HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 b 4 KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS ENERGIAPOLIITTISIA LINJAUKSIA KOSKEVASTA SELONTEOSTA Kslk 2008-230, Kvsto 17 30.1.2008 1 Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö Kaupunginvaltuusto on 30.1.2008 (asia 17) käsitellyt energiapoliittisia linjauksia koskevaa selontekoa ja päättänyt tällöin merkitä esityslistan liitteenä olevan selonteon tiedoksi ja hyväksyä Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset seuraavasti: Linjaus: Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi. 2 Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä liikenne- ja liikkumisjärjestelmien kehittäminen sujuvaksi ja joustavaksi. Helsinki kehittää ja tukee voimakkaasti joukkoliikennettä. Tämä takaa mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisen maankäytön. Energiapolitiikan strategisia valintoja pitkällä tähtäyksellä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tarkastellen on energiantuotannon omavaraisuus priorisoitava korkealle. Energiatehokkuus asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi uusien työpaikkaja asuinalueiden suunnittelussa. Rakennuskannan mahdollisimman tehokas käyttö sisältää olemassa olevan rakenteen ylläpidon ja korjauksen energiatehokkaalla tavalla sekä uudisrakentamisessa kehitys- ja rakentamistyön ohjaamisen ennakkoluulottomasti nykyistä paremmalle tasolle.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 2 b 3 Energian tuotanto ja hankinta Selvitetään keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Energia pyrkii ennakoivaan edunvalvontaan kansallisella ja EU-tasolla tavoitteena eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu sekä alueellinen tasapaino. Helsingin Energian rakenne ja energiahuolto Energian käyttö Helsingin alueen energiantuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Näin varmistetaan energian riittävä saatavuus ja häiriötön toimitus asiakkaille. Pääkaupunkiseudun energiaverkkoja tarkastellaan yhtenä laajana kokonaisuutena ja synnytetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Helsinki selvittää myös biopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä kuitenkin energiantuotannon hyvän hyötysuhteen säilyttäen tulevissa voimalaitosratkaisuissa. Tämä edellyttää riittävien biopolttoaineiden varastotilojen varaamista ja liikennevaihtoehtojen selvittämistä ja huomioimista Helsingin Energian polttoainelogistiikan kannalta oleellisiin kohteisiin. Helsinki selvittää mahdollisuudet käyttää Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksilla pellettejä tai haketta. Tätä varten selvitetään pellettien ja hakkeen hankinnan ja logistiikan eri vaihtoehdot, mukaan lukien oma tuotanto. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä Helsingin Energian osuuksia päästöttömässä energiatuotannossa. Helsingin kaupungin eri yksiköt kehittävät omaa energiankäyttöään
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 3 b tehokkaampaan ja säästävämpään suuntaan. Helsinkiläisille jaetaan energiansäästöinformaatiota, jonka tuottamiseen Helsingin Energia osaltaan myötävaikuttaa. Energiansäästödirektiivi ja sen toteutukseen tehtävät sopimukset tulevat määrittelemään käytännön toimenpiteet ja niiden vaikutusten seuraamisen. Energian tuotanto ja päästökauppa Ympäristövastuu Helsingin Energia varautuu päästöoikeuksien niukkenemiseen ja kallistumiseen lähivuosina ja panostaa riskien torjumiseen. Tehokkainta on tuottaa edelleen pääosa energiasta yhteistuotantona. Kaupungin kasvava kaukolämpökuorma tulee hyödyntää täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Etsitään keinoja, jotka edistävät rakentajien liittymistä kaukolämpöverkkoon aina, kun se on mahdollista. Helsingin oman energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista vähennetään lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kivihiilen käytön jatkaminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nykyisten tuotantolaitosten teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä edellyttää, että uuden tekniikan käyttöönotolla saavutetaan asetetut päästöjen vähentämistavoitteet. Helsingin kaupungin ohjauskeinojen uudistuksissa huomioidaan energiantuotannon investointisyklit. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan siihen, että kansallisesti jaettavien päästöoikeuksien määrä on sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitystä tukeva. Linjaus: Helsingin Energia tuntee ympäristövastuunsa toiminnan kaikilla osaalueilla. Uusiutuva energia ja sen suhteellinen merkitys, kehityskohteet Helsingin Energia päivittää vuosittain uusiutuvan energian kehitysohjel
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 4 b mansa. Päästövähenemien kannalta kustannustehokkaat hankkeet viedään toteutukseen. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa lisätään lisäämällä huomattavasti muun muassa tuulivoiman osuutta sähkön hankinnasta. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Selvitetään kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Vihreän energian tarjonta ja energian hinnoittelu Helsingin Energia lisää vihreän sähkön tarjontaa ja selvittää mahdollisuuksia vihreän kaukolämmön tarjoamiseksi kuluttajille. Kaupunki selvittää vihreän sähkön lisäämismahdollisuudet omaan käyttöönsä kuten kiinteistöjen ja raideliikenteen tarpeeseen. Sähköenergian tuntipohjaista mittausta ja hinnoittelua kehitetään. Kaavoitus ja maankäyttö Kaupunki turvaa Helsingin Energialle riittävät voimalaitosalueet tulevia tarpeita varten. Nykyiset voimalaitokset ovat satamineen energiahuollon infrastruktuurin kannalta keskeisissä paikoissa, joten niiden tulevaisuus tulee turvata. Uuden sukupolven voimalaitokset edellyttävät runsaasti tilaa, joten kaavoituksessa tulee ajoissa varautua tähän tarpeeseen. Helsingin Energia selvittää aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua biotai sekapolttolaitoshankkeisiin. Sama koskee tuulivoimaa. Keskitetty ja hajautettu tuotanto Linjaus: Helsingin kaupunki kehittää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja uusia hajautetun energiantuotannon ratkaisuja rinnakkain.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 5 b 4 Rakennusten energiakäyttö Kaupungin omistamien rakennusten energiankäytön tehostaminen Panostetaan erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen korjausten sisällön ja ylläpidon tehokkuuden kautta. Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista. Kytketään investointikohteisiin pitkiä takuuaikoja ja energiankulutustavoitteita osana elinkaarikustannuksia. Selvitetään edellytykset hankekohtaiseen erityisrahoitukseen tavoitteena, etteivät energian tehokkuusinvestoinnit vaikuta perittäviin pääomavuokriin. Huolehditaan siitä, että EU-tason direktiiveihin suoraan liittyvät energiansäästösopimukset kaupungin ja valtion välillä toteutuvat. Sähkön kulutukseen pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien hankintojen arviointi myös elinkaarikustannusten kautta. Koko kaupunkialueen rakennusten energiankäytön tehostaminen Lisätään tiedottamista hyviksi todetuista suunnittelu-, rakentamis- ja hankintaratkaisuista. Parannetaan yleisesti rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tiedonsaantimahdollisuuksia nykyisissä asiointipisteissä: rakennusvalvontavirasto, kiinteistöviraston asuntoasiainosasto, Helsingin Energia, HKR-Rakennuttaja ja ympäristökeskus.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 6 b Edistetään tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja lämpöpumppujen hyödyntämistä. Suunnataan investointitukia yhteistoiminnassa valtiovallan kanssa muun muassa sähkölämmityksestä luopuville kiinteistöille. Tehdään valtiolle aloite energiatehokkuuden ottamiseksi huomioon kiinteistöverotuksessa. 5 Liikenne 1 Tavoitteena eurooppalainen taso vuosittaisessa polttoai neen kulutuksessa liikenteessä henkeä kohti. 2 Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ke hittämisessä panostetaan liikenteen kokonaisenergianku lutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaitto jen vähentämiseen, tilankäytön tehostamiseen sekä liiken teen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. 3 Joukkoliikenteen seudullista palvelutasoa ja kilpailukykyä parannetaan erityisesti laajentamalla metro- ja raitioliiken neverkkoa sekä kaupunkiratoja tehostamalla liityntälinjas toa raideliikenteen asemille sekä parantamalla asemien lii tyntäpysäköintimahdollisuuksia. Erityishuomiota kiinnite tään lisäksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämisen avulla pyritään henkilöauto sidonnaisuuden vähentämiseen, ohjaamaan pääosa liiken teen kasvusta joukkoliikenteeseen sekä kasvattamaan jouk koliikenteen kulkumuoto-osuutta ja tätä kautta pitämään Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä toimivana ja liikenteen kokonaisenergian kulutus mah dollisimman pienenä. 4 Uusien alueiden suunnittelun yhteydessä kiinnitetään aiem paa enemmän huomiota alueen liikennejärjestelmä vaihtoehtojen energiankulutukseen. 5 Linja-autoliikenteen kalustoa ja kaupungin muuta ajoneuvo
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 7 b kalustoa sekä työkonekantaa uudistetaan vähemmän polttoainetta kuluttavaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Bussiliikenteen energiatehokkuuden parantamis- ja päästöjen vähentämistavoitteita pyritään edesauttamaan seuraavien toimenpiteiden avulla: Dieselbussit: HKL jatkaa tutkimusta eri dieselmoottoreiden aiheuttamista todellisista päästöistä helsinkiläisissä liikenneolosuhteissa. HKL kannustaa bussiliikennöitsijöitä ympäristön kannalta puhtaampiin moottorivalintoihin bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävän laatupisteytyksen avulla. Lisäksi HKL pyrkii osaltaan vaikuttamaan, että bussin moottorin energiankulutus lisätään EU-tasolla yhdeksi standardoidusti mitattavaksi aiheeksi myrkyllisten päästöjen rinnalle. Biodiesel polttoaineena: HKL toimii aktiivisena osapuolena kolmivuotisessa toisen sukupolven biodieselin NExBTLhankkeessa. Myrkyllisiä päästöjä vähentävää biodieseliä pyritään käyttämään erityisesti niiden katukuilujen bussiliikenteessä, joissa EU:n ilmanlaadulle asettamat raja-arvot ylittyvät. Mikäli kokeilu vahvistaa myrkyllisten päästöjen vähenevän oleellisesti ja polttoaineen kustannukset ovat edulliset suhteessa saavutettaviin hyötyihin ja polttoaineen raaka-aineen tuotanto voidaan ratkaista kestävällä tavalla, HKL ryhtyy toimenpiteisiin toisen sukupolven biodieselin osuuden kasvattamiseksi olennaisesti fossiilisen dieselpolttoaineen kustannuksella. Maakaasu ja biokaasu polttoaineena: HKL selvittää tutkimuksin maakaasubusseista todellisessa ajossa syntyvät päästöt dieselbusseihin verrattuna. Mikäli todelliset päästöt antavat perusteen, HKL hyvittää maakaasusta käyttövoimana bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävässä laatupisteytyksessä. HKL yhteistyössä YTV:n, Gasumin ja bussiliikennöitsijöiden kanssa edistää maa- ja biokaasun uuden tankkausinfrastruktuurin syntymistä siten, että maa- ja biokaasun tankkauspiste on tarvittaessa saatavissa ainakin liikennöitsijöiden keskeisimmille varikoille kohtuullisin kustannuksin. HKL neuvottelee Gasumin, Helsingin Veden ja YTV:n kanssa biokaasun hyödyntämiseksi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 8 b joukkoliikenteessä. Bioetanoli polttoaineena: HKL seuraa bioetanolin käytöstä saatavia kokemuksia Ruotsissa. Mikäli bioetanoli osoittautuu ympäristön kannalta elinkaarivaikutustensa osalta muita biopolttoaineita (esim. biodiesel) paremmaksi ja bioetanolia käyttäviä moottoreita tulee markkinoille useilta valmistajilta, harkitaan bioetanolin soveltuvuutta Helsingin joukkoliikenteeseen. Vety polttoaineena: HKL seuraa vetybussien teknologian kehitystä, vedyn valmistusteknologioiden kehitystä sekä Pekingin olympialaisten hytaanibussikokeilua. Hybridibussit: HKL yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa käynnistää pilotin muutamien hybridibussien liikennöinnistä vuoden 2008 aikana. Pilotista saatavien päästöjä, kustannuksia ja käytettävyyttä koskevien kokemusten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Johdinautot: HKL laatii esiselvityksen nykyaikaisen johdin autojärjestelmän toteuttavuudesta, hyödyistä ja kustannuksista Helsingissä. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. 6 Koko kaupungin alueelle luodaan yhtenäinen ja kattava pal veluiden, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien verkosto. Pyörätieverkkoa täydennetään edelleen sekä edistetään kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, esteettömyyt tä ja viihtyisyyttä. Helsingin kaupunkipyöräkonseptia kehi tetään osana ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa ennakkoon suunnitellut joukkoliikenteen ja kaupunkipyörän matkaketjut. Nykyisen kaupunkipyörä järjestelmän tilalle hankitaan nykyaikainen, luotettava ja asiakasystävällinen järjestelmä. 7 Autojen yhteiskäyttöä lisätään. Kaupungin ja yhteiskäyttö autoja tarjoavien yritysten yhteistyötä kehitetään tavoittee na vähentää tarvetta yksityisauton hankintaa Helsingissä. 8 Selvitetään mahdollisuudet suosia vähäpäästöisten auto jen käyttöä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 9 b 6 Kaupungin hankintapolitiikka 9 Selvitetään kaupungin oman henkilökunnan ja laajemmin kin työsuhdeautojen osuus, päästövaikutukset ja päästöjen vähentämismahdollisuudet kaupunkiliikenteessä. 10 Selvitetään pääkaupunkiseudulle soveltuvia liikenteen hal lintamuotoja yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Energiatehokkuus otetaan keskeiseksi kriteeriksi kaupungin hankinnoissa. Selvitetään mahdollisuutta painottaa energiaosaamista suunnittelija- ja konsulttivalinnoissa. Selvitetään julkisen sektorin hankintojen parhaat käytännöt ja niiden soveltuvuus Helsingissä. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat 13 toivomuspontta: 1) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan osana seudullista yhteistyötä. (Sanna Perkiö) 2) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energia selvittää mahdollisuutta osallistua EU:n hankkeeseen hiilidioksidittoman hiilivoimalakoelaitoksen rakentamiseksi hiilidioksidipäästöjen talteenoton kehittämiseksi joko Helsingin Energian omana hankkeena tai muiden alalla toimivien yritysten kanssa. (Jouko Malinen) 3) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinot vahvistaa paikallista energiansäästöön ja ekotehokkuuteen kannustavaa neuvontaa. (Mari Puoskari) 4) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osana liikenteen hallintokeinojen selvittämistä selvitetään myös erilaisia ruuhkamaksumalleja. (Mari Puoskari)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 10 b 5) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn säännöllisesti energiapoliittisen strategian toimeenpanon seurantaraportin. (Terhi Peltokorpi) 6) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tekee valtioneuvostolle esityksen, missä Aravalainoitettujen vuokra-asuntojen peruskorjauksissa edellytetään matalaenergiarakentamista ja että valtio tukee tätä joko investointiavustuksilla tai valtion korkotuella. (Maija Anttila) 7) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin henkilöstön koulutusta ja opastusta energian säästössä työpaikoilla ja työtehtävissä tehostetaan. (Jyrki Lohi) 8) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valtuustolle laaditaan tiedoksi selvitys menetelmistä, miten voidaan energian tuotannossa poistaa ja varastoida hiilidioksidia sekä siitä, millaisia kustannuksia nämä menetelmät aiheuttavat. (Jyrki Lohi) 9) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään käytäntöjä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata lämmönkulutuksensa asuntokohtaisesti. (Elina Moisio) 10) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään käytäntöjä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata vedenkulutuksensa asuntokohtaisesti. (Elina Moisio) 11) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin kaupunki ottaa käyttöön esimerkiksi tontinluovutusehtoihin liitettäviä vaatimuksia tulevaisuuden rakentamiselle, on niiden vaikutukset asumiskustannuksiin arvioitava. (Tatu Rauhamäki) 12) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kannustaa sisäisiä vuokralaisiaan energiatehokkuusinvestointeihin. (Matti Enroth) 13) Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy edistämään nyt sähköllä lämmitettävien pientalojen siirtymistä kaukolämmöllä lämmitettäväksi. (Matti Enroth)
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 11 b Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksessään 4.2.2008 144 päättänyt 1 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Helsingin Energian, rakennusviraston, Palmian, liikennelaitoksen, hankintakeskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa laatimaan hyväksyttyjen linjausten pohjalta tarkennetun toimenpidesuunnitelman energiapoliittisten linjausten toteutusta ja seurantaa varten, - - - - - Toivomusponnet 1 2, 4 5, 8 10 ja 13 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Toivomusponnet 3 ja 7 rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Toivomusponnet 6, 11 ja 12 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko on jaettu esityslistan liitteenä. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset tiedoksi sekä toimittaa ne edelleen kaikille osastoille tiedoksi ja huomioon otettavaksi kaupunginhallituksen antaman kehotuksen osalta laatia yhteistyössä mainittujen virastojen ja laitosten kanssa hyväksyttyjen linjausten pohjalta tarkennettu toimenpidesuunnitelma energiapoliittisten linjausten toteutusta ja seurantaa varten. Pöytäkirjanote sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset kaikille osastoille Lisätiedot: Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 310 37381 LIITE Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko