KIRJALLINEN KYSYMYS 591/2010 vp Suomen Tshadin rauhanturvaajien palkanmaksun järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen kriisinhallintajoukko Tshadissa rotatoitiin maaliskuussa 2010. Avainhenkilöstö aloitti 2. päivänä maaliskuuta ja pääjoukko 10. päivänä maaliskuuta. Ennen avainhenkilöstön lentoa Afrikkaan ja pääjoukon rotaatiovapaata joukot kirjoittivat työsopimukset, joiden kesto oli elokuun puoliväliin saakka. Sopimuksen mukaan tarkoitus oli työskennellä Tshadissa heinäkuun 14. päivään saakka, jonka jälkeen oli luvassa neljän viikon mittainen palkallinen palautumisjakso. 9. päivänä huhtikuuta 2010 tehdyn päätöksen mukaan Suomi päätti vetäytyä Tshadista. Porin prikaatin komentaja Eero Pyötsiä vieraili alueella 9. päivänä huhtikuuta ja ilmoitti, että palvelus päättyy 7.6.2010. Joukkojen saavuttua pääkaupunkiin N'Djamenaan 20. päivänä toukokuuta, ne saivat kuulla, että palvelus päättyisi jo viikon kuluttua. Aihe nousi iltapäivälehtien otsikoihin joukkojen saavuttua Suomeen. Rauhanturvaajat olivat niin henkisesti kuin taloudellisestikin varautuneet elokuun puoliväliin saakka kestävään työsuhteeseen. Puolustusministeri Häkämies ilmoitti, että Tshadin rauhanturvaajien palkanmaksun mahdollinen jatkaminen elokuun puoliväliin saakka menee tarkasteltavaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka palkanmaksu Suomen Tshadin kriisinhallintajoukkojen osalta aiotaan hoitaa, kuinka luottamus kriisinhallintatehtäviin palautetaan ja kuinka vastaavat ongelmatilanteet tulevaisuudessa aiotaan ehkäistä? Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2010 Inkeri Kerola /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 591/2010 vp: Kuinka palkanmaksu Suomen Tshadin kriisinhallintajoukkojen osalta aiotaan hoitaa, kuinka luottamus kriisinhallintatehtäviin palautetaan ja kuinka vastaavat ongelmatilanteet tulevaisuudessa aiotaan ehkäistä? sekä kansanedustaja Unto Valppaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 606/2010 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy Tshadin kriisinhallintaoperaatioon osallistuneiden palkan maksamiseksi alkuperäisen suunnitelman mukaisesti elokuun puoliväliin saakka? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kriisinhallintahenkilöstön palvelussuhteen päättymisestä säädetään kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 10 :n mukaisesti. "Muun kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan kuin kriisinhallintajoukon komentajan palvelussuhde päättyy, kun 9 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu määräaika päättyy taikka kun osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan lopetetaan." Päätös lopettaa osallistuminen Tshadin MI- NURCAT- kriisinhallintaoperaatioon tehtiin Tasavallan Presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa 9.4.2010 YK:lta saadun mandaatin lakattua. Saatuaan tästä puolustusministeriön ohjauskirjeen pääesikunta teki suunnitelmat ja antoi velvoitteet kyseisen kriisinhallintajoukon kotiuttamisesta ja operaation purkamisesta. Alunperin suunniteltu kotiuttamislento oli suunniteltu toteutettavaksi 7.6.2010. Olosuhteet Tshadissa kehittyivät puolustusvoimista riippumattomista syistä kuitenkin sellaisiksi, että MI- NURCAT- operaatio ei pystynyt järjestämään henkilöstölle majoitusta viikon 21 jälkeen, eikä vaaditun tasoista lääkintähuoltoa 15.5.2010 jälkeen. Näistä syistä kotiuttamislentoa aikaistettiin niin, että se oli jo 27.5.2010. Päätös kotiuttamislennon aikaistamisesta tehtiin siis henkilöstön turvallisuuden ja kotiinpaluun varmistamiseksi. Puolustusvoimista saadun tiedon mukaan maaliskuussa 2010 palveluksensa aloittaneen henkilöstön koulutuksen yhteydessä on korostettu operaation jatkumisen epävarmuutta ja sitä, että palvelussuhteen ei voida siksi taata jatkuvan suunniteltuun loppupäivämäärään asti. Koulutuksen aikana on käyty läpi myös palvelussuhteen ehtoja ja niihin oleellisesti kuuluvana, operaation lopettamisesta palvelussuhteelle aiheutuvat muutokset. Palvelussitoumuslomakkeessa, joka määrittää lain 9 1 ja 2 momentin mukaisen määräajan, mainitaan muiden ehtojen ohella myös erikseen palvelussuhteen päättyvän, mikäli operaatioon osallistuminen lopetetaan. Kriisinhallintaan osallistuvan henkilöstön palkanmaksu määräytyy edellä mainitun kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. Mikäli palvelussuhteen kesto lyhenee operaatioon osallistumisessa tapahtuvien muutosten myötä, niin palkanmaksu on tämän lyhentyneen palvelussuh- 2
Ministerin vastaus KK 591/2010 vp Inkeri Kerola /kesk teen mukainen. MINURCAT- operaatioon osallistuvien palkanmaksu on suoritettu lain mukaisesti eikä laki anna tältä osin viranomaiselle mahdollisuuksia jatkaa palkanmaksua palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Vastaavanlainen tilanne koettiin muun muassa Makedoniassa UN- PREDEP -operaation yhteydessä 90-uvun loppupuolella, kun mandaatti loppui yllättäen Kiinan käyttäessä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Laki voi vaikuttaa kohtuuttomalta yksittäisen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvan kannalta. Lainsäätäjä on kuitenkin huomioinut osiltaan sen, että kriisinhallintaoperaatioiden palvelussuhteiden pituuksia ei aina voi määritellä tarkasti. Lain 25 2 momentin mukaisesti koulutuksen, harjoitusten tai palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilöllä on oikeus palata työhön siten kuin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 :ssä säädetään. "Palveluksen päättyessä tai keskeydyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä." Maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 5 :n mukaan työhön paluusta on tehtävä ilmoitus työnantajalle viimeistään 14 päivää ennen aiottua työhön palaamista. MINURCAT- operaatioon osallistuvilla oli siis palautumisjakson aikana riittävästi aikaa sopia töihin paluustaan työnantajansa kanssa, koska kyseinen palautumisjakso oli pituudeltaan noin neljä viikkoa. Edellä annetun selvityksen mukaisesti voidaan todeta Tshadin kriisinhallintajoukkojen palkanmaksun toteutuneen säädösten mukaisesti. Puolustusministeriö on 23.6.2010 tekemällään päätöksellä edelleen parantanut niiden operaatioihin osallistuvien turvaa, joilla ei ole oikeutta erilliseen palautumisjaksoon. Päätöksen mukaisesti, mikäli erillistä palautumisjaksoa ei ole, voidaan pääesikunnan määräämällä tavalla maksaa yhden (1) viikon palkkausta vastaava erityinen kotiuttamisraha, mikäli palvelussuhde olennaisesti lyhenee sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 9 1 ja 2 momentin määräajasta. Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2010 Puolustusministeri Jyri Häkämies 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 591/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent: Hur tänker man ordna löneutbetalningarna till Finlands krishanteringsstyrkor i Tchad, hur ska man återskapa förtroendet för krishanteringsuppdrag och hur ska liknande problem kunna undvikas i framtiden? och SS 606/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Unto Valpas /vänst Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att lön till dem som deltagit i rishanteringsoperationen i Tchad ska betalas ända till mitten av augusti i enlighet med den ursprungliga planen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om hur anställningsförhållandet för krishanteringspersonal upphör finns i 10 i lagen om militär krishantering (211/2006). "Anställningsförhållandet för någon annan som hör till krishanteringspersonalen än kommendören för en krishanteringsstyrka upphör när de tider som avses i 9 1 eller 2 mom. löper ut eller när deltagandet i den militära krishanteringen upphör." Beslutet att inte längre delta i krishanteringsoperationen MINURCAT i Tchad fattades på ett gemensamt möte för Republikens president och statsrådets utrikes- och säkerhetspolitiska ministerutskott den 9 april 2010 efter det att mandatet från FN hade upphört. Efter att ha fått ett cirkulär om detta från försvarsministeriet lade huvudstaben därefter upp planer och gav bemyndiganden för att ta hem krishanteringsstyrkan och upplösa operationen. Ursprungligen var det tänkt att styrkan skulle flygas hem den 7 juni 2010. Men av orsaker som inte berodde på försvarsmakten förändrades förhållanden i Tchad så mycket att MI- NURCAT inte kunde ordna inkvartering för personalen efter vecka 21 eller nödvändig sjukvård efter den 15 maj 2010. Följaktligen tidigarelades flyget till den 27 maj 2010. Beslutet att tidigarelägga flyget fattades alltså för att garantera personalens säkerhet och hemresa. Enligt uppgifter från försvarsmakten underströks det vid utbildningen av den personal som inledde sin tjänstgöring i mars 2010 att det var osäkert om operationen skulle fortsätta och att det därför inte kunde garanteras att anställningen fortsätter fram till det planerade slutdatumet. I utbildningen ingick det också en genomgång av anställningsvillkoren och de viktiga förändringar som en inställd operation innebär för anställningsvillkoren. Blanketten för tjänstgöringsåtagandet anger den tid som avses i 9 1 och 2 mom. i lagen om militär krishantering. Bland de övriga anställningsvillkoren nämns det där också att anställningsförhållandet upphör om Finland inte längre deltar i operationen. Löneutbetalningarna till personalen regleras enligt lagen om militär krishantering. Om anställningen förkortas på grund av ändrat deltagande i operationen, betalas lönen ut enligt den förkortade anställningstiden. De som deltog i MINURCAT har fått lön enligt lagen och lagen tillåter inte att myndigheterna fortsätter att betala ut lön efter att anställningsförhållandet har 4
Ministerns svar KK 591/2010 vp Inkeri Kerola /kesk upphört. Situationen var densamma bland annat vid UNPREDEP-operationen i Makedonien i slutet av 1990-talet. Då upphörde mandatet överraskande när Kina utnyttjade sin vetorätt i FN:s säkerhetsråd. För den som deltar i en krishanteringsoperation kan lagen förefalla oskälig, men lagstiftningen tar hänsyn till att det inte alltid går att exakt ange hur länge en operation kommer att pågå. Enligt 25 2 mom. har personen rätt att återgå till arbetet i enlighet med 4 i lagen om fortbestånd av arbetsavtals- och tjänsteförhållandet för den som fullgör skyldighet att försvara landet (305/2009) efter att utbildningen, övningen eller tjänstgöringen har avslutats eller avbrutits. "När tjänstgöringen avslutas eller avbryts har arbetstagaren rätt att i första hand återgå till sitt tidigare arbete. Om detta inte är möjligt, ska arbetstagaren erbjudas ett arbete som motsvarar det tidigare arbetet och som överensstämmer med arbetsavtalet eller anställningsförhållandet, och om inte heller detta är möjligt, något annat arbete som överensstämmer med avtalet." I 5 i lagen om fortbestånd av arbetsavtalsoch tjänsteförhållandet för den som fullgör skyldighet att försvara landet föreskrivs det att arbetstagaren ska underrätta arbetsgivaren senast 14 dagar före den planerade återgången till arbetet. De som deltog i MINURCAT hade alltså tillräckligt med tid på sig under den fyra veckor långa återhämtningsperioden att komma överens om en återgång till arbetet med sina arbetsgivare. Följaktligen kan man konstatera att lönerna till krishanteringsstyrkorna i Tchad betalades ut enligt de gällande författningarna. Genom ett beslut av den 23 juni 2010 har försvarsministeriet ytterligare förbättrat skyddet för de deltagare i krishanteringsoperationer som inte har rätt att få en särskild återhämtningsperiod. Beslutet innebär att det till dem som inte har en särskild återhämtningsperiod, på det sätt som huvudstaben bestämmer, får betalas ut en särskild hemförlovningspenning motsvarande lönen för en (1) vecka, om anställningsförhållandet är väsentligt kortare än den tid som anges i 9 1 och 2 mom. i lagen om militär krishantering. Helsingfors den 20 juli 2010 Försvarsminister Jyri Häkämies 5