Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Haasteina mm. toimintaympäristön muutokset Globalisoituminen Ympäristön muutokset Elinkeino- ja väestörakenteen muuttuminen Alueellinen eriytyminen Globaalit ja EU-alueen taloudelliset heilahdukset > Miten muutoksiin ja kriiseihin vastataan? > Miten taataan korkeakoulujen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja kansainvälinen kilpailukyky? Keinoina mm. yliopistouudistus ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen uusi yliopistolaki astui voimaan 1.1.2010.
...Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen... Tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008 2011 (7.3.2008). korkeakoulut uudistavat strategiansa vuoteen 2010 mennessä OKM on käynyt nämä läpi korkeakoulujen kanssa tulos- ja tavoiteneuvotteluissa syksyllä 2009-keväällä 2010 Korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman valmistelu on parhaillaan käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM). Toimenpideohjelma sisällytetään Tutkimus- ja innovaationeuvoston vuoden 2010 lopussa valmistuvaan koulutus- tutkimus- ja innovaatiopoliittiseen linjaraporttiin.
Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Korkeakoulujen kirjastot ovat keskeinen opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuri. Niiden toiminnan laadun takaaminen korkeakoululaitoksen kehittämisessä tärkeää Hanke asetettiin 26.3.2008. Raportti ilmestyi syyskuussa 2009. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:26. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2009/korkeakoulukirjastot_digitaaliseksi_palveluverkoksi.html digitaaliseksi palveluverkoksi html Tehtävänä oli: hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen siten, että korkeakoulujen yhdistymiset ja yhteistyösopimukset y tulevat huomioon otetuiksi kirjastojen j lukumääriä vähentäen, yhteistyötä lisäten ja toimintoja tehostaen selvittää erityisesti yliopistolakiuudistuksen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutukset korkeakoulukirjastojen toimintaan liittyvissä säädöksissä, rahoituksessa ja muissa menettelyissä siten, että kirjastojen palvelukyky turvataan selvittää, miten korkeakoulukirjastojen ylläpito- ja muita kustannuksia voidaan vähentää vahvistamalla Kansalliskirjaston asemaa keskitettyjen palvelujen tuottajana; sekä kartoittaa korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Varastokirjastoon, t sekä selvittää Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston t yhteistyön t tiivistämismahdollisuudet.
...Korkeakoulukirjastojen rakehanke... Työryhmän esitykset / visio 2020: Vuoteen 2020 mennessä Suomen korkeakoulujen k k opiskelijoilla, ill opettajilla ja tutkijoilla on käytössään kansainvälinen digitaalinen toimintaympäristö ja sen käyttämiseen liittyvät taidot. Kirjastopalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti verkostossa, jossa aktiivisina toimijoina ovat suomalaiset korkeakoulukirjastot ja niille keskitettyjä palveluita tuottava Kansalliskirjasto sekä kansainväliset yhteistyökumppanit. Varastokirjastosta ja Kansalliskirjastosta muodostettu kirjastoverkon palveluyksikkö tuottaa kansallisia keskitettyjä digitaalisen kirjaston palveluja ja kokoelmien säilytyspalveluja Korkeakoulukirjastojen tehtävänä on erityisesti oman kehysorganisaation opetuksen ja tutkimuksen tki k palveluiden l tarjonta t ja tätä tukevan kokoelman k muodostaminen. Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa kirjastojen toimintaa. > Vision saavuttamiseksi työryhmä esitti lukuisia osatavoitteita.
Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi i OPM asettanut ohjausryhmän ja arviointipaneelin 3.3.2010 Kansainvälinen arviointipaneeli pj. Wim van Drimmelen, Alankomaiden kansalliskirjaston emeritusjohtaja jäsenet: Gunnar Sahlin, Kungliga biblioteket; Eero Vuorio, Biokeskus Suomi siht. Anne Lehto, TaYK Ohjausryhmä pj. Leena Vestala, OKM jäsenet: Kai Ekholm, Kansalliskirjasto; Ulla-Maija Forsberg, HY; Eeva-Liisa Lehtonen, Aalto-yliopiston kirjasto; Hannu Sulin, OKM sihteeristö: Dorrit Gustafsson, Kansalliskirjasto; Anne Luoto-Halvari, OKM; Tiina Äärilä, Helsingin yliopiston kirjasto.
Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi TAVOITTEENA arvioida: 1. Kansalliskirjaston palvelujen ja toiminnan laatua ja vaikuttavuutta tietoyhteiskunnan, tiedeyhteisön, kirjastosektoreiden ja muiden asiakkuuksien toiminnan kannalta. 2. Kansalliskirjaston ohjauksen, rahoitusjärjestelyjen ja johtamisen toimivuus osana Helsingin yliopistoa ja valtakunnallisia tehtäviä hoitavana, opetusministeriön tulosohjaamana laitoksena. 3. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten Kansalliskirjaston nykyinen tehtäväkokonaisuus, strategiset valinnat ja organisaatio vastaavat sekä kulttuuriperinnön säilyttämisen ja käyttöön asettamisen että tulevaisuuden digitaalisen ja verkostoituneen tietoympäristön asettamiin haasteisiin. Arvioinnin tulee ottaa kantaa korkeakoulukirjastojen rakenteellista kehittämistä selvittäneen työryhmän Kansalliskirjastoa koskeviin ehdotuksiin.
Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi i Ehdotuksissa tulee ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitaalisiin palveluihin kohdistuvat odotukset rakenteelliset t ja taloudelliset lli t muutokset t opetuksessa, tutkimuksessa tki k ja julkisessa hallinnossa AIKATAULU 2010 tausta-aineistot, haastattelut ja vierailut raportti helmikuu 2011
Kansallinen digitaalinen kirjasto hanke, KDK Kansallisen digitaalisen kirjaston (2008 2011) painopisteet ovat: asiakasliittymän kehittäminen aineistojen digitointi digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun suunnittelu Asiakasliittymä kehitetään kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistyönä pilotointi elokuu 2010 helmikuu 2011, käyttöönotto 2011 tarjoaa pääsyn aineistoihin ja palveluihin yhdestä paikasta välittää aineistoja Europeana portaaliin (www.europeana.eu)
KDK Asiakasliittymän käyttöönottavat organisaatiot voivat päättää itse palvelun sisällöistä ja ulkoasusta integroida id sen eri ympäristöihin, esim. omiin verkkosivuihin Kansalliskirjasto ylläpitää asiakasliittymää ja kehittää sitä yhteistyössä sektorien ja käyttäjien kanssa solmii osallistuvien organisaatioiden kanssa palvelusopimuksen (tehtävät ja vastuut)
Digitointi KDK kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoituja aineistoja on vuoden 2010 lopussa noin 10 milj. objektia määrä on kolminkertaistunut vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna Pitkäaikaissäilytys Suunnitelma sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisuksi y (PAS) valmistuu Kansallisarkiston johdolla kesäkuussa 2010 CSC on PAS-jatkokehityshankkeen vastuuorganisaatio KDK-kokonaisarkkitehtuuri ja siihen sisältyvä standardisalkku valmistuneet hyödyllinen tietopaketti kaikille kirjastoille Kaikki KDK-aineisto saatavilla osoitteesta: www.kdk2011.fi
Julkisin varoin luotujen tietoaineistojen ja tietovarantojen parempi hyödyntäminen Taustaa ja edistämishankkeita OECD:n suositus 2007 "Principles and Guidelines for Access to Research Data from Public Funding" EU:n komission tiedonanto 2007 koskien tieteellistä tietoa ja neuvoston päätelmät julkisen tutkimustiedon vapaan saatavuuden edistämiseksi Suomen hallituksen kannanotto politiikkariihessä 2009 julkisin varoin luotujen tietovarantojen hyödyntämisen tehostamisesta Opetusministeriön 2009 käynnistämä Tutkimuksen tietoaineistot - selvityshanke ja sille asetettu ohjausryhmä Liikenne- ja viestintäministeriön 2010 asettama Julkisen tiedon saatavuus työryhmä Valtiovarainministeriön 2010 asettamat Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen työryhmä ja Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat -työryhmä
Tutkimuksen tietoaineistot -hanke OPM käynnisti tutkimuksen tietoaineistoja koskevan selvityshankkeen keväällä 2009 ja asetti ohjausryhmän (pj. kansleri Ilkka Niiniluoto) Käytännön työtä on tehnyt CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Väliraportti "Tutkimuksen tietoaineistot olennaisen käsikirja päättäjille" luovutettiin viime maaliskuussa opetusministerille Suosituksia ja alustavia toimintaehdotuksia esitetään väliraportissa seuraavilla alueilla: 1) Tietopolitiikassa, 2) Toiminnan ohjauksessa, 3) Lainsäädännössä, 4) Tietoinfrastruktuurissa ja 5) Käytännöissä ja kulttuurissa Ohjausryhmä laatii ehdotusten pohjalta kansallisen suunnitelman (tiekartan) tutkimustietojen saatavuuden ja säilytyksen yy kehittämiseksi vielä tämän vuoden aikana
Kansallinen julkaisurekisteri rekisteri tulee sisältämään tietovaraston, käyttöliittymän ja raportointityökalut rekisterin i yhteyteen t on kaavailtu tutkijarekisteriä tkij t iä sekä kytkentää julkaisuarkistoon tarkoituksena rakentaa rekisteri, johon kerätään tiedot ensin yliopistotutkimuksen ja myöhemmin mahdollisesti myös muiden tutkimusorganisaatioiden (AMK:t, sektoritutkimuslaitokset) tuottamista julkaisuista rekisterin rakentaminen liittyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) julkaisufoorum-hankkeeseen (Unifin ehdotus)
Julkaisurekisteri ki i rekisterin rakentaminen organisoitu Raketti-hankkeen alaisuuteen omana JURE-projektinaan JURE-projektia koordinoi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Tomi Mäkelä (HY) ja siinä on edustajia yliopistoista, ammattikorkeakouluista, sektoritutkimuslaitoksista, Suomen Akatemiasta, Kansalliskirjastosta, Tilastokeskuksesta sekä opetusministeriöstä (Poropudas) JURE-projektin sihteereinä toimivat CSC:n edustajat projekti käynnistyi syksyllä 2009 vuoden 2010 alussa on käynnistynyt neljä työryhmää: 1) tieteenalatyöryhmä, 2) sitaatioindeksityöryhmä, 3) julkaisurekisterin sisältötyöryhmä, 4) tekninen ryhmä
Lämpimät onnentoivotukset Tampereen Lämpimät onnentoivotukset Tampereen yliopiston 85-vuotiaalle kirjastolle