Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta rakennettu järjestelmä ei monimutkaisuudestaan huolimatta palvele alati monimuotoisempia perheitä oikein. Vaikka järjestelmää on kehitetty jatkuvasti tasa-arvoisempaan suuntaan, yhä edelleen hoivavastuu pienistä lapsista jää valtaosin naisille. Perhevapaajärjestelmä kaipaa siis perusteellista uudistusta. Puhtaalta pöydältä rakentaen saadaan selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, säilyttäen nykyjärjestelmän hyvät puolet. Nykytila Nykyään perhevapaajärjestelmä koostuu lukuisista eri etuuksista ja niihin liittyvistä vapaista. Alkuun on ansiosidonnaiset äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaat. Nyt vanhempainvapaapäiviä on: - 105 pv (4,2 kk) äidillä - 163 pv (6,5 kk) jaettavaksi - 54 pv (2,2 kk) isällä - 322 pv (12,9 kk) yhteensä Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden jälkeen vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta voi saada kotihoidon tukea jos lapsi ei ole päivähoidossa. On myös oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, eli oikeus siirtyä väliaikaisesti osa-aikatöihin. Osaaikatyön ajalta maksetaan joustavaa hoitorahaa. Keskimäärin vanhempainvapaapäiviä käytetään 285 päivää per syntynyt lapsi, eli hiukan vajaa vuosi. Sen lisäksi kotihoidon tukea käytetään keskimäärin noin vuosi. Keskimäärin perhevapaita käytetään siis noin kaksi vuotta per lapsi. Joustavaa hoitorahaa maksetaan keskimäärin 1,5 kuukautta per syntynyt lapsi. Nykyjärjestelmän ongelmia Työskentelyn yhteensovittaminen perhevapaisiin Nykyään työskentelypäiviltä maksetaan minimipäivärahaa. Tämä on kahdella tavalla huono ratkaisu: toisaalta ei kannusta työhön kun työskentelemällä menettää ison osan päivärahasta, mutta toisaalta on typerää maksaa mitään etuutta jos on koko päivän töissä. Jäykkyys käytössä Osittainen vanhempainraha on olemassa, mutta sen käyttö on tehty niin hankalaksi että sitä käyttää vain 30 perhettä vuodessa, siis 0,05 % kaikista. Kyselytutkimuksissa (esim. Väestöliiton perhebarometri) joustava työaika pienten lasten vanhemmille nousee usein esiin tärkeimpänä tukien kehittämisvaihtoehtona, eli tarvetta käyttökelpoisille osittaisille ratkaisuille ilmeisesti olisi. Lisäksi päivärahakausien lukumäärä on rajoitettu, eli vapaiden pitäminen lyhyissä pätkissä ei ole mahdollista.
Perhevapaiden 2 (6) Sukupuolten epätasa-arvo Vanhempainrahojen käyttö keskittyy hyvin voimakkaasti naisille. Isät käyttävät edelleen vai noin 8 % vanhempainrahoista. Toisaalta myös päivärahan määräytymissäännöt suosivat naisia: äitiysraha on kestoltaan kaksi kuukautta isyysrahaa pidempi, ja sen korvaustaso on alussa 90 % kun isillä päivärahan taso on 2016 alkaen korkeintaan 70 %. Kotihoidon tuki pitkittää poissaoloja työmarkkinoilta ja kannustaa pitämään vanhemmat sisarukset poissa varhaiskasvatuksesta Kotihoidon tuki mahdollistaa nykyään hyvin pitkät poissaolot työmarkkinoilta, erityisesti jos lapsia syntyy useita. Kuntalisä, sisarkorotukset ja hoitolisä voivat tehdä kotihoidon tuesta taloudellisesti houkuttelevan vaihtoehdon suhteessa matalapalkkaiseen työhön. Kotihoidon tuen sisarkorotukset ja kuntalisät kannustavat pitämään vanhemmatkin sisarukset poissa varhaiskasvatuksesta. Monimuotoiset perheet ovat väliinputoajia Yhden vanhemman perheet, etävanhemmat ja sateenkaariperheet ovat eri syistä nykyjärjestelmässä väliinputoajia. Ehdotus kokonaisuudistukseksi Uudistuksen myötä luovutaan sukupuolittuneista etuusnimistä. Äitiys- ja isyysraha korvataan synnytysrahalla ja vanhempainrahalla. Kotihoidon tuki korvataan uudella hoitorahalla. Vanhempainrahaa ja hoitorahaa voi käyttää joustavasti yksittäisinä päivinä tai puolikkaina päivinä, jolloin tarve erilliselle joustavalle hoitorahalle poistuu. Synnytysraha Synnyttävälle äidille maksetaan viiden viikon ajan synnytysrahaa. Maksaminen aloitetaan noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Synnytysrahan taso on 90 % edeltävästä palkasta kuten nykyisin äitiysrahakauden alussa. Vanhempainraha Vanhempainrahaa on 12 kuukautta ja se jaetaan tasan juridisten vanhempien kesken. Kolme kuukautta vanhempainrahasta on kiintiöity kullekin vanhemmalle, mutta sen ylittävän osan vanhempi voi halutessaan siirtää esimerkiksi puolisolleen, toiselle lapsen huoltajalle tai huoltajan puolisolle. Näin ollen apilaperheissä, sateenkaariperheissä, ym. monimuotoisissa perheissä kaikilla lapsen vanhemmilla on oikeus päivärahaan jos perhe niin haluaa. Vanhempainraha on ensimmäisen kuukauden ajalta 90 % edeltävästä palkasta kuten nykyisin äitiysrahakauden alussa. Sen jälkeiseltä ajalta se on 70 % edeltävästä palkasta kuten vanhempainpäiväraha nykyään. Vanhempainrahaa voi käyttää puolikkaina päivinä tai yksittäisinä päivinä. Kausien määrää ei ole rajoitettu. Vanhempainrahan maksaminen edellyttää poissaoloa töistä ja lapsen poissaoloa varhaiskasvatuksesta (puolikkaiden päivien osalta työajan/hoitoajan lyhennystä).
Perhevapaiden 3 (6) Pääsääntöisesti vanhempainrahaa maksetaan vain yhdelle vanhemmalle kerrallaan, mutta vanhemmilla on oikeus käyttää vanhempainrahaa samaan aikaan kolmen viikon ajan. Tältä ajalta korotettua 90 % päivärahatasoa maksetaan kuitenkin vain sille vanhemmalle joka jäi vapaalle ensin, eli käytännössä useimmiten äidille. Tämä vastaisi nykytilaa, jossa isyysrahasta on saanut halutessaan käyttää 1-18 päivää samaan äidin äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana. Vanhempainraha on käytettävä ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempainraha on lapsikohtainen eikä uuden lapsen syntymä vaikuta aiemman lapsen perusteella syntyneeseen vanhempainrahaoikeuteen. Hoitoraha Vanhempainrahan lisäksi juridisten vanhempien kesken jaetaan 6 kuukautta hoitorahaa. Tämä on kokonaisuudessaan vapaasti siirrettävissä. Hoitoraha ei olisi ansiosidonnainen, vaan taso olisi kiinteä 800 euroa kuussa. Hoitorahaa voi käyttää puolikkaina päivinä tai yksittäisinä päivinä. Käytännössä hoitorahan määrä laskettaisin päivätasolla, eli viisipäiväisen viikon mukaan täysi hoitoraha olisi 37 euroa päivässä ja puolikkaan päivän osalta 18,50 euroa päivässä. Hoitorahakausien määrää ei ole rajoitettu. Hoitorahan maksaminen edellyttää poissaoloa töistä ja lapsen poissaoloa varhaiskasvatuksesta (puolikkaiden päivien osalta työajan/hoitoajan lyhennystä). Hoitorahaa maksetaan vain yhdelle vanhemmalle kerrallaan eikä sitä makseta samaan aikaan kuin vanhempainrahaa. Hoitorahaa voidaan kuitenkin maksaa vaikka vanhempainrahaa olisi vielä jäljellä, eli esimerkiksi äiti voisi käyttää omat vanhempain- ja hoitorahansa putkeen ennen kuin isä jää vanhempainrahalle. Hoitoraha on käytettävä ennen kuin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Hoitoraha on lapsikohtainen eikä uuden lapsen syntymä vaikuta aiemman lapsen perusteella syntyneeseen hoitorahaoikeuteen. Työsopimuslaki ja oikeus vapaaseen Työsopimuslain mukaan nykyään oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin on sidottu sairausvakuutuslain mukaisiin vanhempainpäivärahakausiin. Kun uudistuksen myötä vanhempainrahan käyttö joustavoituisi niin että etuutta voi käyttää jopa yksittäisinä päivinä, niin tällainen sidos ei olisi enää tarkoituksenmukainen. Nykyään äideillä on oikeus pitää vapaansa viidessä jaksossa: äitiysvapaa, kaksi vähintään kahden viikon vanhempainvapaajaksoa ja kaksi vähintään kuukauden hoitovapaajaksoa. Isillä on oikeus peräti kymmeneen jaksoon: neljä isyysvapaajaksoa äidin kanssa yhtäaikaisesti, kaksi vähintään kahden viikon vanhempainvapaajaksoa, kaksi isyysvapajaksoa vanhempainvapaan jälkeen sekä kaksi vähintään kuukauden hoitovapaajaksoa. Työsopimuslakiin pitäisi kirjata suurin piirtein nykyistä vastaavat oikeudet vapaisiin. Tarkoitus ei ole, että etuusjärjestelmän uudistus olennaisesti vähentäisi tai lisäisi työsopimuslain mukaisia työntekijän oikeuksia tai työnantajan velvoitteita. Työsopimuslakiin voisi esimerkiksi kirjata, että työntekijällä on oikeus kuuteen vähintään kahden viikon vapaajaksoon sekä lapsen syntymän yhteydessä neljään jaksoon joiden kestoa ei rajoiteta. Työntekijä ja työnantaja voisivat toki sopia useammista tai lyhemmistä vapaista.
Perhevapaiden 4 (6) Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen säilyisi kuten nykyäänkin. Sen suhteen työsopimuslain ja etuuslain välillä ei nykyäänkään ole kytköstä. Oikeus varhaiskasvatukseen Nykyään oikeus varhaiskasvatukseen alkaa kun äitiys- ja vanhempainraha päättyy. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 9,5 kuukauden ikää. Kun uudistuksen myötä isyysraha lakkaa erillisenä etuutena ja vanhempainrahaa voi käyttää joustavasti kahden vuoden ajan, niin tällainen sidos vanhempainrahaan ei ole perusteltu. Uudistuksen myötä lakia pitäisi muuttaa siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi kun lapsi täyttää esimerkiksi kymmenen kuukautta. Arviointia ehdotuksesta Perheiden oikeus vapaisiin: Ehdotus pidentäisi ansiosidonnaista vapaata noin viikolla. Isälle kiintiöity osuus pitenisi vajaalla kuukaudella kolmeen kuukauteen, mutta vastaavasti vapaasti jaettava osuus lyhenisi parilla viikolla. Vanhempainraha ja hoitoraha mahdollistaisivat lapsen kotihoidon puolentoista vuoden ikään jos tuet ottaa täysmääräisinä. Tämä vastaa nykyistä keskimääräistä käyttöä. Jos hoitorahan ottaa puolikkaina päivinä, niin kotihoito olisi mahdollista kahden vuoden ikään saakka. Puolitettuna hoitoraha olisi 400 euroa, eli karkeasti samaa tasoa kuin kotihoidon tuki nykyään. Jos hoitorahan lisäksi myös vanhempainrahat käytetään puolikkaina päivinä, niin kotihoito olisi mahdollista kolmen vuoden ikään saakka. Keskimääräinen vanhempainraha puolitettuna olisi noin 800 euroa kuussa, mutta alhaisilla työtuloilla vanhempainraha jäisi pieneksi. Puolitettu minimipäiväraha olisi vain 300 euroa kuussa. Sukupuolten tasa-arvo: Ehdotuksen myötä perhevapaajärjestelmän tasa-arvoisuus lisääntyisi ja sukupuolisidonnaisuus poistuisi. Molemmilla vanhemmilla olisi samanlainen päivärahaoikeus, niin kestoltaan kuin tasoltaan (pl. synnytyspäiväraha, joka on vain synnyttävällä vanhemmalla). Monimuotoiset perheet: Oikeus siirtää vanhempainrahaa ja hoitorahaa muille vanhemmille ja puolisoille korjaa monia nykyjärjestelmän ongelmia monimuotoisten perheiden kannalta. Ehdotuksen myötä yhden vanhemman perheillä olisi yhtä paljon vanhempainrahaa kuin muilla perheillä. Työurat: Kotihoidon tuen korvaaminen joustavasti käytettävällä hoitorahalla parantaa työnteon kannustimia. Ottamalla vanhempainrahaa ja hoitorahan puolikkaina päivinä lasta olisi mahdollista hoitaa kolmevuotiaaksi kotona kuten nykyäänkin. Pitkään kotihoitojaksoon ei kuitenkaan olisi samanlaista taloudellista houkutinta kuin nykyään, koska saman tukisumman saisi myös hoitamalla lasta kotona puolentoista vuoden ikään tai tekemällä osa-aikatöitä ja nostamalla puolikasta hoitorahaa. Joustavuus: Uudistuksen myötä työn ja perhevapaiden yhteensovittaminen helpottuisi. Vanhempainvapaita voisi pitää nykyistä useammissa jaksoissa tai puolikkaina päivinä. Työntekijän oikeus hoitovapaajaksoihin
Perhevapaiden 5 (6) tai lyhennettyyn työaikaan ei muuttuisi nykyiseen verrattuna, mutta jos työntekijä ja työnantaja pääsevät sopuun, niin järjestelmä mahdollistaisi rajattomasti erilaisia kombinaatioita. Selkeys: Etuusnimikkeiden määrä vähenisi. Nykyiset kuusi etuusnimikettä (äitiysraha, vanhempainraha, osittainen vanhempainraha, isyysraha, kotihoidon tuki ja joustava hoitoraha) korvautuisivat neljällä etuudella (vanhempainraha, puolitettu vanhempainraha, hoitoraha, puolitettu hoitoraha). Rahoitus Uudistus olisi karkeasti kustannusneutraali. Yksinhuoltajat Yksinhuoltajien päivät lisääntyvät 62 päivällä (nyt 105+163=268 vrt. uudistuksen 30+75+150+75=330). Kustannuksia tulee: 4000 yh-äitiä * 100 % käyttöaste * 62 päivää * 59,7 /pv = 15 milj. euroa. Isyysrahan pidennys Isälle kiintiöity osuus pitenee 21 päivää (75-54). Nykyään 75 % äitiysrahakausiin sisältyy isän osuus. Tapauksia joissa isää ei ole ollenkaan (isä tuntematon) on 7 % kausista. Isistä siis 75 % / (100 % - 7 %) = 81 % käyttää oikeuttaan isyysrahaan. Isyysrahaa käytetään keskimäärin 31 päivää, kun isyysrahaoikeutta on nykyään 54 päivää. Isien kiintiön käyttöaste on yhteensä 81 % * 31 päivää / 54 päivää = 47 %. Tämän perusteella kustannuksia tulee: 57.000 äitiysrahakautta * 47 % käyttöaste * 21 pv * 83,60 /pv = 47 milj. euroa Vapaasti jaettavan osuuden lyheneminen Vapaasti jaettavan vanhempainrahan kesto lyhenee 13 päivää (163-175). Säästöjä: 57.000 äitiysrahakautta * 100 % käyttöaste * 13 pv * 58,98 /pv = 44 milj. euroa 90 % korotettu vanhempainraha Yhdeksi kuukaudeksi 90 % korotusosa isän vanhempainrahaan (äitiysrahassa on jo vastaava korotus) SISU-mallin perusteella laskettuna vuoden 2015 voimassa olleen 75 % korotuksen korvaaminen 90 % korotuksella lisäisi isien päivärahoja 9,9 miljoonaa euroa. Isyysrahan 75 % korotusosa poistui HE 105/2015 myötä ja siinä korotusosan poistamisen tuomaksi säästöksi oli arvioitu 5,4 miljoonaa euroa. Laskelmalla nämä yhteen saadaan kustannusarvio 30 päivän mittaiselle 90 % korotusosalle isyysrahaan. Nyt ehdotettu korotusosa olisi kuitenkin 30 arkipäivän sijasta vain kuukaudeksi (25 arkipäivää), eli kokonaiskustannus olisi: (9,9 milj. + 5,4 milj.) * 25 pv / 30 pv = 13 milj. euroa
Perhevapaiden 6 (6) Kotihoidon tuen ja joustavan hoitorahan korvaaminen hoitorahalla Kotihoidon tuen lakisääteiset menot vuonna 2014 olivat 309 milj. euroa. Joustavan hoitorahan menot vuonna 2014 olivat 16 milj. euroa. Yhteensä näiden etuuksien menot ovat siis 325 milj. euroa. Lisäksi kunnat maksavat kotihoidon tuen kuntalisiä 42 miljoonaa euroa. Kustannukset 6 kk hoitorahasta: 57.000 äitiysrahakautta * 100 % käyttöaste * 6 kk * 800 /kk = 274 milj. euroa. Kotihoidon tuen ja joustavan hoitorahan korvaaminen tällaisella etuudella toisi siis 51 milj. euroa säästöä (tässä laskelmassa ei huomioida kuntalisiä). Kokonaiskustannus Toimenpidekokonaisuuden kokonaiskustannusarvio olisi: 15+47-44+13-51= -20 milj. euroa. Yhteensä paketti olisi liki kustannusneutraali, mutta staattisen arvion mukaan toisi 20 miljoonaa euroa säästöjä. Tämän lisäksi kunnat säästäisivät 42 miljoonaa euroa kun kotihoidon tuen kuntalisät poistuisivat kotihoidon tuen mukana. Dynaamisia vaikutuksia voisi tulla moneen suuntaan. Järjestelmä parantaisi työn kannustimia erityisesti niiden kohdalla jotka nykyään ovat pitkään kotihoidon tuella. Tältä osin työllisyyden paraneminen ja verotulojen lisääntyminen olisi mahdollista. Jos kotihoitojaksot lyhenevät, niin päivähoidon käyttö ja kustannukset voisivat lisääntyä. Vanhempainvapaiden käytön joustavoittaminen voisi lisätä isien käyttöastetta, eli tätä kautta voisi tulla lisäkustannuksia. Isien lisääntynyt päivärahan käyttö voisi tosin vastaavasti lisätä äitien työpäiviä. Tilastoja äitien lastenhoitojaksoista: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45390/tyopapereita58.pdf?sequence=1