Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteista. Vuosien aikana olemme saaneet järjestöömme palautetta siitä, että tieto huonokuuloisuuteen liittyviä asioista on yllättävän vähäistä sairaaloissa, kotihoidossa tai ikääntyneiden erilaisissa palveluyksiköissä. Palautetta olemme saaneet niin huonokuuloisilta henkilöiltä kuin myös hoito- ja hoivahenkilöstöltä itseltään. Vaikka huonokuuloisuus havaittaisiinkin, niin silti ei osata toimia asiakkaan tai potilaan tarpeiden edellyttämällä tavalla eivätkä palvelujärjestelmän tuomat mahdollisuudet ole tiedossa. Kuuloliiton kuntoutussihteerit ovat kouluttaneet varsinkin ikäihmisten parissa työskenteleviä ammattihenkilöitä sekä alan opiskelijoita. Heidän kokemuksensa tukevat edellä mainittuja väitteitä. Huonokuuloisuuden huomioiminen opetuksessa on ollut riippuvainen opettajan näkemyksistä ja kiinnostuksesta. Huonokuuloisia on väestöstä n. 10 12 % ja määrä lisääntyy vanhimmissa ikäluokissa. Yli 70- vuotiaista jo n. 60 %:lla on kuulo alentunut. Kuulon, kuulonhuollon ja kuntoutuksen sekä palvelujärjestelmän tunteminen on tärkeää, jotta huonokuuloinen henkilö on hoitosuhteessa yhdenvertaisessa asemassa muiden asiakkaiden tai potilaiden kanssa. Ikääntyneiden kohdalla kyse ei ole mistään erityisryhmästä, vaan kuulon heikkeneminen on osa ikääntymistä. Jos huonokuuloisuutta ei erikseen mainita, niin se jää helposti muiden sairauksien ja vammojen varjoon. Luku 4: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Esitämme, että huonokuuloisuus otetaan huomioon kaikissa vuorovaikutustilanteissa koulutusohjelmasta tai osaamisalasta riippumatta ja tarkemmin ainakin kaikissa seuraavissa koulutusohjelmissa tai osaamisaloissa: 4.1.2 Hoito ja huolenpito, 4.1.3 Kuntoutumisen tukeminen, 4.2 Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma tai osaamisala 4.4 Kuntoutuksen koulutusohjelma tai osaamisala, 4.7 Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma tai osaamisala 4.9 Vammaistyön koulutusohjelma tai osaamisala, 4.10 Vanhustyön koulutusohjelma tai osaamisala. Ammattitaitovaatimuksilla ja arvioinnin kohteilla on merkitystä huonokuuloisten ja kuulovammaisten asiakkaiden kohtaamisessa, hoitamisessa ja hyvinvoinnin sekä kuntoutumisen tukemisessa. Toivoisimme sen näkyvän myös arviointikriteereissä. Lisäksi esitämme, että jokaisen koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksissa olisi vuorovaikutukseen ja kommunikointiin sekä esteettömyyteen liittyvä osuus esimerkiksi seuraavasti:
Sivu 2/6Sivu 2/6 KOMMENTIT 2(6)..osaa ammatillisen vuorovaikutuksen ja viestinnän sekä käyttää selkokieltä ja tarvittavia kuulemisen apuvälineitä sekä hyödyntää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ymmärtää esteettömyyden merkityksen ja puuttuu mahdollisiin epäkohtiin toimintaympäristössä Ympäristön esteellisyys on suurin syy, joka vammauttaa ja estää henkilöä toimimasta. Myös ääniympäristö saattaa olla sellainen, että kuulovammaisen on vaikeata tai mahdotonta toimia ilman ympäristön jonkinlaista muokkaamista. 4.1.2 Hoito ja huolenpito Aistit tai huonokuuloiset,/kuulovammaiset olisi tärkeää mainita eri sairausluetteloissa tai erilaisten asiakasryhmien luetteloissa, siksi esitämme ammattitaitovaatimuksiin lisäystä: toteuttaa muisti-, pitkäaikais- ja kansansairauksia (mm. diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, aivoverenvuoto, aivoinfarkti, mielenterveys- ja päihdesairaudet, artroosi ja osteoporoosi, aistisairaudet ja -vammat) sairastavien perushoitoa ja edistää kuntoutumista. Arvioinnin kohde 2: Hoito ja huolenpitotyössä toimiminen Esitämme lisäyksiä arviointikriteereihin: tukee ja auttaa asiakkaita tai potilaita työryhmän tukemana selviytymään päivittäisissä toiminnoissa (puhtaus ja pukeutuminen, syöminen ja juominen, erittäminen, liikkuminen, uni ja lepo, kuuleminen ja näkeminen sekä asioiden hoito ja tukee myös aistisairaiden tai -vammaisten asiakkaiden tai potilaiden omatoimisuutta ja edistää kuntoutumista Arvioinnin kohde 2: Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Koska yksinäisyyteen ja sosiaaliseen osallistumiseen kuulolla on merkittävä vaikutus, niin esitämme arviointikriteereihin lisäystä: havaitsee tuen tarpeen ja joitakin asiakkaan tai potilaan sosiaalisia ongelmia (esim. yksinäisyys, elämänhallinnan ongelmat, kuulo- ja näkö-ongemat, kaltoinkohtelu, perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja mielenterveys- ja päihdeongelmat). 4.1.3. Kuntoutumisen tukeminen Esitämme ammattitaitovaatimuksiin lisäyksiä:.. ammatillisen vuorovaikutuksen ja viestinnän sekä käyttää selkokieltä ja tarvittavia kuulemisen apuvälineitä sekä hyödyntää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä..tuntee ja hyödyntää myös kolmannen sektorin palvelut ja hyödyntää niitä kuntoutustyössä Arvioinnin kohde 1: Suunnitelmallinen työskentely Laadittaessa kuntoutujalähtöistä suunnitelmaa kuntoutujan toimintakyvyn tukemiseksi tulisi
Sivu 3/6Sivu 3/6 KOMMENTIT 3(6) suunnitelmassa näkyä myös, miten huonokuuloisen toimintakykyä tuetaan. Useimmiten se suunnitelmista puuttuu. Arvioinnin kohde 2: Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän työotteen käyttäminen Kun kuntoutujia ohjataan osallistumaan ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin, tulisi lähihoitajan ottaa selville, miten edistetään huonokuuloisen/kuulovammaisen osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnin kohde 2: Päivittäisten toimintojen ohjaaminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tässä kohdassa oli tärkeää ottaa huomioon myös kuulokojeen käyttöön liittyvät vaikeudet yksilön ja ryhmän ohjauksessa tulee ottaa huomioon huonokuuloisen tarpeet (esim. kuulon apuvälineiden käyttö, esteettömyys) Arvioinnin kohde 2: Apuvälineiden ja teknologian käytössä ohjaaminen Esitämme lisäystä arviointikriteereihin T1:een:Tuntee hankintakanavia Arvioinnin kohde 3: Eri kuntoutujaryhmiä koskeva tiedon hallinta. Huonokuuloisia ja kuulovammaisia on monissa ryhmissä eikä ole pelkästään erityisryhmä. Huonokuuloisuus tulee mielestämme ottaa huomioon kaikissa ryhmissä. 4.2 Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma 4.2.1.Asiakaspalvelu ja tietohallinta Esitämme lisäystä ammattitaitovaatimuksiin: ottaa huomioon myös aistivammaisen asiakkaan tai potilaan kaikissa vuorovaikutustilanteissa Arvioinnin kohde 2: Asiakaspalvelu ja viestintä Näissä palvelutilanteissa tulee ottaa huomioon aistivammaisten tarpeet, joten esitämme lisäystä: palvelee asiakkaita tai potilaita yksilöllisesti ja vastuullisesti vastaanottotilanteissa ja puhelimessa 4.4 Kuntoutuksen koulutusohjelma tai osaamisala 4.4.1. Kuntoutus Mielestämme kuntoutujan toimintakyvyn arvioinnissa tulisi huomioida kuulon merkitys nykyistä laajemmin, joten esitämme seuraavia lisäyksiä ammattitaitovaatimuksiin: osaa ohjata ja tukea kuntoutujaa erilaisten toimintojen, liikunnan, kuulon sekä näön apuvälineiden ja kodintekniikan ja turvajärjestelmien hankinnassa ja käytössä ottaen huomioon ryhmätilanteet, kuuloympäristön ja esteettömyyden hyödyntää kuntoutustyötä ohjaavaa lainsäädäntöä ja julkisia, yksityisiä sekä järjestöjen kuntoutuspalveluita kuntoutustyössä
Sivu 4/6Sivu 4/6 KOMMENTIT 4(6) Arvioinnin kohde 1: Kuntoutujaryhmien ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi Jotta kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan, esitämme arviointikriteereihin lisäystä: ottaa huomioon luovat menetelmät sekä esteettömyys ja tarvittavat apuvälineet Arvioinnin kohde 2: Kuntoutujan psyykkisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Tässä kohdassa kriteerien täyttyminen vaatii huonokuuloisen ja hänen erityistarpeidensa huomioon ottamisen Arvioinnin kohde 2: Kuntoutujan sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Tässä tulisi selvittää onko kuulolla merkitystä sosiaaliseen verkostoon sekä tukea osallistumista kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen toimintaan, päivätoimintaan ym. Arvioinnin kohde 2: Apuvälineiden hyödyntäminen kuntoutustyössä.tuntee julkisen, yksityisen ja järjestöjen palvelut ja osaa hyödyntää ko. alan asiantuntijoita huoltoja palveluverkostojen käytössä. Arvioinnin kohde 3: Kuntoutumisen tukemista ja edistämistä koskevan tiedon hallinta hyödyntää työssään tietoa aistien merkityksestä vuorovaikutukseen sekä kommunikaatioon ja niiden vaikutuksesta ihmisen elämänhallintaan. 4.7 Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma tai osaamisala 4.7.1 Sairaanhoito ja huolenpito Esitämme ammattitaitovaatimuksiin lisäystä:..osaa ohjata asiakkaita ja potilaita julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä Arvioinnin kohde 2: Sairaanhoito- ja huolenpitotyössä toimiminen erilaisissa toimintaympäristöissä Aistivammat tulisi ottaa huomioon, joten esitämme lisäystä: tunnistaa aistien vajavuuden ja ohjaa tarpeen mukaan palveluiden käyttöön. 4.9 Vammaistyön koulutusohjelma tai osaamisala 4.9.1 Vammaistyö Esitämme lisäyksiä ammattitaitovaatimuksiin: käyttää tarvittaessa, kuulemisen apuvälineitä, puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä
Sivu 5/6Sivu 5/6 KOMMENTIT 5(6) osaa ottaa huomioon erilaisissa toimintaympäristöissä esteettömyyden ja toimia mahdollisten esteiden (esim. kuulemisen, näkemisen tai liikuntaesteiden ) poistamiseksi Arvioinnin kohde 2: Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen..tukee ja ohjaa työryhmän jäsenenä asiakasta terveyden edistämisessä ja sekä terveyden ja hyvinvoinnin riskien ja haittojen (yksinäisyys, syrjäytyneisyys, kaltoinkohtelu, perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhka ja mielenterveys- ja päihdeongelmat, kuulo- ja näköongelmat) ehkäisemisessä ja niissä selviytymisessä. Toimii yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnin kohde 3: Vammaisuuden muotoja, syitä sekä vammaisen asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin uhkia koskevan tiedon hallinta..hyödyntää työssään tietoa vammaisen asiakkaan mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä riippuvuuksista, aistien toiminnasta, niiden syistä ja merkityksistä 4.10. Vanhustyön koulutusohjelma tai osaamisala 4.10.1 Vanhustyö Esitämme seuraavia lisäyksiä ammattitaitovaatimuksiin:..osaa motivoida ja ohjata vanhuksia hankkimaan ja käyttämään apuvälineitä..osaa ohjata toimintakyvyiltään erilaisia vanhusryhmiä ja ottaa huomioon ryhmätoiminnassa aistien vaatimat erityistarpeet esim. ryhmäkuuntelulaitteet..osaa ohjata vanhuksia ja heidän läheisiään terveyden edistämisessä (terveellisen elämän mahdollistaminen, haittojen ja sairauksien ehkäisy, hoito sekä kuntoutus), sosiaalisissa ja psyykkisissä ongelmissa, apuvälineiden sekä erilaisten palvelujen hakemisessa ja käytössä Arvioinnin kohde 2:Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten toimintakyvyn tukeminen Tässä näkisimme tärkeäksi mainita myös aistien apuvälineet. Arvioinnin kohde 2: Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten arjen mielekkyyden edistäminen ohjaa toiminnallisia eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten vanhusten ryhmiä, edistäen ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja osallistumista, ottaa huomioon myös huonokuuloiset ja edistää heidän osallistumismahdollisuuksiaan, kiinnittää huomiota kuunteluympäristöön ja vaikuttaa siinä oleviin mahdollisiin epäkohtiin Arvioinnin kohde 2:Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten terveyden edistäminen.
Sivu 6/6Sivu 6/6 KOMMENTIT 6(6)..auttaa ja ohjaa asiakasta henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja pukeutumisessa ja tunnistaa erityisongelmat (esim. aisteihin liittyvät ongelmat) Arvioinnin kohde 3: Vanhusten ja muistisairaiden ihmisten terveyden edistämistä koskevan tiedon hallinta Esitämme seuraavia lisäyksiä arviointikriteereihin: hyödyntää työssään tietoa liikunnan sekä fysio- ja toimintaterapian menetelmistä, aistien merkityksestä asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. hyödyntää työssään tietoa fyysisen ja psyko-sosiaalisen ja esteettömän ympäristön merkityksestä arjen mielekkyyteen, turvallisuuteen ja toimintakyvyn ylläpitoon hyödyntää työssään tietoa yleisimmistä vanhusten fyysisistä ja psyykkisistä sairauksista ja niiden hoidosta, aistien heikkenemisestä sekä kivunhoidon ja kuolemaa lähestyvän vanhuksen hoidon periaatteista. Arvioinnin kohde 3:Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten asemaa ja oikeuksia koskevan yhteiskunnallisen tiedon hallinta Tässä tulee mielestämme ottaa huomioon myös huonokuuloiset ikäihmiset ja heitä koskevat palvelut ja sosiaalietuudet Ammattihenkilöstön kouluttamisen pitäisi mielestämme tähdätä siihen, että ikääntyneiden parissa työskentelevät tietävät kuulosta ja sen merkityksestä, osaavat tunnistaa kuulovamman ja kommunikoida huonokuuloisen asiakkaan kanssa. He tuntevat kuulon apuvälineet ja osaavat neuvoa niiden käytössä sekä hankinnassa. He ottavat huonokuuloisuuden huomioon ryhmätilanteissa sekä kuntoutuksen että muiden toimintojen sisällöissä. Heidän pitäisi pystyä tekemään havaintoja kuunteluympäristöstä ja sen turvallisuudesta (esim. palovaroittimen kuuleminen) sekä toimimaan mahdollisten esteiden ja epäkohtien poistamiseksi. Lisäksi näemme tärkeänä, että he tuntevat kuulonhuollon ja kuulonkuntoutuksen palvelujärjestelmän ja osaavat hyödyntää julkisia yksityisiä sekä järjestöjen palveluja. Kuuloliitto ry Eeva Härkänen Järjestöjohtaja Lisätietoja: Suunnittelija Virpi Koivistoinen, sähköposti: virpi.koivistoinen@kuuloliitto.fi