KIRJALLINEN KYSYMYS 491/2010 vp Teleneurologiapäivystyksen valtakunnallisen koordinoinnin ja perustamisvastuun antaminen HYKSille Eduskunnan puhemiehelle HYKS:n neurologian klinikka on perustanut usean muun sairaalan kanssa (Kuusankosken aluesairaala, Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa, Etelä-Karjalan keskussairaala Lappeenrannassa, Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä, Lapin keskussairaala Rovaniemellä ym.) telestrokejärjestelmän, joka mahdollistaa reaaliaikaisen ääni- ja kuvayhteyden HYKSin ja näiden sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden välillä. HYKSin aivohalvauksen liuotushoitoon perehtyneet neurologit antavat muiden sairaaloiden etupäivystäville lääkäreille konsultaatioapua siten, että näissä sairaaloissa pystytään antamaan liuotushoitoa aivohalvauspotilaille. Järjestelmä on Suomessa ainoa, ja maailmassakin on vain muutamia vastaavanlaisia. Kahden toimintavuoden aikana telestrokejärjestelmää käyttäen on annettu noin 60 liuotushoitoa hyvin pienillä kustannuksilla (noin 100 000 euroa vuodessa). Hoidon ansiosta noin 10 ihmistä on parannettu niin, että pysyvään laitoshoitoon joutumisen sijasta he ovat pystyneet kotiutumaan ja elämään itsenäisesti. Siten vuosittainen säästö on miljoonan euron luokkaa. Uuden terveydenhuoltolain yhteydessä on pohdittu mm. päivystyksen järjestämistä. Myös päivystystyöryhmän raportissa on pohdittu, miten neurologian päivystys tullaan järjestämään koko Suomessa. Yliopistosairaaloissa on vuorokauden ympäri neurologietupäivystys, mutta muualla neurologien lukumäärä on niin pieni, että päivystysjärjestelyjä on lähes mahdoton toteuttaa paikallisin voimin. Näin ollen järkevä ja taloudellinen ratkaisu tähän olisi telestrokejärjestelmän laajentaminen valtakunnalliseksi. Tämä onnistuisi pienin kustannuksin. Kuitenkaan minkään yksittäisen klinikan voimavarat eivät riitä yksin hoitamaan koko Suomen neurologiapäivystystarpeita. Järkevintä olisi antaa teleneurologiapäivystyksen koordinointi ja perustamisvastuu HYKSin neurologian klinikalle, jolla on telepalvelusta jo runsaasti kokemusta ja osaamista. HYKSin neurologian klinikka koordinoisi toimintaa niin, että päivystykseen osallistuisi ympäri Suomea päteviä neurologeja, mutta toiminta koordinoitaisiin HYKSistä käsin. Tällainen järjestely pystyisi palvelemaan koko maata noin 700 000 euron vuosikustannuksilla ja parantaisi suurten asumiskeskusten ulkopuolella asuvien saamaa palvelua. Siten kaikki Suomen asukkaat saataisiin tehokkaiden hoitojen piiriin tasa-arvoisesti. Tähän tarvittaisiin STM:n päätös antaa valtakunnallinen vastuu HYKSille ja muutamaksi vuodeksi erillisrahoitus perustamis- ja laajentamisvaiheessa, kunnes palvelu vakiintuu ja muuttuu osaksi normaalia terveydenhuoltoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että teleneurologiapäivystyksen valtakunnallinen koordinointi ja perustamisvastuu voidaan antaa HYKSille? Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010 Päivi Räsänen /kd 2
Ministerin vastaus KK 491/2010 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 491/2010 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että teleneurologiapäivystyksen valtakunnallinen koordinointi ja perustamisvastuu voidaan antaa HYKSille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Aivohalvaukset ovat merkittävä kansanterveydellinen sairausryhmä. Se on kolmanneksi suurin kuolinsyy syöpä- ja sydänkuolleisuuden jälkeen. Vaikka sairauden ilmaantuvuus on pienentynyt riskitekijöiden kuten tupakoinnin ja korkean verenpaineen vähentyessä, väestön ikääntyminen lisää sairastuvien määrää. Noin neljäsosalla aivohalvauksen saaneista taustalla on aivoverenvuoto ja kolmella neljäsosalla aivoissa verisuonen tukkeutuminen. Tällaisia aivoinfarkteja todetaan Suomessa vuosittain noin 15 000. Näistä potilaista noin 5 000 menehtyy. Aivoinfarktin liuotushoidolla on saatu hyviä tuloksia. Hoito edellyttää nopeaa toimintaa ja hoito tulee aloittaa viimeistään 4,5 tunnin kuluessa halvausoireista. Ennen tätä on tehtävä tarvittavat tutkimukset kuten aivojen tietokonekuvaus, jotta esimerkiksi mahdollinen aivoverenvuoto on suljettu pois. Liuotushoitopäätös edellyttää laajaa asiantuntemusta ja se on Suomessa tapahtunut neurologian erikoislääkärin toimesta. Neurologian päivystys toimii kaikissa yliopistosairaaloissa ja joissain suurissa keskussairaaloissa. Neurologien virkamäärä pienissä keskussairaaloissa ja aluesairaaloissa on niin vähäinen, että päivystystä on käytännössä mahdoton järjestää, vaikka tarvittavat kuvantamis- ja muut tutkimukset voidaan suorittaa. Telelääketieteen keinoin on mahdollisuus tarjota neurologin konsultaatiot pienempiin sairaaloihin ja siten toteuttaa liuotushoito aivoinfarktissa. Tätä toimintaa on harjoitettu Helsingin yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan toimesta hyvällä menestyksellä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti helmikuussa 2010 raportin "Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet". Työryhmä esitti muun muassa aivohalvausten hoidon tehostamista telelääketieteen keinoin, jotta esimerkiksi liuotushoito olisi saatavissa koko maassa. Kaikilla yliopistosairaaloilla on valmiudet telelääketieteellisten palveluiden tarjoamiseen. Neurokirurgiassa päivystys on käytännössä vain yliopistosairaaloissa ja teleradiologiset konsultaatiot ovat tavanomaista toimintaa arvioitaessa sitä, tuleeko potilas lähettää neurokirurgiseen leikkaukseen, vai voidaanko hoito antaa omassa sairaalassa. Konsultaatioita antavat sairaalat hinnoittelevat toimintansa kustannusvastaavasti, jolloin konsultaatioita saavat sairaalat osallistuvat toiminnan kustannuksiin. Kustannusten jaosta sovitaan sairaaloiden välisissä neuvotteluissa. Valtio osallistuu näihin kustannuksiin yleisen kunnille annettavan laskennallisen valtionavun kautta. Erityistason sairaanhoidon järjestämisestä annetun asetuksen mukaisesti erityisvastuualueet toimittavat kesäkuun 2010 loppuun mennessä selvitykset alueellisesti keskitetyistä hoidoista, käsittäen muun muassa neurologisten sairauksien hoidon, sosiaali- ja terveysministeriöön. Yliopistosairaaloiden kanssa on käyty neuvotteluja erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä annetun sosiaali- ja terveysmi- 3
Ministerin vastaus nisteriön asetuksen muuttamisesta valtakunnallisesti keskitetyn hoidon osalta. Asetus on tarkoitus uudistaa syyskuussa 2010. Asetuksen uudistamisesta jatkuvat neuvottelut yliopistosairaaloiden kanssa, jolloin selviää eri yliopistosairaaloiden mahdollisuudet ja halukkuus muun muassa teleneurologiapalveluiden tarjoamisessa. Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 491/2010 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 491/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Har regeringen för avsikt att vidta åtgärder så att den rikstäckande samordningen och ansvaret för inrättande av en teleneurologjour kan ges till HUCS? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Stroke är en betydande folkhälsorelaterad sjukdomsgrupp. Sjukdomen är den tredje största dödsorsaken efter dödligheten i cancer och hjärtsjukdomar. Trots att sjukdomens incidens har minskat eftersom dess riskfaktorer, exempelvis rökning och högt blodtryck, har minskat, leder en åldrande befolkning till att antalet insjuknade ökar. Cirka en fjärdedel av strokefallen beror på hjärnblödning och tre fjärdedelar beror på en förträngning av ett blodkärl i hjärnan. I Finland uppgår antalet diagnostiserade hjärninfarkter av detta slag till ca 15 000 om året. Av dessa patienter avlider ca 5 000. Vid hjärninfarkt har trombolysbehandling lett till goda resultat. Behandlingen kräver ett snabbt agerande och ska inledas senast 4,5 timmar efter förlamningssymptomen. Innan behandlingen inleds ska behövliga undersökningar, t.ex. datortomografi av hjärnan, göras för att utesluta t.ex. en eventuell hjärnblödning. Ett beslut om trombolysbehandling förutsätter stor sakkunskap och i Finland har besluten fattats av specialister i neurologi. Samtliga universitetssjukhus och vissa större centralsjukhus har neurologjour. Centralsjukhusen och kretssjukhusen har ett ringa antal neurologtjänster och därför är det i praktiken omöjligt att de håller jour även om de kan utföra nödvändig diagnostisk radiologi och göra övriga nödvändiga undersökningar. Med hjälp av telemedicinska medel går det att tillhandahålla neurologkonsultationstjänster för mindre sjukhus och på så vis ge trombolysbehandling vid hjärninfarkt. Denna verksamhet har med goda resultat bedrivits av den neurologiska kliniken på Helsingfors universitets sjukhus. En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp överlämnade i februari 2010 en rapport om enhetliga grunder för jourvården. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att behandlingen av stroke ska effektiviseras med hjälp av telemedicinska medel så att exempelvis trombolysbehandling kan ges i hela landet. Alla universitetssjukhus har beredskap att tillhandahålla telemedicinska tjänster. Neurokirurgisk jourverksamhet bedrivs i praktiken enbart på universitetssjukhusen och teleradiologiska konsultationer hör till den sedvanliga verksamheten vid en bedömning av om en patient ska remitteras för en neurokirurgisk operation eller om behandlingen kan ges på det egna sjukhuset. De sjukhus som tillhandahåller konsultationstjänster prissätter sin verksamhet enligt kostnaderna, vilket innebär att de sjukhus som brukar konsultationstjänsterna deltar i kostnaderna för verksamheten. Sjukhusen kommer överens om fördelningen av kostnaderna i de underhandlingar som förs mellan dem. Staten deltar i de här kostnaderna via det allmänna, kalkylerade statsunderstödet som ges till kommunerna. Enligt förordningen om ordnande av den högspecialiserade sjukvården tillställer specialupptagningsområdena före utgången av juni 2010 social- och hälsovårdsministeriet redogörelser om 5
Ministerns svar den högspecialiserade sjukvård som centraliseras regionalt. Det har förts underhandlingar med universitetssjukhusen om en ändring av socialoch hälsovårdsministeriets förordning om ordnande och centralisering av den högspecialiserade sjukvården i fråga om den högspecialiserade sjukvård som ska centraliseras på riksnivå. Avsikten är att förordningen ska revideras i september 2010. Underhandlingarna som förs med universitetssjukhusen om ändringen av förordningen fortsätter och i samband med dem klarläggs universitetssjukhusens möjligheter och villighet att bl.a. tillhandahålla teleneurologtjänster. Helsingfors den 23 juni 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 6