UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET



Samankaltaiset tiedostot
TÄYTTÖOHJEET - UHANALAISTEN LAJIEN MAASTOLOMAKKEILLE

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Yritysten näkymät Pohjanmaalla Bengt Jansson

Raskas ajoneuvo jumissa

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku Pekka Rantala

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012

tf /f.lvm{ 13df /{} Zol b

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko Faktat pöytään, Kitee

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Lausuntopyyntökysely. Khall liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017

Kevään 2015 yhteishaku

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle ( alkaen)

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA

Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

Yliopistokoulutus 2009

PALVELUKUVAUS JA KÄYTTÖEHDOT 1 (5) POSTINUMEROPALVELUT

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

Isännöintipalkkiot 2013

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

Sairaalahoidossa olevat influenssa A(H1N1)v-tapaukset Suomessa

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

Isännöinnin laatu 2015

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp).

Transkriptio:

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä voidaan kerätä tietoja myös alueellisesti uhanalaisista lajeista. Lomakkeella kerätään vain pesimätietoja ja pesimiseen viittaavia tietoja, mutta ei esimerkiksi tietoja ruokailualueista tai muutonaikaisista levähdysalueista eikä satunnaisluonteisia havaintoja. Tiedot kootaan pesimäpaikoittain, joten yhdellä lomakkeella esitetään vain yhden pesimäpaikan tietoja. Lajista ja tilanteesta riippuen pesimäpaikka voi tarkoittaa yhtä tai useampaa pesää/pesäpaikkaa. Jos pesät/pesäpaikat sijaitsevat suppealla (esim. muutaman hehtaarin laajuisella) alueella, ne muodostavat yhden pesimäpaikan, muutoin ne kukin muodostavat oman pesimäpaikkansa. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: Räyskä ja selkälokkiyhdyskunta muodostavat yhden pesimäpaikan. Samalla merenrantaniityn kaistaleella sijaitsevat etelänsuosirrien pesät/reviirit muodostavat (ainakin useimmiten) yhden pesimäpaikan. Samalla peltoalueella "narisevat" ruisrääkät voivat peltoalueen laajuudesta ja lintujen välisistä etäisyyksistä riippuen kuulua samaan tai eri pesimäpaikkoihin. Valkoselkä-, pikku- tai harmaapäätikan samassa pienehkössä metsikössä sijaitsevat eri vuosien pesäpaikat kuuluvat samaan pesimäpaikkaan. Jos pesäpaikat sen sijaan sijaitsevat useiden satojen metrien etäisyydellä toisistaan - eri metsiköissä tai samalla laajemmalla metsäalueella - kukin niistä muodostaa oman pesimäpaikkansa. PERUSTIEDOT Ensikäynti: Tarkoittaa ensimmäistä käyntikertaa kyseisellä pesimäpaikalla. Ensikäynnillä täytetään mahdollisimman hyvin koko lomake. Pakollisia tietoja ovat laji, havainnoitsijatiedot, pesimäpaikan nimi, kunta, yhtenäiskoordinaatit ja havaintotiedot. Seurantakäynti: Pakolliset tiedot ovat samat kuin ensikäynnillä. Myös mahdolliset muutokset ja täydennykset esiintymän kuvaustietoihin tulee ilmoittaa. Uhanalaisuus: Lajin IUCN-luokka tai alueellinen uhanalaisuus (lyhenteet ohjeen lopussa). Laji: Lajin suomenkielinen tai tieteellinen nimi. Havainnoitsijatiedot: Jos lomakkeelle on koottu useiden havainnoitsijoiden tietoja, merkitään tähän kohtaan tietojen kokoajan tiedot (lomakkeelta yliviivataan sana "havainnoitsija" ja kirjoitetaan sen päälle "tietojen kokoaja"). Havainnoitsijoiden nimet ilmoitetaan tuolloin havaintotiedoissa. Yhteystiedot: Katuosoite, sähköpostiosoite ja/tai puhelinnumero. Pesimäpaikan nimi: Pesimäpaikat nimetään yleensä lähimmän peruskartalta löytyvän paikannimen tai - nimien perusteella. Nimen maksimipituus on 40 merkkiä. Useampiosaisten nimien avulla voidaan erotella lähellä toisiaan sijaitsevia pesimäpaikkoja, esim. seuraavasti: - Vanhankaupunginlahti, Lammassaari, - Vanhankaupunginlahti, Ryönälahti, ja - Vanhankaupunginlahti, Fastholma

Jos pesimäpaikalle on jo aiemmin (esim. edellisenä vuotena) annettu nimi, käytetään kyseistä nimeä. Kunta: Kunnan suomenkielinen nimi. Ks. tarvittaessa kansalaisen karttapaikka. http://kansalaisen.karttapaikka.fi Karttalehti: Peruskarttalehden numero (esim. 3142 05). ELY/Uhanalaisuusvyöhyke: Alueellisen ELY-keskuksen lyhenne / alueellisen uhanalaistarkastelun aluejako (lyhenteet ohjeen lopussa). Eliömaakunta: Eliömaakunnan kirjainlyhenne (lyhenteet ohjeen lopussa). Yhtenäiskoordinaatit: Pesimäpaikan keskipisteen koordinaatit, mielellään 100:m tarkkuudella (esim. 68423:3203). Rasti ruutuun, jos kyseessä on GPS-koordinaatit. Vuoden 1980 jälkeen painetuissa karttalehdissä on ylä- ja alareunassa olevien E-koordinaattien edessä lehtijakokaistaa osoittava numero 3, joka on merkitty lomakkeeseen valmiiksi. Maanomistaja (t): Merkitään jos tiedetään, esim. Valtio/MH, yksityinen, seurakunta. Suojelualue: Jos pesimäpaikka sijaitsee suunnitellulla tai jo perustetulla suojelualueella, merkitään tähän ko. suojelualueen nimi. Suunnitelluilla suojelualueilla tarkoitetaan etenkin valtakunnallisten suojeluohjelmien (lintuvedet, lehdot, suot jne.) vielä perustamattomia kohteita. Lakisääteisten suojelualueiden ohella tähän merkitään pesimäpaikan kuuluminen viranomaisen omalla päätöksellä perustamaan suojelu/rauhoitusalueeseen (esim. metsähallituksen aarnialueet ja luonnonhoitometsät). Laji ei löytynyt: Valitaan syy, miksi lajia ei löydetty ko. paikalta (rasti ruutuun). Syy selitettään lyhyesti. Alkuperäinen/Kopio/Tall.: Merkitään (rasti ruutuun) taho, jolla on tai jolle lähetetään alkuperäinen maastolomake sekä taho (t), joilla on tai joille lähetetään kopio maastolomakkeesta. Tall.: Tallennuspäivämäärä ja tallentajan nimen etukirjaimet. PESIMÄPAIKAN KUVAUS Ympäristötyyppi: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=370275&lan=fi&clan=fi#a2 Yleiskuvaus: Mahdollisimman monipuolinen kuvaus pesimäpaikasta. Lajille soveliaan alueen pinta-ala: Mahdollisimman tarkka pinta-ala-arvio lajille soveliaan pesimäympäristön laajuudesta. Pesäpaikat: Samaan pesimäpaikkaan kuuluvat eri pesät/pesimäpaikat voidaan erotella (erottelu juoksevasti kirjaimin: A, B, C jne.) ja kuvata tässä. Esimerkiksi: A: Pesä metsikön luoteiskulmassa harvassa koivikossa lahossa koivussa 5 m:n korkeudella. B: Pesä 3 m:n korkeudella haavassa metsikön eteläpäässä, vajaa sata metriä pesästä A. Pesän etäisyys järven rannasta vain 10 m. C: Pesä metsikön keskiosissa, järeän kuusikon keskellä olevassa haapapökkelössä. Jos yksittäisten pesien/pesäpaikkojen koordinaatit on määritelty, esitetään myös ne tässä.

Lomakkeen muissa osissa ko. pesiin/pesäpaikkoihin viitataan samoilla kirjaintunnuksilla. Pesimäpaikalla tapahtuneet muutokset: Kuvaillaan, mitä muutoksia havaintopaikalla on tapahtunut edellisiin käynteihin verrattuna ja mitä merkitystä niillä on ko. lajille. Uhkatekijät: Havaitsijan kuvaus pesimäpaikkaa (ja/tai lajia) uhkaavista tekijöistä. Suojelu-, ennallistamis- ja hoitosuositukset: Havainnoitsijan ehdotukset tarvittavista suojeluennallistamis- ja hoitotoimenpiteistä. Pesäpaikoittain (A, B, jne. ) eriteltyinä, jos tarpeen. Toteutetut suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimet: Havainnoitsijan tiedossa olevat toteutuneet suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimenpiteet kuvataan lyhyesti. HAVAINTOTIEDOT Havainnot: Päivämäärän lisäksi merkitään havainto mahdollisimman tarkassa muodossa. Jos pesimäpaikkaan kuuluu useita pesiä/pesäpaikkoja, niitä koskevat tiedot erotellaan kohdassa "pesäpaikat" annetuin kirjaintunnuksin. Esim. seuraavasti: 18.5.1991 A: varoitteleva pariskunta B: pesä rakenteilla 20.6.1991 A: pesässä viisi vastakuoriutunutta poikasta B: pesä tuhoutunut, lintuja ei näkynyt paikalla 25.5.1992 C: pari sopivassa pesimäympäristössä 20.6.1992 C: viisi lähes lentokykyistä poikasta. Esimerkissä laji pesi siis vuonna 1992 eri pesässä kuin vuoden 1991 pesät. Jos lomakkeella esitetään usean havainnoitsijan tietoja, havainnoitsijoiden nimet esitetään havaintotiedoissa. Lisätiedot: Esim. havainnot säästä. Pesimäpaikan sijainti (takasivulla): Pesimäpaikan sijainnin tarkka sanallinen kuvaus. Pesimäpaikan (ja pesäpaikkojen) sijainti esitetään peruskarttalehden kopion tai vaikkapa piirroksen avulla.

IUCN-luokat RE EW CR EN VU NT LC DD NE NA RT Hävinnyt Luonnosta hävinnyt Äärimmäisen uhanalainen Erittäin uhanalainen Vaarantunut Silmälläpidettävä Elinvoimainen Puutteellisesti tunnettu Arvioimatta jätetty Arviointiin soveltumaton Alueellisesti uhanalainen (laji kuuluu valtakunnallisesti luokkaan NT tai LC) Alueelliset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY-keskukset VAR UUD KAS HAM PIR ESA POS KES EPO POK POP KAI LAP Varsinais-Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus Pirkanmaan ympäristökeskus Etelä-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kainuun ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus Metsäkasvillisuusvyöhykkeet (uhanalaisuusvyöhykkeet) 1a 1b 2a 2b 3a 3b 3c 4a 4b 4c 4d Hemiboreaalinen, Ahvenanmaa Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi Keskiboreaalinen, Pohjanmaa Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala - Kainuu Keskiboreaalinen, Lapin kolmio Pohjoisboreaalinen, Koillismaa Pohjoisboreaalinen, Perä-Pohjola Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi Pohjoisboreaalinen, Tunturi-Lappi

Eliömaakunnat A V U EK St EH ES LK EP PH PS PK KP Kn OP PeP Ks KiL SoL EnL InL Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Etelä-Häme Etelä-Savo Laatokan Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Oulun Pohjanmaa Perä-Pohjanmaa Koillismaa Kittilän Lappi Sompion Lappi Enontekiön Lappi Inarin Lappi 3.3.2011