1 Rami press Puh. 050-5121 587 raimo.piirainen@eduskunta.fi www.raimopiirainen.net Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Maaliskuu 2010 OKL:n alasajo Hallituksen taidonnäyte Alueellistaminen Tarkastusvaliokunnalta huutia hallituksen harjoittamalle aluepolitiikalle Postipalvelut Postipalvelujen säilyminen harvaan asutuilla alueilla on turvattava Pronssia tuli! Parlamenttihiihdot Morassa
2 Terveiset eduskunnasta Ylimielistä vallankäyttöä Opettajankoulutus loppuu Kajaanista, eikä opetusministeri halua ottaa kantaa koko asiaan. Liikemiehet yrittävät ostaa ministerinpaikkoja rahalla, eikä sekään tunnu kuuluvan hallituspuolueille. Kukaan ei uskalla ottaa vastuuta enää mistään, vaan pallo heitetään mahdollisimman kauas pois itseltä. Puheet hallituksen toimintakyvyn halvaantumisesta eivät ole tuulesta temmattuja. Tällainen vastuunpakoilu ja kommentointi osoittavat hallituksen ylimielisen asenteen vallankäytön moraalia ja kansalaisten oikeustajua kohtaan. Luopumisilmoituksensa jälkeen pääministeri Vanhasen hallituksen toiminta on muuttunut kuin potun oleiluksi haaleassa maidossa. Räväkintä taitaa olla lakko-oikeuden rajoittamiseen liittyvä kommentointi. Oppositiopuolueiden ja eritoten SDP:n ajankohtaisia kysymyksiä ja kannanottoja kommentoidaan räkyttämiseksi ja valittamiseksi, koska vastauksia ei osata, tai haluta antaa. Tällaisen ylimielisen vallankäytön kärsijöinä ovat heikompiosaiset ihmiset ja jo ennestään rakennemuutosten keskellä painivat talousalueet. Lähiviikkoina keskustelu fokusoituu Keskustan puheenjohtajapeliin, eikä vaalirahasotkuillekaan näytä olevan loppua luvassa. Odotettavissa on, että valtiovarainministeri tapojensa mukaisesti kehottaa lopettamaan keskustelun ja keskittymään tärkeämpiin asioihin. Näin tämä hallitus on viime kuukaudet saikkaroinut eteenpäin sutkien liikemiesten myhäillessä onnistunutta arvovalinta vaikuttamistaan. Opettajankoulutuksen jatkuminen Kajaanissa olisi voitu pelastaa, mutta siihen ei löytynyt hallituksessa tahtoa. Tympeintä on välinpitämättömyys, jolla mm. opetusministeri asiaan suhtautui. Puheenjohtaja Kataisen toistuvana tapana on jättää sotkujen selvittäminen asianosaisten huoleksi ja tämä näkyy vastuunsiirtona päätöksenteossa. Vastuuta ei uskalleta ottaa epäonnistumisen ja yksinjäämisen pelossa. Puolueen sisäisiin asioihin vetoaminen ei ole relevanttia, kun kyse on koko Suomea kokevista päätöksistä ja ihmisiä kiinnostavista asioista. Tahtoo vain olla, että ikävät ja vaikeat asiat halutaan päähallituspuolueissa määritellä joko yksityisyyden piiriin kuuluviksi, tai muuten vaan puolueen sisäisiksi asioiksi. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Kajaani Etusivu > Artikkeli Kainuu on yliopistolain ensimmäinen uhri julkaistu tänään klo 11:07, päivitetty tänään klo 11:10 3 Kansanedustajat Merja Kyllönen ja Raimo Piirainen Kuva: YLE Kainuu Yliopistolain uudistus on saamassa ensimmäisen uhrinsa, ennakoivat kansanedustajat Raimo Piirainen ja Merja Kyllönen. Yliopistolaki sanoo Ote Yliopistolain 3 :stä Yliopistoilla on itsehallinto, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Itsehallintoon kuuluu päätöksentekooikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558 Oulun yliopiston hallitus on lakkauttamassa Kajaanin opettajakoulutuksen, ja opetusministeri Henna Virkkunen vierittää vastuun Oulun yliopiston hallituksen päälle, vaikka Virkkusella olisi itsellään mahdollisuus turvata rahoitus tälle ja ensivuodelle. Piirainen ja Kyllönen vaativat valtiolta 1,5 miljoonaa euroa Kajaanin OKY:n turvaamiseksi joko nyt tai lisätalousarviossa. Oulun yliopiston hallitus päättää keskiviikkona Kajaanin opettajainkoulutusyksikön tulevaisuudesta. YLE Kainuu Lisää aiheesta: Kainuun opettajankoulutuksen kohtalonhetket ovat käsillä
4 Eduskunnasta Alueellistamislaki on uudistettava Kainuun Sanomat 02.04.2010 Alueellistamisella on tarkoitettu valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen siirtämistä pääkaupunkiseudulta maan muihin osiin. Tavoitteena on ollut aluepolitiikan parantaminen ja tehostaminen. Työllisyyden edistäminen ja tukeminen maan eri osissa oli alueellistamisen keskeinen tavoite. Porvarihallitus on toiminut kuitenkin vastoin näitä kaikkia tavoitteita ja työllisyyden tukeminen on kääntynyt valtionhallinnon työpaikkojen "teurastukseksi". Kokonaisuutena arvioiden valtionhallinnon tuottavuusohjelma on pahasti ristiriidassa alueellistamisen tavoitteiden kanssa. Vanhasen hallituksen saneeraustoimet ovat kohdistuneet nimenomaan niille alueille, joihin kaivattaisiin työllisyyttä tukevaa toimintaa. Tämän totesi myös eduskunnan tarkastusvaliokunta, kun se ripitti hallitusta siitä, että lain keskeistä tarkoitusta tehostaa aluepolitiikkaa ja edistää maan tasapainoista alueellista kehittämistä ei ole toteutettu tarkoitetulla tavalla. Alueellistamistoimet ovat painottuneet Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomi on menettänyt tuhansia valtionhallinnon työpaikkoja. Hallituksen on otettava vakavasti tämä tarkastusvaliokunnan lausunto ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, joissa alueellistamisen taloudelliset, toiminnalliset ja henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset otetaan paremmin huomioon alueellistamispäätösten valmistelussa. Suomen menestyminen vaatii, että maan kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja alueellistamisen täytyy tukea tätä aluepolitiikan keskeisintä tavoitetta. Vanhasen hallitus on valmistellut useita lakiesityksiä, jotka se on ajanut läpi eduskunnassa hallituspuolueiden tuella. Näissä lakiesityksissä alueiden kehittäminen on ollut toissijaista. Yksi näistä lakiesityksistä on yliopistolaki, jonka ensimmäinen uhri on nyt toteutunut, kun Oulun yliopisto ilmoitti lakkauttavansa Kajaanin opettajankoulutuksen. Opettajankoulutuksella on Kajaanissa 110-vuotinen historia ja opettajankoulutus on tärkeä osa Kajaanin identiteettiä. Kainuulta ollaan viemässä opettajankoulutuksen lakkauttamisella myös elinkeinopolitiikan kehittämisen tärkeä työväline. Tästä lakkautuksesta päävastuussa ovat Vanhasen hallitus ja opetusministeri Henna Virkkunen (kok). Suomen Keskustan eduskuntaryhmä esitti vetoomuksen hallitukselle, että se mahdollistaisi Kajaanin opettajankoulutuksen jatkumisen. En tiedä miten tämä tulisi ottaa, itkeä vai nauraa. Suurin eduskuntaryhmä, pääministeripuolue ryömii kokoomusministerien edessä ja antaa viedä itseään syvään kannatuksen alentumisen syöksyyn, sen omalla vahvalla alueellaan. Jos Keskustapuolueella olisi vahvaa tahtoa ja halua hoitaa asia, sillä olisi todelliset mahdollisuudet ottaa asia hoitoonsa. Koska maamme hallitus näyttää olevan kyvytön tekemään sellaisia rahoituspäätöksiä, joilla Kainuun aluepolitiikkaa tuettaisiin, jätämme kansanedustaja Merja Kyllösen (vas) kanssa 1,5 miljoonan lisätalousarvioaloitteen Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen turvaamiseksi. Tämän lisätalousarvioaloitteen kohtaloa eduskunnassa kannattaa seurata.
5 Aluekehittäminen vaatii uusia esityksiä ja työtä niiden hyväksi. Pohjois-Suomessa on avautumassa uusia kaivoksia esimerkiksi Taivalkoskelle, jotka vaativat uusia rautatieyhteyksiä. Rakennetut rautatieyhteydet tukevat matkailua ja parantavat saavutettavuutta alueella. Uusimpia rautatieyhteyksiä on esitetty Kontiomäeltä Hyrynsalmen ja Pesiökylän kautta Kuusamoon. Tämä olisi myös hyvä peruste yöjunayhteydelle, joka vastaisi moneen tarpeeseen Koillismaan ja Kainuun alueella. Esitykset täytyy ottaa vakavasti ja lähteä viemään niitä tulevien vuosien valtion budjettiin. Kainuun maakunta-kuntayhtymän pitää olla aloitteellinen ja pyrkiä saamaan asialle yhteinen kannatus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolta. Raimo Piirainen Kirjoittaja on kajaanilainen SDP:n kansanedustaja.
6 Alueiden kehittäminen taantumassa Kainuun Sanomat 6.3.2010 Hallitus on ilmoittanut ohjelmassaan, että tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Suomen menestys edellyttäisi, että maamme kaikki voimavarat saataisiin nykyistä paremmin käyttöön. Hallitus asetti aikoinaan tavoitteeksi 4000-8000 valtion työpaikan siirtämisen pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta ollaan kaukana, kun toteutuma on vasta 2900 työpaikkaa, ja näissä työvoiman siirtotalkoissa Kainuu on jäänyt menettäjien joukkoon. Kainuusta valtio on vähentänyt mittausjakson aikana 261 valtionhallinnon työpaikkaa. Alueiden kehittämisen ongelmaan on virkansa puolesta tarttunut myös eduskunnan tarkastusvaliokunta, joka ripittää hallitusta mm. alueellistamisen taloudellisten vaikutusten arvioinnin ja seurannan laiminlyönnistä, tilojen ja työvoiman tehottomasta käytöstä. Valiokunta puuttuu myös siihen, että alueellistamishankkeen ja sen jälkeen aloitetun tuottavuusohjelman tavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Valiokunta huomio myös sen, ettei valtio omilla toimillaan heikennä heikommin menestyvien alueiden toimintaedellytyksiä. Yksi valtion kehittämishanke on, että perustetaan yksi keskusjohtoinen metsäkeskus. Tämä ehdotus ei vastaa alueiden kehittämisen tavoitteita ja hankkeen seurauksena Kajaani saattaa menettää hyvin koulutettujen metsäalan ihmisten osaamisen ja työpanoksen. Valtionhallinto katsoo yksisilmäisesti metsäalan kehittämistä ja tässä katsonnassa alueiden kehittämisen tavoitteet jäävät paitsioon. Kainuun taloudessa on tapahtunut paljon negatiivista ilman valtion tuottavuusohjelmaakin. Paperitehtaan mukana menetetyt työpaikat, paperiosaaminen, sekä -kulttuuri mitä sadan vuoden aikana paikkakunnalle olivat kehittyneet, menetettiin. Isku oli kova Kajaanille taloudelle ja menetyksen merkitystä voidaan arvioida tarkemmin vasta vuosien kuluttua. Yliopistolaki on alueiden kehittämiselle uusin uhka. Laki, joka jo alkumetreillä uhkaa vakavasti Kajaanin opettajankoulutuksen olemassa oloa. Kajaanin opettajankoulutus on tärkeä koko Itä- Suomelle, eikä sen tulevaisuutta pidä kyseenalaistaa. Opettajankoulutus on myös vahva osa Kajaanin identiteettiä. Hallituksen käsissä olevien kehittämishankkeiden seurauksena Kajaani menetettäisi nyt lisää sitä erikoisosaamista, jota maakuntakeskukseen on kehittynyt. Menettämisistä seuraisi alueen taantuminen, joka uhkaisi Kainuun toipumista finanssikriisin seurauksista. Alueiden kehittämisen ja valtion tuottavuusohjelman ristiriidoista olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitettyihin kysymyksiin vastaukset ministeriltä saadaan maaliskuun aikana. Lopuksi haluan kiittää Kyllösen Merjaa hienosta kolumnista, aluepolitiikan kohtalon hetket. Aluepolitiikan puolesta pitää taistella ja viedä vahva viesti valtiovallalle, ettei kaikkeen taivuta. Yhteisessä rintamalinjassa seistään. Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd)
7 Hyvinvointivaltion ydinpalvelut on turvattava Kainuun Sanomat 25.3.2010 Hyvinvointivaltiomme ydinpalvelujen tuottaminen on ollut maassamme perinteisesti julkisen sektorin tehtävä. On ehdottoman tärkeää ymmärtää se, ettei kaikkea pidä yksityistää. Yhteiskunnassa on useita tukipalveluja, jotka sopivat yksityisten toimialojen tuotettaviksi, mutta ydinpalvelut pitää yhteiskunnan tuottaa itse. ****** Erityisesti Kokoomuksella on vahva pyrkimys heikentää julkisen sektorin toiminta ympäristöä ja näin luoda tilaa yksityisyrittämiselle. Viimeisin esitys näissä pyrkimyksissä on YLE - maksu, jossa Kokoomuksella on ketunhäntä kainalossa. Viestintäministeri vetosi maksun peruuttamista sillä, että maksuun sisältyy sosiaalisia epäkohtia. Huoli on Kokoomuksesta esitettynä erikoinen, tämän suuntaisia huolenaiheita ei Kokoomuksen kansanedustajien suusta ole eduskunnassa kuultu. SDP:n tavoitteena on rahoittaa YLE budjettirahoituksella, mutta jos mediamaksuun siirrytään, maksun pitää olla progressiivinen ottaen huomioon tuloerot. Kokoomuksen ketunhännän heilutteluun liittyy kaupallisen median vahvistus pyrkimykset, niin kuin käydyissä YLE - keskusteluissa on kuultu. Sopii kysyä, onko YLE - lakia valmistellut EK vai ministeriö? ****** YLE:n rahoituksen epävarmuudella, Kokoomus pyrkii heikentämään YLE:n toimintaedellytyksiä ja luomaan näin tilaa kaupalliselle medialle. Medialla on tärkeä rooli kansalaisvaikuttamisessa ja Kokoomuksen tahtona on se, että tätä mediavaltaa siirtyy entistä enemmän kaupalliselle medialle. Kokonaisia valtakuntia voidaan johtaa kaupallisen media keinoin. Tästä käyköön esimerkkinä mediaimperiumin omistaja ja pääministeri Silvio Berlusconi, joka hallinnoi kolmea TV-kanavaa ja merkittäviä lehtiä Italiassa. ****** EU edellyttää postinjakelun avaamista kilpailulle ja samanaikaisesti edellytetään palvelutason parantamista. Postipalvelulaki on täten uudistuksen alaisena, jota valmistelee Suvi Lindenin johtama ministeriö. Postipalvelut ovat yhteiskunnan ydinpalveluja, joita ei voida yksityistää kermankuorinta tarkoituksissa. Postinjakelun yksityistämisessä on suuri vaara siinä, että taloudellinen hyöty poimitaan kaupunkialueilta ja kannattamattomien harvaan asuttujen alueiden postinjakelu jätetään yhteiskunnan tehtäväksi. Postipalvelulaissa palvelutaso pyritään turvaamaan yleispalveluvelvoitteen haltijalle (Itella) asetetuilla velvoitteilla. Aitoa ja tasavertaista kilpailu ei voi olla, jos yleispalveluvelvoitteen haltijan laatuja palvelutasovaatimukset ovat merkittävästi kilpailijoita tiukemmat. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Millä rahoitetaan hyvinvointivaltion palvelut? Pohjolan Työ 30.3.2010 8 Verotus tulee takuuvarmasti tulevaisuudessa kiristymään ja kenties verotusmallia tullaan ottamaan muista Pohjoismaista, joissa esim. arvonlisävero on 25 prosenttia. Arvolisäveron korottaminen pitää olla maltillista, koska arvolisäveron korotus koskettaa eniten pienituloista. Valtiontalouden alijäämä ja sen pienentäminen on kuitenkin tuhannen taalan kysymys ja tehtävä, joka on kuitenkin vain osatotuus julkisen talouden kriisistä. Arvostelun oikea kohde on julkinen menotalous. On syntynyt vaikutelma, että Suomi olisi velkaantumassa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen niin pitkään, että Suomi on käytännössä velaton. Tosiasia on myös se, ettei julkista velkaa tarvitse maksaa pois. Verorasite veronmaksajille on täsmälleen sama siitä riippumatta, lyhennetäänkö velkaa vai maksetaanko ainoastaan korkoja. Hyvinvoivan kansanosan velvollisuudeksi tulee kuitenkin luopua nykyisestä elintasostaan, jotta yhteiskuntaan lisääntynyttä eriarvoisuutta voidaan pienentää. Hyvinvointivaltiossa tärkeä arvo on välittäminen. On ymmärrettävää, että korkeampaa marginaaliveroa maksavaa tämä oma elintason kaventaminen harmittaa ja ollaan sitä mieltä, että tuloja tasataan verotuksella jo liiaksi. Taloustilanteen korjaaminen on nyt vaikeaa, koska Suomeen on levinnyt valmiiksi hankala ongelma, lisääntyvä köyhyys. Köyhyyden syyt ovat monitahoisia ja seuraukset vaaralliset, siksi köyhyyden poistamiseksi pitää ponnistella. Näiden ponnistelujen pitää kohdistua työn lisäämiseen ja työstä pitää saada aitoa palkkaa. Kun käteen jäävä raha verotuksen kiristymisen vuoksi pienenee, on luonnollista, että kulutustottumuksia pitää jokaisen tarkistaa. Työn verotuksen pitää olla kannustavaa, mutta keskeisin ongelma kietoutuu työhön, joka ei nyt jakaudu tasaisesti maassamme. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että alueita kehitetään ja koko maan voimavarat sekä osaaminen otetaan käyttöön. Tämä on välttämätöntä, jotta Suomi voi menestyä. Alueiden kehittämisessä Vanhasen hallitus on kuitenkin epäonnistunut pahemman kerran ja näiden seuraukset on jäämässä haja-asutusalueiden ihmisten maksettavaksi. Julkiset palvelut ovat kansalaisille turva ja vakuutus, jos elämässä tulee vastoinkäymisiä. Sairaalapalvelut ovat tarjolla kun vakava sairaus kohtaa ja kaduilla on rauhallista, koska yhteiskuntaa valvotaan. Nämä ovat kehittyneen valtion tunnusmerkkejä, joiden toimivuudesta täytyy pitää huolta. Julkisia palveluja pitää vaalia ja kehittää, tämä pitää myös yllä veronmaksun halukkuutta, koska yhteiskunnanpalvelut ovat tarjolla silloin kun ihminen niitä tarvitsee. Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd)
9 Suomelle taas viestivoitto parlamenttihiihdoissa Suomen joukkue uusi viime vuoden viestivoittonsa pohjoismaisissa parlamenttihiihdoissa 6.3.2010 Ruotsin Morassa. 4 x 800 metrin sprinttiviestissä hiihtivät Juha Mieto, Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Jari Kleemola ja Marjo Matikainen-Kallström. Henkilökohtaisissa kilpailuissa jaossa olleista kultamitaleista peräti puolet tuli Suomeen, kun sekä Kleemola, Matikainen-Kallström, Pääjärvi-Myllyaho että Kari Huttunen voittivat omat sarjansa. H60 69 -sarjassa Suomi sai kaksoisvoiton Juha Miedon sijoittuessa Huttusen jälkeen toiseksi. Kaksoisvoitto tuli myös D40 49 -sarjassa, jossa hopealle hiihti Tiina Virtanen. Toiseksi sijoittui myös Milla Kuismanen alle 40-vuotiaiden naisten sarjassa. Pronssille hiihtivät Visa Paajanen alle 50-vuotiaissa miehissä, Raimo Piirainen alle kuusikymppisissä ja Hellevi Ikävalko D50 59 -sarjassa. Virkamiehet ja edustajat kilpailivat samoissa sarjoissa. Henkilökohtainen yhdeksän kilometrin kilpailu hiihdettiin yhteislähtönä Eldrisistä Moraan. Lähtöhetkellä pakkasta oli rapsakat -18 astetta. Maaliintulo tapahtui juhlavasti Moran keskustan läpi rakennettua ja lumetettua Vasaloppetin maalisuoraa pitkin. Parlamenttihiihtäjiä kuvattiin myös Ruotsin televisioon. Pohjoismaiset parlamenttihiihdot 6 maaliskuuta 2010 Mora Kuvassa: Thomas Wassberg ja miehet alle 60 vuotta mitalistit. 1 Gullteig Ingar Norge 28.23 2 Bergström Sven Sverige 30.37 3 Piirainen Raimo Finland 30.53
Tarkistamaton versio 1.2 KK 141/2010 vp - Raimo Piirainen /sd ym. Alueiden kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 141/2010 vp Suomen menestys edellyttäisi, että maamme kaikki voimavarat saataisiin nykyistä paremmin käyttöön. Hallitus on ilmoittanut ohjelmassaan, että tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja sekä turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Lähtökohtana ovat alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuva erikoistuminen, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken. Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ollaan huolestuneita siitä, että hallitusohjelmaan kirjatut alueiden kehittämisen tavoitteet eivät ole toteutuneet. Esim. yliopistolain uudistuksesta seurannut perusrahoituksen alijäämä on pakottanut Oulun yliopiston yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka koskevat 1 600:aa ihmistä, ja tästä voi olla seurauksena, että Kajaanin opettajankoulutus menetetään. Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeessa on ehdotettu perustettavaksi yksi keskusjohtoinen metsäkeskus. Tämä ehdotus ei vastaa alueiden kehittämisen tavoitteita, ja hankkeen seurauksena Kajaani saattaa menettää hyvin koulutettujen ihmisten osaamisen ja työpanoksen. Kajaani on jo menettänyt erityisosaamista paperitehtaan lakkauttamisen vuoksi. Hallituksen käsissä olevien kehittämishankkeiden seurauksena Kajaani menettäisi lisää sitä erityisosaamista, jota maakuntakeskukseen on kehittynyt. Osaamisen menettämisestä seuraisi taantuminen, joka hidastaisi Kainuun toipumista finanssikriisin aiheuttamista seurauksista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus tulee tekemään, että alueiden kehittämisen tavoitteet toteutuvat ja alueilla olemassa olevia vahvuuksia ja osaamista ei hukata? Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Merja Kyllönen /vas Unto Valpas /vas Erkki Virtanen /vas Tuula Peltonen /sd Katja Taimela /sd Martti Korhonen /vas Timo V. Korhonen /kesk 10 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vastaus: Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piirainen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 141/2010 vp: Mitä hallitus tulee tekemään, että alueiden kehittämisen tavoitteet toteutuvat ja alueilla olemassa olevia vahvuuksia ja osaamista ei hukata? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vasta valmistuneen selvityksen mukaan valtioneuvoston asettamat alueiden kehittämisen tavoitteet ovat yleisesti ottaen toteutuneet hyvin. Kysymyksessä käsiteltyjen Oulun yliopiston ja metsäkeskusten osalta varsinaisia ratkaisuja ei vielä ole tehty. Oulun yliopisto on käynnistänyt toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on kehittää yliopistoa kansainvälisenä tiede- ja tutkimusyliopistona. Toimenpideohjelmalla pyritään turvaamaan yliopiston talous pitkällä aikavälillä ja voimavarojen kokoamiseen ja keskittämiseen, mikä on tarpeen yliopiston uudistetun strategian mukaisten painopisteiden tehokkaassa toteutuksessa. Lisäselvitysten perusteella yliopiston hallitus linjaa huhtikuussa tarkemmin rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä. Oulun yliopisto on kuitenkin jo ilmoittanut vahvan sitoutumisensa Kajaanissa aikuiskoulutuksen ja Kajaanin mittaustekniikan ja tietojärjestelmien keskuksen CEMIS:n kehittämiseen, joilla on merkittävää vaikutusta myös alueen työ- ja elinkeinoelämän kehitykseen.
Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta yliopistouudistuksen toteuttamisessa on johdonmukaisesti edetty hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeushenkilöaseman uudistamiseksi ja perusvoimavarojen vahvistamiseksi. Yliopistojen edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja toiminnan kehittämiseen on turvattu valtion rahoituksen lisäksi lukuisilla yliopistouudistukseen liittyvillä rahoitus-, omaisuus-, eläke- ja verojärjestelyillä. Yliopistojen toiminta - oikeushenkilömuotoon ja maantieteellisen sijaintiin katsomatta - rahoitetaan jatkossakin pääasiallisesti valtion rahoituksella. Laskennallisen rahoituksen osalta kriteerit ovat kaikille yliopistoille yhteiset, mikä varmistaa yliopistojen tasapuolisen kohtelun. Yliopistojen erilainen lähtökohtatilanne on otettu huomioon yliopistokohtaisesti maksuvalmiusmäärärahan kohdentamisessa. Yliopistojen valtion rahoitus ja maksuvalmiusmääräraha huomioon ottaen kaikkien yliopistojen käytettävissä olevat määrärahat lisääntyvät vuonna 2010. Yliopistojen on kuitenkin arvioitava olemassa olevia rakenteitaan toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi ja toiminnan laadun, vaikuttavuuden sekä tuloksellisuuden lisäämiseksi. Kysymyksessä todetaan, että aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeessa olisi ehdotettu perustettavaksi yksi keskusjohtoinen metsäkeskus. ALKU -hankkeessa ei kuitenkaan tällaista esitystä ole tehty. Sen sijaan maa- ja metsätalouden metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke esitti joulukuussa 2009, että alueellisista metsäkeskuksista (13) ja osasta metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota muodostetaan yksi valtakunnallinen valtionapuorganisaatio. Aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön esityksen (HE 59/2009 vp) valmistelun yhteydessä selvitettiin myös välilliseen valtionhallintoon kuuluvien metsäkeskusten nykyistä tiiviimmän toiminnallisen yhteyden aikaansaamista valtion aluehallinnon kanssa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 29.1.2009, että jatkovalmistelu siitä, miten muut kuin ALKU -hankkeeseen kuuluneet valtion aluehallinnon viranomaiset ja viranomaistehtävät sekä valtion avustuksella toimivien organisaatioiden tehtävät ovat liitettävissä uusiin aluehallintoviranomaisiin, toteutetaan kuluvalla hallituskaudella aluehallintouudistuksen tultua voimaan. Aluehallinnon uudistamisen seurantatyöryhmä asetti 9.3. toimintojen kokoamista uusiin aluehallintoviranomaisiin selvittävän työryhmän. Työryhmän määräaika päättyy 31.10.2010. Asettamispäätöksen taustassa todetaan seuraavasti: "Metsäkeskusten osalta ALKU -hankkeen väliraportissa on todettu, että metsäkeskusten tehtävät organisoidaan yhtenä kokonaisuutena valtion aluehallintoviranomaisen toiminnalliseen yhteyteen. Metsäkeskukset kuitenkin jatkavat toimintaansa itsenäisinä oikeushenkilöinä ja valtionapuorganisaatioina säilyttäen omat johtokunnat ja sidosryhmien edustusmuodot. Tarkempi arviointi metsäkeskusten asemasta ja suhteesta muuhun aluehallintoon tehdään väliraportin mukaan aluehallintouudistuksen toteuduttua 2011 loppuun mennessä ja uudistusta koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä." Maa- ja metsätalousministeriö on oman selvityksensä asiasta tehnyt vuoden 2009 loppuun mennessä edellä mainitussa metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeessa. Työ kuitenkin jatkuu metsäkeskustenkin osalta ALKU - hankkeen seurantatyöryhmän asettamassa työryhmässä. Maa- ja metsätalousministeriön selvitystyö otetaan tässä valmistelussa huomioon. Asetetun työryhmän tehtävänä on kartoittaa toteutetun aluehallintouudistuksen ulkopuolella olevat valtion aluehallinnon viranomaiset sekä keskushallinnon ja välillisen julkisen hallinnon alueilla hoidettavat tehtävät, selvittää ne tehtävät, jotka liittyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen tehtäviin ja tehdä ehdotukset tehtävien kokoamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja aluehallintovirastoihin. Edellä mainituilla linjauksilla ja toimilla voidaan varmistaa alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutuminen ja alueilla olevien vahvuuksien jatkuva hyödyntäminen ja vahvistaminen. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2010 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 11
KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2010 vp 12 Tarkistamaton versio 1.1 KK 242/2010 vp - Raimo Piirainen /sd ym. Postipalvelulaki ja tasavertainen kilpailu Eduskunnan puhemiehelle EU edellyttää postinjakelun avaamista kilpailulle, ja samanaikaisesti edellytetään palvelutason parantamista. Postinjakelun yksityistämisessä on suuri vaara, että taloudellinen hyöty poimitaan kaupunkialueilta ja kannattamattomien harvaan asuttujen alueiden postinjakelu jätetään yhteiskunnan tehtäväksi. Postipalvelulaissa palvelutaso pyritään turvaamaan yleispalveluvelvoitteen haltijalle (Itella) asetetuilla velvoitteilla. Aitoa ja tasavertaista kilpailu ei voi olla, jos yleispalveluvelvoitteen haltijan laatu- ja palvelutasovaatimukset ovat merkittävästi kilpailijoita tiukemmat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus huomio postipalvelulain valmistelussa sen, että aito ja tasavertainen kilpailu toteutuu ja miten varmistetaan harvaan asuttujen seutujen postipalvelut? Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Antti Vuolanne /sd Tuula Peltonen /sd Johannes Koskinen /sd Jacob Söderman /sd Maarit Feldt-Ranta /sd Valto Koski /sd Rakel Hiltunen /sd Reijo Laitinen /sd
Raimon puheenvuorot maaliskuussa 13 Täysistunnon pöytäkirja PTK 29/2010 vp PTK 29/2010 vp 29. KESKIVIIKKONA 24. MAALISKUUTA 2010 kello 14.01 2) Hallituksen esitys valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevaksi lainsäädännöksi Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 17/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Minä vielä palaisin tähän valvonnan järjestämiseen ja nimenomaan tähän yksityiseen palvelujen tuottajaan. Kun tässähän on tietyllä tavalla kumminkin tietyissä tilanteissa kysymys vangin valvonnasta, niin miten tämä virkavastuu tässä toteutuu? Ja sitten tämmöinen mahdollinen lahjontakysymys: miten tämmöiset on tässä otettu huomioon, että jos esimerkiksi pantapotilas lahjoo tämän ulkopuolisen palvelujen tuottajan, ja toimiiko palvelujen tuottaja virkavastuulla tässä tehtävässä? Täysistunnon pöytäkirja PTK 28/2010 vp PTK 28/2010 vp 28. TIISTAINA 23. MAALISKUUTA 2010 kello 14.01 1) Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 283/2009 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 2/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän puheenvuoro oli saman suuntainen kuin minkä itse olin ajatellut käyttää, koska tuossa Kainuun hallintokokeilussa, jossa kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito yhdistettiin, tuli meille hyvin vahvasti esille tämä tosiasia elikkä näitten tietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Ne eivät pystyneet keskustelemaan siinä keskenään, ja aamulla kun lääkärit avasivat päätteensä, 15 minuuttia meni ensin ennen kuin saatiin koneet käyntiin. Sähköinen resepti on ollut oma satunsa. Ja hyvin pitkälle, niin kuin totesitte, niin 60 prosenttia lääkärin työstä menee tällä hetkellä aivan muuhun kuin siihen oleelliseen työhön, mihinkä hänet on koulutettu. Tietysti tässä osaamisessa on varmaan hyvin paljon eroja sairaanhoitajien ja lääkäreitten osalta. Ajatellaan nuoria lääkäreitä, jotka vasta valmistuvat. Ja on useita kymmeniä vuosia poliklinikalla tai osastolla ollut sairaanhoitaja, niin hän voi nopeastikin päätellä, mistä mahdollisesti on kysymys. Mutta niin kuin ed. Akaan-Penttiläkin totesi, kysymys on sairaanhoitajien ja lääkäreitten työtehtävien rajapinnan liikuttelusta. Näin olen ymmärtänyt. Nämä on lailla säädetty aikaisemmin. Jos tätä nyt lähdetään tässä pikaisesti purkamaan, niin seuraukset saattavat olla huonot. Mutta myös varmaan niitä osaajia löytyy sieltä terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien puolelta. Enemmän näen tämän asian ehkä sillä tavalla ideologisena, että ollaan purkamassa tietynlaista verovaroin tuotettavaa julkista palvelua ja sairaanhoitajatkin mahdollisesti pystyisivät sitten antamaan yksityisesti näitä hoitopalveluja.