Suomen Kalankasvattajaliiton syyspäivät Ravinteiden kierrätys vesiviljelyssä 05.11.2015 Mari Saario, Gaia Consulting

Samankaltaiset tiedostot
Avoimet tietokannat ja paikkatieto kiertotalouden kehittämisessä. Mari Saario

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting

Katsaus Päijät-Hämeeseen 2030

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista

Kaivannaisalan vesiratkaisut ja -palvelut - markkinaselvitys

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

Kiertotalouden merkitys ja mahdollisuudet Suomelle

Kolarin aluetaloudellinen arviointi hankesuunnitelman tiivistelmä. Gaia Consulting Oy

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kiertotalouden edistäminen

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

- Potentiaalia innovaatioiksi

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Kiertotalous maataloudessa

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS

Future Watch -kyselyn tulokset. Mari Hjelt ja Lauri Larvus, Gaia Consulting Oy

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyödyksi hyönteistalouteen?

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

KASVUN

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

ClimBus Business Breakfast Oulu

CASE BENELLA INNOTORI

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

EU:n meripolitiikka: Blue Growth

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Sinin n vallankumous

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Jalostuspuisto Topi Työpaja

Suomen Itämeren alueen strategia

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Itämeren kala elintarvikkeena

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN ORGANISOINTI JA VUOROVAIKUTUS

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Vesivarojen arvo Suomessa

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Uuden työn ja kasvun dynamiikka

Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Biotalouden uudet arvoverkot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Seutukaupunkien yrityspuistoasiamieskonseptin jatkovalmistelu

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Botnia-Atlantica

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Resurssiviisas Lapinjärvi

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Transkriptio:

Suomen Kalankasvattajaliiton syyspäivät Ravinteiden kierrätys vesiviljelyssä 05.11.2015 Mari Saario, Gaia Consulting

Gaia team at Your Service More than 45 highly-educated experts multidisciplinary and cross-sectorial Sustainability consultancy and business development since 1993 Strategy and implementation partner Over 600 clients in 5 continents Offices in Helsinki, Turku, Addis Abeba, Beijing, Buenos Aires, San Francisco, and Zürich Gaia 06 November 2015 2

Sininen talous 2012 EU:n komissio julkaisi tiedonannon nimeltään Sininen kasvu Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet, nostaen sinisen talouden yhdeksi kasvualueeksi Sinisen talouden kasvu tarjoaa uusia innovatiivisia keinoja EU:n ohjaamiseksi ulos sitä nykyisin koettelevasta talouskriisistä. Eurooppa 2020 -strategian meriulottuvuus voi osaltaan parantaa EU:n kansainvälistä kilpailukykyä, lisätä resurssitehokkuutta ja edistää työpaikkojen ja uusien kasvutekijöiden syntymistä; samanaikaisesti voidaan säilyttää biologinen monimuotoisuus ja suojella meriympäristöä varmistamalla terveiden ja elinvoimaisten meri- ja rannikkoekosysteemien tarjoamien palvelujen jatkuminen. Painopisteet: sininen energia, vesiviljely, meri-, rannikko- ja risteilymatkailu, meren mineraalivarat sekä sininen bioteknologia 3

Vesien ravinnekiertoon liittyviä teemoja Kansantalous Itämeren suojelu Yritysten kasvu Lainsäädäntö Kompensaatio Omavaraisuus Julkinen ohjaus Vesiviljely Uudet tuotteet Copyright Gaia Consulting 2015 4

5 TUOTETUN KALAN MÄÄRÄ M E R E N T I L A Vesiviljelyn strategia 2022: Tavoitteena puhtaampi meri ja noin kaksinkertainen määrä kalankasvatusta Manner-Suomessa

Ravinnekiertojen merkitys taloudelle 6

Puoli miljardia euroa lisäarvoa ravinteiden kierrosta Suomelle vuoteen 2030 mennessä Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Copyright Gaia Consulting 2015 7

Selvitys: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Tavoitteena tunnistaa ravinteiden kiertoon liittyvä taloudellinen arvo Suomelle sekä laatia tiekartta tämän lisäarvon saavuttamiseksi. Selvitystä johtivat Sitra, Baltic Sea Action Group ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Toteuttajana kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting Tulokset julkaistiin Sitran selvityksiä sarjassa (99): Ravinteiden kierron taloudellinen potentiaali Suomelle Esimerkkejä liiketoiminta- ja toimintamalleista ravinteiden kierron edistämiseksi Tiekartta kansantaloudellisten hyötyjen toteuttamiseksi. Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 8

Maaperän ravinteet ovat bio- ja kiertotalouden pääomaa Kauppa, teollisuus ja palvelut Vienti ja kotimainen kulutus Kemikaalit, tekstiilit, kuidut Ravinteiden palauttaminen (typpi ja fosfori) Ravinteita sitovat kasvit (typpi) Ulkoa tuotavat ravinteet (typpi ja fosfori) Ravinnepääomaa kasvattavat toiminnot Ruoka Rehu Kasvi RAVINNEPANKKI Maaperän ravinnepääoma Luonnon ravinnekierrot Ravinteiden hukkaaminen (typpi ja fosfori) Ympäristöhaitat Haitat eri elinkeinoille Ravinnepääomaa kuluttavat toiminnot Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 9

Mistä ravinteiden arvo koostuu? Ravinteiden menettämisen todellinen kustannus muodostuu vasta ympäristöongelman korjaamisen kautta. Mineraaliravinteiden ja fossiilisten polttoaineiden hinta Energiatuet Pirstaleinen ja vähäinen rahoitus innovaatiolle Sääntelyn epävarmuus Hallinnollinen byrokratia Kustannukset Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo Kierrätysravinneratkaisuiden vienti globaalille markkinalle Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 10

Muutosta tarvitaan INNOVAATIOT Miten toimintaympäristön on muututtava, jotta ravinteiden kierrätys on vuonna 2030 kannattavaa liiketoimintaa ja ravinnehukan aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vähentyneet? 1. Sääntely Hankintalaki Etusijajärjestys Kestävyyskriteerit Kierrätystavoitteet Luvitus ja lupaprosessit Tuki- ja verojärjestelmät Lannoite-, tuote- ja jätelainsäädäntö MAHDOLLISTAJAT 4. Palveluja konseptikehitys Konseptointi Uudet ratkaisut Palvelumuotoilu Kierrätyspalvelut Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus KÄYNNISTÄJÄT 3.Markkinat Sivu- ja jätevirtojen hyödyntäjät Jalostava teollisuus Julkiset hankinnat Alkutuotanto Kotitaloudet Vienti 2. Teknologiat Jakelu Analytiikka Kauppapaikat Vesienkäsittely Prosessiautomaatio Logistiikan optimointi Erottelu- ja jalostustekniikat Alkutuotanto (viljely & eläimet) MAHDOLLISTAJAT Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 11

Tiekartta ravinteiden kiertoon Copyright Gaia Consulting 2015 Sitra, 2015: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle 12

Kompensaatio ravinnekierrossa 13

Ympäristövaikutusten kompensaatio Ympäristövaikutusten kompensaatiossa on kyse aiheutuneiden päästöjen tai haittojen korvaamisesta Ympäristövaikutusten kompensointi on yksi keinoista, jolla voidaan sovittaa yhteen elinkeinotoiminnan kehittämisen ja ympäristön etuja. Vahinkojen korjaaminen jälkikäteen ei ole kompensaatiota Ympäristövaikutusten kompensaatiossa ei ole kyse taloudellisen haitan korvauksista liittyen pakkolunastuksiin, metsänsuojeluun tai elinkeinohaittoihin Kompensaatiota voi olla sekä biodiversiteettikompensaatio että päästökompensaatio Esim. biodiversiteettikompensaatioon liittyen BBOP-standardi (http://bbop.foresttrends.org/pages/guidelines ) Olennaisia käsitteitä: mitigaatiohierarkia ja No Net Loss eli Ei nettovahinkoa 14

Ympäristön tila Mitigaatiohierarkia Positiivinen nettovaikutus + Kompensointi (Net Positive Impact, NPI) Offset Ei nettovahinkoa (No Net Loss, NNL) Ylimääräiset suojelutoimenpiteet Arvioitu vaikutus Arvioitu vaikutus Arvioitu vaikutus Arvioitu vaikutus Kompensointi Offset - Haittojen välttäminen Haittojen välttäminen Haittojen minimointi Haittojen välttäminen Haittojen minimointi Ennallistaminen Kompensaatiota voidaan harkita mitigaatiohierarkian mukaisesti vasta haittojen välttämisen, haittojen vähentämisen ja ennallistamistoimenpiteiden jälkeen. Kompensaatiolla voidaan saavuttaa tilanne, jossa nettovahinkoja ei synny, tai jossa nettovaikutus ympäristön tilaan on positiivinen. Mukaillen lähteestä: Rio Tinto & Government of Australia 15

Esimerkkejä Suomesta Lainsäädäntö mahdollistaa Natura 2000-verkostoon kuuluville alueille aiheutettavien haittojen kompensoinnin. Myös eläinlajien suojelun yhteydessä se on mahdollista.* Lainsäädäntö on Suomessa kuitenkin kompensaatiotoimien osalta vielä puutteellista. Biodiversiteettikompensaatiosta on käytännön esimerkkejä, esim. Sierilän mahdollisesti tulevan vesivoimalaitoksen vaikutuksia on kompensoitava mm. siirtoistutuksin.* Viitasammakoille tehdyt lammet tie- ja turvehankkeissa** Päästökompensaatiosta ei ole vastaavanlaisia esimerkkejä lukuun ottamatta CO 2 - päästökauppaa. CO2 päästökauppa ei kuitenkaan kohdistu paikallisiin päästöihin. * Luonto korjaa ihminen korvaa 2014 ** Haastattelu: Ville Salonen, Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 16

Kompensaatio vesiviljelyssä Kompensaatio on vapaaehtoinen toimi, josta toiminnanharjoittaja päättää. Itämeren suojelu Ehdotus kompensaatioksi voidaan tehdä vesiviljelyn ympäristölupahakemukseen nykyisen lainsäädännön puitteissa. Lainsäädäntö Kompensaatio Kompensaatio toteutetaan säilyttäen nykyisen Itämeren suojelutason tai parantaen sitä. Vesiviljely 17

Vesiviljelyn kompensaation työkalut - hanke Vesiviljelyn kompensaation työkalut hanke käynnistyi maaliskuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2015 Hankkeessa kalankasvatusalan avaintoimijat pohtivat yhdessä pelisääntöjä ja mahdollisuuksia kalankasvatuksen ympäristövaikutusten kompensaatiolle. Kompensaation mahdollisuuksia pohdittiin hankkeen 1. työpajassa Työpajan tulosten perusteella tehtiin pilottikompensaatiosuunnitelma, jota tarkasteltiin ja tarkennettiin hankkeen 2. työpajassa Vesiviljelyn kompensaation työkalut hanke oli osa Luonnonvarakeskuksen Itämerirehu kotimaisista kalavirroista hanketta. Toteuttajana Gaia Consulting Tulokset omistaa Luonnonvarakeskus 18

Ympäristölainsäädäntö & kompensaatio 1/2 Kompensoinnista ei ole tällä hetkellä suoraan laissa mitään mainintaa YSL 1 1 momentti 4 kohta: "Tämän lain tavoitteena on 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena" Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2009 Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015 : Ympäristölupaharkinnassa pyritään ottamaan huomioon yrittäjien vapaaehtoiset toimet ravinteiden vähentämiseksi laitosten vaikutusalueelta tai Itämeren ulkopuolelta tulevien ravinteiden korvaamiseksi. Vesiviljelyn strategia 2022 - Valtioneuvoston periaatepäätös 4.12.2014 Perusteluissa: mahdollisuudet kompensoida vesiviljelyn ravinnekuormitusta käyttämällä Itämeren kalasta tehtyä rehua tai simpukan viljelyn avulla. 19

Ympäristölainsäädäntö & kompensaatio 2/2 Ympäristöministeriön Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeessa 2013 suositellaan kompensaation huomioimista ympäristöluvissa. Mikäli kalankasvatusta koskevassa ympäristölupahakemuksessa esitetään kalojen pyyntiä tai simpukoiden viljelyä laitoksen vaikutusalueella, näiden ja kalankasvatuksen kokonaisvaikutukset ympäristöön tulee selvittää. Lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä voidaan ottaa huomioon toiminnasta aiheutuvia haittoja ja vahinkoja vähentävät toimenpiteet, jos ne toteutetaan ympäristönsuojelulain periaatteiden mukaisesti ja niiden vaikutukset tunnetaan. (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2013, YM) Hallintolaki 8 : neuvonta: Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen 10.3.2015 Tarasti et al - Ehdotus 8 20

Kompensaatiosta muissa pohjoismaissa Tanskan aiempi kalankasvatuksen toimintasuunnitelma vuodelta 2008 tähtäsi kalankasvatuksen viisinkertaistamiseen nostamatta toiminnan typpipäästöjä* Tanskan uusi kalankasvatusstrategia (Strategi for bæredygtig udvikling af akvakultursektoren i Danmark 2014-2020) laski kasvatuksen lisäämistavoitteen 25%:iin Strategia korostaa kompensaatiotoimien kehittämisen tärkeyttä. Ruotsissa lupaprosessi alkaa konsultaatiovaiheesta, jossa viranomainen sekä toiminnanharjoittaja käyvät hanketta läpi yhdessä. Vasta konsultaation jälkeen laaditaan lupahakemus ja liitteeksi ympäristövaikutusten kuvaus.* Kompensaatiota ei ole vielä käytössä * Kalankasvatuksen ympäristöluvat merellä sijaitsevissa verkkolaitoksissa, 2014 21

Kompensaatiosuunnittelun kysymyksiä Ravinnetaselaskelma Raaka-aineeksi pyydettävän kalan määrä on sellainen, jonka mukana poistuu hieman enemmän fosforia kuin mitä laitos kuormittaa. Typen osalta laitos kuormittaa hieman enemmän kuin mitä pyydetyn kalan mukana poistuu. Kyseessä on kompromissi, joka perustuu fosforin typpeä suurempaan merkittävyyteen rehevöittävänä ravinteena. Typpikin tulisi kompensoida täysin, jos se on kyseisellä merialueella rajoittava tekijä. Typen alikompensaatiota lukuun ottamatta ravinnetaselaskelmaan perustuva kompensoinnin osoittaminen ei herättänyt merkittävää kritiikkiä. Lisäisyyskysymys Lisäisyyden osoittaminen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta - suunnitelmassa lähdetään periaatteesta, että toimintaa koskeva osoitettu ravinneneutraalius riittää. Periaate perustuu työpajassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan: Lisäisyyden osoittamista tärkeämpää ympäristön kannalta on se, että rehuksi käytetään paikallista kalaa muualta tulevan sijaan, ja että kalasta tulee jäljitettävää syntyy sisäinen kierto. Ympäristön kannalta tärkeää on myös se, että kalastettu kala pysyy elintarvikekierrossa. Tärkeää on myös on se, että tällä tavalla kasvatetaan kysyntää sille, että kiintiöt kalastetaan loppuun. Alueellisuuskysymys Muita esiin nousseita asioita Raaka-aineeksi pyydettävä kala tulee kalastaa samalta merialueelta koko Itämeri kompensointialueena ei välttämättä sitoisi kompensointia tarpeeksi tarkasti laitoksen päästöihin. Alun perin esitettiin, että rehun raaka-aineeksi tulee pyytää kalaa kahdelta laitoksen läheiseltä pyyntiruudulta ja niiltäkin rajatuilta alueilta. Esitettyä pyyntialuetta pidettiin liian rajoittavana. Kritiikin perusteluja oli kalojen liikkuvuus sekä se, että esitettyä laajemmalla pyyntialueella varmistettaisiin kalan saanti. Esitettiin myös ehdotuksia, että pyyntialue perustuisi tiettyyn etäisyyteen laitoksesta, ja että ko. alueen sisäpuolelta pitäisi pyytää vähintään 50% kaloista, loput 50% muualta Itämerestä. Eräs esitetty huoli oli, voisiko runsas kalansaalis teoriassa mahdollistaa suunnitelman logiikan mukaan valtavan määrän uusia laitoksia ko. merialueelle. Keskustelujen perusteella suunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus kalastaa myös joitain muitakin kalalajeja kuin silakkaa. Ehdotettu kompensaation todentaminen perustuen rehujen käytön dokumentointiin ja raaka-aineeksi kalastetun kalan pyyntipaikan dokumentointiin ei herättänyt kritiikkiä. 22

Mikä on sinisen talouden ravinnekierron tulevaisuuskuva? Valumien ehkäiseminen Yhdyskuntien vesiratkaisut Nykyisen kasvatuksen sijainninohjaus Kalastus Kalantuonti Uuden kasvatuksen sijainninohjaus Järviruoko Biomassan kasvatus Energian ja ravinteiden hyödyntäminen Ravinteiden poistaminen Hoitokalastus Itämerirehu Elintarviketeollisuus Muu rehuteollisuus Copyright Gaia Consulting 2015 Raakakäyttö (turkistarhat) 23

Yhteystiedot Liiketoimintajohtaja: Mari Saario +358 50 421 999 Mari.saario@gaia.fi 24

Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 Fax +358 9686 66210 ADDIS ABABA BEIJING BUENOS AIRES HELSINKI SAN FRANCISCO TURKU ZÜRICH