PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS... 4 1.3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYINEN VESIHUOLTO... 4 1.4. KAAVOITUSTILANNE... 4 1.5. KÄYTETTY KARTTA-AINEISTO... 4 1.6. VÄESTÖ- JA VEDENKULUTUSENNUSTEET... 5 2. VEDENHANKINTA...6 2.1. NYKYINEN VEDENHANKINTA PYHÄLLÄ... 6 2.2. LUOSTON VEDENHANKINTA... 6 2.3. PELKOSENNIEMEN VEDENJAKELU JA HANKINTA... 6 2.4. TUTKITUT POHJAVESIESIINTYMÄT... 7 2.5. YHDYSVESIJOHTOJEN KAPASITEETTI... 7 2.6. PAINETASOT... 7 2.7. VEDEN HANKINTA KAAVA-ALUEELLE... 9 3. JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY...10 3.1. JÄTEVESIMÄÄRÄ... 10 3.2. NYKYISTEN VIEMÄREIDEN KAPASITEETI... 10 3.3. SANEERAUSTOIMENPITEET... 10 3.4. JÄTEVESIEN ESIKÄSITTELY... 11 3.5. JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 11 4. RUNKOVIEMÄREIDEN MITOITUSPERIAATE...12 4.1. VIETTOVIEMÄRIPUTKET... 12 4.2. PAINEVIEMÄRIPUTKET... 13 4.3. JÄTEVEDEN PUMPPAAMOIDEN MITOITUS... 13 4.4. VIEMÄRÖINTIPERIAATE... 14 5. HULEVESIVIEMÄRÖINTI...14 6. SAMMUTUSVESI...15 7. MUU VEDENKÄYTTÖ, LUMETUSVESI...16 8. VESIHUOLLON TOTEUTTAMINEN...16 9. LIITEPIIRUSTUKSET...17

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 3/17 1. YLEISTÄ Tämä selostus on laadittu Pyhätunturin asemakaava-alueen, osa-alue B :n kaavasuunnittelun liitteeksi. Tämä alustava yleissuunnitelma koskee alueen vesihuollon järjestämistä. Vesihuolto alueella sisältää vesijohtojen, jätevesiviemäreiden sekä hulevesiviemäreiden rakentamisen. Suunnitelmaan on otettu mukaan myös lumetukseen tarvittavan veden johtaminen, joka mahdollistaa myös sammutus- ja kasteluveden saannin alueelle. 1.1. SUUNNITTELUALUE Asemakaava-alueen suuruus on noin 694,0 ha. Oheisena kaavaluonnos:

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 4/17 1.2. ALUEEN VESILAITOS Pyhätunturin vesihuollosta vastaa Pelkosenniemen, Sodankylän kuntien ja Kemijärven kaupungin omistama Pyhä Luosto Vesi Oy. Yhtiön toiminta-alueena on Pyhä - Luosto matkailualue sekä jätevesien osalta Pelkosenniemi. Toistaiseksi yhtiöllä on toiminta-alueet vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden verkostoista. Hulevesiverkostoa ei ole. Pelkosenniemen vedenjakelusta vastaa Pelkosenniemen vesiosuuskunta. 1.3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYINEN VESIHUOLTO Tulevan kaava-alueen läpi kulkee tällä hetkellä jätevesiviemäri M-200 ja vesijohto M- 110. Runkolinjaa pitkin virtaavat myös Luostolta tulevat jätevedet. Tämä M-200 viettoviemäri laskee Rajaojan jätevesipumppaamolle, josta vedet pumpataan Rantapumppaamolle ja edelleen Pyhäjärven eteläpään pumppaamolle. Pyhäjärven eteläpään pumppaamolta vedet johdetaan Väiskin jätevesipumppaamolle, joka on Pyhän ensimmäinen ns. siirtoviemäripumppaamo. Siirtoviemärillä vedet pumpataan Pelkosenniemen keskuspuhdistamolle. Nykyistä vesi- ja viemäri linjaa sekä pumppaamoita voidaan hyödyntää vain kaavan toteutumisen alkuvaiheessa. Viemärin kapasiteetti on n. 10 l/s (eli n. 700 m3/d). Viemärin sijainti on esitetty piirustuksessa 0680/08 n:o 1. Pääosa suunnitellusta kaava-alueesta on rakentamatonta aluetta. Luoston tien ja Rajaojan pohjoispuolelle on rakennettu osittain vesi- ja viemäriverkostot. Rakentaminen on suoritettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti, joten alueella voi olla tarvetta täydentää vesihuoltoa. 1.4. KAAVOITUSTILANNE Pyhä Luosto yleiskaava on hyväksytty 10.11.2005, Pelkosenniemi, osa-alue 3 / Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Suuri osa vesihuoltosuunnitelmaa koskevasta kaava-alueesta sisältyy yleiskaavaalueeseen. Pyhä - Luosto alueella laaditaan yhteinen matkailualueen yleiskaava noin 700 neliökilometrin alueelle. Mukana ovat Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnat sekä Kemijärven kaupunki. Yleiskaava valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana. 1.5. KÄYTETTY KARTTA-AINEISTO Yleissuunnitelmassa on käytetty hyväksi Pelkosenniemen kunnan ja Noitatunturi Oy:n laatimia numeerisia pohjakartta-aineistoja.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 5/17 1.6. VÄESTÖ- JA VEDENKULUTUSENNUSTEET Pyhätunturin asemakaava, osa-alue B:lle on suunniteltu rakennusoikeutta n. 669990 k-m2. Kun rakentamista arvioidaan vuodepaikkoina ja asukasmäärinä saadaan alueelle n. 15.535 vuodepaikkaa ja n. 1.079 vakituista asukasta. Alue Vuodepaikat tai Asukasmäärä Veden keskikulutus m3/d Suurin vrk-kulutus m3/d Suurin tuntikulutus m3/h Suurin tuntikulutus l/s Jätevesimäärä l/s Pienin tuntikulutus m3/h Puistotienvarsi alue 1 367 55,1 77,1 5,5 1,52 1,67 0,69 Puistotienvarsi alue 2 1183 177,5 248,4 17,6 4,89 5,38 2,22 Puistotienvarsi alue 3 264 39,6 55,4 3,9 1,09 1,20 0,50 Puistotienvarsi alue 4 608 91,2 127,7 9,0 2,51 2,76 1,14 Puistotienvarsi alue 5 260 39,0 54,6 3,9 1,07 1,18 0,49 Puistotienvarsi alue 6 406 60,9 85,3 6,0 1,68 1,85 0,76 Puistotienvarsi alue 7 302 45,3 63,4 4,5 1,25 1,37 0,57 Luostontien pohjoispuoli 1432 214,8 300,7 21,3 5,92 6,51 2,69 Pyhäjärven ranta-alue 804 120,6 168,8 12,0 3,32 3,65 1,51 Kultahuipunkadun pohjoisosa 410 57,4 80,4 5,7 1,58 1,74 0,72 Tornikadun alue 2376 332,6 465,7 33,0 9,16 10,08 4,16 Keskusalue 5313 743,8 1041,3 73,8 20,49 22,54 9,30 Kultakeron rinne- ja huippualue 692 103,8 145,3 10,3 2,86 3,15 1,30 Keskuskadun pohjoispuoli 960 134,4 188,2 13,3 3,70 4,07 1,68 Metsäkummuntie 318 47,7 66,8 4,7 1,31 1,45 0,60 Kanervikkokadun asuntoalue 919 156,2 218,7 15,5 4,30 4,73 1,95 yhteensä 16614 2419,9 3387,8 240,0 66,66 73,32 30,25 Ominaiskulutuksena sesonkiaikana on pidetty yksittäisten loma-asuntojen alueella 150 l/as. d ja ydinalueella 140 l/as. d. vakituisen asutuksen alueella ominaiskulutus on 170 l/as. d. Veden kulutus alueella on ennusteen mukaan keskimäärin 2420 m3/d ja suurin vuorokausikulutus n. 3400 m3/d. Jätevesiä alueelta muodostuu keskimäärin n. 2700 m3/d ja suurin jätevesimäärä on n. 3700 m3/d. Pienin jätevesimäärä on vastaavasti n. 900 m3/d. Mitoitusvirtaama jätevesien siirtoviemärille n. 73 l/s. Mitoitusvirtaamaa runkoputkilla voidaan jonkin verran pienentää mahdollisten tasausaltaiden mitoituksella. Tämän hetkisen tiedon mukaan em. vedenkulutusennuste on hiukan ylimitoitettu, mutta kaavavaiheessa on syytä varautua myös ympärillä olevan alueen rakennusmassan kasvuun. Esim. Levin matkailualueella veden keskikulutus on 2000 m3/d kun alueella on n. 20000 vuodepaikkaa. Suurin vuorokausikulutus on ollut n. 2400 m3/d eli ominaiskulutus olisi n. 120 l/as. d.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 6/17 2. VEDENHANKINTA 2.1. NYKYINEN VEDENHANKINTA PYHÄLLÄ Pyhän nykyinen vedenhankinta ja säiliöt: Kiimaselän vedenottamo n. 500 m 3 /d Sieniojanharjun vedenottamo n. 600 m 3 /d Kultakeron yläsäiliö n. 500 m 3 Yhdysvesijohto Pelkosenniemeltä n. 650 m3/d Yhdysjohto Luostolta n. 600 m3/d yhteensä n. 2850 m3/d Pyhällä on siis tällä hetkellä käytettävissä vettä n. 2850 m3/d. Suurin vuorokausikulutus Pyhällä on ollut n. maksimissaan n. 500 m3/d eli yhdysvesijohtojen rakentamisen jälkeen vesihuollon varmuus on hyvä. Vettä ydinalueelle voidaan johtaa useasta suunnasta, Luostolta, Pelkosenniemeltä ja Kemijärveltä (Sieniojalta) päin. Pelkosenniemen ja Pyhän verkostoon voidaan johtaa vettä pieniä määriä myös Kemijärven kaupungin verkostosta (Vuostimosta) lähinnä kriisitarvetta varten. 2.2. LUOSTON VEDENHANKINTA Luoston alueen nykyinen vedenhankinta: Vanha vedenottamo 400 m 3 /d + alasäiliö 75 m 3 Orresokan vedenottamo 500 m 3 /d Orresokan yläsäiliö 800 m 3 Yhteensä Luostolla on käytettävissä huippukulutuksen aikana max. 1700 m 3 /d Suurin vuorokausikäyttö on Luostolla n. 300 m3/d, eli vesihuollon varmuus on hyvä. Luostolta on mahdollista johtaa vettä Pyhän alueelle tällä hetkellä n. 600 m3/d. 2.3. PELKOSENNIEMEN VEDENJAKELU JA HANKINTA Pelkosenniemen vedenhankinta tapahtuu Kupittajan vedenottamosta, jonka tuotto on n. 800 m 3 /d. Vesi johdetaan kirkonkylän lisäksi Kairalan kylään. Vesi riittää hyvin alueen kulutukseen, eikä sitä ole suunnitelmissa johtaa normaaliaikana muualle. Vedenjakelusta vastaa Pelkosenniemen vesiosuuskunta. Kupittajalla on ollut ongelmana veden laatu lähinnä mangaanin osalta. Mangaani poistetaan vedestä painehiekkasuodattimilla ja vesi alkaloidaan. Tällä hetkellä vesi on painesuodatinkäsittelyn jälkeen ollut hyvälaatuista ja täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Tilapäisesti vettä voidaan yhdysvesijohdolla johtaa Pyhälle n. 650 m3/d. Osa tästä vedestä voidaan ottaa Kemijärven kaupungin vesijohtoverkostosta.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 7/17 2.4. TUTKITUT POHJAVESIESIINTYMÄT Alueella on nykyisin vain kaksi käyttökelpoista tutkittua pohjavesiesiintymää. Luostonlaitamaalla sijaitsee antoisuudeltaan n. 1000 m 3 /d pohjavesiesiintymä. Toinen merkittävä pohjavesiesiintymä on Pelkosenniemen ja Kairalan välillä oleva Kokonvaaran, josta on arvioitu saatavan jopa 1500 m 3 /d hyvälaatuista pohjavettä. Alueella on jonkin verran tehty pohjavesitutkimuksia Lapin ympäristökeskuksen toimesta, mutta toistaiseksi uusia merkittäviä pohjavesiesiintymiä ei ole löydetty. Tosin alueella ei ole ollut vielä tarvettakaan uusille vedenottamoille. Tarvittaessa uusia pohjavesiesiintymiä tulisi kartoittaa lähinnä nykyisten yhdysvesijohtojen lähialueella välillä Luosto Pyhä Pelkosenniemi. 2.5. YHDYSVESIJOHTOJEN KAPASITEETTI Yhdysvesijohtojen kapasiteettiä on mahdollista kasvattaa nykyisestään lisäämällä paineenkorotusasemia johtolinjalle. Yhdysvesijohto Pelkosenniemeltä Yhdysjohto Luostolta yhteensä n. 1000 m3/d n. 1500 m3/d n. 2500 m3/d Yhdysjohtojen nykyistä kapasiteettia voidaan nostaa n. 1250 m3/d pienillä rakennemuutoksilla ja investoinneilla. Sieniojalta tulevaa vesimäärän ei nykyisillä putkilla voida nostaa, eikä lisävettäkään Sieniojalla ole toistaiseksi havaittu. Koska ottoalue on varsin lähellä Pyhän aluetta, voitaisiin Sieniojan alueelta tutkia mahdollisia pohjavesiesiintymiä tai uusia kaivopaikkoja. 2.6. PAINETASOT Kaava-alueen painepiiri jakaantuu maaston korkeuseroista johtuen 3 4 painepiiriin. Suurin osa kaava-alueesta voi olla osana Pyhän Kiimaselän vedenottamon painepiiriä, jonka lepopaine on n. +260 mvp. Kaavan ydinalueen painepiiriä pidetään yllä n. +290 tasolle rakennetavalla yläsäiliöllä, jonka V= n. 1000-2000 m3. Kolmas ja neljäs painepiiri korotetaan ottamalla vesi em. yläsäiliöstä tasolle + 495 asti. Tähän tarvitaan vähintään 2 paineenkorotusta. Painepiirit on esitetty piirustuksessa 0680/08 n:o 2. Tornitalon painetaso (ylin n. +285) saavutetaan osittain yläsäiliön piiristä. Tarvittaessa on taloudellisempaa korottaa painetta rakennuksen ylimpiin kerroksiin n. 3 bar erikseen, kuin koko alueelle. Painepiirin alimpien tasojen (n. +198) painetta voidaan tasata paineentasausventtiileillä. Paine ydinalueella on siis maksimissaan n. 9,2 bar. Alimpiin painepiireihin menevät johdot varustetaan paineenalennusventtiileillä.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 8/17 Painepiiriin 2 vesi johdetaan painepiiristä 1, johon tasoon nykyiset vedenottamot ja yhdysvesijohdot vettä syöttävät. Vesi johdetaan paineenkorotuspumppaamolla ylävesisäiliöön (n. +290), jonka vesipinnan mukaan määräytyy painepiirin 2 paine. Kaava-alueen painepiirit. Painepiiri 3 jaetaan 2 osaan korkeuserosta johtuen. Painepiiriin 1 vesi toimitetaan vedenottamoilta ja yhdysvesijohdoilla. Painepiiri 2 toimii rakennettavan yläsäiliön paineella sekä säiliöön vettä nostavien paineenkorottamojen paineella. 1. vaiheessa ei yläsäiliötä vielä tarvita.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 9/17 2.7. VEDEN HANKINTA KAAVA-ALUEELLE Nykyisillä vedenjakelujärjestelmillä ja vedenottamoilla voidaan alueelle johtaa vettä seuraavasti. Kiimaselän vedenottamo n. 500 m 3 /d Sieniojanharjun vedenottamo n. 600 m 3 /d Yhdysvesijohto Pelkosenniemeltä n. 1000 m3/d Yhdysjohto Luostolta n. 1500 m3/d yhteensä n. 3600 m3/d Tästä n. 500 m3/d käytetään tällä hetkellä, joten jos muulla alueella ei vedenkulutuksen kasvua tapahdu voidaan kaava-alueelle johtaa vettä n. 3100 m3/d. Em. määrän käyttöön otto edellyttää uusien pohjavesiesiintymien käyttöönottoa Kokonvaarassa ja Luostolla. Kulutusalueen vedenjakeluvaihtelut tulee ottaa vastaan ylävesisäiliötilalla. Säiliötilaa tarvitaan 1000-2000 m3, joka rakennetaan tarvittaessa vaiheittain n. 1000 m3 osissa tarpeen mukaan. Suurin vuorokausikulutusennuste on n. 3400 m3/d, josta saataisiin 3100 m3/d nykyisiä rakenteita käyttäen ja loput ylävesisäiliöstä. Lisävettä tarvitaan vähintään n. 500 m3/d 1000 m3/d. Lisäveden johtaminen vaatii uusien yhdysvesijohtojen ja vedenottamoiden rakentamista. Lisäksi tarvitaan lisävettä poikkeusoloja ja -tilanteita varten vesihuoltoa varmistamaan. Tällä hetkellä voidaan karkeasti arvioida, että puhtaan käyttöveden järjestäminen alueelle onnistuu nykyisistä ja tiedossa olevista pohjavesiesiintymistä jos kaavaalueen rakennusoikeudesta toteutuu kaikki 100 % eli n. 16.600 vuodepaikkaa. Kaava-alueen toteutuessa on huomioitava myös muun matkailualueen veden käytön lisääntyminen Pyhällä ja Luostolla. Vedenhankinnan kehittämiseksi tulee alueen pohjavesien käyttömahdollisuutta selvittää tarvittaessa pohjavesitutkimuksilla.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 10/17 3. JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY 3.1. JÄTEVESIMÄÄRÄ Vedenkulutusennusteen mukaan jätevesiä alueella syntyy keskimäärin n. 2700 m3/d ja suurin jätevesimäärä on n. 3700 m3/d. Pienin jätevesimäärä on vastaavasti n. 900 m3/d. Mitoitusvirtaama siirtoviemäriputkien mitoitukseen on n. 73 l/s. (=kaava-alueen ja puhdistamon välinen osuus) 3.2. NYKYISTEN VIEMÄREIDEN KAPASITEETI Kaava-alueen läpi menevän M-200 jätevesiviemärin kapasiteetti on minimikaltevuudella n. 24 l/s (2073 m3/d (24h)). Luoston linjan kapasiteetti on 17 l/s, mutta Luoston suurin vuorokausivirtaama n. 500 m3/d (= 6 l/s). Luostolla on tällä hetkellä pieni jätevesien tasausallas, mutta jos alue kasvaa voidaan tasausallasta suurentaa ja tasata näin Luosto Pyhä siirtoviemärin kapasiteetti koko vuorokauden ajalle. Tällä hetkellä M-200 viemäriin voitaisiin johtaa n. 10 l/s (eli n. 700 m3/d) Tämä kapasiteetti riittää kaavan toteutumisen alkuvaiheessa. Pyhän ja Pelkosenniemen keskuspuhdistamon välinen siirtoviemäri on mitoitettu 1. rakennusvaiheessa virtaamalle 34 l/s (2937 m3/d (24h)). Tällä hetkellä suurin vuorokausivirtaama on n. 1000 m3/d eli kapasiteetti on 3 kertainen. 2. rakennusvaiheessa virtaama nousee pumppuja muuttamalla nykyisillä putkilla 58 l/s (5011 m3/d (24h)) Virtaaman kasvattaminen tehdään pääosin pumppaamoiden tehoa nostamalla. Kapasiteettia voidaan nostaa n. 70 l/s (6000 m3/d (24h)),kun lisätään jokaiselle painelinjalle uusi välipumppaamo. Jotta jätevesiä voitaisiin pumpata tasaisesti koko vuorokauden ajan puhdistamolle on eräs mahdollisuus varastoida kulutushuippujen aikana jätevesiä tasausaltaisiin. Tasausaltaita voitaisiin rakentaa esim. jätevedenpumppaamoiden yhteyteen. Tasausaltaista vedet pumpataan hiljaisen kulutuksen aikana puhdistamolle ja näin saavutetaan tasainen virtaama puhdistamolle. Kaava-alueen suurin vuorokautinen jätevesimäärä on n. 3700 m3/d ja nykyinen suurin jätevesimäärä n. 1000 m3/d eli yhteensä 4700 m3/d. Nykyisellä siirtoviemärillä voidaan johtaa jätevettä maksimissaan n. 6000 m3/d, mikä edellyttää nykyisten pumppaamojen saneeraamista, varustamista tasausaltailla sekä uusien välipumppaamojen rakentamista. 3.3. SANEERAUSTOIMENPITEET Kun koko kaava-alue on toteutunut on putket mitoittava jätevesimäärä ennusteen mukaan 73 l/s + 17 l/s = 90 l/s. Lisäksi on huomioitava mahdollinen muun alueen kehittyminen. Mitoitusvirtaama voisi olla n. 100 l/s (=8650 m3/d (24h)) Pyhä Pelkosenniemi viemäri on tällöin saneerattava rakentamalla uusi paineviemäri M-400 (L=n.12 km) tai toinen M-250 paineviemäri. Kaava-alueelta Väiskin pumppaamolle on rakennettava uusi paineviemäri M-315 L=2100 m. Kaikki nykyiset

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 11/17 siirtoviemärin jätevesipumppaamot saneerataan. Samalla saneerataan alueelle tulevia yhdysvesijohtoja pohjaveden saatavuus huomioiden. 3.4. JÄTEVESIEN ESIKÄSITTELY Luosto Pyhä Pelkosenniemi siirtoviemärin yleissuunnittelun yhteydessä tutkittiin esikäsittelyn rakentamistarvetta Luostolle ja Pyhälle. Nykyisillä vesimäärillä ei niiden rakentamista katsottu vielä aiheelliseksi. Yleissuunnitelmassa on esitetty Luoston ja Pyhän jätevesien esikäsittelyn ja tasausaltaiden rakentamista vaihtoehtona runkolinjojen saneeraukselle. Rakentamista Luostolle voidaan harkita kun alueella on n. 15000 vuodepaikkaa ja Pyhälle kun alueella on n. 20000 vuodepaikkaa. Jos jätevesimäärä lisääntyy huomattavasti esim. kaavan toteutumisen takia tulisi alueelle rakentaa jätevesien esikäsittelylaitos ja tasausaltaat. Laitoksen prosessissa olisivat välppäys, hiekanerotus, rasvanerotus sekä ilmastuksella varustettu tasausallas. Tasausaltaan koko määrätään keskimääräisen ja vuorokauden maksimivirtaaman erotuksena, joka olisi ennusteen mukaan maksimissaan n. 1000 m3. Koko mitoitetaan todellisin tarpeen mukaan. Tasausaltaan tarkoituksena on tasata hetkellisen vuorokausihuiput, jolloin jätevettä voidaan pumpata myös vähäisen kulutuksen aikana yöllä. Jäteveden välppäyksen, hiekanerotuksen ja rasvanerotuksen sekä ilmastuksen tarkoituksena on parantaa jäteveden laatua ja lisätä johtolinjojen kapasiteettia sekä vähentää linjojen ja pumppaamojen huoltotarvetta. Esikäsittely paikka voi olla kaava-alueella tai muualla Pyhän alueella. Kaavassa tulisi varautua riittävään suojaetäisyyteen asutuksesta esim. 50-100 metriä. 3.5. JÄTEVESIEN KÄSITTELY Pelkosenniemen keskuspuhdistamolle johdetaan Luosto, Pyhän ja Pelkosenniemen jätevedet. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu 1. rakennusvaiheessa sesonkiajan n. 2500 m3/d, jota on ajateltu kasvattaa 2. vaiheessa 4800 m3/d. Keskimääräinen jätevesimäärä nykyiselle puhdistamolle on 1100 m3/d. Puhdistamon laajentaminen on tästä edelleen mahdollista. Puhdistamon purkuviemäri tulee uusia jo muutamien vuosien päästä, jos jäteveden määrä kasvaa. Puhdistamon purkuvesistönä toimii Kemijoki, jonka virtaama MQ= 287 m3/s, MNQ=56 m3/s sekä MHQ=2056 m3/s ja MQelokuu=216 m3/s. Purkuvesistön virtaama pysyy riittävän suurena koko vuoden johtuen Lokan ja Porttipahdan säännöstelyjärvistä ja säännöstelyjuoksutuksista.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 12/17 Yleissuunnitelman toisen vaiheen mitoituksen mukaan(n. 25.000 vuodepaikkaa) (v. 2030) sesonkiajan jätevesivirtaamaksi on arvioitu n. 4800 m3/d, josta aiheutuu seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: (nykyisillä lupaehdoilla) 4800 m3/d kg/d BOD 7atu 72 kok.p 2,4 kok. N 240 kiintoaine 72 Em. vastaisi nykyistä jätevesimäärää 1000 m3/d lisättynä kaava-alueen 3700 m3/d. Kaava-alueen keskimääräisellä jätevesimäärällä 2700 m3/d tai suurimman vuorokausikulutuksen 3700 m3/d ei arvioida olevan merkittävää haittaa Kemijoen vesistölle. Vertailun vuoksi Stora Enso Kemijärven sellun vesistöpäästöt Kemijärveen ja Kemijokeen ovat olleet vuonna 2007 keskimäärin: kg/d BOD 7 500 kok.p 18 kok. N 150 kiintoaine 650-1000 Jätevesien käsittelytarvetta ja vesistövaikutuksia arvioidaan johtamisluvan päivityksien yhteydessä. Nykyinen lupa on annettu 12.12.2003 ja lupamääräyksiä tarkistava hakemus tulee esittää vuoden 2015 loppuun mennessä. Mikäli tilanne jätevesimäärien osalta muuttuu aiemmin lupahakemusta on aikaistettava. Pyhä Luosto matkailukeskus voi siis kehittyä merkittävästi ainakin purkuvesistön kapasiteetin suhteen. 4. RUNKOVIEMÄREIDEN MITOITUSPERIAATE 4.1. VIETTOVIEMÄRIPUTKET Viettoviemäreinä ehdotetaan käytettäväksi SN8-luokan PP tai PVC tai vastaavan putkiluokan tuplaseinämärakenteisia viemäriputkia PEH. Laskennassa on käytetty putkien sisähalkaisijoita: KOKO M-SN8 dic. mm 110 103,2 160 149,8 200 188,2 250 235,4 315 299,6 400 351

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 13/17 Putkella M-400 Qmax= 126 l/s kun kaltevuus on 0.005 ja 97 l/s kun kaltevuus on 0.003 Putkella M-315 Qmax= 83 l/s kun kaltevuus on 0.005 ja 64 l/s kun kaltevuus on 0.003 Putkella M-250 Qmax= 40 l/s kun kaltevuus on 0.005 ja 30 l/s kun kaltevuus on 0.003 Putkella M-200 Qmax= 24 l/s kun kaltevuus on 0.005 ja 17 l/s kun kaltevuus on 0.003 Putkella M-160 Qmax= 13 l/s kun kaltevuus on 0.005 ja 10 l/s kun kaltevuus on 0.003 Suositeltava minimikaltevuus viettoviemäreissä on 0.005 ja ehdoton minimikaltevuus on 0.003. Suurin viettoviemäriputki on M-400-SN8, mikäli voidaan käyttää suositeltavaa minimikaltevuutta tai jyrkempää. Pienin käytettävä viemäriputkikoko on talojohtoviemäri M-110-SN8. Viettoviemäreiden kokoja on esitetty suunnitelmakartoilla. Lopullinen viettoviemäreiden rakentamismahdollisuus ja tarve selvitetään maastomittausten ja kiinteistöjen viemäröintisuunnitelmien yhteydessä. 4.2. PAINEVIEMÄRIPUTKET Paineviemäreinä ehdotetaan käytettäväksi paineluokaltaan PN 10 PE-100 materiaalista tehtyjä muoviputkia. Laskennassa on käytetty putkien sisähalkaisijoita: KOKO PN10 dic (mm) KOKO PN10 dic (mm) 40 32,6 200 176,2 63 51,4 225 198,2 75 64 250 220,4 90 79,2 315 277,6 110 96,8 400 352,6 160 141 Suurin paineviemärin koko on PEH-315-10. Kiinteistökohtaisten pumppaamoiden paineviemäreinä suositellaan käytettäväksi PEH- 63-10 putkia. Paineviemäriputket mitoitetaan rakennushetken mukaiselle virtaamalle huomioiden niiden kapasiteetin kasvattaminen, jos alueet toteutuvat kohti yleiskaavan mukaista tilannetta. Kapasiteetin kasvu hoidetaan pumppaamoiden tehoja kasvattamalla sekä niitä lisäämällä runkolinjalle. Ensimmäisessä vaiheessa tulee huomioida paineputken vaatima minimivirtausnopeus. 4.3. JÄTEVEDEN PUMPPAAMOIDEN MITOITUS Pumppaamot mitoitetaan tarkemmin vasta niiden rakentamisen yhteydessä, koska mm. pumppujen käyttöikä on n. 10 vuotta. Pumput mitoitetaan seuraavan 10 vuoden tarvetta vastaaviksi. Pumppujen ja painelinjojen mitoitus tarkastellaan tässä vaiheessa rakennettavalla systeemillä sekä asemakaavan mukaisella mitoituksella. Pumppaamoiden säiliöt / rakenteet ja sähkölaitteet mitoitetaan lopullista tarvetta vastaaviksi. Tämä tarkoittaa lähinnä imusäiliöiden tilavuutta sekä myöhemmin saneerattavien pumppujen vaatimaa lisätilaa. Sähkö- ja säätölaitteet sekä pumput mitoitetaan rakennusaikaista ja seuraavan 10 vuoden tarvetta vastaaviksi. Linjapumppaamot ovat halkaisijaltaan n. 3000 mm ja ne varustetaan maanpäällisellä huoltorakennuksella A= n. 12-15 m2.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 14/17 4.4. VIEMÄRÖINTIPERIAATE Viemäröinti toteutetaan osittain perinteisillä viettoviemäreillä, joilla vedet kootaan Luostontien varteen jätevesipumppaamoihin, joista vesiä johdetaan paineviemärillä puhdistamolle päin. Periaatekuva kaava-alueen sisäisestä viemäröinnistä on piirustuksessa 0680/08 n:o 1. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynnetään nykyisen viemärin kapasiteetti. Kaikki uudet linjat rakennetaan huomioiden koko kaava-alueen toteutuminen. Jätevesiä ei tulevaisuudessa johdeta enää Pyhäjärven rantaan Rajaojan-, Ranta-, ja Pyhäjärjen eteläpään pumppaamoille. Vedet pumpataan kaava-alueelta suoraan Väiskin pumppaamolle, josta edelleen siirtoviemärillä puhdistamolle. Myös Luostolta tulevat jätevedet ohjataan Luostontien varteen tehtävään runkoviemäriin. Näin ohitetaan 2 nykyistä jätevesipumppaamoa sekä Pyhäjärven alitse menevät paineviemäriputket. 5. HULEVESIVIEMÄRÖINTI Kaava-alueen kuivatus on suunniteltu ydinalueella toteuttavaksi sade- ja hulevesiviemäröinnillä. Putkiverkosto pyritään rakentamaan muun vesihuollon kanssa yhtä aikaa sijoittamalla putkistot samaan kaivantoon vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden kanssa. Kuivatusviemäriin liitetään katualueen kuivatusvedet sekä kiinteistöjen salaoja- ja kuivatusvedet. Vedet johdetaan viemäriputkilla kaivettaviin saostuslammikoihin, joissa laskeutetaan mahdollinen kiintoaines. Lammikon vesien käsittelyä voidaan tarvittaessa tehostaa.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 15/17 Lammikosta vedet johdetaan luonnonpuroihin, jotka laskevat Rajaojan kautta Pyhäjärveen. Lammikot tehdään ns. luonnonlammikkotyypiksi, jolla on myös maisemallinen merkitys. Muulla alueella katujen ja tonttien kuivatus hoidetaan avo-ojilla, joista vedet johdetaan pintavaluntana maastoon ja edelleen saostusallastyyppiseen lammikkoon, joista vedet johdetaan ylivuotona puroihin ja vesilaskuihin. Hulevedet ovat pääosin puhtaita sade- ja sulamisvesiä, joiden haittapitoisuudet ovat pieniä. Haitalliset hulevedet pyritään johtamaan jätevesiviemäriin. Hulevesien suurin ongelma ovat kiintoainekset hiekka ja pöly, joita pyritään poistamaan kaivoihin asennettavilla lietepesillä sekä saostuslammikoilla. Lammikoista kiintoainekset poistetaan talvella tarvittavin väliajoin ruoppaamalla. Massat voidaan hyödyntää mm. kompostin lisäaineeksi kunhan aineksen laatu selvitetään. Kiinteistöjen kuivatusvedet johdetaan maastoon tai kadun kuivatusrakenteisiin. Maanalaisten tilojen kuivatus tehdään pumppaamalla vedet em. sv-viemäreihin tai avoojiin. 6. SAMMUTUSVESI Sammutusveden tarve on ydinalueella n. 50 l/s ja veden tarve n. 720 m3. Sammutus ajaksi on arvioitu 4 h. Vesi otetaan vesijohtoverkostosta turvautuen lähinnä ylävesisäiliön tilavuuteen, koska se on käytettävissä myös sähköhäiriöiden sattuessa. Sammutusvesi ydinalueelle saadaan omapaineisesti ylävesisäiliöstä, jonka kokonaistilavuudeksi on suunniteltu 1000-2000 m3. Veden paine on tasolla n. +290-295 mvp. Ydinalueelle sijoitetaan 5 kpl palovesiasemia, joista sammutuskalusto saa tarvitsemansa lisäveden. Palovesiasemien alustavat sijoituspaikat on esitetty piirustuksessa 0680/08 n:o 2. Myös julkistenpalveluiden alueelle (korttelit 1097-1098) ja Puistotien alkuun sijoitetaan 1 palovesiasema. Lisävettä varsinkin kesäaikaan mahdollisten maastopalojen yhteydessä voisi ottaa lumetusvesiverkostosta, joka sijaitsee keskeisesti alueella. Vesi verkostoon otetaan Pyhäjärvestä. Muulla alueella sammutus suoritetaan sammutuskaluston omilla säiliöillä, joita voidaan täyttää alueen palovesiasemilla.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 16/17 7. MUU VEDENKÄYTTÖ, LUMETUSVESI Alueella tarvitaan vettä mm. seuraaviin toimenpiteisiin: - sammutusvesi - rinteiden lumetusvesi - ensilatujen lumetusvesi - katujen, pihojen ja yleisten alueiden pesu - kasteluvesi - luistelukenttien jäädytys - suihkulähteet yms. Jos muuta vettä on käytettävissä ei puhdasta pohjavettä kannata käyttää em. tarkoituksiin. Esim. lumetusveden tarve ja määrä on niin suuri, ettei sitä ole mahdollista ottaa vesijohtoverkostosta.. Eräänä vaihtoehtona on rakentaa ydinalueelle ns. 2-vesijärjestelmä. Järvivesiverkoston alustava laajuus ja sijainti on esitetty piirustuksessa 0680/08 n:o 3. Pyhäjärven rantaan rakennetaan järvivedenottamo. Vesi johdetaan muiden putkilinjojen kanssa samoja kaivantoja pitkin tarvittaviin kohtiin. Johtolinjoista tehdään jäätymättömät sijoittamalla putkistot muun kunnallistekniikan tapaan roudattomaan syvyyteen. Pääkäyttötarkoitus on rinteiden ja latujen lumetus. Rakentamalla linjalle vesiposteja (=lumetuslaitteiden ulosottoja) voidaan vettä hyödyntää myös palovesiposteina mm. maastopalojen aikana. Järjestelmästä saadaan suuria määriä vettä korkealla paineella. Kesäaikana järjestelmää voidaan hyödyntää mm. pesu- ja kasteluvetenä. Näin säästetään kauempaa kuljetettua puhdasta pohjavettä. Tarkemman suunnittelu yhteydessä voitaisiin tutkia tekniset ja taloudelliset edellytyksen ns. kaksivesijärjestelmän rakentamisesta ydinalueelle. Käyttötarkoituksia voisi olla mm. wc-huuhtelu, alueiden pesu, kastelu yms. Järvivesijohdot ja pohjavesijohdot rakennetaan täysin erillisiksi järjestelmiksi. Ydinalueella on n. 10.000 vuodepaikkaa, joiden vedenkulutus on keskimäärin n. 1400 m3/d. Pohjavettä voitaisiin säästää vähintään 30% eli 420 m3/d (153.000 m3/vuosi). Em. vaatii uusia teknisiä ratkaisuja kiinteistöjen LVI-laitteisiin. Pohjoisrinteitä varten vastaava lumetusvedenottamo ja johtolinjat on rakennettu, mutta niiden kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä suuriin laajennuksiin. Vettä johdetaan pohjoisrinteiden lisäksi myös Polarrinteiden alueelle. Toisena vaihtoehtona voisi olla nykyisen lumetusjärjestelmän kapasiteetin nostaminen saneeraamalla vedenottamoa ja putkistoa sekä lisäämällä paineenkorotusasemia. 8. VESIHUOLLON TOTEUTTAMINEN Kaava-alueen vesihuolto voidaan toteuttaa vaiheittain ilman isoja alkuinvestointeja. Alueen halki keskeisesti kulkee vesijohto ja jätevesiviemäri, jota voidaan käyttää aina 700 m3/d vedentarpeeseen asti (n. 5000 vuodepaikkaa). Tämän jälkeen toteutetaan kaava-alueen ja Väiskin välinen runkoviemäri ja vesijohto.

Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 17/17 Nykyisiä runkoviemäreitä ja vesijohtoja tehostamalla voidaan vuodepaikkoja toteuttaa n. 20.000 vp. Tämän jälkeen pohditaan tasausaltaiden rakentamista tai siirtoviemärin Pyhä Pelkosenniemi saneeraamista. Viemärin lisäksi rakennetaan yhdysvesijohto, mikäli tällä suunnalla on vettä tarjolla. Kaava-alueen putkisto rakennetaan huomioiden koko alueen tarve. Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamoa voidaan saneerata tarvittaessa. Purkuvesistö Kemijoki pystyy ottamaan vastaan hyvin nykyisin lupaehdoin puhdistettavia jätevesiä. Puhdistustarve huomioidaan tulevissa ympäristölupakäsittelyissä. Luosto Pyhä Pelkosenniemi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto sekä jätevedenkeskuspuhdistamo on mitoitettu alueen yleiskaavan mukaan siten, että järjestelmän kapasiteettia pystytään kasvattamaan tulevan tarpeen mukaan. Tämä rakennettu perusinfra mahdollistaa Pyhä Luosto matkailualueen kasvamisen ja kehittymisen myös jatkossakin vesihuollon osalta. 9. LIITEPIIRUSTUKSET Tähän selostukseen on liitetty seuraavat piirustukset: 1. Jätevesiviemäröinnin periaate 2. Vesijohtojen runkojohdot 3. Lumetusputkiston runkojohdot 4. Yleiskartta, siirtoviemärit, yhdysvesijohdot Kemijärvellä 23.04.2009 Jouni Taipale insinööri