Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako
Schematic representation of the nine planetary boundaries Source: Rockström et al. (2009) Ilmaston muutos Kemiallinen saastuminen Ilmakehän aerosolit Meren Happamoituminen Otsonikato Luonnon monimuotisuus Maankäyttö Makea vesi Typpi kierto Fosfori kierto
BIOVERSITEETTI ON Lajit saimaannorppa, haavanlahokärsäkäs, sinivalas Ekosysteemit suot, järvet, lehdot, koralliriutat, sademetsät Perintötekijät vastustuskyky, kylmänkestävyys, lääkeaineet
Biodiversiteetin kolme tasoa Genettinen diversiteetti: Yksilöiden geenien sisältämän monimuotoisuuden kokonaismäärä Lajidiversiteetti: Ekosysteemissä olevien eri lajien määrä Ekosysteemien diversiteetti: Elinympäristöjen ja ekologisten prosessien monimuotoisuus
Lajit Kaikki saman lajin yksilöt, jotka lisääntyvät luonnossa ja tuottavat lisääntyviä jälkeläisiä Tällä hetkellä tunnetaan noin 2.1 miljoonaa lajia Lajien kokonaismäärän arvellaan olevan 3-50 miljoonaa
Lajin merkitys Laji ekosysteemissä voi olla kuin lentokoneen niitti tai holvin keskuskivi. Sen häviämisellä saattaa olla vähäinen tai huikea merkitys ekosysteemin toimivuudelle
Biodiversiteetistä saatavat hyödyt Esimerkiksi: Ravinto Lääkkeet Ekologiset palvelut Kulttuurilliset ja esteettiset hyödyt: > metsästys, kalastus, leirintä, retkeily, koulutus, tutkimus jne.
Lähde Millennium Ecosystem Asessment EKOSYSTEEMIPALVELUT TUKIPALVELUT Ravinnekierto Maaperän muodostus Perustuotanto TUOTTEET Ruoka Puhdas vesi Puu ja kuidut Pol7oaine SÄÄTELY Ilmasto Tulvat Taudit Veden puhdistus KULTTUURI Estee<nen Hengellinen Opetuksellinen Virkistyksellinen ELÄMÄ MAAPALLOLLA BIODIVERSITEETTI TURVALLISUUS Henkilökohtainen Resurssien saanb TauBturva HYVINVOINNIN PERUSTA HYVÄN ELÄMÄN PERUSTA Toimeentulo Rii7ävä, ravitseva ruoka Suoja Tuo7eiden saanb TERVEYS Voimaistaminen Terveyden tunne Puhdas ilma ja vesi HYVÄT SOSIAALISET SUHTEET Yhteenkuuluvuus Keskinäinen kunnioitus Kyky au7aa toisia VAPAUS VALITA JA TOIMIA Mahdolli- suudet olla ja toimia omien arvojensa mukai- sesb
Biodiversiteetin häviämisen syyt sosiaalinen muutos kehityspolitiikka saastuminen kehitys ilmaston muutos MONIMUOTOISUUDEN HÄVIÄMINEN VÄLITTÖMÄT SYYT ikärakenteen muutos liikakäyttö elinympäristön häviäminen köyhyys epätasa-arvo makrotalous politiikka markkinat SOSIO- EKONOMISET PERUSSYYT
Monimuotoisuuden uhat Sukupuuttoon kuoleminen on evoluution myötä tapahtuva hidas prosessi, mutta Ihmisen aiheuttama sukupuuttoon häviämistahti noin nyt 20.000 lajia vuodessa, joka ylittää huikeasti luonnollisen vauhdin. > Elinympäristöjen häviäminen > Liikakäyttö > Vieraat /haitalliset tulokaslajit
Global biodiversity hotspots
Väestönkasvu Uhanalaiset WWF 04
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus Rio de Janeiro 5.6. 1992 Carthagenan bioturvallisuuspöytäkirja 15.5.2000, Nairobi Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta Lokakuu 2010 Nagoya www.biodiv.org
Velvoitteet Osapuolten selvitettävä alueensa biologisen monimuotoisuuden tila ja laadittava kansallinen toimintaohjelma Teollisuusmaita velvoitetaan: > järjestämään uutta rahoitusta, jotta kehitysmaat pystyvät täyttämään sopimustavoitteet > tukemaan kehitysmaiden omia valmiuksia tutkia, hoitaa ja hallita luonnonvarojaan
CBD:n työohjelmat Sopimus on hyväksynyt seuraavat työohjelmat: > Metsätalous > Meri- ja rannikkoekosysteemit > Sisävedet > Maatalous > Kuivat alueet > Saarten monimuotoisuus > Vuoristot
Vuonna 2000 CBD asetti tavoitteekseen hidastaa biodiversiteetin hupememisen vauhtia merkittävästi vuoteen 2010 mennessä Tässä epännistuttiin surkeasti Aichi-Nagoyassa tehtiin 2010 uudet tavoitteet
Biodiversiteettisopimuksen strateginen suunnitelma edellyttää seuraavien päätavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä: tietoisuuden lisäämistä arvojen huomioimista kansallisissa tilinpidossa, haitallisten kannustimien poistamista kestävää tuotantoa ja kulutusta luonnontilaisten luontotyyppien häviäminen on vähintään puolittunut kalakantoja hyödynnetään kestävästi maatalousmaat, vesiviljelyalueet ja metsämaat ovat kestävästi hoidettuja, saastuminen ml. liikaravinteet eivät haittaa ekosysteemien toimintaa, erittäin haitalliset vieraslajit ovat hallinnassa tai hävitetty, ihmistoiminnan vaikutukset koralliriuttoihin ja muihin erittäin uhanalaisiin ekosysteemeihin joita ilmaston muutos tai meren happamoituminen uhkaa on minimoitu, vähintään 17 % maa-alueista ja sisävesialueista, 10% ja merialueista suojelun ja hoidon piiriin. uhanalaisten lajien sukupuuttoon kuoleminen on estetty ylläpidetään viljelykasvien ja tuotantoeläinten perinnöllistä monimuotoisuutta, elintärkeitä ekosysteemipalveluja, ennallistetaan hiilen sitomiskykyä, ennallistetaan ABS-pöytäkirja geenivarojen saannista ja hyötyjen jaosta on voimassa ja toimii, uudistetaan kansalliset biodiversiteettistrategiat, perinteistä tietoa, kunnioitetaan kansallisen lainsäädännön puitteissa tietoa, tutkimusta ja teknologioita on parannettu turvataan lisärahoitus
YK:n Biodiversiteettisopimus Nagoyan päätös 2010 ja Suomi Suomessa seurantaryhmä: Uusittu toimenpideohjelma tulossa Visio: Vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty. Luonnon monimuotoisuuden suotuisa tila on varmistettu vuoteen 2050 mennessä. Suomi suojelee ja käyttää kestävästi luonnon monimuotoisuutta sen korvaamattomien suojeluarvojen takia sekä ihmisen hyvinvoinnin lähteenä (geenivarat/oikeudenmukainen jako, geenivarojen saantia ja tästä tulevien hyötyjen jakoa koskeva?) Missio: Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi vuoteen 2020 ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessakin kansalaisten hyvinvointia
Hallinto Osapuolikokous - COP Tieteellis-tekninen elin - SBSTTA Sihteeristö, Montreal, Quebec, Kanada Clearing-House Mechanism - CHM > Tiedonvälitysmekanismi tieteellistä ja teknistä yhteistyötä varten Rahoitus Kansainvälinen ympäristörahasto GEF Hallinto Suomessa: Ympäristöministeriö
Lisätietoja www.biodiv.org www.ymparisto.fi Marina von Weissenberg; marina.weissenberg@ymparisto.fi Jukka-Pekka Jäppinen; jukka-pekka.jappinen@ymparisto.fi UM/KEO: Matti Nummelin matti.nummelin@formin.fi
Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta Täydentää FAO:n kansainvälistä sopimusta (2001) elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroista Ratifiointiprosessi kesken, Suomi allekirjoitti pöytäkirjan 24.6.2011
Nagoyan pöytäkirja Saatavuus ja hyötyjen jako (ABS, Access and Benefit Sharing). Alkuperäiskansojen perinteinen tietämys Määräysten noudattamiseen liittyvät kysymykset (menettelytavat, tutkimus, erityistilanteet) Geenivarojen hyödyntäminen edellyttää luovuttajamaan ennakkosuostumusta (prior informed consent, PIC) + alkuperäiskansan ennakkosuostumusta Hyötyjen jakaminen perustuu geenivarojen luovuttajan ja käyttäjän välillä tehtävässä keskinäisessä sopimuksessa sovittuihin ehtoihin (mutually agreed terms, MAT)
Kansainvälinen IPBES-paneeli kokoaa tutkijat ja päättäjät yhteistyöhön ympäristöongelmien torjunnassa www.ipbes.net
Ilmastonmuutos Otsoni Aavikoituminen Terveys Biodiversiteetti http://www.who.int/globalchange/en/ Makean veden hupeneminen
Ekologinen jalanjälki maailmassa