Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni
Itämeren silakkasaaliin kehitys maittain Saalis, tuhatta tonnia 5 4 3 2 1 Saksa Puola Liettua Latvia Viro NL, Venäjä Tanska Ruotsi Suomi
Suomen ammattikalastuksen silakkasaaliit 198 211 Saalis, tuhatta tonnia 12 1 8 6 4 Suomenlahti Perämeri Selkämeri Saaristomeri Pääallas 2 198 1985 199 1995 2 25 21
Itämeren kilohailisaaliin kehitys Saalis, tuhatta tonnia 6 5 4 3 2 1 Saksa Puola Liettua Latvia Viro NL, Venäjä Tanska Ruotsi Suomi 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 212
Suomen ammattikalastuksen silakkasaaliiden jakautuminen tilastoruuduille vuonna 211 Tuhatta kg:
Kaikuluotaus- ja näytteenottomatka tanskalaisella DANA-aluksella lokakuussa 211
Kaikuluotausta puolalaisella Baltica-aluksella
Näytekalojen troolausta Selkämerellä ruotsalaisella Argos-aluksella
PITUUSJAKAUMIA TROOLINÄYTTEISSÄ 211 Selkämerellä Silakka Kilohaili
Silakan ikä määritetään sisäkorvan otoliitin (kuulokivi, kuuloluu, earstone) leikkeestä, jonka pinta on värjätty niin, että vuosirenkaat saadaan riittävän selvästi näkyviin. Tässä kokonainen otoliitti. Poikkileikkauslinja leikkeeseen
7-vuotiaan silakan otoliitin neutraalipunavärjätty poikkileikkaus
Vuosiluokkien voimakkuus Selkämerellä tehdyissä kaikuluotaustutkimuksissa Kun Ruotsi jäi pois, puolikas luotausmatkaa ei riittänyt luotettavaan arvioon 212 Ikä 9 8 7 2348 349 3757 4479 4413 2326 826 1266 3616 891 721 916 8-vuotiaat ja vanhemmat 6 1441 3344 1518 982 1615 1576 5 5254 1825 1283 1577 3593 1718 4 158 1649 2438 3536 3367 2524 3 1846 3386 5559 351 898 2871 2 4916 4846 59 6535 793 3544 1 5671 267 3573 399 477 1739
Saaliin kehitys merialueittain Silakka Selkämeri SD 3 Saalis, tuhatta tonnia Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 1 8 Keskiarvo = 43 Saalis, tuhatta tonnia 6 4 Keskiarvo = 235 6 4 2 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Silakka Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Saalis, tuhatta tonnia 4 Keskiarvo = 27 3 Silakka Riianlahti Saalis, tuhatta tonnia 6 Keskiarvo = 25,5 45 2 1 3 15 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 198 1985 199 1995 2 25 21
Vuosiluokan runsaus Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 3 Keskiarvo = 82 597 2 1 Silakka Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 3 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 4 Keskiarvo = 16955 Silakka Selkämeri SD 3 Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 18 Keskiarvo = 5434 16 14 12 1 8 6 4 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Silakka Riianlahti Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 8 Keskiarvo = 2 675 6 2 4 1 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 198 1985 199 1995 2 25 21
Kutevan kannanosan biomassan kehitys Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 2 1 Keskiarvo = 965 1 4 Silakka Selkämeri SD 3 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 Keskiarvo = 434 8 6 4 7 2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Silakka Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 8 Keskiarvo = 932 Silakka Riianlahti Kutukannan koko, tuhatta tonnia 15 Keskiarvo = 77 1 2 1 6 5 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 198 1985 199 1995 2 25 21
Kalastuskuolevuus (Kuinka suuren osan tärkeimmistä ikäryhmistä kalastus poistaa vuodessa) Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Kalastuskuolevuus, ikäryhmät 3-5.6 Keskiarvo =,28 Silakka Selkämeri SD 3 Kalastuskuolevuus, ikäryhmät 3-7.2 Keskiarvo =,1.4.1.2. 1975 198 1985 199 1995 2 25 21. 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Silakka Pääallas + Suomenlahti SD 25 32 Kalastuskuolevuus, ikäryhmät 3-6.6 Keskiarvo =,24 Silakka Riianlahti Kalastuskuolevuus, ikäryhmät 3-7.9 Keskiarvo =,44.4.6.2.3. 1975 198 1985 199 1995 2 25 21. 198 1985 199 1995 2 25 21
% vuoden 1979 vuosiluokan koosta Perämeren silakkakannan tila epävarma Saalis, tuhatta tonnia 12 Keskiarvo = 5,7 12 % Keskiarvo = 42 % vuoden 1979 vuosiluokan koosta 9 6 3 198 1985 199 1995 2 25 21 Saaliin kehitys 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 198 1985 199 1995 2 25 21 vuosiluokka 1-vuotiaina Vuosiluokan runsaus
Selkämeren silakka: kasvu yhden kasvukauden aikana ikäryhmittäin 1973 212 (paino).16.14 1 v I year.14.12 4 v IV year.12.1.1.8.8.6.4.2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21.6.4.2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21.14.12.1 2 v II year.14.12.1 5 v V year.8.8.6.6.4.4.2.2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 1975 198 1985 199 1995 2 25 21.16.14.12.1.8.6.4.2 3 v III year 1975 198 1985 199 1995 2 25 21.14.12.1.8.6.4.2 -.2 -.4 6 v VI year 1975 198 1985 199 1995 2 25 21
Keskipaino (kg).7 Selkämeren silakan keskipainon kehitys ikäryhmittäin.6.5.4.3.2.1 > 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v
Miksi Selkämeren silakkakanta on nyt niin runsas? ilmaston lämpeneminen lienee tärkein syy isot vuosiluokat kehittyneet useimmiten lämpiminä kesinä (esim. 1988, 1997, 21, 22, 26) 199- ja 2-luvuilla usein lämpimiä kesiä runsas sopivan eläinplanktonin tuotanto poikasille petojen vaikutus silakkakantaan vähäinen merkittävin peto nyt harmaahylje
Miksi silakka kasvoi nopeasti 198- luvulla? 198-luvulla runsaslukuinen turska harvensi silakoita => ehkä syy siihen, että silakoiden lukumäärä oli suhteellisen pieni vesi oli keskimääräistä suolaisempaa silakalle sopivaa ravintoa oli runsaasti => silakat kasvoivat nopeasti 5 6 ensimmäistä elinvuottaan ja tulivat isokokoisiksi
Miksi silakka on kasvanut hitaasti 199- ja 2-luvuilla? Selkämerellä kanta on ollut tiheä, minkä vuoksi ravintokilpailu on tiukkaa Suomenlahdella ja Saaristomerellä kilohaili kilpailee silakan kanssa ravinnosta vesi on ollut makeampaa kuin 198-luvulla, mikä osaltaan on vaikuttanut planktonlajistoon ja ravintoon => silakat hidaskasvuisia parin ensimmäisen kesän jälkeen
Viime vuosina Silakan kasvu hieman parantunut, samoin kunto Selkämeren syvissä vesikerroksissa suolapitoisuus kasvanut ehkä tämä on parantanut silakan ravintotilannetta? jättisilakat tulossa takaisin näytteissä ollut mukana erittäin nopeakasvuisia yksilöitä
Kiitokset!