Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015
Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja sijainti 2. Käyttötarkoituksen ja käytössäolotilanteen muutokset 3. Rantarakentaminen 4. Muita vapaa-ajan asumisen tilastoja 5. Aineistolähteet 6. Tutkimuksia ja selvityksiä 2
1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja sijainti 3
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vapaa-ajan asuntoja puoli miljoonaa, uusien rakentaminen laantunut 1950-luvun tasolle n. 3 000/v Kesämökkien määrä Suomessa 1970-2013 (Tilastokeskus) Vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa 2000-2013 (VRK) 600 000 600 000 500 000 500422 500 000 464749 504399 400 000 400 000 300 000 300 000 200 000 176104 200 000 100 000 100 000 0 1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2014 0 Lähde: Tilastokeskus Lähde: VTJ/VRK 4
Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen, rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin 5
Vapaa-ajan asuntoja eniten Varsinais- Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, Lapissa nuorta rakennuskantaa 60 000 Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013 Lähde: VTJ/VRK 6
Vapaa-ajan asuntoja rakennetaan matkailukeskuksiin, rannikolle ja Järvi-Suomeen 7
Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen kasvu Lapissa Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 1970-2013 Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 0% 200% 400% 600% 800% Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 2000-2013 Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Uusimaa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Lähde: Tilastokeskus 8
Lappi, Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi keräävät kolmanneksen uusista vapaa-ajan asunnoista Vuosina 2009-2013 rakennetut vapaa-ajan asunnot maakunnittain Lappi Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Kanta-Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Lähde: VTJ/VRK 9
Vapaa-ajan rakennuskannassa eniten 1970-luvulla valmistuneita 100 000 Vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2013 valmistumisvuoden mukaan 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: VTJ/VRK 10
Uudellamaalla paljon vanhoja mökkejä, Lapin vapaa-ajan asuntokanta nuorta Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013 Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013 Lähde: VTJ/VRK 11
Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijoittuu haja-asutusalueelle kylien ulkopuolella Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuonna 2013 Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuoden 2013 aluerajauksiin 6 % 9 % 3 % 4 % 7 % 2 % 82 % Taajama Kylä Pienkylä 87 % Harva maaseutuasutus Lähteet: VTJ/VRK, SYKE 12
Suurin osa vapaa-ajan asuntojen rakentamisesta harvaan asutulla maaseudulla Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen kaupunkimaaseutu-luokituksen luokkiin 2013 0 % 1 % 0 % 8 % Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen kaupunki-maaseutu-luokituksen luokkiin 0 % 0 % 0 % 5 % 20 % 42 % 25 % 54 % 21 % Lähteet: VTJ/VRK, SYKE 24 % Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 13
2. Käyttötarkoituksen ja käytössäolotilanteen muutokset 14
Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat kaukana palveluista Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tietä pitkin koko maassa 2008/2010 Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan asunnot 0-500m 500m-1km 1-2km 2-5km 5km- Ei tieyhteyttä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Maaseudun vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen aikaetäisyys eri palvelutason keskuksiin 0-10 min 10-20 min. 20-30 min. 30-60 min. yli 1 h VAKITUINEN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen VAPAA-AJAN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.
Kouvolan vapaa-ajan asunnoilta keskimäärin 17,3 km lähimpään palvelukeskittymään Taulukko 7. Keskietäisyys lähimpään palvelukeskittymään (kuntakeskus tai kunnanosakeskus) tietä pitkin, kilometriä. Kuortane Kouvola Mikkeli Kaikki vapaa-ajan asunnot 9,2 17,3 17,5 2000-luvulla valmistuneet mökit 9,1 17,2 18,9 Oman paikkakunnan omistajat 9,4 17,7 16,1 Ulkopaikkakuntalaiset omistajat 9,5 17,5 18,4 Yli 65-vuotiaiden omistamat 9,3 17,7 17,4 Alle 65-vuotiaiden omistamat 9,5 17,5 17,6 Uusi omistaja vuosina 2004-2012 9,7 17,7 17,2 Lähde: Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): 16 Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24 36.
Vuodessa n. 200 vapaa-ajan asuinrakennusta muutetaan vakituiseksi 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuntien ja ELY-keskusten päätökset (myönteiset ja kielteiset) lomaasuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suunnittelutarveratkaisut Kunnan poikkeamispäätökset Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset Kuntien ja ELY-keskusten poikkeamispäätökset sekä suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2003-2013 Lapin ELY-Y Kainuun ELY-Y Pohjois-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan ELY-Y Keski-Suomen ELY-Y Pohjois-Karjalan ELY-Y Pohjois-Savon ELY-Y Etelä-Savon ELY-Y Kaakkois-Suomen ELY-Y Pirkanmaan ELY-Y Hämeen ELY-Y Varsinais-Suomen ELY-Y Uudenmaan ELY-Y Myönteiset 90% 90% 91% 85% 90% 94% 79% 96% 97% 95% 98% 99% 99% 10% 10% 9% 15% 10% 6% 21% 4% 3% 5% 2% 1% 1% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 17
Toimivalta käyttötarkoituksen muutoksissa siirtyi kokonaan kunnille 2011, kuntapäätökset eivät ole lisääntyneet Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2003-2013 Kuntien poikkeamispäätökset lomaasuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2004-2013 45 400 40 35 30 25 350 300 250 17 40 20 18 24 23 26 19 22 20 200 12 15 150 321 269 297 280 281 295 260 10 100 226 230 198 5 0 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Myönteiset Kielteiset Myönteiset Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 18
Käyttötarkoituksen muutokset suunnittelutarveratkaisuilla 40 Suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2004-2013 35 5 30 1 3 25 5 5 4 20 15 10 31 22 23 29 29 24 2 1 0 2 15 15 14 15 5 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Myönteiset Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 19
Noin 23 000 ihmistä asuu vakituisesti vapaa-ajan asunnolla Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä 25 000 20 000 17 872 18 463 18 712 19 309 20 062 20 566 20 950 21 476 21 928 22 531 22 820 23 103 23 626 23 224 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: VTJ/VRK 20
Vapaa-ajan asunnolla asutaan vakituisesti eniten Uudellamaalla 3 000 Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä maakunnittain vuonna 2013 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Alle 65-vuotiaat Vähintään 65-vuotiaat Lähde: VTJ/VRK 21
Kesämökkikannan dynamiikka Vakituiset asuinrakennukset/ erilliset pientalot Uudisrakentaminen (vuosittain 3000-4000 kpl) Käyttö mökkinä ilman käyttötarkoituksen muutosta V. 2011 kyselytutkimuksen mukaan 70% vähintään 3 vuotta tyhjänä olleista maaseudun pientaloista mökkikäytössä Kesämökkikanta 500 400 kpl, v. 2014 Tyhjät 100 116 erillistä pientaloa, joissa käytössäolotilanteen mukaan ei asuttu vakinaisesti, v. 2014 Käyttö vakituisena asuntona ilman käyttötarkoituksen muutosta (Maistraatin kotikuntapäätös, luvaton käyttötarkoituksen muutos) Vuoden 2011 lopussa n.13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi, lisäys 200-300 vuosittain Purkaminen, tuhoutuminen
3. Rantarakentaminen 23
Poikkeamislupien määrä rantojen uudisrakennuksille vähenee rantayleiskaavoituksen myötä 900 800 Ympäristö-ELYjen poikkeamispäätökset ranta-alueilla 2002-2013 160 140 Hyväksyttyjen ranta-asemakaavojen lukumäärät Suomessa 2002-2013 700 120 600 100 500 400 80 300 60 200 40 100 0 20 0 Ympäristö-ELYn uusien vakituisten asuntojen poikkeamispäätökset (myönteiset ja kielteiset) ranta-alueilla Ympäristö-ELYn uusien loma-asuntojen poikkeamispäätökset (myönteiset ja kielteiset) ranta-alueilla Lähde: Hertta/KATSE 24
Vapaa-ajan rantarakentamisesta 90 % perustuu kaavoitukseen Vuosi Vapaa-ajan rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen 4 000 3 500 Rannalle sijoittuneet uudet vapaa-ajan asuinrakennukset 2003 83 % 2004 85 % 2005 86 % 2006 86 % 2007 88 % 2008 90 % 2009 91 % 2010 92 % 2011 91 % 2012 90 % 2013 92 % 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Korkeintaan 200 metrin päähän rannasta valmistuneet lomarakennukset ELY-keskuksen myöntämät uusien loma-asuntojen poikkeusluvat (MRL 72 ) Lähde: GISALU 25
Vakituisesta rantarakentamisesta 96 % perustuu kaavoitukseen Vuosi Vakituisesta rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen 2003 92 % 2004 93 % 2005 94 % 2006 93 % 2007 96 % 2008 95 % 2009 96 % 2010 96 % 2011 96 % 2012 98 % 2013 96 % 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Rannalle sijoittuneet uudet vakituiset asuinrakennukset 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Korkeintaan 200 metrin päähän rannasta valmistuneet erillispientalot ELY-keskuksen myöntämät uusien ympärivuotisten asuntojen poikkeusluvat (MRL 72 ) Lähde: GISALU 26
Vapaa-ajan asunnoista 81 % rannoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen suhteessa ranta-alueisiin 96 432 407 403 2 841 14 962 Vapaa-ajan asuntokannasta 81 % sijaitsee rannoilla Uusista vapaa-ajan asuinrakennuksista (vuosina 2009-2013 valmistuneet) 84 % on rakennettu rannoille 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki mökit 2013 Uudet mökit Korkeintaan 200 m rannasta Yli 200 m rannasta Lähteet: VTJ/VRK, SYKE, MML 27
4. Muita vapaa-ajan asumisen tilastoja 28
Vapaa-ajan asuntojen koko ja varustetaso kasvaa, mutta pieniä ja vaatimattomiakin rakennetaan Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen kerrosala (m2) 80% Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen varustetaso 3 % 70% 20 % 18 % 60% 50% 16 % 40% 23 % 30% 20% 20 % 10% -19,9 20-39,9 40-59,9 60-79,9 80-99,9 100-0% Sähkö Viemäri Vesijohto Lämmin vesi Lähde: VTJ/VRK 29
Vuokrattavat lomamökit ja osakkeet keskittyvät Pohjois-Suomen matkailukeskuksiin Vuokrattavien lomamökkien ja -osakkeiden määrä maakunnittain 2013 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Lähde: VTJ/VRK 30
Kylämökkeily (v. 2007) ALUETYYPPI Alueiden lukumäärä Alueiden ja 500 metrin reunavyöhykkeen maapinta-ala Mökkejä alueen sisällä Mökkejä 500 metrin reunavyöhykkeellä Yhteensä mökkejä Mökkejä / km 2 koko alueella yhteensä KYLAMÖKKEILY- ALUEET YHTEENSÄ 5 569 31 300 km 2 59 500 56 300 115 700 3,7 Pienkylät (20 30 as.) 2162 6 200 km 2 10 500 14 600 25 100 4,1 Kylät (vähintään 40 as.) 2821 18 600 km 2 37 000 32 800 69 800 3,7 200 999 asukkaan pienet asuintaajamat 1 000 4 999 asukkaan kirkonkylätaajamat 5 000 14 999 asukkaan pikkukaupunkitaajamat 338 2 200 km 2 5 700 4 900 10 600 4,8 195 2 600 km 2 4 200 2 800 7 000 2,7 53 1 600 km 2 2 100 1 100 3 200 2,0 KAUPUNKISEUDUT Kaupunkiseutujen keskustaajamat ja lähitaajamat 153 5 800 km 2 9 500 6700 16 200 2,8 Kyliin ja taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvat vapaa-ajan asunnot. Taajamien ja kylien reunavyöhykkeet ovat osin päällekkäisiä ja mökki on laskettu mukaan päällekkäisistä vyöhykkeistä suurimman yhdyskunnan vyöhykkeeseen. 31
Kylämäiset mökkitihentymät 32
Kesämökki ja/tai kakkosasunto (n=440) Varasto (n=136) Harrastustoiminta (n=108) Muu käyttö (n=83) Toimitila/tuotantorakennus (n=15) % Maaseudun omakotitaloja jää tyhjilleen n, 4 000/v, niiden kesämökkikäyttö yleistä 70,4 80 70 60 50 40 21,8 17,3 13,3 30 20 2,4 10 0 Kuva 1. Tyhjän asuinrakennuksen käyttötarkoitukset. Useamman vaihtoehdon valitseminen oli sallittua. (N=625) 33
Pääkaupunkiseudulla asuvien mökkimatkat pitkiä Eri kaupungeissa asuvien omistamien vapaa-ajan asuntojen sijainti Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Lahti Mikkeli Jyväskylä Turku Tampere Oulu Savonlinna Kuopio 34 Antti Rehunen
Yötä/vuosi Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten 55-80-vuotiaat 90 80 70 60 50 Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän (Lähde: HOBO-kysely 2012) Mökinomistajien keskiikä on 62 vuotta Alle 40-vuotiaita omistajia vain noin 7 % Yli 40% omistajatalouksista pariskuntia 14% lapsiperheitä 40 30 (Lähde: Tilastokeskus 2015) 20 10 0 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 35
Nuoret kiinnostuneita vapaa-ajan asumisesta Käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa Omistaa itse vapaaajan asunnon Aikoo tulevaisuudessa hankkia vapaa-ajan asunnon 0% 20% 40% 60% 80% 5% 11% 40% 44% Nuoret (15-30 -vuotiaat, N=160) Vanhemmat vastaajat (N=1023) 66% 61% Nuorilla mökki yhtä usein käytössä kuin muilla, mutta viettävät siellä vähemmän aikaa Nuoret kaikkein kiinnostuneempia hankkimaan mökin tulevaisuudessa Nuoret eivät kaipaa mökille muita enempää mukavuuksia tai palveluita Mutta: mökkeily elämänvaiheisiin sidottua mahdotonta ennustaa tulevaisuutta varmasti 36
Tulevaisuus Vapaa-ajan asunnon käyttö seuraavan 5 10 vuoden aikana (Lähde: Hobo-kysely, N=668) Päättänyt muuttaa pysyvästi 0,4 % Loppuu 3 % En tiedä 10 % Vähenee 8 % Haluaisi muuttaa pysyvästi 2 % Pysyy ennallaan 58 % Lisääntyy 18 % Kyselytutkimusten perusteella vapaa-ajan asuntojen käyttö joko pysyy ennallaan tai lisääntyy lähitulevaisuudessa Kaksi prosenttia vastaajista harkitsee muuttamista vapaaajan asunnolle pysyvästi ja 0,4 % on päättänyt muuttaa vapaa-ajan asunnolle seuraavan 5 vuoden aikana -> seuraavan 10 vuoden aikana mökille muuttaa pysyvästi arviolta n. 20 000 ihmistä. Tämän jälkeen buumi laantuu, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja muuttavat vaivattomampiin asumismuotoihin ja lähemmäs palveluita 37
Lomatonttien kaupat vähentyneet, kaavoitettujen kohteiden osuus noussut Rakentamattomien lomatonttien kauppojen määrä vähentynyt 2000- luvulla Rakennettujen kiinteistöjen osalta vain loivaa laskua Kaavoitettujen kohteiden osuus noussut voimakkaasti, nykyisin yli 40% kohteista Maantieteellisesti kaupat siirtyneet koko ajan kauemmas Helsingistä Hinnat nousivat voimakkaasti 2007 saakka, jonka jälkeen kehitys epäselvempää Nopeimmin ovat kallistuneet Etelä- ja Keski-Suomen tontit sekä kaavatontit 38
5. Aineistolähteet 39
Tilastokeskus: StatFin-tilastotietokanta VTJ/VRK: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot (RHR) Hertta/KATSE: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Kaavoituksen seurannan tilasto GISALU: Kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietojärjestelmä 40
6. Tutkimuksia ja selvityksiä 41
Homes beyond Homes (HOBO) Adamiak, C., Vepsäläinen, M., Strandell, A., Hiltunen, M.J., Pitkänen, K., Hall, C.M., Rinne, J., Hannonen, O., Paloniemi, R. & Åkerlund, U. (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa. Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089 Vepsäläinen, M., Strandell, A., Pitkänen, K. Vapaa-ajan asumisen hallinnan haasteet kunnissa. Yhdyskuntasuunnittelu. (Tulossa) Eheyttävä kylämökkeily? Vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa Hiltunen, M.J., Pitkänen, K., Vepsäläinen, M., Rehunen, A. & Shemeikka, P. (2014). Kylämökkeilyympäristöt maaseutualueilla. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(3), 68-80. Pitkänen, K. (2011). Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 31. University of Eastern Finland, Joensuu. Vepsäläinen, Mia ja Hiltunen, Mervi J. (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa, vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa. Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, no 6. Maaseudun tyhjien asuinrakennusten sijainti, käyttö ja tulevaisuus Sikiö, M., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (2014). Tyhjät asuinrakennukset osana asumisen maaseutua. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(2), 43-55. Kesämökkibarometri 2004 ja 2009 Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palvelut Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88. Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24 36. Loma-asuntokiinteistöjen kaupat ja hinnat Peltola, R. & Väänänen, J. (2014). Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hinta-indeksit Suomessa. Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/1. Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2014 (2015). Maanmittauslaitos 42