonna 2004 voimaan tulleen hallintolain säännöksiä. Samansisältöiset säännökset tulevat uuteen lakiin. Malmin etsinnän aloittamista helpottaa merkittävästi uusi elementti, etsintätoiminta, Kuparinen sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli maanomistaja antaa suostumuksensa etsintätoimintaan, suurin osa mal- "Malmin etsintä ei juurikaan vaikuta ympäristöön. Pekka Perä Vieläkin kuvitellaan, että jos saa kaivosoikeudet, voi aloittaa toiminnan. Esimerkiksi meidän tapauksessamme Talvivaarassa tarvittiin 34 erilaista lupaa, Pekka Perä sanoo. minetsintätoimenpiteistä on mahdollisia ilman valtausta. Näin valtaushakemusta tarvitaan vasta siinä vaiheessa, kun esiintymästä on viitteitä tai maanomistaja ei anna suostumustaan. Malmiesiintymät eivät noudata maanomistusoloja ja Perän mukaan aina löytyy joku, joka vastustaa kaivoshankkeita, mikä tarkoittaa hänen mielestään sitä, että uusien esiintymien haku tyrehtyy. Kautta historian mineraalivarat ovat olleet kruunun, siis valtion oikeus. Nyt maanomistaja antaisi oikeuden mineraalivaroihin. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että koko homma loppuu. Uraanin keruulupaharkinta valtioneuvoston päätettäväksi Perustuslain lisäksi myös hallinto- ja hallintomenettelylaki ja koko ympäristölainsäädäntö ovat sellaisia lakeja, joita pitää Uusi laki ei tuo muutoksia YVA:an Ylitarkastaja Juhani Itkonen Lapin ympäristökeskuksesta arvelee, ettei kaivoslain muutos tuo paljonkaan muutoksia kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointiin (YVA), ympäristöluvitukseen eikä ympäristövalvontaan. Laissa on enemmän kyse valtaus- ja kaivosoikeuksien sääntelystä. Lapissa on vireillä monia kaivoshankkeita, joihin myös Lapin ympäristökeskus osallistuu YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena ja ympäristönsuojelulain tarkoittamana valvontaviranomaisena. Juhani Itkonen kertoo, että esimerkiksi Soklin kaivoksen ympäristövaikutusten arviointi on meneillään. Keivitsan hanke on nyt ympäristölupavaiheessa ja Kittilän kultakaivos on jo luvitettu ja käynnistymässä. Kolari-Pajala-hankkeen YVAn alkamista odotellaan. Näiden hankkeiden toteutuminen riippuu paljon muun muassa siitä, miten maailmanmarkkinat kehittyvät, ylitarkastaja Itkonen muistuttaa. noudattaa. Kuparisen mukaan uudistuksessa kootaan kaivostoimintaan vaikuttava lainsäädäntö yksiin kansiin. Toivoisimme, että asiat saataisiin mahdollisimman pitkälti yhteen prosessiin. Vieläkin kuvitellaan, että jos saa kaivosoikeudet, voi aloittaa toiminnan. Esimerkiksi meidän tapauksessamme Talvivaarassa tarvittiin 34 erilaista lupaa, Perä sanoo. Uudessa kaivoslaissa uraanin uraanin osalta kaivoslain ja ydinenergialain mukaan tarvittava lupamenettely on tiukka. Viime kädessä kaivostoimintaan tarvittaisiin esiintymän sijaintipaikkakunnan suostumus. Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto. Pekka Perän mielestä uraanin etsinnästä ollaan tekemässä puolikriminalisoitua. Mistä tahansa graniittia koputetaan, siellä on uraania. Nyt jo uraanin hyödyntäminen vaatii valtioneuvoston hyväksynnän, Perä sanoo. TEKSTI: ANTTI LAGUS Lapin alueelle on myös tehty valtaushakemuksia, jotka koskevat uraanin etsintää. Ympäristökeskus antaa niistä lausuntonsa työ- ja elinkeinoministeriölle Myös uraanikaivoksista on tullut valtaushakemuksia, mutta mikään uraanihanke ei ole vielä lähelläkään YVA:n aloittamista. Kaivoksen aloittaminen riippuu paljon siitä, miten maailmanmarkkinat kehittyvät, Itkonen muistuttaa. TEKSTI: ANTTI LAGUS Kalkki auttaa rikastamaan SMA Mineral turvaa Suomen kasvavan kaivostoiminnan kalkin tarpeen. Suomalainen kaivosteollisuus on yksi kalkintuotantoon ja -käsittelyyn erikoistuneen SMA Mineralin tärkeimmistä asiakkaista terästeollisuuden ohella. Toimitamme esimerkiksi Talvivaaran Talvivaaran nikkelikaivokselle huomattavia määriä kalkkituotteita. Pohjois-Suomen kalkkimarkkinat näyttävät muutenkin todella hyviltä suurten kaivoshankkeiden vuoksi, toteaa ruotsalaisomisteisen SMA Mineralin Suomen toimitusjohtaja Jaakko-Pekka Perttula. Kaivosteollisuus tarvitsee kalkkia malmin rikastukseen: kun malmeja käsitellään happamilla kemikaaleilla, kalkki neutraloi myös rikastushiekat. SMA Mineralilla on Suomessa kolme tehdasta: Röyttän ja Kalkkimaan tehtaat Torniossa sekä Loukolammen tehdas Pieksämäellä. Suomalaistehtaat ovat toimineet SMA Mineral -konsernissa vuodesta 2000. Henkilökuntaa on Suomessa 34, Ruotsissa noin 150. Konserni toimii myös Norjassa, Virossa ja Bulgariassa. Perttula muistuttaa, että kalkki on elintärkeä tuote lähes kaikelle teollisuudelle sekä myös ihmisille ja eläimille. TOLAROCKISSA SUOMALAINEN KALLIOPERÄ TUNNETAAN Lemminkäinen Infra Oy:hyn kuuluva Tolarock Oy on erikoistunut maanalaiseen kaivosurakointiin Suomessa. Toiminta kattaa pystykuilut, siilot, peränajot, tuotantolouhinnan ja Alimak-hissinousut sekä tiivistys- ja lujitustyöt, koneelliset vaijeripultitukset ja ruiskubetonoinnin. Näyttöä vuosikymmenien kokemuksesta ovat Kemin, Pahtavaaran, Pyhäsalmen, Särkiniemen, Pampalon ja useat muut kaivokset sekä Helsingin keskustan mittavat kuilut. Kalkkia tarvitsevat muun muassa vedenpuhdistuslaitokset, voimalaitokset, paperi- ja selluteollisuus, rakennusala, lasiteollisuus sekä elintarvike- ja lääketeollisuus, Perttula listaa. Tolarock Oy Kotkankatu 40 87400 Kajaani www.lemminkaineninfra.fi LEMMINKÄINEN INFRA OY PÄÄLLYSTYSTOIMINTAIVIAINES- JA VALMISBETONITOIMINTA YHDYSKUNTARAKENTAMINENANSAINVÄLINEN TOIMINTA www.expomark.fi/kaivos VUOTTA Kalkkimaan kalkkitehdas ja dolomiittilouhos Torniossa. www.smamineral.com Kaivos 7

Malmia on ja se on arvokasta!suomen malmivarojen arvo on noin 70 mrd. euroa. Vuosiksi 2008 2015 suunniteltujen kaivosinvestointien arvo on noin runsaat 3,6 Mrd euroa. 34 Kovaa kasvua Kokonaisuudessaan maan metallikaivosten louhintamäärät kasvavat lähivuosina 34 miljoonaan tonniin, investoinnit 3,3 miljardia euroon ja suora työllisyyden lisäys on 1 700 henkeä. Louhintamäärät kasvussa Uusiin hankkeisiin tarvitaan noin 1 700 miljoonan euron investoinnit. Suomessa on kahdeksan toiminnassa olevaa metallikaivosta. Tänä vuonna avattujen kahden kaivoksen, Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa, ansiosta louhintamäärä kasvaa 20 miljoonaan tonniin vuodessa. Työvoiman määrä kasvaa 600 henkilöllä. Investointeja on tarvittu yhteensä noin 650 miljoonaa euroa. KEVITSA, SODANKYLÄ Omistaja Scandinavian Minerals Ltd, joka on kanadalaisen First Quantum Minerals Ltd:n tytäryhtiö. Nikkeli, kupari, koboltti, platinametallit ja kulta. Tunnetut malmivarat ovat 70 Mt. Aiottu louhintamäärä on 5 Mt vuodessa. Toiminta-aika-arvio on vähintään 15 vuotta. Yhtiö arvioi tuotannon voivan alkaa 2011. Rakennusaikaiseksi työvoimaksi on arvioitu 400 henkeä ja tuotannon aikaiseksi yli 200 henkeä. Hankkeen investointikustannusten arvioidaan olevan noin 200 miljoonaa euroa. SOKLI, SAVUKOSKI Pitkälle valmisteltuja tai suunniteltuja kaivoshankkeita ovat Kylylahti, Kevitsa, Pampalo, Länttä, Sokli, Kolari ja Laivakangas. Toteutuessaan nämä hankkeet lisäisivät metallikaivosten louhintamäärää noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Investointeja näihin hankkeisiin tarvittaisiin noin 1 700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhteensä 1 100 henkilöä. Omistaja on Yara Finland Oy, joka on norjalaisen suuren lannoitevalmistajan Yara International ASA:n tytäryhtiö. Tuotteita ovat apatiitti ja niobi. Tunnetut malmivarat ovat 114 Mt. Louhinta-arvio on alkuvaiheessa 4-6 Mt ja loppuvaiheessa 6-10 Mt vuodessa. Toiminta-ajaksi arvioidaan vähintään 15-20 vuotta riippuen louhinnan vuosittaisesta määrästä. Tuotantovaiheessa kaivoksen arvioidaan työllistävän noin 200 henkeä, mikäli rikastamo rakennetaan Sokliin paikan päälle. Mahdollisen investoinnin suuruus eitässä vaiheessa tiedossa, mutta hanke on kokoluokaltaan merkittävä ~ 1000 M euroa. Kokonaisuudessaan maan metallikaivosten louhintamäärät voisivat siten lähivuosina kasvaa 34 miljoonaan tonniin, investoinnit olisivat 3,3 miljardia euroa ja suora työllisyyden lisäys 1 700 henkeä. Kun kerrannaisvaikutukset ovat 5-6-kertaiset, kaivoshankkeiden aiheuttama työllisyyden lisäys olisi 8 500 10 000 henkilöä. KOLARI-PAJALA KEVITSA, SODANKYLÄ SOKLI, SAVUKOSKI Kittilän kultakaivoksessa luotetaan ABB:n automaatioon Automaatiojärjestelmä 800xA valvoo Euroopan suurimman kultakaivoksen prosesseja Kittilässä kaivoksen automaatiosta huolehtii ABB:n Industrial IT 800xA -automaatiojärjestelmä, jossa on täydet valvomo-ominaisuudet. Järjestelmän avulla kyetään ennalta torjumaan älykkäiden laitteiden vikaantumista. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa prosessin seurannan pitkällä aikavälillä ja sen avulla on mahdollista tuottaa tuotantoa koskevia raportteja. Kittilän kultakaivoksessa eri järjestelmien seuranta onnistuu yhden käyttöliittymän kautta. ABB:n joustava ja helposti laajennettava 800xA-automaatiojärjestelmä soveltuu lähes kaikille teollisuudenaloille, joissa automaatiolta vaaditaan suurta muuntautumiskykyä, useita käyttöratkaisuja ja liitettävyyttä toisiin järjestelmiin. Se on käytössä laajalti muun muassa metalli-, paperi ja kemianteollisuudessa, öljynporaustoiminnassa eri puolilla maailmaa sekä useissa kaivoksissa muun muassa Pohjois-Ruotsissa. Kittilän kaivos tuottaa noin 5 000 kiloa kultaa vuodessa. Kaivoksen omistaa kanadalainen Agnico-Eagle Mines Limited. ABB on hajautettujen automaatiojärjestelmien (DCS) markkinajohtaja. 800xA-automaatiojärjestelmiä on myyty globaalisti jo yli 4 000. www.abb.fi Maailman tehokkain maanalainen Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos on 1440 metrillään Euroopan syvin kaivos. Ja myös nykyaikaisin. Pyhäsalmen malmin löytymisestä tulee tänä syksynä kuluneeksi jo 50 vuotta. Vuonna 1962 avattu perinteikäs kaivos edustaa kuitenkin maailman huippua myös nykyaikaisuudellaan. Esimerkiksi poraus ja lastaus onnistuvat tarvittaessa kauko-ohjauksella ja pitkälti automatisoitu rikastamotekniikka on maailmankuulua. Timonkuilu-hissi vie kaivokseen kolmessa minuutissa. Malmi nostetaan samalla hissillä 21,5 tonnin erissä, kuvaa kaivoksenjohtaja Teuvo Jurvansuu. Kaivoksen tämänhetkinen menestys on huikeaa: päätuotteiden eli kuparin ja sinkin hinnat ovat nousseet kolminkertaisiksi sitten 90-luvun, rikkirikasteen eli pyriitin hinta jopa 10-kertaiseksi. Kaivoksen tämänhetkinen kesto on arvioitu vuoteen 2017, mutta uutta malmia etsitään jatkuvasti. Pyhäsalmen kaivos kuului Outokummulle vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen se siirtyi kanadalaisyhtiö Inmet Mining Corporationin omistukseen. Ulkomainen pörssiyhtiö painottaa Jurvansuun mukaan entistä enemmän ympäristö- ja turvallisuusseikkoja. Pyhäsalmen kaivoksella riittää töitä arvioiden mukaan vuoteen 2017 asti, Teuvo Jurvansuu sanoo, www.inmetmining.com KYLYLAHTI, POLVIJÄRVI KOLARI-PAJALA, KOLARI Omistaja Vulcan Resources Ltd, Australia. Kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta. Tunnetut malmivarat ovat 7,85 Mt. Aiottu louhintamäärä on 0,8 Mt vuodessa. Toiminta-aika-arvio on vähintään 10 vuotta. Rakennusaikaisia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 150 ja tuotannon aikaisia 200. Hankkeen investointikustannukset olisivat noin 125 miljoonaa euroa. LÄNTTÄ, ULLAVA-KAUSTINEN Omistaja Keliber Oy ja Nordic Mining ASA, Norja. Litium. Tunnetut malmivarat ovat 3 Mt. Aiottu tuotanto olisi 1000 tonnia litiumia vuodessa ensimmäisenä vuonna, neljäntenä vuonna 3300 tonnia. Toiminta-aika-arvio on vähintään 15 vuotta. Tuotantoaikana kaivos työllistäisi 60-80 henkilöä. Investointikustannukset ovat 60-68 milj dollaria. LAIVAKANGAS, RAAHE Omistaja Nordic Mines AB Ruotsi. Kulta. Tunnetut malmivarat ovat 10.5 Mt. Toiminta-aika-arvio on 10 vuotta. Investointitarpeeksi arvioidaan noin 60 miljoonaa euroa. Tuotannon aikaiseksi työvoiman tarpeeksi arvioidaan noin 100 henkeä. Rakentaminen voisi alkaa 2009-2010 ja tuotanto 2010-2011. Omistaja Northland Resources Inc. Yhtiö on listattu Kanadassa, Frankfurtissa ja Oslossa. Rauta, kupari ja kulta. Yhtiön tavoitteena on avata kolme kaivosta eli Tapuli (vuosilouhinta n. 2,5 Mt, Ruotsissa), Sahavaara-kokonaisuus (5,5 Mt Ruotsissa) sekä Hannukainen (5 Mt Suomessa). Yhteensä lopullisessa vaiheessa on siten tavoitteena noin 13 Mt vuosilouhinta. Kokonaisuudessaan hanke pitäisi sisällään 3 kaivosta sekä vastaavat rikastuslaitokset sekä 1-2 pelletöintitehdasta. Hanke mm. sisältää rikasteen kuljetusputket sekä Hannukaisesta, että Muonionjoen ali Pajalasta pelletöintitehtaalle Kolariin. Investointitarpeeksi Suomen puolella arvioidaan alustavasti noin 1.100 miljoona euroa. Suomen puolella alustava tuotannon aikainen työvoima-arvio on 200 henkeä. PAMPALO, ILOMANTSI Omistaja Endomines Oy, joka on ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö. Kulta. Tunnetut malmivarat ovat 0,9 Mt. Aiottu louhinta on 0,2 Mt vuodessa. Toiminta-aika-arvio on 5 vuotta. Yhtiö on ilmoittanut rakentamisen voivan alkaa 2008 ja kaivoksen toiminnan 9/2009. Kaivoksella on entisen omistajan (Polar Mining Oy) aikana ollut jo toimintaa, joten rikastuslaitos jo valmiita ja infrastruktuuria viimeistellään. Hankkeen investointikustannukset ovat 25 milj. euroa + jo tehdyt investoinnit 9,9 M euroa. LAIVAKANGAS, RAAHE LÄNTTÄ, ULLAVA-KAUSTINEN KYLYLAHTI, POLVIJÄRVI PAMPALO, ILOMANTSI Kaivos puhdasta kultaa Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä aloitti syksyllä tuotantonsa kahden vuoden rakentamisen jälkeen. Kaivos tuottaa 200 kultaharkkoa vuodessa aluksi. Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä aloitti syksyllä tuotantonsa kahden vuoden rakentamisen jälkeen. Kaivos tuottaa 200 kultaharkkoa vuodessa aluksi. Malminlouhinta Kittilässä alkoi viime keväänä, kullantuotanto asteittain tänä syksynä. Syys lokakuussa oli meneillään ensimmäinen prosessivaihe, jossa tehtiin ns. välituotetta. Teemme tätä kultarikastetta murskauksen, jauhotuksen ja vaahdotuksen kautta. Lopullisia tuotteita eli 25 kilon kultaharkkoja alamme valmistaa marraskuussa, kertoo Agnico-Eagle Finlandin toimitusjohtaja Ingmar Haga. Kultapitoisuus 96 prosenttia Kultaharkot syntyvät, kun kultarikasteen sulfidimineraalit hajoavat autoklaavipainekattilassa ja kulta vapautuu. Kulta otetaan talteen liuotuksen ja sähkösaostuksen kautta ja sulatetaan. Lopuksi valetaan kultaharkko, jonka kultapitoisuus on 96 prosenttia. Kulta on malmissa hankalassa muodossa: irrottaminen on pitkä ja kallis prosessi. Puhummekin kaivoksessa oikeastaan kultatehtaasta, emme rikastamosta, Haga kuvaa. Kaivokselta kultaharkot lähetetään ulkomaalaiseen jalostamoon. Lopulliset, 24 karaatin kultaharkot myydään isoille koruketjuille, rakennusteollisuuteen ja myös hammaslääkärien tarpeisiin. Kullanetsintä jatkuu Kanadalaisen Agnico-Eagle Mines Limitedin omistama Kittilän kaivos aloittaa avolouhoksena ja siirtyy vaiheittain myös maan alle. Tähän mennessä maanalaisia tunneleita on tehty neljä kilometriä. Kaivos työllisti syksyllä 180 ihmistä. Loppuvuodesta 2008 työntekijöitä on jo 220, kun kaivosmiehiä tulee lisää. Rikastamossa työskentelee 75 ihmistä. Olemme tarjonneet Kittilän alueelle runsaasti uusia, vakituisia ja suhteellisen hyvin palkattuja työpaikkoja. Vuonna 2006 alueen työttömyysaste oli vielä suuri. Kerrannaisvaikutuksineen kaivos työllistää jopa 600 ihmistä, Ingmar Haga kartoittaa. Työvoiman saanti on tulevaisuudessa Kulta on malmissa hankalassa muodossa: irrottaminen on pitkä ja kallis prosessi. Oikeastaan voisi puhuakin kultatehtaasta, ei rikastamosta. Kuva autoklaavin asennustöistä syyskuussa. Kuva Agnico-Eagle. kultakaivoksellekin haaste, vaikka se on onnistunut innostamaan paikallisia kaivostyöhön. Erityisesti kaivostyönjohtajista on pulaa. Agnico-Eaglen tämänhetkinen tavoite on tuottaa 5 000 kiloa kultaa vuodessa. Yhtiö ei kuitenkaan lopeta kullanetsintää tähän, vaan etsii aktiivisesti kairauksilla malmia alueelta ja selvittää mahdollisuuksia tuotannon laajentamiseen. Tämänhetkinen toiminta-aika, 15 16 vuotta, pitenee todennäköisesti vuosilla. Tunnetun esiintymän kultamäärä on 100 tonnia, mutta mahdollisuudet löytää lisää ovat erittäin hyvät, Haga ennustaa. www.agnico-eagle.com 8 Kaivos Kaivos 9

16 kalkkikivilouhosta! Työllistävä Suomessa on tällä hetkellä lähes kymmenen toimivaa metallimalmikaivosta, 16 kalkkikivilouhosta, yli 20 teollisuusmineraali- tai teollisuuskivilouhosta. Yhteensä 47 Vuonna 2007 Suomessa kaivoksia ja louhoksia oli toiminnassa yhteensä 47 kappaletta. Kaivannaisteollisuus työllistää vuonna 2008 suoraan yli 14000 henkeä. Kanadalaisen kaivosyhtiö Inmetin Pyhäsalmen kaivos on teknillisesti edistyksellinen asiakas. Jatkuva tuotekehitysyhteistyö Pyhäsalmen kaivoksen kanssa auttaa Sandvikia kehittämään tuotetarjontaansa ja palvelujaan asiakastarpeeseen perustuen ja siten edistämään asiakkaansa arvonkehitystä pitkällä tähtäimellä. Yhteistyö ja koulutus ovat Sandvik Mining and Construction Finland Oy:n toimitus Talvivaaran kaivokselle kattaa kaivoksen kairaus- ja porauslaitteet, seulat ja murskaimet sekä hihnakuljettimet eli koko malmin louhinta- ja murskausprosessin. Toimituksen jälkeen Sandvik huoltaa koneet koko niiden elinkaaren ajan. Kaivoksella on pysyvästi paikan päällä Sandvikin yli 20 hengen huoltohenkilöstö. Sandvikin tarjonta kattaa kaivosteollisuuden koko prosessin kairauksesta murskaukseen. KATI on suurin suomalainen kairausurakoitsija, jolla on toistakymmentä Sandvikin kairauskonetta. Euroopan syvin kaivos Pyhäsalmella on maailman nykyaikaisimpia kaivoksia. Maan uumenissa pyörii pitkälle kehitetty tekniikka: koneet poraavat ja lastaavat itsenäisesti. Matka maan uumeniin Seisomme Pyhäsalmen kaivoksella 1410 metriin vievän Timonkuilu-hissin edessä. Kaivososaston ainoa nainen, kaivosinsinööri Iiris Kuosmanen, 35, pyytää puhelimella rikastamon valvomoa siirtämään hissin henkilöajolle. Malmi kulkee samalla hissillä ihmisten kanssa, mutta ei koskaan yhtä aikaa, Kuosmanen muistuttaa. Näemme ainoastaan taskulampun valossa ja lähdemme kuin ampumalla alaspäin, 12,5 metriä sekunnissa. Malmi kulkee vielä nopeammin, 15 metriä sekunnissa. Korvat menevät vierailijoilta lukkoon. Työskentelin täällä kesän opiskellessani Teknillisessä korkeakoulussa. Vuoden 2002 valmistumisen jälkeen jäin kaivostöiden puutteessa töihin paikannus- ja sukelluslaitteita valmistavaan Suuntoon. Viime keväänä Pyhäsalmelta soitettiin kotiin Espooseen ja pyydettiin töihin, kertoo kuopiolaislähtöinen Kuosmanen. Kuosmasen työnkuva on vaihteleva. Projekti-insinöörinä hän on mukana erilaisissa kaivoksen kehitysprojekteissa; oma huone sijaitsee maan päällä pääkonttorissa. Maan alla hän vastaa tuuletuksesta eli hapensaannista ja louhostäytön kehittämisestä. Maailman syvin sauna Pohjalla eli päätasolla on valoisaa. Siellä sijaitsevat Retka-ravintola, pesutilat, työnjohtajien toimistotilat ja kunnossapitohallit. Kurkkaamme maailman syvimpään saunaan, joka on tavallinen ja pieni. investointeja tulevaisuuteen Sandvik Mining and Constructionin ja kaivosyhtiöiden yhteistyö sekä Sandvikin tarjoama koulutus parantavat tuottavuutta. Varmistamme, että asiakkaiden liikeyritykset toimivat paremmin, sanoo Sandvik Mining and Constructionin toimitusjohtaja Kari Parvento. Kaivosinsinööri Parvento on myös Sandvikin kansainvälisen kaivossegmentin toimitusjohtaja. Asiakkaat etsivät luotettavia alkuperäisiä laitevalmistajia, jotka ymmärtävät kaivosympäristöä, toimivat maailmanlaajuisesti ja tarjoavat kaikkialla samantasoista tukea. Usein laitetoimittajan edellytetään huolehtivan laitteisto- ja huoltopalveluista kaivoksen koko käyttöiän. Monipuoliset palvelut Maailmanluokan tuotteiden ja palvelujen luomisen ohella Sandvik Mining and Constructionin tehtailla keskitytään asiakaspalveluun. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaiden pitkän aikavälin menestyksen tukemista tuottavuuden lisäämiseksi. Yhteistyökumppaneilta edellytetään yhteistyökykyä, jotta kummankin yrityksen kokemusta ja voimavaroja voitaisiin hyödyntää kaivoksien kaikkiin tarpeisiin. Asiakkaan kustannuksista suuri osa muodostuu henkilöstöstä. Palvelumme saattavatkin sisältää kaiken työntekijöiden rekrytoinnista käyttöhenkilöstön ja ammattimiesten kouluttamiseen sekä laitekannan käytön hallinnointiin, Kari Parvento tähdentää. Laitekehitystyöllä ja prosessin pullonkaulojen kartoittamisella päästään mittaviin energiasäästöihin. Kaivostyön mekanisoinnilla saadaan aikaan jopa kymmenien prosenttien säästöt. Koulutuksella osaavaa henkilöstöä Koulutus on Sandvikille merkittävä investointikohde. Modernin louhintalaitteiston käyttäminen edellyttää koulutettua ja osaavaa henkilöstöä, joka kykenee käyttämään laitteita mahdollisimman tuottavasti ilman seisokkeja. Tästä syystä Sandvikin koulutusohjelmat ovat erittäin kysyttyjä. Monesti koulutusta annetaan Sandvikin tarjoamilla simulaattoreilla. Lisäksi Sandvikin poramestarit jakavat omaa osaamistaan kaivosyhtiöiden työntekijöille maan alla. Tämä nopeuttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Sandvik käyttää myös omia poramestareitaan maan alla yhteistyössä työntekijöiden/ kuljettajien kanssa. Yhteistyötä kuuden kansainvälisen yliopiston kanssa Viime vuonna Sandvik aloitti laajan koulutusohjelman torjuakseen alaa uhkaavaa osaamisvajetta, jonka syitä ovat voimavarojen räjähdysmäinen kasvu ja samanaikainen monien uusien kaivosten avaaminen. Sandvikin kaivosyliopisto toimii yhteistyössä kuuden kansainvälisen kaivosyliopiston kanssa. Toimintaa koordinoi itävaltalainen Leobenin yliopisto. Suomalaisista korkeakouluista Helsingin Tek nillinen korkeakoulu osallistuu ohjelmaan. Muita ohjelmaan osallistuvia yliopistoja ovat australialainen New South Walesin yliopisto, Cambornen kaivoskoulu Englannista, Coloradon kaivoskoulu Yhdysvalloista ja Witwatersrandin yliopisto Etelä-Afrikasta. Fakta: Maailman johtava kaivos ja rakennusteollisuuden louhinta ja materiaalinkäsittelylaitteiden, kovametallityökalujen sekä niihin liittyvien palveluiden tuottaja Sandvik Mining and Construction kuuluu kansainväliseen korkean teknologian teollisuuskonserni Sandvikiin. Suomessa Sandvik Mining and Construction Oy:n kuuluvat Hollolan, Lahden, Tampereen, Turun ja Vantaan toimipisteet. Suomen yksiköiden liikevaihto vuonna 2007 oli 648 miljoonaa euroa, ja henkilöstömäärä oli 1 463. Suomen myyntiä ja huoltoa hoitaa Sandvik Mining and Construction Finland Oy. www.sandvik.com Vuorossa työskentelee vain 20 30 työntekijää, koska työ on pitkälti automatisoitua. Käytämme tätä harvoin. Viimeksi taisi olla kesällä, kun kaivososaston päällikkö vaihtoi työpaikkaa, Kuosmanen muistelee. Katsomme turvallisuusvideot, jotka kertovat paineilmapullojen hapen riittävän hätätilanteessa 30 hengelle 16 tunniksi. Kaikilla kaivoksen työntekijöillä on ensiapukoulutus, osalla pelastajakoulutus. Vaaratilanteita on harvoin. Kerran vuodessa pidämme kaivoksen tyhjennysharjoitukset. Harjoitus on ohi, kun kaikki ilmoittavat olevansa turvapaikoilla. Aikaa kuluu arviolta puoli tuntia, Kuosmanen kuvaa. Iltavuoro alkaa Pyhäsalmen kaivoksen työ jakaantuu aamuvuoroon kello 06-14 ja iltavuoroon 14-22. Vuorossa työskentelee 20 30 työntekijää. Kaivos pärjää vähällä henkilöstöllä, koska työ on pitkälti automatisoitua. Työnjohtaja Pertti Niemelä, 57, kiertää kahvipöydästä toiseen jakamassa kaivosmiehille iltavuoron tehtävät. +1425-tasolle padon tekoon. +1350:lle malmia lastaamaan. Kierteletkö kahtelemassa kaapelit? +1275: reikien avaus jatkuu, Niemelä luettelee. Niemelä tuli kaivokselle töihin vuonna 10 Kaivos Kaivos 11

Tietokonepeliä keskellä työpäivää. Ei vaan lastari Jari Metsälä ohjaa tasolla +1375 pakettiautosta noin 300 metrin päässä olevaa malminlastauskonetta. 1972, aluksi avolouhokselle. Kaikki on muuttunut 36 vuodessa. Lastauskalusto on suurentunut. Porauskalusto toimi ennen ilmanpaineella, nykyisin hydraulisesti sähköllä. Kaivosmiehet voivat nykyisin istua koneiden ilmastoiduissa turvahyteissä. 70-luvulla ei ollut tietotekniikkaa minkään vertaa, rikastamon tekniikkaa lukuun ottamatta, hän luettelee. Kaikkea työtä eivät kuitenkaan tietokoneet voi tehdä: kaivosmiehet tuskin enää tästä Niemelän mukaan vähenevät. Muutoin olisikin hieman vaikea ymmärtää kaivosten valittamaa työntekijäpulaa. Iiris Kuosmasen mukaan Pyhäsalmen kaivos on nyt automatisoinut lähes kaiken, mitä pystyy. Automaatio tulee näkymään erityisesti tiedonsiirrossa: esimerkiksi porauskuvat voimme toimittaa jatkossa porakoneelle suoraan sähköisessä muodossa. Myös automaatio-ohjausta voi tulla lisää, Kuosmanen arvioi. Absoluuttiseen pimeyteen ja takaisin maanpinnalle Lähdemme nousemaan maastoautolla kohti työpisteitä. Auto etenee lyhyitä suorapätkiä ja kääntyy aina jyrkästi kohti seuraavaa suoraa. Tunnelissa näkee vain auton valot, ja matka on töyssyinen. Jos valot sammutetaan, täällä vallitsee absoluuttinen pimeys, Kuosmanen ilmoittaa. Ylös asti johtavan, 11 kilometriä pitkän vinotunnelin ajaa läpi 40 minuutissa; hissillä matka kesti kolme minuuttia. Tie nousee metrin seitsemässä metrissä. Kaivoksen seinät ovat kauttaaltaan viiden sentin betonikerroksen peitossa: tukemattoman kalliopinnan alle ei saa turvallisuussyistä mennä. Saavumme tasolle +1375 ja näemme pimeyden keskellä tekniikkaa, josta Pyhäsalmen kaivos on kuuluisa. Lastari Jari Metsälä ohjaa pakettiautosta noin 300 metrin päässä robotin lailla liikkuvaa malminlastauskonetta. Näky on kuin tietokonepelistä. Opetamme lastauskoneen lukuskannereille koko ajan sitä ympäristöä, missä kone liikkuu. Reitin opittuaan kone kulkee yksin; ainoastaan kauhaa pitää ohjailla, kertoo korjausmies Jarmo Vesamäki. Malmi lastataan automaatio-ohjauksella (AutoMate-lastaus) aina, kun työturvallisuus sitä vaatii. Myös louhosporaus voidaan suorittaa etäporauksena. PYHÄSALMEN KAIVOS sinkkiä ja rikkikiisua kaivos avattiin 1962. tonnia vuodessa vuoteen 2017 Inmet Mining Corporation Tasolla +1175 on käynnissä louhosporaus, tasolla +1350 jatketaan tuuletuslinjaa hapen saamiseksi. +1350-llä pistetään kallioon 6-metrisiä kaapelipultteja louhoksen katon tukemiseksi. Tason +1400 murskaamon jälkeen ajamme Pertti Niemelän kyydissä herkempiä heikottavalla vauhdilla kohti 0-tasoa, maan pinnalle. Päivänvalossa sijaitsevaan rikastamoon emme ehdi. Kaivoksen ylpeydet eli kupari-, sinkki- ja pyriittirikasteet valmistuvat rikastamossa hyvin pitkälti automaattisesti. TEKSTI: MINNA PELTOLA KUVAT: RIINA NURMINEN Kalkkia ja Amazing Race Suomen ensimmäisen kaivos on Lohjan Ojamon rautakaivos, jossa rautamalmin louhinta alkoi virallisesti vuonna 1542, kun kuningas Kustaa Vaasa a n t o i Etelä-Suomen laamanni Erik Flemmingille luvan kaivostoimintaan. Flemming oli kuitenkin luultavasti suunnitellut kaivostoimintaa jo 1530-luvulla ja käyttänyt esiintymää hyväkseen ennen saamaansa lupaa. Ojamon kaivoksen perustamisella ja toiminnalla oli suuri merkitys eteläiselle Suomelle. Muun muassa Mustion, Antskogin ja Billnäsin ruukit perustettiin kaivoksen ansiosta. Ojamolla oli myös epäsuora vaikutus Fagervikin ja Fiskarsin ruukkien perustamiseen. Ojamon rautakaivoksen toiminta jatkui aina vuoteen 1863. Kalkkia sadaksi vuodeksi Rautamalmin ehtyessä Lohjan kallioperän kalkkikiveä alettiin käyttää hyväksi teollisesti vuonna 1897. Maan alle siirryttiin osittain vuonna 1947, kun 110 metrin tasolle rakennettuun murskaamoon pudotettiin avolouhoksesta louhitut kivenjärkäleet murskattavaksi. Kokonaan maan alle siirryttiin vuonna 1956. Tällä hetkellä alueella toimii Nordkalk Oyj:n omistama kalsiittikaivos Tytyri, joka on louhintamäärältään Suomen kolmanneksi suurin kalkkikaivos. Sen kalkkiesiintymän arvioidan riittävän noin 100 vuodeksi. Pilvenpiirtähissejä ja polttareita Kaivoksen yhteydessä sijaitsee Tytyrin kaivosmuseo, joka sijaitsee 110-tasolla, käytännössä siis 80 metrin syvyydessä Kone Oyj käyttää kaivoksen ensimmäistä pystysuoraa kuilua testilaboratoriona, jossa testataan maailman moderneimpia pilvenpiirtäjähissejä. Yhdysvaltalaisen Amazing Race Nordkalkin Tytyrin kaivoksen johtaja Sanna Westerberg ja geologi Annika Westerberg noin 350 metrin syvyydessä. -televisiosarjan kilpailijat saivat tehtäväkseen mennä Tytyrin kaivoksen uumeniin saadakseen uuden vihjeen. Museon yhteydessä toimii myös yksityisten yrittäjien ylläpitämä tilausravintola ja seikkailujen laakso. Kaivos onkin suosittu häiden ja polttarien pitopaikka. TEKSTI: PASI SALMELA KUVA: SOILE KALLIO LÄHDE: WIKIPEDIA Kaivostyöt aasta yyhyn A-L Aluemestari Automaatioinsinööri Autonkuljettaja Geologi (tutkimus-/kaivos-) Huoltomies Huoltoteknikko Kaivoksen johtaja Kaivosmittaaja Kehitysinsinööri Kehitysteknikko Kuljetusinsinööri Kunnossapitoinsinööri Käyttöinsinööri Käyttömestari Käyttömies Käyttöpäällikkö Lastari Louhosmies M-R Mittamies Ohjaamon hoitaja Osastopäällikkö Panostaja Porari Projekti-insinööri Projektipäällikkö Projektisihteeri Päivämestari Rikastusinsinööri Rikastusmies T-Y Tiimivalmentaja Tuotantopäällikkö Turvallisuusinsinööri Turvallisuusmies Turvallisuusteknikko Tutkimusinsinööri Työnjohtaja Vaahdottaja Vuoromestari Ympäristöinsinööri Ympäristöpäällikkö Kovaa faktaa. GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa. Kansallista tietopalvelua ja kansainvälistä yhteistyötä. www.gtk.fi 12 Kaivos Kaivos 13

30! Suomessa toimii noin 30 malminetsintäyritystä, joista noin 20 on keskittynyt vain malminetsintään. Suomen kallioperästä saadaan kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja kultaa. Erityisesti kromivarannot ovat huomattavat. Lähivuosina Suomi nousee myös merkittäväksi nikkelin tuottajaksi. Kuka? Syntynyt: 3.2.1965, Lohja Kansanedustaja 20.7.2004, Espoon kaupunginvaltuutettu 2005-, Europarlamentaarikko 1996-2004 Rautaruukin hallintoneuvoston puheenjohtaja Koulutus: Ylioppilas 1984, Diplomi-insinööri 1992, TKK Urheilusaavutukset Olympiamitalit (hiihto): 1 kulta, Galgary 1988, 3 pronssia Galgary -88 ja Sarajevo -84. Maailmanmestaruusmitalit: 3 kultaa Oberstdorf 1987 ja Lahti 1989, 2 hopeaa Oberstdorf 1987 ja Lahti 1989, 2 pronssia, Lahti 1989 Sanottua "Koska menestyväkin kaivostoiminta loppuu joskus, on kaivoslain uudistamisen yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota kaivospaikkakuntien elinkelpoisuuden jatkumiseen kaivoksen vielä toimiessa. Koska asia koskettaa tulevaisuudessa kymmeniä paikkakuntia, on tämä otettava vakavasti. On edellytettävä, että yhtiöt, kunnat, maakunnat ja valtiovalta ajoissa ja yhteistuumin luovat strategian, jonka avulla paikkakunta ja sen asukkaat selviävät kaivoksen lopettamisen jälkeenkin". Kaivoskärpäsen purema Imagon kohottaja Marjo Matikainen-Kallström ei ole saanut kaivoksista tarpeekseen, vaikka vietti lapsuutensa kaivospaikkakuntia kiertäen. Kaivospaikkakunnat Lohja, Virkkala, Pyhäjärvi, Outokumpu ovat tuttuja paikkoja kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmille. Muutimme isäni työn perässä kaivoksen vierestä toisen kaivoksen viereen, hän sanoo eduskunnan kahvilan hälyssä. Kiertely ei kuitenkaan aiheuttanut hylkimisreaktiota, vaan kaivoskärpänen puraisi sen verran lujaa, että tytär jatkoi isänsä jalanjäljillä ja valmistui vuonna 1992 diplomi-insinööriksi Teknisestä korkeakoulusta pääaineenaan metallurgia. Eduskuntaan Matikainen-Kallström nousi Kokoomuksen listoilta vuoden 2003 vaaleissa. Eduskuntatoimeensa ovat kuuluneet muun muassa talous- ja tulevaisuusvaliokunta. Edellisessä käsitellään uusi kaivoslaki. On hyvä, että asioita on valmistelemassa ja päättämässä joku kaivosalan tunteva, Matikainen nauraa. Hymy ja nauru ovat muutenkin herkässä haastattelun aikana. Matikainen-Kallström nauttii selvästi saadessaan puhua itselleen tärkeästä kaivos asiasta. Marjo Matikainen-Kallström on eduskunnan kaivosasiantuntija. Mauri Pekkarinen on kuulolla. Suomessa asiat kunnossa Kaivosalan imago kaipaisi Matikainen-Kallströmin mukaan kohennusta. Maailmalta välitettävät kuvat kaivosalasta kun antavat hänen KUVA: LEHTIKUVA Suomessa ollaan valovuosia edellä monia maita turvallisuudessa, työympäristössä ja teknologian kehityksessä, Marjo Matikainen-Kallström sanoo. mielestään hyvin yksipuolisen kuvan. Suomessa ollaan valovuosia edellä monia maita turvallisuudessa, työympäristössä ja teknologian kehityksessä. Vuosia alamaissa ollut kaivosala on Suomessa kovassa nosteessa. Alasta ei kuitenkaan ole välttämättä talouden veturiksi tai metsäteollisuuden jättämän aukon paikkaajaksi. Lapille ja Itä-Suomelle kaivokset antavat kuitenkin tehokkaan piristysruiskeen. Marjo Matikainen-Kallström muistuttaa kuitenkin kaivosalan erityispiirteestä: kaivoksen loppu voidaan ennustaa melko tarkasti, ellei uusia esiintymiä löydy. Kaivostoiminnan päättymiseen pitää siksi varautua jo sen ollessa käynnissä. Jälkihoito on erittäin tärkeää. Ympäristöä ei saa jättää hoitamatta, eikä yhteisöä saa jättää yksin kaivostoiminnan loputtua. TEKSTI: PASI SALMELA KUVA: MATTI IMMONEN Kevitsa Mining Oy rakentaa Sodankylään siltoja ja teitä, joita tarvitaan rikasteiden kuljettamiseen kaivostoiminnan käynnistyttyä. Kuvassa Vajusuvannon silta. Kevitsan malmivarat tarkentuvat Kevitsa Miningin hallussa oleva malmiesiintymä voi olla arvioitua suurempi. Satojen kairareikien ja geofysikaalisten tutkimusten perusteella on mahdollista, että mineralisaatio jatkuu sekä alaspäin että sivulle. Tämä halutaan varmistaa nyt käynnissä olevalla huomattavalla kairauskampanjalla, Kevitsa Miningin toimitusjohtaja Krister Söderholm kuvaa. Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 1987 löytämästä esiintymästä on tarkoitus louhia malmia, josta saadaan rikastamalla muun muassa nikkeliä, kuparia, platinaa ja kultaa. Vanhemman, julkistetun malmiarvion mukaan esiintymässä oli noin 66 miljoonaa tonnia malmia, josta riittäisi 10 15 vuodeksi louhittavaa. Arvio saattaa tästä kasvaa. Kansainvälinen kaivosbuumi näkyy Suomessakin, jossa metallikaivosten volyymi tulee muutamassa vuodessa moninkertaistumaan. Myös Suomen valtio on päättänyt tukea alaa myöntämällä 600 miljoonaa euroa kaivoshankkeiden infrastruktuurin rakentamiseen. Vaikka lupaprosessi on vielä kesken, Kevitsa rakentaa jo nyt Sodankylässä teitä ja siltoja, joita pitkin rikasteita o n t a r koit u s k u lj e t t a a t u leva i s uu d e s s a 100 000 200 000 tonnia vuodessa. Mikäli kaivostoiminta alkaa suunnitellusti, valtio lunastaa rakennetun infrastruktuurin aikanaan itselleen. Kevitsan kaivos avataan, kun rikastamo on rakennettu ja markkinatilanne on suotuisa. Viime kesänä yhtiö siirtyi Torontossa listatun kaivosyhtiön First Quantum Minerals Ltd:n omistukseen. 14 Kaivos Kaivos 15

Suomalaiskaivokset tarvitsevat ammattilaisia töihin. Korkeakoulutetuista kaivos- ja rikastusinsinööreistä ja geologeista on käyty kovaa kilpailua; töihin on haettu jopa eläkeläisiä. Kaivokset kilpailevat osaajista Gallup Kaivosinsinööri Iiris Kuosmanen, Pyhäsalmen kaivos Nirppanokka-hienostelijoille tämä ei passaa. Kaivostyö on itsenäistä, monissa pisteissä myös yksinäistä. Työntekijän on pystyttävä tekemään itse päätöksiä. Kaivosmies-panostaja Kalervo Jussinniemi, Pyhäsalmen kaivos Kuvan henkilöt opiskelevat Oulun yliopistossa vuorialan prosessi-insinööreiksi ja geologeiksi ja voivat suuntautua kaivoksille esimerkiksi käyttö-, tutkimus-, hallinto- ja ympäristötehtäviin. Rikastusinsinöörejä kaipaa kipeästi esimerkiksi Pyhäsalmen sinkki-kuparikaivos. Teknillisessä korkeakoulussa TKK:ssa on meneillään 10-12 opiskelijan 1,5-vuotinen täydennyskoulutus ja vastaavaa valmistellaan kaivosinsinöö reille. Akateemista väkeä on Pyhäsalmelta yksinkertaisesti ostettu muihin kaivoksiin. Olemme onneksi saaneet heitä tilalle. Harmillista on, että kaivos joutuu itse maksamaan meneillään olevan täsmäkoulutuksen, kertoo Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Teuvo Jurvansuu. Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ei kärsi korkeakoulutetun väen pulasta. Houkuttelemme silti jatkuvasti lappilaisia nuoria töihin. Tarjoamme itse lyhyeh kön koulutuksen esimerkiksi trukinkuljettajaksi ja porariksi, kuvaa Agnico-Eagle Finlandin toimitusjohtaja Ingmar Haga. Kittilän kaivoksessakin toivotaan yhteiskunnan panostavan kaivoskoulutukseen. Työnjohtajia on houkuteltu kultakaivokseen jopa eläkepäiviltä. TKK:sta DI-kaivosinsinöörejä TKK kouluttaa Suomen ainoat varsinaiset DI-kaivosinsinöörit kaivostekniikan maisteriohjelman Erasmus Munduksen kautta. 13 vuoden aikana ohjelmasta on valmistunut parikymmentä suomalaista kaivosinsinööriä, keskimäärin kaksi vuodessa. Määrä voisi toki olla suurempikin, mutta ongelmana ovat kaivosten suhdanteet. Kaivokset saattavat sanoa, ettei tarvetta uusille insinööreille ole juuri nyt, tai että he tarvitsevat ammattikorkeakoulutasoisia insinöörejä. Moni DI lähteekin sitten ulkomaille, valaisee kalliorakentamisen professori Pekka Särkkä. Ammattikorkeakouluissa maa- ja kalliorakentamiseen erikoistuneita, kaivosteollisuuteen valmiita insinöörejä tuottaa Särkän Ala on kehittynyt huimasti. Ennen laitoin panostuksessa myrkyt käsivaralla, nykyään siihen on automatisoidut laitteet. Työ on nykyään yksinäisempää, tosin panostajan työ on ollut sitä aina. mukaan vain Saimaan ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa, muutaman vuodessa. Muutoin TKK:n opettaman kaivostekniikan pääaineena on ollut vuodesta 2005 georakentaminen; kursseille on osallistunut 30-40 opiskelijaa. Ensimmäiset diplomi-insinöörit valmistuvat kahden vuoden kuluttua. Kalliorakentamiseen erikoistunut georakentaja pystyy pienellä lisätyöllä tekemään kaivoksen tavanomaisia tutkimus-, käyttö- ja suunnittelutehtäviä. Opiskelijoista puolet naisia Oulun yliopiston vuoriklusteri on pyrkinyt reippaasti vastaamaan kaivosalan tarpeeseen. Koulutusten alettua prosessi- ja ympäristötekniikan dosentti, yli-insinööri Leena Yliniemi on sekä yllättynyt että tyytyväinen, sillä kiinnostuneita riittää. Vuodesta 2007 lähtien sisään otetuista geologiopiskelijoista puolet eli kymmenkunta suuntautuu vuorialalle. Tänä Matti Okkonen, 23 prosessitekniikan opiskelija, Oulun yliopisto Olen ollut kesätöissä Sotkamossa Mondo Mineralsin tehtaalla liettämöllä ja lastauksessa. Työ oli vaihtelevaa ja mukavaa. Tällä hetkellä Kainuussa on hyvät työllistymismahdollisuudet. Haluaisin esimerkiksi kehitysinsinöörin tehtäviin, joissa voi hyödyntää sekä prosessitekniikan että kaivosalan osaamista. syksynä alkoi kaksivuotinen vuorialan prosessi-insinöörien koulutus ja opiskelijoita tuli selvästi olettamaamme enemmän, lähes 20. Puolet heistä on naisia, Yliniemi kertoo. Valmistuneet DI:t sijoittuvat kaivoksille käyttö- ja kehitystehtäviin. Vuoden 2008 alussa Oulun vuoriklusteri aloitti myös kaksivuotisen vuorialan erikoistumis- ja täydennyskoulutushankkeen GeoPros / PD (Professional Development). Siinä on 12 opiskelijaa, joista seitsemän geologia ja viisi diplomi-insinööriä. He voivat toimia kaivoksilla rikastusinsinööreinä ja geologeina. Koulutus annetaan kahden päivän tiiviinä seminaareina yhteistyössä kaivosten kanssa. Ohjelma toteutetaan myös uudelleen, mikäli tarvetta esiintyy, Yliniemi mainitsee. TEKSTI: MINNA PELTOLA KUVA: VESA RANTA Hanna Kurtti, 23 ympäristötekniikan opiskelija, Oulun yliopisto Kemistä tulevana olen ollut kesätöissä Outokummulla lähellä kromikaivosta sekä kalkkiyritys SMA Mineralilla. Kahdessa erikokoisessa yrityksessä näki työtä monipuolisesti. Yliopistossa olen opiskellut sitten geologiaa ja louhintaa. Haluaisin suuntautua esimerkiksi ympäristötehtäviin. Joka mantereen höylät Juttutuokio Outotecin Minerals Processing divisioonassa työskentelevien Markku Virtasen ja Ari Väisäsen kanssa on kuin matka maailman ympäri. Näiden projektinhallinnan ammattilaisten työkenttä kun ulottuu Suomesta Kreikkaan, Siperian ikiroudasta ja Afrikan viidakoista Etelä-Amerikkaan. Pääkaupunkiseudulta katsottuna monet Suomen kaivoksista on kaukana. Mutta kun on ollut toimittamassa ja rakentamassa laitosta tiettömien taipaleiden taakse, niin perspektiivi muuttuu. Monenlaisia olosuhteita on koettu, vaikeita ja eksoottisiakin, mutta projektit on aina viety loppuun, Engineering & Projects -yksikköä johtava Ari Väisänen sanoo. Virtanen ja Väisänen pitävät Outotecin yhtenä vahvuutena pitkän kokemuksen tuomaa tietämystä mineraalien ja metallien prosessoinnista. Outokummun ajoista asti olemme suunnitelleet, kehittäneet ja rakentaneet rikastamot itse. Olemme oppineet puristamaan kaikki irti Suomen köyhistä malmiesiintymistä. Nyt siitä taidosta on hyötyä joka puolella maailmaa, sanoo prosessiratkaisuista vastaava Markku Virtanen. Kuva Altonorten rikkihappotehtaalta Chilestä. Fakta: Outotec Outotec on johtava kansainvälinen mineraaleihin ja metalleihin keskittyvä teknologian kehittäjä ja toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä tehtaita, prosesseja, laitteita ja palveluja maailmanlaajuisesti. Yritys työllistää eri puolilla maailmaa olevissa suunnittelu-, myynti- ja palvelutoimistoissaan sekä tutkimuslaitoksissaan yli 2600 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli yli miljardi euroa. Outotec Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingissä. Oikea teknologia oikeaan paikkaan Suomalainen kaivosteollisuus voi hyvin, koska täällä on lähdetty ennakkoluulottomasti kehittämään ja kokeilemaan uutta teknologiaa, sanoo toimitusjohtaja Tapani Järvinen. Ympäristöhaasteet ovat kaivos- ja metalliteollisuudelle teknologiaa kehittävän ja toimittavan Outotecin liiketoiminnan avain asioita. Kilpailukyky ja ympäristöhyödyt laitetaan usein vastakkain. Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumin puheenjohtajana toimiva Outotecin toimitusjohtaja Tapani Järvinen ei kuulu heihin. Järvinen sanoo jopa, että vain ne teknologiatuottajat, jotka panostavat kestävään kehitykseen menestyvät. Useilla markkina- ja tuotealueilla markkinajohtajaksi kohonneen Outotecin menestys perustuu energiaa säästävien ja puhtaiden teknologioiden osaamiseen. Taustalla on Outokummun vuonna 1947 patentoima liekkisulatusmenetelmä, joka on paitsi taloudellisesti yksi Suomen merkittävimmistä keksinnöistä, myös erittäin energiatehokas ja ympäristöystävällinen. Menetelmä syntyi aikana, jolloin Suomessa kärsittiin sähkö- ja energiapulasta. Sähköuunille piti siis löytää korvaaja. Vaikka energiapulasta päästiinkin sodanjälkeisessä Suomessa, on liekkisulatusmenetelmä noussut arvoon arvaamattomaan energiankulutuksen ja ympäristönsuojelun noustua maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi. Käytämme edelleen samaa periaatetta uusissakin teknologioissamme. Eli pyrimme hyödyntämään prosessin itse tuottamaa energiaa, sanoo Outotecin toimitusjohtaja Tapani Järvinen. Investoinnit takaisin Vaikka 60 vuotta vanha liekkisulatusmenetelmä nousee usein esille Outotecin yhteydessä, toimitusjohtaja Järvinen hymähtää väitteelle, että yhtiö ratsastaa vanhalla maineella. Panostamme koko ajan tutkimukseen ja kehitykseen erittäin paljon. Porin tutkimuskeskuksemme on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokonaisuus. Se tuottaa korkealaatuista osaamista, joka mahdollistaa muun muassa teknologian ja toimitettavien laitosten sekä prosessien optimoinnin eri olosuhteisiin. Optimoinnilla laitoksen elinikäiset operointikustannukset laskevat kun energiansäästöillä ja korkeammalla saannilla alkuinvestointi maksaa itsensä takaisin nopeasti. Lisäksi köyhemmät esiintymät ja vanhat tyhjiksi luullut kaivokset voivat osoittautua arvokkaiksi, kun niitä voidaan hyödyntää uudella teknologialla. Näin kävi esimerkiksi Talvivaarassa, jonka nikkeliesiintymä saatiin käyttöön uudella talteenottoteknologialla, jota olimme mukana kehittämässä, Tapani Järvinen sanoo. Kestävään kehitykseen panostavat menestyvät Kannattavuus ja ympäristömyönteiset teknologiat voidaan rinnastaa toisiinsa. Muun muassa raaka-aineiden tehokas käyttö, hyvä energiatehokkuus, hyvä työympäristö ja yhtiön hyvästä maineesta seuraavan osakkeen arvon kasvaminen ovat hyviä esimerkkejä. OECD on määritellyt ympäristöteknologiaan liittyvät tavarat ja palvelut. Sen määritelmän mukaan noin 80 prosenttia Outotecin vuoden 2007 lopun tilauskannasta voidaan laskea tähän luokkaan. OECD:n määrittelyn mukaan siis lähes kaikki mitä toimitamme on ympäristömyönteistä, Tapani Järvinen sanoo. www.outotec.com 16 Kaivos Kaivos 17

Rahareiästä raha vuoreksi Kaivoksissa menot ovat etupainotteisia ja tulot takapainotteista. Ennen kuin kaivos tuottaa tonniakaan malmia, euroja on mennyt satoja miljoonia. Metso Minerals on kiven- ja mineraalienkäsittelyjärjestelmien maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Asiakkaina ovat maailman suurimmat kaivosyhtiöt, mutta myös pienehköt kaivoshankkeet ja maarakennuspuolella murskausurakoitsijat. Kuva Länsi-Australiasta Newcrest Miningin Telfer-kultakaivoksesta. Pyrimme koko prosessin ja laitteiston elinkaaren kattavaan kumppanuuteen, Metso Mineralsin liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuula Puhakka sanoo. Maailmatalouden myllerrykset näkyvät myös kaivosalalla. Nyt lupaavillekin kaivoshankkeille voi olla vaikeata saada rahoitusta. Tästä tulevat kärsimään erityisesti pienet junioriyhtiöt. Myllerrys johtaa siihen, että jokaisen kaivosyhtiön tuloskunto heikkenee ja eri hankkeet kilpailevat keskenään niukkenevasta rahoituksesta. Toisaalta suuremmat yritykset pärjäävät paremmin, sillä ne eivät ole niin paljon ulkopuolisen rahoituksen varassa, Kevitsa Mining Oy:n toimitusjohtaja Krister Söderholm sanoo. On varsin uusi ilmiö, että kansainväliset rahoittajat ovat tulleet Suomeen. Outokumpu Miningin toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä löytää muutaman selityksen. Ensinnäkin lainsäädäntö muuttui 1990-luvulla, mikä mahdollisti ulkomaisten yritysten tulon. Toisaalta Suomen kallioperä on dokumentoitu kattavasti, ja Geologian tutkimuskeskuksella on siitä hyvä tietokanta. Myös Suomessa takavuosina kaivostoimintaa harjoittaneiden kansallisten kaivosyhtiöiden keskittyminen jatkojalostukseen on luonut tilaa muille yhtiöille. Yksi olennaisimpia syitä on se, että Suomen maariski on niin matala. Tämä kompensoi esiintymien alhaista pitoisuutta ja alentaa riskirahan hintaa. Suomalaisella teollisuudella on puolellaan myös yleinen kustannustehokkuus ja käyttökustannustaso on luotettavasti ennustettavissa, Mäkelä sanoo. Alkupään panostuksia Magnus Mineralsin toimitusjohtaja Carl Löfberg vertaa suurta sijoitustarvetta lääketeollisuuteen, jossa tuotekehitys kestää kauan ja maksaa suunnattomasti. Toisin kuin lääketeollisuudessa kaivosalan alkupään sijoitukset tulevat yleensä pieniltä niin kutsutuilta junioriyhtiöiltä, jotka toimivat pääomasijoittajan riskillä useissa hankkeissa ja toivovat, että jokin hankkeista johtaisi seuraavaan vaiheeseen, jolloin sijoittaja saa rahansa takaisin korkoineen. Varsinaisen kaivostoiminnan takaa löytyy institutionaalisia sijoittajia. Löfberg pitää suomalaisia kaivostoiminnan rahoitusmarkkinoita heikkoina. Suomessa ei esimerkiksi ole yhtäkään yksityisvetoista rahastoa, joka olisi suuntautunut alkuvaiheen rahoitukseen. Onkin turha itkeä sitä, missä on suomalainen omistus, kun ei ole rahoitustakaan. Esimerkiksi Kanadassa on 2 000 4 000 junioriyhtiötä, Löfberg sanoo. Pörssissä alusta alkaen Toimialalle on luonteenomaista, että siellä toimitaan jo varhaisesta vaiheesta lähtien pörssilistatulla statuksella. Rahoitusta kerätään Kanadan, Lontoon ja Australian pörsseistä. Krister Söderholm pitää oman yrityksensä, Kevitsan kaivoshankkeen omistavan Kevitsa Mining Oy:n tilannetta parempana kuin alan yrityksissä keskimäärin. Kesällä yrityksen ostanut kansainvälinen kaivosjätti First Quantum Minerals Ltd tuo vakavaraisuutta. First Quantumin osto kuvaa hyvin kaivosalaa. Yritys halusi laajentaa toimintaansa toimintaympäristöltään vakaaseen Suomeen. Yhtiön muu kaivostoiminta sijaitsee poliittisesti herkässä Keski- Afrikassa. Kevitsan kaivoshanke on siinä vaiheessa, että tuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2010. Kevitsan nikkeli-kupari-pmg-esiintymää tutkitaan edelleen ja Söderholm sanoo, että meneillään olevan kairauskampanjan tuloksena arvio malmivaroista todennäköisesti vielä kasvaa. Rahoitusta portaittain Tuomo Mäkelä toimii myös Teollisuussijoituksen kaivosalan asiantuntijana. Hän kertoo Teollisuussijoituksen perustaneen erityisohjelman kaivossektorin sijoituksille muutama vuosi sitten. Tähän mennessä ohjelmassa on sijoitettu yhteensä 30 miljoonaa euroa viiteen hankkeeseen. Sijoitukset ovat Mäkelän mukaan Teollisuussijoituksen politiikan mukaisia sijoituksia, joissa on mukana myös muita sijoittajia. Sijoitukset ovat pidemmälle ehtineisiin hankkeisiin kuin aivan alkuvaiheen hankkeisiin, n, joihin tyypillisesti sijoittavat at pienemmät pääomasijoittajat. Tälle alalle on ominaista a tehdä hankkeita portaittain. Suomessa ei ole ollut alan alkuvaiheen sijoitusten tarvitsemaa riskirahoitusta. Sitä löytyy esimerkiksi Kanadasta, Australiasta ja Lontoosta. Siellä rahoitetaan toimialan yrityksiä ympäri maailman, Mäkelä sanoo. Enemmän fiktiota kuin faktaa Suomessa on hyvät mahdollisuudet kaivostoiminnan harjoittamiseen, mutta alalla on mielikuvahaasteita. Kaivosteollisuus toimii tarkoin periaattein ja sitä valvotaan erilaisin säännöksin ja ohjein. Kuitenkin monilla on alasta kielteinen kuva. Kuva piittaamattomasta kaivosteollisuudesta perustuu Mäkelän mukaan vanhaan tietoon ja ulkomaisiin kauhukuviin. Erityisen kova mielikuvahaaste on uraanin kohdalla. Uraani ei ole kummempi raaka-aine kuin muutkaan. Säteilystä on enemmän uskomuksia kuin faktoja, Mäkelä sanoo. Osassa Suomea toimiala kilpailee luontoarvojen ja yhteiskuntasuunnittelun kaavoituspainotusten kanssa. Mäkelä kuitenkin näkee, että suomalainen toimintatapa a varmistaa sen, että kaivostoimintaa voidaan harjoittaa a kestävän kehityksen periaattein ilman uhkakuvia. Myös toiminnan lopettamisesta ja kaivoksen ennallistamisesta on ohjeistus ja vakuusmenettely. TEKSTI: ANTTI LAGUS KUVITUS: MARKKU HUOVILA METSO MINERALS Osaamispooli palvelee maailmanlaajuisia markkinoita Metso Minerals palvelee kaikkia asiakasryhmiään yksilöllisesti ja tinkimättömästi. Asiakaslähtöisyys ja yhteistyö ovat toiminnan avainsanoja. Metso-konserni seisoo tanakasti kolmella jalalla. Metso Paper palvelee asiakkaita sellu-, paperi- ja energiateollisuudessa. Metso Automation toimittaa prosessiteollisuudelle automaatio- ja säätöjärjestelmiä. Konsernin kolmas vahva jalka on maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuksien asiakkaita palveleva Metso Minerals, mitattiinpa sitä sitten tuloksella, kansainvälisyydellä tai osaamisella. Metso Mineralsin kaivosalan osaamis- ja prosessivalikoima tarjoaa kattavat palvelut kaivoksille ja teollisia mineraaleja prosessoiville asiakkaille, jotka louhivat, käsittelevät ja kuljettavat malmeja ja mineraaleja. Meidän tukijaloistamme on ensimmäisenä mainittava asiakaslähtöisyys, valottaa Metso Mineralsin liiketoiminnankehitysjohtaja Tuula Puhakka. fakta Suomi on tärkeä markkina Metso Minerals pyrkii koko prosessin ja laitteiston elinkaaren kattavaan kumppanuuteen. Meidän on ymmärrettävä asiakkaan liiketoimintaa ja toimintaprosesseja pintaa syvemmältä, eli puhuttava samaa kieltä kuin asiakas. Vain siten kykenemme soveltamaan teknologiaamme asiakkaille aitoa lisäarvoa tuottavasti, Puhakka kertoo. Vaikka Suomen markkinat edustavat Metso Mineralsin koko liikevaihdosta vain noin kolmea prosenttia, yhtiö kokee kotimarkkinat tärkeiksi. Suomessa olemme erityisesti panostaneet palveluresursseihin, sillä meillä on laaja asennettu laitekanta niin kaivos- kuin maarakennuspuolellakin, Tuula Puhakka sanoo. Suomessa Metso Mineralsilla on toimipisteitä kahdeksalla paikkakunnalla. Suurimmat yksiköt ovat Tampereella, jossa valmistetaan mm. tela-alustaisia Lokotrack-murskauslaitoksia, Nordberg -murskaimia ja Trellex -kuljetinhihnoja sekä kulutustuotteita ja erikoisvaluja yhtiön omiin asennuksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Hyödyntämällä markkina-asemaansa ja kokemustaan maailmalla Metso Minerals voi tarjota suomalaisille asiak kailleen viimeisimpään teknologiaan perustuvat ratkaisut ja palvelut. Vaikka murskauslaiteosaamisemme on keskittynyt Suomeen, järjestelmäosaaminen Ranskaan, kaivosmyllyteknologia Yhdysvaltoihin ja prosessiteknologia-asiantuntemus Australiaan, puhumme mieluummin osaamispoolista, joka on kaikkien yli 180 yksikkömme käytössä ympäri maailmaa. Kolme tärkeää arvoa Liiketoiminnankehitysjohtaja Tuula Puhakka nostaa pehmeistä arvoista puhuttaessa esiin kolme hänelle ja Metsolle tärkeää seikkaa: henkilöstö-, ympäristö- ja energiakysymykset. Työturvallisuuden edistäminen on henkilöstöpolitiikan ykkösasioita. Laitteiden ja järjestelmien kehittäjinä vaikuttamme siihen ratkaisevasti. Sama pätee myös ympäristökysymyksiin. Energian säästöön tähtäävästä kehitystyöstämme hyötyvät kaikki. Jo yksi kaivos kuluttaa energiaa melkoisen kaupungin verran. Kehittämällä automatisointia sekä pölyä, melua, energian kulutusta ja päästöjä vähentäviä ratkaisuja voimme tehdä paljon. Hyvänä esimerkkinä kehitystyöstä on Metson uusi energiapihi jauhinmylly Vertimill. Metso Mineralsin hiljattain ostaman kanadalaisen Lachinen tuotantolaitoksella valmistettava 3 000 hevosvoiman Vertimill kuluttaa 30 50 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavan tehoinen prosessi useammalla jauhinmyllyllä toteutettuna. Luottamus ratkaisee Kaivosteollisuuden perusprosessit ja niiden teknologiset ratkaisut ovat pysyneet samanlaisina jo hyvin pitkään. Tämä on samankaltaistanut teknisiä laiteratkaisuja. Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka liikevaihto vuonna 2007 oli yli 6 miljardia euroa. Metson yli 27 000 työntekijää noin 50 maassa palvelee asiakkaita massa- ja paperiteollisuudessa, kivenja mineraalienkäsittelyssä, energiateollisuudessa sekä valituilla muilla teollisuudenaloilla. Rikastuksen ja jatkojalostuksen prosessilaitokset ovat vahvasti automatisoituja. Entistä vahvempi huomio kiinnittyykin kokonaistaloudellisuuteen ja lopputuotteen arvon maksimointiin. Se lisää jatkossa älykkäitä materiaaleja laiteratkaisuihin, mutta myös painetta uusiin prosessi-innovaatioihin. Onnistuneen kumppanuuden ratkaisee luottamus ja kyky toimia yhdessä molempien liiketoimintaa edistävällä tavalla. Soveltuvimmankin laite- ja ratkaisutoimituksen pitkäaikaisen toimivuuden tueksi tarvitaan prosessiosaamista ja kunnossapitoa. Monipuolisen asiakastuen, huollon ja kunnossapidon palveluiden globaali saatavuus ovat avainkysymyksiä asiakkaalle arvoa lisäävässä liiketoiminnassa, Puhakka sanoo. Riskit on tunnettava Uusien laitteiden ja tärkeimpien osien saatavuus sekä rahoitus ovat yhä tärkeämpiä uusien kaivosprojektien aloittamisessa. Suureen kaivoshankkeeseen ryhtyessä asiak kaat haluavat kumppanin, joka ymmärtää siihen liityvät riskit. Kumppanin hyvillä kokemuksilla aiemmista hankkeista on suuri merkitys. Ei ole sattumaa, että monet suuret projektisopimuksemme ovat jatkotilauksia pari-kolme vuotta sitten tehdyille ja menestyksekkäästi toimitetuille tilauksille. Tällä alalla toimitaan pitkään ja silti jokaiseen toimitukseen on suhtauduttava kuin se olisi ensimmäinen, Tuula Puhakka kiteyttää. www.metsominerals.com 18 Kaivos Kaivos 19

Suosittu porausjumbo Boomer E2 on saanut erityisen paljon kiitosta vakaista porauspuomeistaan ATLAS COPCO kallioporakoneita yli sadan vuoden kokemuksella Kaivosbuumin siivittämänä Atlas Copcon Suomen myyntiyhtiön, Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab:n, liikevaihto ja myytyjen maanalaisten laitteiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2004. Tänä vuonna Atlas Copcon maanalaisten laitteiden määrä Suomessa ylitti 50 laitteen merkkipaalun asiakaskunnan koostuessa niin etelän tunneliurakoitsijoista kuin pohjoisen kaivoksista. Kasvun mukana myyntiyhtiön henkilöstön määrä on ollut kovassa nousussa, millä turvataan nykyiselle ja tulevaisuuden laitekannalle asianmukainen tukiverkosto. Huolto-organisaatio on sijoitettu koko maan alueelle siten, että asentajien asemapaikkoina ovat Vantaa, Kuopio, Kemi, Rovaniemi sekä Kittilä. Henkilöstön vahvuus on tällä hetkellä 24, joista suurin osa työskentelee jälkimarkkinoinnissa. Tehokas jälkimarkkinaorganisaatio ja -osaaminen onkin perusedellytys tulevaisuuden laitekauppoja ajatellen. Jatkuva tuotekehitys ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on avainasemassa varsinkin Suomessa, jossa kaivoslaitteet edustavat moderneinta mallistoa. Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii erittäin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaiden, myyntiyhtiön ja tehtaan tuotekehitysosaston välillä. Uuden sukupolven ST14 edustaa viimeisintä tekniikkaa maanalaisissa lastauskoneissa Uusi sukupolvi Uuden sukupolven väyläohjattuja porauslaitteita Atlas Copcolla on ollut jo kymmenen vuoden ajan, joihin on jatkuvasti kehitetty uusia ominaisuuksia nostamaan laitteiden turvallisuutta, tehokkuutta, käytettävyyttä ja huollettavuutta sekä mahdollistamaan porausautomaation ja tiedonkäsittelyn ja siirron täysimittainen hyödyntäminen. Tänä päivänä väyläohjattujen laitteiden kirjo yltää myös lastauskoneista timanttikairauslaitteisiin. Ohjausjärjestelmien lisäksi Atlas Copcon ehdottomaan ydinosaamiseen kuuluvat kallioporakoneet. Markkinoiden nopeimmat COP 3038 -porakoneet ovat olleet käytössä maanalaisissa porauslaitteissa vuodesta 2005 lähtien. Kairaajan kumppanin pitää kestää kovissa olosuhteissa Suomen Malmi Oy:n ja Atlas Copcon kumppanuus on pitänyt koneet kunnossa vuosikymmeniä. Yhteistyö Atlas Copcon kanssa toimii kaupanteon jälkeenkin, koko laitteen elinkaaren ajan. Yhteiset vuodet ovat todiste siitä, Suomen Malmi Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Laitinen sanoo. SMOY:n ylityönjohtaja Matti Alaverronen on seurannut alan kehitystä aitiopaikalta 40 vuoden ajan. Automatisointi pienentää kustannuksia ja parantaa laatua. Atlas Copcon koneet sopivat siksi meille erinomaisesti. Automatiikka vähentää haavereiden, kuten ryntäysten ja terien kiinnijuuttumisen todennäköisyyttä, Alaverronen sanoo. Monialaosaaja Suomen Malmi Oy:n historia yltää Suomen itsenäisyyden alkuvuosiin, jolloin Valtion geologian tutkimuskeskus harjoitti malminetsintää. Pian kävi ilmi, että vauhti ei riittänyt, vaan uusia malmiesiintymiä oli löydyttävä nopeammin. Tehtävään perustettiin vuonna 1935 Suomen Malmi Oy, joka myytiin 1990-luvulla sen johdolle. SMOY on urakointiyritys, joka on erikoistunut geologiseen näytteenottoon maa- ja kallioperästä sekä maankamaran tutkimuksiin moderneilla laitteilla. Pääasialliset markkinat ovat mineraalivarojen etsinnässä, kaivosteollisuudessa ja kalliorakentamiseen liittyvissä hankkeissa. Päämarkkinaalue on Pohjoismaat, mutta työtehtäviä on ollut peräti 36 maassa. Nykyisin Suomen Malmi Oy on osa ruotsalaista Drillcon-ryhmää. Alkuvuosina yhtiön haasteena oli sopivan työvoiman puute. Pulaa oli geologeista, työnjohtajista ja ammattimiehistä. Nyt olemme käynnistämässä kairaajakoulutusta yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa, Tuomo Laitinen kertoo. Väkeä tarvitaankin, sillä yrityksen kairat tekevät maahan reikää 170 kilometrin verran vuodessa. Fakta PERUSTETTU vuonna 1873 ja sen myyntiverkosto ulottuu kaikkalle maailmassa. TYÖLLISTI vuoden 2007 lopussa yhteensä 33 000 henkilöä ja sen liikevaihto oli 7,6 miljardia euroa. LIIKETOIMINTA-ALUEITA rakennus- ja kaivostekniikan lisäksi ovat kompressorit sekä teollisuuden työkalut. Kaivos- ja louhintatekniikan ydintoiminnot sekä tehtaat sijaitsevat Örebrossa, noin 200 km Tukholmasta länteen. LIIKEVAIHTO JA MYYTYJEN maanalaisten laitteiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2004 UUDEN SUKUPOLVEN väyläohjattuja porauslaitteita Atlas Copcolla on ollut jo kymmenen vuoden ajan Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa (09) 296 442 www.atlascopco.fi 20 Kaivos