KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä ja sen muutokset kohtelevat erilaisen Miten eläkejärjestelmä ja sen muutokset kohtelevat erilaisen pohjakoulutuksen saaneita?
EDUCATION AND LONGER WORKING LIVES Väitös Jyväskylän yliopistossa 4.6.2010 Tutkimuskysymykset: - Missä määrin koulutus lisää työssä pysymistä työuran loppupäässä? - Miksi koulutetut pysyvät työelämässä pitempään?
IKÄ, TYÖ JA SUKUPUOLI TUTKIMUSHANKE 2000-2002 Jyväskylän yliopistossa, dos. Raija Julkunen TSR yhtenä rahoittajana Väitöstutkimukseni 2003 -> TSR yhtenä rahoittajana 2 muutakin väitöstä Sari Irni: Ageing Apparatuses at work (2010) Anna Pärnänen: Organisaatioiden ikäpolitiikat (2011) Muita julkaisuja Raija Julkunen: Kuusikymmentä ja työssä (2003) Raija Julkunen ja AnnaPärnänen: Uusi ikäsopimus (2005) Noora Järnefelt: Ikääntyvien työuran päättyminen lamavuosina ja nousukaudella (2003)
VANHA IKÄPOLITIIKKA POISTUMISREITIT 1989 POISTUMISREITIT KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturvan yy peruspäiväraha p + työmarkkinatuki Muuttuu vanhuuseläkkeeksi IKÄSIDONNAISET POISTUMISREITIT Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke (yksityinen sektori) Varhennettu vanhuuseläke (julkinen sektori) Yksilöllinen varhaiseläke Osa-aikaeläke Muuttuu vanhuuseläkkeeksi Ikä Ansiosidon nainen työttömyyst urva Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät Työttömyyseläke 53 54 55 56 57 58 59 60 62 63 65 68 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
UUSI IKÄPOLITIIKKA POISTUMISREITIT 2005- POISTUMISREITIT KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturvan peruspäiväraha + työmarkkinatuki Muuttuu vanhuuseläkkeeksi IKÄSIDONNAISET POISTUMISREITIT Vanhuuseläke 63-68-vuotiaana Varhennettu vanhuuseläke (Yksilöllinen varhaiseläke) Osa-aikaeläke Muuttuu vanhuuseläkkeeksi Ikä AnsiosidonAnsiosidonnaisen nainen työttömyysturvan työttömyystlisäpäivät urva Muuttuu vanhuuseläkkeeksi 62 vuoden iässä 53 54 55 56 57 58 59 60 62 63 65 68 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? 4 Työssä jatkamisen suhteellinen todennäköisyys: miehet 3,5 3 2,5 OR 2 15 1,5 1 0,5 0 perusaste alempi keskiaste ylempi keskiaste alempi korkea-aste ylempi korkea-aste Miehet 50-56-vuotiaat Miehet 57-64 -vuotiaat Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? 4,5 Työssä jatkamisen suhteellinen todennäköisyys: naiset 4 3,5 3 OR 2,5 2 1,5 1 0,5 0 perusaste alempi keskiaste ylempi keskiaste alempi korkea-aste ylempi korkea-aste Naiset 50-56 years old Naiset 57-64 years old Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? 55 vuotiaiden työvuosien odotearvot sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2007 Ylempi korkea aste Alempi korkea aste Keskiaste Naiset Miehet Perusaste 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Myrskylä Pekka (2009): Suomalaisten työhön osallistuminen. Julkaisussa: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Tilastokeskus.
TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? Number of employees 50000 OR 5 45000 4,5 40000 4 35000 3,5 30000 3 25000 2,5 20000 2 15000 1,5 10000 1 5000 0,5 0 0 50 56 years old men 57 64 years old men Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA?
TUOKO KOULUTUS LISÄÄ TYÖVUOSIA? % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin 2009 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Aikuiselämänkulku Koulutustaso Työelämän rakenteet Työssä jatkaminen (vanhuuseläkkeelle) Varhainen poistuminen - työkyvyttömyys - työttömyys - vapaaehtoinen vetäytyminen
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Koulutustaso Aikuiselämänkulku - Työ - Perheellistyminen - Terveys - Taloudelliset resurssit Työelämän rakenteet Työssä jatkaminen (vanhuuseläkkeelle) Varhainen poistuminen - työkyvyttömyys - työttömyys - vapaaehtoinen vetäytyminen
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Koulutus- taso Aikuiselämänkulku - Työ - Perheellistyminen - Terveys - Taloudelliset resurssit Työelämän rakenteet - Ammattirakenteen muutos (1980-1995) - Työnantajasektori - Alueellinen e työttömyysaste yysaste Työssä jatkaminen (vanhuuseläkkeelle) Varhainen poistuminen - työkyvyttömyys -työttömyys yy - vapaaehtoinen vetäytyminen
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? ARD a) Men and women 50-56 years old 17 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 men women 1,2 1,1 1 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? b) Men and women 57-64 years old 1,6 1,5 1,4 ARD 1,3 men women 1,2 1,1 1 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Väliintulevien tekijöiden itsenäinen selitysosuus (% selitetystä erosta koulutustasojen välillä) Muut tekijät 70 % Miehet 50-56 Ammattistat us 14 % Työnantajas ektori 10 % Terveys 4 % Rakennemu utos 2 % Muut tekijät 61 % Naiset 50-56 Ammattistat us 10 % Terveys 6 % Työnantajas ektori 19 % Rakennemu utos 4 %
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Väliintulevien tekijöiden itsenäinen selitysosuus (% selitetystä erosta koulutustasojen välillä) Miehet 57-64 Naiset 57-64 Ammattistat us 8 % Muut tekijät 46 % Ammattistat us 23 % Terveys 5 % Rakenne muutos 0 % Työnantajas ektori 26 % Muut tekijät 56 % Terveys 7 % Rakennemu utos 11 % Työnantajas ektori 18 %
MIKSI KOULUTETUT PYSYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ PITEMPÄÄN? Palkansaajat, jotka haluavat jatkaa 63+ vuotiaana Pitävät ä työtään tärkeänä ä ä ja merkittävänä ä ä Ovat tyytyväisiä työtehtäviensä sisältöön Heille työssä kehittyminen on tärkeää Työpaikalla on kannustava ilmapiiri ja avoin tiedonvälitys Työpaikalla eri-ikäisten kykyjä käytetään tasapuolisesti Vanhempien työkokemusta arvostetaan Heillä on mahdollisuus käyttää työajan joustoja riittävästi omiin tarpeisiin Lähde: Anna-Maija Lehto ja Hanna Sutela (2010): Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa. Tieto ja trendit. Tilastokeskus, työolotutkimus.
ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET POISTUMISREITIT KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Työkyvyttömyyseläke Työttömyysturvan peruspäiväraha + työmarkkinatuki Muuttuu vanhuuseläkkeeksi IKÄSIDONNAISET POISTUMISREITIT Vanhuuseläke 63-68-vuotiaana Varhennettu vanhuuseläke (Yksilöllinen varhaiseläke) Osa-aikaeläke Muuttuu vanhuuseläkkeeksi Ikä AnsiosidonAnsiosidonnaisen nainen työttömyysturvan työttömyystlisäpäivät urva Muuttuu vanhuuseläkkeeksi 62 vuoden iässä 53 54 55 56 57 58 59 60 62 63 65 68 Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET Poistumisriski koulutusasteen mukaan, miehet 50-64 vuotta Poistumisriski koulutusasteen mukaan, naiset 50-64 vuotta 1,2 1,2 1 1 0,8 0,8 HR 0,6 HR 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0 0 Työkyvyttömyyseläke y y yy Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke y y yy Yksilöllinen varhaiseläke Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET 1,2 Poistumisriski koulutusasteen mukaan: työttömyys 1 0,8 HR 0,6 0,4 Miehet 50-64 Naiset 50-64 0,2 0 Perusaste Alempi keskiaste Ylempi keskiaste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
ELÄKEJÄRJESTELMÄ JA SEN MUUTOKSET 3 Poistumisriski koulutusasteen mukaan: varhennettu vanhuuseläke 2,5 2 HR 1,5 1 Miehet 58-64 Naiset 58-64 0,5 0 Perusaste Alempi keskiaste Ylempi keskiaste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste Lähde: Noora Järnefelt (2010): Education and longer working lives. ETK:n tutkimuksia 1:2010.
JOHTOPÄÄTÖKSET Työurat tulevat pitenemään yleisen koulutustason noustessa. Ongelma: Säilyvätkö koulutettujen olot työelämässä suotuisina työssä pysymiselle? Julkisen sektorien resurssisupistukset voivat olla uhka. Koulutusryhmien väliset erot työssä pysymisessä voivat kärjistyä. ä Ongelma: Voi kärjistää eläkeikäisten toimeentuloeroja ja lisätä pitkäaikaisen köyhyyden riskiä. Työssä jatkaminen ei ole palautettavissa pelkästään yksilötason tekjiöihin ja valintoihin, vaan työ- ja työmarkkinatekijöillä on keskeinen merkitys.