Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat Kustannukset 2
Väestön kehitys 1950-2050, mrd. henkeä 2 1.8 1.6 1.4 1.2 Afrikka Kiina Intia Latin. Amerikka Eurooppa USA 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 2025 2035 2045 3 Lähde: YK:n väestöennuste 22.8.2008/pop1/jka/suku
Energian lisätarve maailmanlaajuisesti vuosina 2006-2030 Milj. toe 2000 1500 1000 500 0 Afrikka Lat. Amerikka Itä-Eur./Euraasia Muu Aasia Lähi-Itä OECD Intia Kiina Lähde: IEA World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 4
Teräksen tuotanto maailmassa Milj. tonnia 400 Kiina 300 200 Aasia pl. Kiina EU27 100 0 USA 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähde: IISI 5
Maailman energiantarpeen täyttäminen eri energialähteillä vuoteen 2030 Milj. toe 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 muut uusiutuvat biomassa ja jäte vesivoima ydinvoima maakaasu öljy hiili 1990 2006 2015 2020 2030 Lähde: IEA World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 6
Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt alueittain 1990-2030 (ei sisällä meri- ja lentoliikennettä) Milj. tonnia 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1990 2000 2006 2020 2030 ei-oecd: muut Intia Kiina Venäjä OECD: muut Japani USA OECD: Eurooppa Lähde: World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 7
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat Kustannukset 8
Energia- ja ympäristöteknologian markkinat Energia-alan globaali investointitarve 26 000 mrd $ vuosina 2007-2030 (yli 1 000 mrd $/v) Yli puolet kohdistuu puhtaaseen energian tuotantoon lähinnä Kiinassa ja Intiassa Globaalit investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen energiaan 155 mrd $ v. 2008 Vesialan maailmanmarkkinat 250 mrd $/v -> 600 mrd $ v. 2020 Ympäristöteknologian markkinat yhteensä 2000 mrd $ v. 2020 Mutta Kilpailu kovaa, investointi- ja toimintaedellytysten oltava kunnossa Vrt. energiateknologiainvestoinnit vähentyneet 44 %:lla viime vuoden lopusta 9
Cleantech-markkinat: sektorit ja Suomen osaaminen 10 10
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat Kustannukset 11
Energia- ja materiaalitalouden kustannustekijöitä Kasvavat energiakustannukset markkinatekijät; lisäksi päästökauppa, energiaan liittyvät verot, uusiutuvan energian edistäminen Kasvavat raaka-aine- ja materiaalikustannukset markkinatekijät; lisäksi kemikaali-, tuote- ja jätemääräykset, bioenergian tukeminen, verot ja maksut Kasvavat kuljetuskustannukset markkinatekijät; lisäksi verot ja maksut, päästökauppa, polttoainevaatimukset Kasvavat valmistuskustannukset ympäristölupavaatimukset (vesien, maaperän ja ilman suojelu) 12
Gigaluokan kustannukset elinkeinoelämälle Energiaverojen korotukset 550 milj. /v - puoli gigaa! Ns. windfall-vero? Kiinteistöveron korotukset? Jäteveron korotukset? Syöttötariffi? Päästöoikeuksien huutokauppa - puoli gigaa? Päästökaupan välilliset kustannukset - gigaluokkaa? Ympäristölupavaatimukset? Laivapolttoaineiden rikkivaatimukset vähintään puoli gigaa? Tie- ja ruuhkamaksut? Yhteensä useampi giga! 13
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? 14
Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Toteutetaan energiatalouden kolme perustavoitetta: Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset ja hinta Tehokas ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen torjunta Sama pätee materiaalitalouteen 15
Suomen kansantalouden materiaalivirrat Kotimaiset luonnonvarat 47 % Ulkomaiset luonnonvarat 48 % Tuontituotteet 5 % Kotimaassa valmistetut tuotteet 95 % Tuotteiden kotimainen kulutus 48 % Tuotteiden vienti 52 % Lähde: ENVIMAT 2009 16
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomessa Yhteensä n. 580 milj. tonnia vuonna 2005 (ENVIMAT 2009) 11 % 2 % 4 % Maatalouden ja riistatalouden tuotteet Metsätalouden tuotteet 4 % 6 % 2 % 24 % 18 % 29 % Teollisuuden malmit, metallit ja mineraalit Rakentamiseen käytetyt kivi- ja maa-ainekset Tuontipuu- ja paperituotteet Kemikaalit ja kemianteollisuustuotteet Metallituotteet, laitteet ja kulkuneuvot Energian- ja lämmöntuotanto Tuontitarvikkeet, -tekstiilit, muu Lähde: Ilmo Mäenpää, Thule Instituutti, 2008 17
Suomen sähkön hankinta Yhteensä 86,9 TWh vuonna 2008. Sähkön tuotannosta (ei tuontia mukana) 36 % on uusiutuvaa ja 66 % hiilidioksidipäästötöntä. Kivihiili 9,8 % Nettotuonti 14,7 % Öljy 0,4 % Vesivoima 19,4 % Tuuli 0,3 % Turve 6,7 % Maakaasu 12,5 % Biomassa 10,2 % Jäte 0,6 % Ydinvoima 25,4 % Lähde: Energiateollisuus ry 18
Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Ylläpidetään suotuisat edellytykset investoinneille tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen tuotantoon - energiantuotanto, teollisuus, rakentaminen, palvelut Houkutteleva innovaatiojärjestelmä, fyysinen toimintaympäristö, talouspolitiikka, lainsäädäntö ja hallinto Huolehditaan kustannuskilpailukyvystä - energia, kuljetukset, raaka-aineet ja materiaalit Kansainvälisesti tasavertaiset pelisäännöt ja standardit Ei kansallisia lisäkustannuksia 19
Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Hyödynnetään kotimaiset luonnonvarat tehokkaasti ja tuottavasti - bioraaka-aineet, mineraalit, maa-ainekset - bioenergia, vesivoima, tuulivoima Sujuvat lupa- ja suunnittelumenettelyt, keveämpi sääntely Ei tehottoman käytön edistämistä Torjutaan luonnonvarojen ja materiaalien kansainvälisen kaupan esteitä - kriittiset ja strategiset luonnonvarat Rajatullien sekä viennin ja tuonnin rajoitusten torjunta 20
Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia - T&K&D&I, ml. SHOKit - CleantechFinland brändi Kilpailua edistävä, ei rajoituksiin perustuva politiikka Hyvien käytäntöjen ja suoritusten palkitseminen Vapaaehtoisten toimintamallien tukeminen Selkeät järjestelmät, ei päällekkäistä ohjausta 21