Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa



Samankaltaiset tiedostot
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Suprajohtava generaattorikisko Olkiluodon ydinvoimalaan

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Siikainen Jäneskeidas Jari Suominen

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Primäärienergian kulutus 2010

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Tuulivoima ja maanomistaja

DEE Aurinkosähkön perusteet

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

TuuliWatin tuulivoimastrategia

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille


WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus Harri Orko

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet täytettäessä Suomen uusiutuvan energian velvoitetta

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Exceed-tuuliturbiinivaihteen matka suunnittelusta sarjatuotantoon Marko Haapasalmi,

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Uudet energiatekniikat

BILAGA 9. Fotomontage

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.

LIITE 1

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat Harri Orko, yksikönjohtaja

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki Sami Kuitunen

Perhenimen tuulivoimahanke, Iitti

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

Liityntäsähköasema, esitys Taustaksi, tuulivoimatilanne katsaus. Verkkotoimikunta P.Parviainen

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

MIKKO IMMONEN TUULIVOIMA-ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN TILA SUOMESSA. Selvitystyö

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Transkriptio:

1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori

2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho 5 MW.

3 Tuulivoiman markkinat Globaalisti asennettu lisäkapasiteetti oli 15 GW vuonna 2006 ja 20 GW vuonna 2007 Vuoteen 2020 mennessä globaalit markkinat 7 10-kertaistuvat vuoteen 2006 verrattuna Tuulivoimasta tulee globaalisti merkittävin yksittäinen uuden sähkön tuotantomuoto vuosimarkkinoiden ollessa 100 200 mrd Euroopassa asennettua kapasiteettia vuoden 2007 lopussa oli 57 GW (kasvua edellisvuodesta 17 %), eli 61 % maailmanlaajuisesta määrästä Ennuste: EU 15 -maissa v. 2010 75 GW, Euroopassa v. 2020 180 GW (21 % sähköntuotannosta), josta 70 GW merellä Tuulivoima monelle EU-maalle pääasiallinen uusiutuvan sähköntuotannon lisäysmahdollisuus Suomessa n. 122 MW v. 2007 lopussa, lisäystä 36 MW (42 %) v. 2006 86 MW, eli 0,2 % sähkön tuotannosta, lisäystä 4 MW vuodesta 2005 2008: + 20 90 MW, pitkällä aikajänteellä > 1300 MW Tavoitteena tuottaa 31% uusiutuvasta energiasta v. 2010 (aiempi tavoite 500 MW:n kapasiteettista on poistettu) Teknis-taloudellinen potentiaali maakuntakaavojen alueilla v. 2020 ~2 GW, tehokkain edistämiskeinoin ~3 GW

4 Globaali tuulivoimakapasiteetin kasvu

Merituulivoimaloiden kapasiteetin kasvuennuste Euroopassa 5

6 Trendit tuulivoimaloiden kehityksessä Vaihteiden koot kasvavat vääntömomentin kasvaessa Vaihteistot maksavat enemmän Vikaherkkyys kasvaa Suuret PM-suoravetogeneraattorit maksavat paljon Merellä kustannus tornia kohti on vakio Isommassa voimalassa tuotettu sähkö on aina halvempaa => kaikki haluavat ostaa mahdollisimman suuritehoisen voimalaitoksen

7 Massan pieneneminen

8 YBCO:n ominaisuudet vuonna 2012 Geometria: 0,095 mm 4 tai 12 mm Kuparistabiloitu Liitosresistanssi: 40 50 nωcm 2 Ominaisuus Yksikköpituus J c @ 77 K, omakenttä J c, käämi @ 77 K, 1,5 T J c, käämi @ 77 K, 3 T Hinta 2007 740 m 1 ka/mm 2 NA 30 A/mm 2 $65/m @ 4 mm 2012 3 km 2 ka/mm 2 300 A/mm 2 100 A/mm 2 $10/m @ 12 mm

9 YBCO-generaattori Suoravetoinen(?) tahtikone Radiaalivuokone, koska suurien aksiaalivuokoneiden laakerointia ei ole vielä ratkaistu Rautasydäminen ja uritettu roottori, staattorilla ilmavälikäämitys => suprajohdekäämit käytännössä nollakentässä Teho: 8 MW Ilmavälivuontiheys: 1,6 T Ulkohalkaisija: ~4,5 m Suprajohdetarve: ~120 km, kun J c, käämi on 150 A/mm 2 Hinta: <1 M, kun J c, käämi on 150 A/mm 2 8 MW:n PM-generaattori + vaihteisto maksaisivat vähintään 1,3 M PM-generaattorin aktiiviosat painaisivat ~60 t, kun SC-generaattori olisi huomattavasti kevyempi, kunhan J c, käämi on vähintään 150 A/mm 2

10 YBCO-generaattorin mallinnus Aktiivimassaa ja suprajohteen menekkiä arvioidaan rautapiirimallilla Rautapiirimalli on hyvin karkea: BIL-voimat Vakiomagneettikenttä Staattorikäämitys pelkkä virtapeite Vaadittava magnetomotorinen voima suprajohteesta Saadaan laadullisia tuloksia eri tekijöiden vaikutuksesta koneen massaan ja hintaan Saadaan tietoa suuruusluokista Näitä tuloksia voidaan verrata arvioon kestomagneettigeneraattorin ominaisuuksista

11 YBCO-generaattori

12 Mallinnustuloksia

13 Mallinnustuloksia

14 Mallinnustuloksia

15 Tutkimustarve Ilmavälivuontiheys 1,6 T Voimat samaa luokkaa kuin konventionaalisissa => helpompi mallintaa, toimivuudesta voidaan olla varmempia Ilmavälivuontiheys 2,4 T Roottorissakin ilmavälikäämitys => alhaisempi paino => mutta J c heikompi hajakentän vuoksi Suuret voimat tuottavat ongelmia mm. tuentaan => tarkempi mallinnus Mikä materiaali kestäisi roottorin tukirakenteena, mutta olisi kevyempi kuin rauta? Jollei vuoden 2012 ominaisuuksilla järkevää, YBCO:n kehitystarpeen selvittäminen Kryostaatti: rakenne, materiaalit, paksuus Jäähdytys: riittääkö LN 2?, staattorin jäähdytys Häviöiden mallintaminen Häiriötilanteiden ja niistä selviytymisen mallintaminen Luotettavuusanalyysi Investointi- ja käyttökustannusvertailu parin teholuokan SC- ja PMtuulivoimalan välillä