LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 15.6.2015 Vesanen-Nikitin Irja VALTIONEUVOSTON ASETUS TAKSILIIKENTEEN KULUTTAJILTA PERITTÄVISTÄ ENIMMÄISHINNOISTA ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetuksessa ei esitettäisi muutoksia taksiliikenteen enimmäishintoihin. Taksiliikennelain mukaan enimmäishinnat on vahvistettava vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella ja niihin tulee sisältyä kohtuullinen voitto. Kustannustason muutoksia tarkastellaan taksiliikenteen kustannusindeksin perusteella. Enimmäishinnat pidettäisiin ennallaan, koska enimmäishintoihin sisältyy yhä kohtuullinen voitto ja tavallisessa taksiliikenteessä laskennallisia kustannuksia on nostanut vain vakuutusmaksujen nousu ja erityisesti autoverolain muutos, jonka mukaan taksien autoveroetuja vähennettiin vuoden 2015 alussa. Autoverolain muutoksella pyrittiin vähentämään valtion verotukia. Invataksiliikenteessä kustannukset ovat pysyneet lähes ennallaan tai jopa vähentyneet. YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila Tällä asetuksella kumottaisiin valtioneuvoston 18 päivänä kesäkuuta 2014 antama asetus (470/2014) taksiliikenteen kuluttajahinnoista. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015. 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Taksiliikennelain (217/2007) 16 :n 3 momentin mukaan tarkemmat säännökset taksiliikenteessä kuluttajilta perittävistä enimmäishinnoista ja niiden lisäksi perittävistä lisämaksuista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Hintojen sääntely koskee lain 16 :n 1 momentin mukaan vain kuluttajahintoja. Kyseisen lainkohdan nojalla säännöllisiä tilauskuljetuksia koskevaa reittitaksaa ei voi vahvistaa. Tärkeimpiä asiakasryhmiä, joihin määrähintoja ei sovelleta, ovat kunnat ja elinkeinoelämä. Säädettyä taksaa voidaan periaatteessa kuitenkin soveltaa myös kuntia ja elinkeinoelämää edustaviin asiakkaisiin, mutta vain jos sopimusta muusta hinnoittelusta ei ole tehty. Enimmäishinnat tulee säätää vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Taksiliikennelain 17 :n 9 kohdan mukaan taksiliikennettä harjoitettaessa on noudatettava vahvistettua taksaa tai niitä hintoja, joista on sovittu. Saman lain 22 :n 2 momentin mukaan toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on peruutettava taksilupa muun muassa silloin, jos liikennettä harjoitettaessa on ilmennyt vakavia ja olennaisia rikkomuksia ja laiminlyöntejä, jotka liittyvät hinnoitteluun tai
2 1.2 Nykytilan arviointi hinnoista ilmoittamisen asianmukaisuuteen. Saman pykälän 5 momentin mukaan luvanhaltijalle voidaan antaa taksiluvan peruuttamisen sijaan varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta ja ilmenneet puutteet, rikkomukset tai laiminlyönnit voidaan korjata tai ne ovat vähäisiä. Aikaisemmin taksiliikenteen hinnan ilmoittamisesta säädettiin valtioneuvoston asetuksessa kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa (1359/1999). EU-sääntelyn johdosta kyseinen asetus on kumottu asetuksella 11.7.2013/553, joka on ollut voimassa 18.7.2013 alkaen. Uusi asetus ei enää koske kuljetuspalveluja, taksiliikenne mukaan lukien. Kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 3 :n mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten. Näin ollen myös taksipalvelut ovat kulutushyödykkeitä. Kuluttajansuojalain 2 luvun 15 :n 2 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa. Taksitaksan osatekijät ovat taksiliikennelain 16 :n 1 momentin mukaan perusmaksu, ajomatkamaksu ja odotusmaksu. Perusmaksu voidaan periä yöaikaan, viikonloppuna ja juhlapäivinä korotettuna. Lisäksi voidaan periä ennakkotilausmaksu sekä avustamis-, lentokenttä- ja tavarankuljetuslisä. Saman pykälän 2 momentin mukaan enimmäishintojen, ennakkotilausmaksun ja muiden lisämaksujen tulee olla kustannussuuntautuneita siten, että niihin sisältyy kohtuullinen voitto. Kustannustason muutoksia tarkastellaan Tilastokeskuksen neljännesvuosittain laatiman taksiliikenteen verottoman kustannusindeksin perusteella. Kustannusindeksi perustuu tavallisen taksiauton ja invataksin ajokilometri- ja työtuntisuoritteen vuosikustannusseurantaan. Nyt käytössä oleva indeksipohja perustuu uusimpaan vuoden 2010 kustannusrakennejakautumaan. Vahvistetuista enimmäishinnoista huolimatta yrittäjä saa aina sopia korvauksista. Kuljetusmaksuja on tarkistettu valtioneuvoston asetuksella, joka tuli voimaan 1.7.2014. Kustannuslaskennassa otettiin huomioon taksiliikenteen kustannusindeksin mukainen ajanjakso 3/2013 3/2014. Taksiliikenteen kuluttajahintoja korotettiin tuolloin tavanomaisessa taksiliikenteessä 1,23 prosenttia ja 1,04 prosenttia esteettömällä kalustolla kuten invataksilla hoidettavassa liikenteessä. Enimmäishintojen muutostarve Suomen Taksiliiton (STL:n) esittämä taksankorotustarve perustuu taksiliikenteen arvonlisäverottomaan kustannuskehitykseen tarkasteluvälillä 3/2014 3/2015. Tilastokeskuksen laatima kustannusindeksi osoittaa taksiliikenteen kustannusten kohonneen tavallisessa taksiliikenteessä 1,4 prosenttia ja invataksiliikenteessä vain 0,1 prosenttia. Eniten ovat tavallisessa taksiliikenteessä laskennallisia kustannuksia nostaneet
3 autoverolain muutos, jonka mukaan autoveron palautus pieneni vuoden 2015 alussa, mikä johti laskennallisen pääoman poiston ja korkojen nousuun. Myös vakuutusmaksut ovat nousseet. Invataksiliikenteessä kustannukset ovat pysyneet lähes ennallaan. Toteutuneen kustannusindeksikehityksen lisäksi kustannuksia nostaisi 1.2.2014 voimaan tullut taksinkuljettajien työehtosopimus, jonka mukaan palkkoja korotetaan 1.7.2015 lukien 0,4 prosenttia. Tämän korotuksen laskennallinen vaikutus kustannustarkistuslaskelmassa on 0,28 prosenttia. Tästä yhteissummasta vähennetään edellisen taksantarkistuksen yhteydessä huomioitu ja 1.7.2014 toteutettu työehtosopimuksen mukainen palkkojen korotusvaikutus 0,78 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että suuri osa taksiliikenteen palkoista maksetaan yhä käytännössä työehtosopimuksesta riippumatta provisioperusteisesti. Vuoden 2014 taksankorotuksen yhteydessä lisätty 0,12 prosentin kertaluonteinen vuoden 2013 arvonlisäveroprosentin muutosta koskeva siirtymävaiheen kompensaatio vähennetään kuitenkin vuoden 2015 kustannuslaskennassa vähennyseränä, koska arvonlisävero ei jää tämän jälkeen yrittäjän lopulliseksi kustannukseksi. Edellä mainittujen kustannustekijöiden yhteenlaskettu korotuspaine taksaan olisi siis: Kustannusindeksi 3/2015 1,40 prosenttia Taksialan TES 2014 1.7.2015 0,28 prosenttia Yhteensä kustannusten nousu: 1,68 prosenttia vähennetään aikaisemmin huomioitu TES 2014-0,78 prosenttia vähennetään ALV kompensaatio v.2013-0,12 euroa Yhteensä taksaan vaikutus olisi: 0,78 prosenttia Kaikkien edellä mainittujen kustannuskorotusten positiivinen ja negatiivinen yhteisvaikutus olisi taksiliikenteessä + 0,78 prosenttia ja esteettömällä kalustolla kuten invataksilla hoidettavassa liikenteessä - 0,54 prosenttia. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Esityksen tavoitteena on, että enimmäishinnat olisivat yhä taksiliikennelain 16 :n 2 momentin mukaisesti kustannussuuntautuneita siten, että niihin sisältyisi aikaisempien vuosien tapaan yritystoiminnan kohtuullinen voitto. Tavoitteena on yhä myös helpottaa kuluttajan tiedonsaantia siitä, mistä taksimatkan hinta muodostuu. Kuluttajansuojan kannalta ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi tavoitteena on myös se, että taksarakenne ja taksamittarin käyttöä koskevat määräykset olisivat mahdollisimman selkeitä ja maksujen perusteet voitaisiin jälkikäteen yksinkertaisesti selvittää. Asetuksessa ei esitettäisi muutoksia taksiliikenteessä kuluttajilta perittäviin enimmäishintoihin. Enimmäishinnat säilyisivät siten samoina kuin ne ovat 1.7.2014 voi-
4 2.1 Yhteenveto esityksestä maan tulleessa asetuksessa. Enimmäishinnat eivät edelleenkään sisältäisi henkilökuljetuspalvelujen arvonlisäveroa, joka on keväällä 2015 yhä 10 prosenttia. Tällä asetuksella kumottaisiin valtioneuvoston 18 päivänä kesäkuuta 2014 antama asetus (470/2014) taksiliikenteen kuluttajahinnoista. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015. Mittaritaksa (euroa) Perusmaksu, arkipäivä Perusmaksu, yö ja pyhäajat Nykyinen (sis. alv.) Nykyinen (ilman alv) Taksiliittojen ehdotukset Esitys (sis. alv. 10 %) (sis. alv 10 %) 5,90 5,36 5,90 5,90 5,36 9,00 8,18 9,00 9,00 8,18 Lopullinen Esitys (ilman alv) Ajomatkamaksut henkilömäärän mukaan euro/km I luokka (1-2 henkilöä) II luokka (3-5 henkilöä) III luokka (5-6 henkilöä) IV luokka (yli 6 henkilöä) Odotusaikamaksu (euro/h) 1,55 1,41 1,57 1,55 1,41 1,87 1,70 1,89 1,87 1,70 2,02 1,84 2,04 2,02 1,84 2,18 1,98 2,20 2,18 1,98 44,60 40,55 45,50 44,60 40,55 Ennakkotilausmaksu 7,10 6,45 7,10 7,10 6,45 Lentokenttälisä 2,30 2,09 2,30 2,30 2,09 Avustamislisä 15,70 14,27 15,80 15,70 14,27 Laajennettu avustamislisä Paaritaksin avustamislisä (paarivarus- 16,00 (SPT) 31,40 28,55 31,60 32,00 (SPT) 29,20 26,55 29,30 30,00 (SPT) 14,54 (SPT) 31,40 29,09 (SPT) 29,20 27,27 (SPT) 28,55 26,55
5 tuslisä v. 2013) Tavarankuljetuslisä 2,80 2,54 2,80 2,80 2,54 3 Esityksen vaikutukset 4 Asian valmistelu Kansaneläkelaitos (Kela) korvasi v. 2014 sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla matkakustannuksia 305 milj. euroa, josta taksimatkojen osuus oli yhteensä 174 milj. euroa. Vuonna 2015 sairausvakuutuksen matkakorvausten arvioitaisiin olevan noin 297 milj. euroa, josta taksimatkojen osuus olisi noin 170 milj. euroa ottaen huomioon Kelan pyrkimyksen aikaansaada säästöjä kuljetusten yhdistelyn ja omavastuuosuuden korotuksen kautta. Taksialan ehdottama korotus olisi merkinnyt kokonaisuudessaan julkishallinnolle (valtio, kunnat, Kela) arviolta 4 miljoonan euron lisäkustannuksia vuositasolla. Valtion tavoite on kuitenkin, että henkilökuljetusten kustannusten nousua pitäisi pyrkiä hillitsemään. Lisäksi valtion verotukia on pyritty vähentämään autoverolain muutoksella. Taksiliiton esitys merkitsisi, että yhteiskunnan kustantamista kuljetuksista erityisesti Kelan korvaamien, pitkien sairaalamatkojen kuljetuskustannukset nousisivat. Kun hintoja ei nyt esitetä nostettavaksi, esityksen kokonaiskustannukset julkishallinnolle (valtio, kunnat, Kela) säilyisivät ennallaan. Julkishallinnon osuus taksiliikenteen kokonaisliikevaihdosta (1061 miljoonaa euroa) oli vuonna 2013 473,2 milj. euroa (44,6 prosenttia). Taksiliiton esitys merkitsisi myös sitä, että kuluttajien ja elinkeinoelämän kannalta taksihinnat erityisesti ruuhkaisissa kaupunkiajoissa nousisivat. Lentokenttälisän korotus nostaisi puolestaan taksihintoja pääkaupungin lentokenttäkuljetuksissa. Kun korotuksia ei esitetä, hinnat säilyisivät ennallaan mikä pitäisi kuluttajien ja yritysten kiinnostuksen taksin käyttöön ennallaan tai jopa lisäisi sitä. Taksialan kannalta heidän ehdottamansa korotus kompensoisi erityisesti autoverolain muutoksen aiheuttamia kustannuksia alalle. Isojen invataksien osalta autoverolakia ei kuitenkaan ole muutettu ja invataksien kustannukset ovat muutenkin laskeneet. Nyt tehty esitys edesauttaisi sitä, että takseja voitaisiin edelleen käyttää yhteiskunnan kuljetuksissa. Esitystä on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä virkatyönä. Esitys pohjautuu Suomen Taksiliitto ry:n 8 päivänä toukokuuta 2015 päivättyyn esitykseen taksiliikenteen kuljetusmaksujen tarkistamiseksi ja ehdotuksesta saatuihin lausuntoihin. Taksiliiton ehdotuksen mukaan taksoja tuli korottaa 0,78 prosenttia kohdennettuna eri taksan osiin. Liitto ehdotti, että perusmaksut säilyisivät ennallaan. Tavallinen perusmaksu olisi yhä 5,36 euroa ja korotettu yö- ja pyhäaikojen perusmaksu 8,18 euroa. Ajomatkamaksuun liitto esitti 1 prosentin korusta siten, että alin ajomatkamaksu olisi enintään 1,43 euroa/km. Odotusaikamaksuun liitto esitti 2 prosentin korotusta siten,
6 että sen suuruus olisi enintään 41,36 euroa tunnissa. Muihin lisämaksuihin liitto esitti alle 0,8 prosentin korotuksia lukuun ottamatta ennakkotilausmaksua, jonka se ehdotti säilytettäväksi ennallaan ja lentokenttälisää, jonka enimmäismääräksi se esitti 2,27 euroa. Kaikkiin asetuksessa säädettyihin enimmäishintoihin tuli lisätä kulloinkin voimassaoleva arvonlisäveron määrä. Taksiliitto esitti lisäksi käyttöönotettavaksi uutta avustamislisää, jonka voisi periä myös tavallisella taksiautolla kuljetettaessa pyörätuolin tai muun apuvälineen avulla liikkuvia henkilöitä ja avustettaessa heitä avustamislisän edellyttämällä tavalla. Nykyisin käytössä on kolme erilaista avustamislisää, jotka ovat sidottuja autokaluston esteettömyyteen tai siinä oleviin erityisvarusteisiin. Lisän suuruudeksi liitto esitti 4,55 euroa (ilman arvonlisäveroa). Suomen Palvelutaksit ry (SPT) on lisäksi esittänyt ennakkotilausmaksukiellon kumoamista 6 :n 2 momentin 4,5 ja 6 kohdan osalta sekä kiinteän ennakkotilausmaksun 2,27 euron (ilman arvonlisäveroa) käyttöönottoa. Taksiliiton ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Suomen Palvelutaksit ry:ltä, Kansaneläkelaitokselta (Kelalta), Kuntaliitolta, Kuluttajaliitolta ja Invalidiliitto ry:ltä. Useissa lausunnoissa vastustettiin erityisesti ehdotusta uudeksi henkilöauton avustamislisäksi. Toisaalta lausunnoissa ehdotettiin muun muassa niin sanottua porrasvetolisää koskevien perusteiden muuttamista portaan sijainnin osalta. Suomen Palvelutaksit ry kannatti Suomen Taksiliiton esitystä perusmaksujen, matkaja aikataksojen osalta. Lisämaksujen osalta Suomen Palvelutaksit ry totesi seuraavaa: Korotuspaine erikoiskaluston hankinta- ja käyttökulujen sekä pidempien hakumatkojen takia kohdistuu erityisesti lisämaksuihin. Lisäksi lausunnossa todettiin, että muuttuneet toimintatavat maksuliikennejärjestelyiden osalta ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia, joiden vaikutusta indeksi ei huomioi riittävästi. Suomen Palvelutaksit halusi erityisesti kiinnittää huomiota myös porrasvedon määritelmän tarkentamiseen. Porrasveto tuli hyväksyä myös rakennuksen ulkopuolisissa portaissa. Sen sijaan erilliselle henkilöauton avustamislisälle ei Suomen Palvelutaksit ry:n mukaan ollut perusteita, koska esitetyn kaltaisen lisämaksun käytön määrittely tulisi aiheuttamaan epäselvyyksiä ja kustannusvaikutuksen arviointi olisi vaikeaa. Kela ei lausunnossaan kannattanut Taksiliiton esitystä siitä, että tavallinen taksi saisi periä 5 euron suuruista avustamislisää silloin, kun asiakas tarvitsee pyörätuolia tai muuta apuvälinettä ja häntä avustetaan auton välittömän läheisyyden ulkopuolella. Esitetty uusi avustamislisä nostaisi Kelan korvaamien matkojen korvausmenoja merkittävästi, arviolta noin 3 miljoonaa euroa. Kela korvaa jo nyt asiakkaan odottamisesta ja avustamisesta aiheutuvaa lisätyötä maksamalla taksin odotusaikaa enintään 15 minuuttia yhdensuuntaiselta matkalta. Sitä vastoin Kela kannatti Taksiliiton esitystä siitä, että avustamislisä 6 b koskien porrasvetoa, mahdollistaisi jatkossa lisän perimisen riippumatta portaiden sijainnista. Lisämaksujen perimiseen oikeuttavat tilanteet tulisi selkeästi esittää taksapäätöksessä. Kela esitti myös, että taksa-asetusta muutettaisiin huomattavasti yksinkertaisemmaksi esimerkiksi vähentämällä erilaisten lisämaksujen osuutta. Taksojen tarkistusesitys korottaisi vuonna 2015 taksimatkoista maksettavia sairausvakuutuksen matkakorvauksia keskimäärin 0,5 prosenttia
7 1.7.2015 alkaen, jolloin lisäys matkakorvauksiin olisi noin 0,8 milj. euroa. Vuonna 2015 matkakorvaukset olisivat arvion mukaan 297 milj. euroa, josta taksimatkojen korvaukset ovat noin 170 milj. euroa. Kuntaliitto totesi korotusesityksen nostavan kuntien kuljetuskustannuksia noin 2 miljoonaa euroa vuositasolla. Kuntaliitto kiinnitti huomiota pääoman poiston ja korkojen suureen nousuun muihin seurantaeriin verrattuna. Suomen Kuluttajaliiton lausunnossa ei vastustettu kuljetusmaksujen korotuksia, jos ne vastasivat kustannustason nousua. Uutta avustamislisää ei myöskään lausunnossa vastustettu. Kuluttajaliiton mielestä taksiliikenteessä piti kuitenkin pyrkiä sellaiseen sääntelyyn, joka mahdollistaisi kilpailun hinnoilla ja laadulla, mutta joka ei kuitenkaan heikentäisi kuluttajien turvallisuutta. Invalidiliitto ry vastusti lausunnossaan esitettyä uutta avustamislisää. Invalidiliitto katsoi lausunnossaan, että myös niitä asiakkaita, jotka käyttävät liikkumisen apuvälineitä ja mahdollisesti tarvitsevat myös apua, tulee kohdella yhdenvertaisina kuluttajina ja arvioida taksarakennetta avustamislisän osalta yhdenvertaisen kuluttajaoikeuden toteutumisen näkökulmasta. Avustamislisän olisi oltava riippumaton siitä käyttääkö asiakas pyörätuolia tai muuta apuvälinettä (yhdenvertaisuuslain positiivisen erityiskohtelun velvoite). Invalidiliitto kannatti nykyisen avustamislisä b:n pysyttämistä nykyisen suuruisena ja tarvittavan korottamispaineen siirtämistä muihin lisämaksuihin. Ulkoportaissa tapahtuva porrasveto tuli sen mukaan kuitenkin säätää avustamislisän piiriin kuuluvaksi. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala 2. Taksarakenne 3. Perusmaksu Pykälässä säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta. Soveltamisala olisi sama kuin valtioneuvoston asetuksessa vuodelta 2014 (470/2014). Maksut säädettäisiin jälleen ilman arvonlisäveroa (joka keväällä 2015 on 10 prosenttia). Uusi, vuonna 2014 käyttöön otettu sääntelytapa on lisännyt tarvetta antaa kuluttajille selkeää tietoa hinnoista. Taksarakenteen osalta pykälässä viitattaisiin, kuten nykyisin voimassa olevassa, 1 :ssä mainitussa asetuksessa, taksiliikennelain sisältöön. Sen mukaan taksamittaria käytettäessä taksilain 16 :n 1 momentin mukainen kuluttajilta perittävä enimmäishinta sisältäisi kultakin kuljetuskerralta perittävän perusmaksun (lähtömaksun), ajomatkan pituuden perusteella perittävän ajomatkamaksun, odotusajalta perittävän odotusmaksun sekä ajonopeuden hitauden perusteella perittävän odotusaikakorvauksen. Lisäksi voitaisiin periä ennakkotilausmaksua sekä avustamis-, lentokenttä- ja tavarankuljetuslisä. Pykälässä määriteltäisiin perusmaksujen suuruudet arkipäivien ja yö- ja pyhäaikojen osalta erikseen. Pykälän perusteisiin ei esitettäisi rakenteellisia muutoksia ja perusmaksu pidetään ennallaan, siten että maksu on arkipäivänä 5,36 euroa (ilman arvon-
8 4. Ajomatkamaksu 5. Odotusmaksu 6. Lisämaksut lisäveron osuutta). Iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä perittävä maksu on 8,18 euroa. Pykälässä määriteltäisiin ajomatkamaksujen enimmäishinnat. Taksaluokat ja hinnat säilyisivät ennallaan. Ajomatkamaksu jaetaan matkustajien lukumäärän perusteella neljään eri taksaluokkaan (I IV). Ensimmäisessä taksaluokassa veroton ajomatkamaksu on 1,41 euroa kilometriä kohden. Toisessa taksaluokassa maksu on 1,70 euroon kilometriä kohden. Kolmannessa taksaluokassa maksu on 1,84 euroa kilometriä kohden. Neljännessä taksaluokassa ajomatkamaksu on 1,98 euroa kilometriä kohden. Ajomatkamaksun taksaluokkia määriteltäessä kaksi alle 12-vuotiasta lasta laskettaisiin yhä kuljetuksessa yhdeksi henkilöksi. Näin ollen matkustajien mukana kulkevaa yhtä alle 12-vuotiasta lasta ei otettaisi huomioon lukumäärää laskettaessa. Jos kyydissä siten olisi kaksi yli kaksitoistavuotiasta lasta ja yksi alle kaksitoistavuotinen lapsi, kyydissä katsottaisiin olevan vain kaksi henkilöä ja taksaluokaksi olisi valittava I. Mikäli asiakkaan kuljettaminen edellyttäisi autoa, jossa on asianmukainen paarivarustus eli paarien testaus ja kiinnitykset olisivat CEN/TC 239 standardin vaatimusten mukaiset, ajomatkamaksu määräytyisi yhä taksaluokka III:n mukaisesti. Pykälässä määriteltäisiin odotusmaksun suuruus eri odotustilanteissa. Odotusmaksu olisi yhä 40,55 euroa tunnissa ilman arvonlisäveroa. Asiakasta odotettaessa saataisiin periä odotusmaksua lisäksi seuraavissa tapauksissa: 1) ajomatkamaksun sijasta, jos ajo olisi niin hidasta ruuhkautumisen tai muun vastaavan syyn takia, että odotusmaksu tulisi ajomatkamaksua korkeammaksi. Useimmat taksamittarit kytkeytyvätkin ajonopeuden perusteella automaattisesti odotusaikamaksulle; tai 2) silloin kun asiakasta pitäisi odottaa hänen poistuttuaan autosta kesken kuljetuksen. Muusta odotuksesta ei edelleenkään saisi periä odotusmaksua. Kuljetuksista saisi edelleen periä ennakkotilausmaksua, lentokenttälisää ja tavarankuljetuslisää nykyisin perustein. Ennakkotilausmaksu pidettäisiin ennallaan eli maksu olisi 6,45 euroa ilman arvonlisäveroa. Sitä ei saisi edelleenkään periä asetuksessa erikseen mainituista, lähinnä kuntien korvaamista kuljetuksista. Lentokenttälisä olisi myös entinen eli 2,09 euroa.
9 Avustamislisän periminen edellyttäisi aina joko avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätiloihin kuten talon hissiin, oli se huoneisto, laitos, liike tai virasto. Lisän periminen edellyttäisi yhä sitä, että asiakas tarvitsisi esteetöntä taksia ja että häntä todella avustettaisiin. Sitä ei edelleenkään voisi periä pelkästään ajoon käytettävän ajoneuvon perusteella. Normaali avustamislisä olisi määrältään edelleen 14,27 ilman arvonlisäveroa. Avustamislisän b-kohtaa eli ns. porrasvetolisää sovellettaisiin kun kuljettaja a- kohdassa mainitun tavanomaisen avustamisen lisäksi avustaisi asiakasta välittömästi matkaa ennen tai matkan jälkeen joko käsivoimin asiakkaan ollessa apuvälineessään kuten pyörätuolissaan tai vetäen asiakasta pyörätuoleineen erityisen porraskiipijän avulla rakennuksen sisäportaikossa. Porraskiipijälaite voisi olla taksiyrittäjän, kunnan tai esimerkiksi tilauskeskuksen omistuksessa ja sen tulisi olla CE- merkitty eli turvalliseksi todettu. Poikkeustapauksissa lisää voisi periä myös avustamisesta rakennuksen ulkopuolella olevissa portaissa, mutta tällöin edellytetään, että kyse on kerrostalosta, jossa huoneistoihin kuljetaan pitkin rakennuksen sivuilla olevia luhtikäytäviä. Kerrostalolla tarkoitetaan vähintään kolmen asunnon rakennusta, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Porrasvetoa koskevaa avustamislisää ei saisi periä a kohdassa mainitun avustamislisän lisäksi. Kuten a kohdassa myös b - kohdassa mainittua avustamislisää voisi periä vain jos matkustajaa olisi kuljetettu taksiliikennelain 2 :n 6 kohdassa mainitulla esteettömällä ajoneuvolla eli invataksilla tai esteettömällä taksiautolla. Korvaus b-kohdassa tarkoitetusta avustuksesta olisi edelleen normaali avustamislisä kaksinkertaisena eli 28,55 euroa ilman arvonlisäveroa. Korvausmäärä perustuisi siihen, että avustamiseen voidaan tarvita kuljettajan lisäksi myös toinen avustaja ja työn määrä olisi verrattavissa työajan hintaan. Korvausmäärä olisi kohtuullinen ja sitä olisi yksinkertaista periä taksamittarin käytön kannalta. Paaritaksin avustamislisän suuruus olisi myös edelleen 26,55 euroa ilman arvonlisäveroa. Mikäli kyseessä on paarikuljetus, paarivarustelusta tulisi olla merkintä ajoneuvon rekisteriotteessa. Sekä a-, b- ja c-kohdassa mainittu lisämaksu olisi yhä asiakaskohtainen ja se voitaisiin periä kultakin kyydissä olevalta asiakkaalta erikseen, kuitenkin vain yhden kerran kuljetuskertaa kohden. Samasta kuljetuksesta ei saa periä kuin yhtä avustamislisää kerrallaan. 7. Hinnoista ilmoittaminen Tavallinen tavarankuljetuslisä olisi edelleen 2,54 euroa ilman arvonlisäveroa. Säädöksen mukaan matkan kokonaishintaa koskeva tieto olisi annettava kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä. Kokonaishinnalla tarkoitetaan hintaa, joka matkasta on maksettava kaikki asetuksessa mainitut lisämaksut ja arvonlisävero mukaan lukien.
10 8. Taksamittari Jos kyse on asetuksen 8 :n 2 momentissa tarkoitetusta kuluttajan kanssa sovittavasta korvauksesta, kuluttajalle olisi annettava ennakolta tieto kuljetuksen verollisesta kokonaishinnasta. Koska on tavanomaisempaa, että taksimatkan hinta perustuu tämän asetuksen mukaisiin enimmäishintoihin, jolloin täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa etukäteen, olisi kuluttajalle kuitenkin annettava tieto hinnan määräytymisen perusteista. Käytännössä taksimaksuista voisi edelleen ilmoittaa asettamalla maksuja koskeva esite autossa helposti havaittavaan paikkaan. Esitteestä tulisi kuitenkin aina käydä ilmi, mistä maksuista taksimatkan hinta yleisimmin koostuu ja mitkä ovat tällaisten maksujen määräytymisperusteet. Siinä tulisi myös aina ilmoittaa voimassa olevat arvonlisäverolliset hinnat. Asiakkaalle tulisi yhä myös antaa kuljetusmaksusta pyydettäessä kuitti. Vahvistettua taksaa tai sovittua hintaa on noudatettava taksiliikennelain 17 :n 9 kohdan mukaan. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi saman lain 22 :n 2 momentin nojalla peruuttaa taksiluvan jos tätä velvoitetta vakavasti ja olennaisesti rikotaan tai laiminlyödään. Tämän vuoksi elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi luonnollisesti myös valvonnan vuoksi pyytää tarvittaessa tarkempia, yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten matkan hinta on jonkin yksittäisen taksimatkan osalta laskettu. Yksityiskohtaisia tietoja on silloin pyynnöstä annettava paitsi sovelletuista lisämaksuista, tarvittaessa myös siitä, miten mittarin käyttö on vaikuttanut hintaan, eli millä alueella taksamittari on käynnistetty ja millä alueella perusmaksua on sovellettu. Taksiliikenteen kuluttajahinnat asennetaan taksamittariin. Hinta ilmoitettaisiin kuitissa siten, että siinä näkyy erikseen voimassa olevan arvonlisäveron määrä. Pykälässä säädettäisiin kuten voimassa olevassa asetuksessa taksamittarin teknisestä asentamisesta ja sinetöimisestä, taksimatkan hinnan määräytymisestä taksamittaria käyttäen sekä toiminnasta tapauksissa joissa mittaria ei voi käyttää. Taksamittarin asentamisen ja sinetöimisen osalta olisi yhä noudatettava autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) 17 :ää. Sen mukaan taksamittarin tulee täyttää 1.11.2006 lähtien mittauslaitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/22/EY (mittauslaitedirektiivi) vaatimukset ja olla varustettu CE- merkinnällä. Mittauslaitedirektiivissä edellytetty suojaus tietojen turmeltumista vastaan tulee toteuttaa Ajoneuvohallintokeskuksen valtuuttaman asennus- ja korjausliikkeen sinetöinnillä tai muulla mainitun direktiivin vaatimukset täyttävällä luotettavalla tavalla. Sinetöinnin on oltava sellainen, ettei mittarin osoitusta voida muuttaa sinetöintiä murtamatta lukuun ottamatta taksien tietojärjestelmän välityksellä sähköisesti suoritettavia taksitaksojen etäasennuksia. Taksamittarista, jonka taksat asennetaan etäasennuksena, tulee olla tulostettavissa raportti viimeksi suoritetusta etäasennuksesta. Taksamittarin asennuksesta ja korjauksesta säädetään liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1247/2002) 10 :ssä. Aikaisemman säädöksen (575/2003) mukaisia EY-tyyppihyväksyttyjä (77/95/ETY) tai Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymiä taksamittareita saa kyseisen pykälän
11 nojalla valmistaa, myydä ja ottaa ensi kerran käyttöön taksamittarin hyväksynnän voimassaolon päättymiseen saakka, kuitenkin enintään vuoden 2016 lokakuun loppuun. 9. Perusmaksun soveltamisalueen määritelmä Perusmaksun soveltamisalue on taksiaseman ympärillä tai jollei sellaista ole, auton päivystyspaikan ympärillä oleva 2,5 kilometrin pituinen säteinen ympyrä. Asemapaikan taksiluvan haltijoiden enemmistöä edustava yhteisö voisi määritellä tämän alueen ja kaikkien alueen autoilijoiden olisi noudatettava samoja taksamittarin käyttömääräyksiä tällä alueella. Perusmaksun soveltamisalue voi yhä olla myös laajempi alue. Tällaisen laajemman alueen raja on ollut esimerkiksi kunnan raja tai taksivälityskeskuksen toiminta-alueen raja. 10. Taksamittarin käyttö perusmaksun soveltamisalueella Perusmaksun soveltamisalue on se alue, jolla matkustajaa haettaessa saa ajaa vain 3 :n mukaisella perusmaksulla. Taksamittari tulisi tämän pykälän mukaan edelleen myös käynnistää tällä alueella 4 :n mukaisesti ajomatkan pituuden ja matkustajien lukumäärän mukaan vasta silloin kun auto on matkustajan käytettävissä. Tämä tarkoittaa sitä hetkeä kun asiakas nousee autoon tai tätä aiemmin kun auto on jo ehtinyt saapua asiakkaan luo ja on siten ollut tilaajan käytettävissä. Ennakkotilauksen kyseessä ollessa mittarin saa kuitenkin yhä käynnistää vasta ajankohtana joka on mainittu asiakkaan tilauksessa. Kuten aikaisemmin, perusmaksun soveltamisalueen sisällä ajettaessa asiakkaan ollessa kuljetettavana mittari pidetään aina matkustajien lukumäärän mukaan määräytyvällä taksalla. 11. Taksamittarin käyttö perusmaksun soveltamisalueen ulkopuolella Säännöstä sovelletaan tapauksiin, joissa asiakas haetaan kauempaa eli kyseisen taksin perusmaksun soveltamisalueen ulkopuolelta. Tällöin pääsääntönä olisi, että mittarin saisi käynnistää vasta kun auto saapuu noutomatkalla perusmaksun soveltamisalueen ulkorajalle ja vain 4 :ssä mainitun I-taksaluokan mukaisena. Näin ollen esimerkiksi tapauksessa, jossa taksin asemapaikka on esim. Hämeenlinnassa ja asiakasta noudetaan Tampereelta, mittari käynnistetään I taksalle vasta kun auto on Hämeenlinnan perusmaksualueen rajalla. Mittarin tulisi olla tässä asennossa kunnes saavutaan noutopaikalle eli esimerkkitapauksessa Tampereelle asiakkaan osoitteeseen kunnes asiakas nousee kyytiin. Mikäli asiakkaan matka ei suuntautuisi takaisin samaa reittiä noudattaen kohti perusmaksun soveltamisaluetta, saisi mittari olla normaalisti päällä noudattaen 4 :n säännöksiä matkustajien lukumäärästä ja matkan pituudesta. Eli mikäli esimerkissä asiakas haluaisikin matkustaa Tampereelta Vaasan suuntaan, mittari olisi yhä päällä noudattaen I taksaluokkaa jos asiakas on yksin tai asiakkaita on vain kaksi, II taksaluokkaa jos asiakkaita on kolme tai neljä ja niin edelleen. Mikäli asiakkaan matka kuitenkin suuntautuisi takaisin auton perusmaksun soveltamisalueelle tai sen kautta eteenpäin ja vielä samaa reittiä kuin tyhjänä ajettu nouto, olisi kuljettajan säädettävä mittari sellaiseen asentoon asiakkaan noustua kyytiin, että
12 12. Voimaantulo ajomatkamaksua ei kerry ennen kuin auto on taas perusmaksun soveltamisalueen rajalla, minkä jälkeen mittari saisi olla päällä matkan loppuun asti. Näin ollen esimerkkitapauksessa, jossa Tampereelta noudettu asiakas haluaa matkustaa Helsinkiin, mittaria ei saisi käyttää takaisintulomatkalla ennen kuin saavuttaessa Hämeenlinnan perusmaksun soveltamisalueelle ja siitä eteenpäin kohti Helsinkiä. Poikkeuksena olisi ainoastaan sellainen tilanne, että matkustajia olisikin enemmän kuin kaksi. Tällaisessa tapauksessa, kun useampia kuin kahta matkustajaa haetaan perusmaksun soveltamisalueen ulkopuolelta ja matka siis suuntautuisi takaisin perusmaksun soveltamisalueelle, mittarin saisi nollata heti asiakkaiden noustua kyytiin ja periä perusmaksu ja ajomatkamaksu paluumatkalta. Näin koko paluumatkalla noudatettaisiin 4 :n mukaisesti määräytyvää ajomatkamaksua. Mikäli asiakas nousee autoon perusmaksun soveltamisalueella ja matka suuntautuu perusmaksun soveltamisalueen ulkopuolelle ja sieltä takaisin samaa reittiä noudattaen soveltamisalueelle, pidetään taksamittari ajomatkamaksulla päällä perusmaksun soveltamisalueen ulkopuolella vain yhdensuuntaisella matkalla. Asetus tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015 ja sillä kumottaisiin valtioneuvoston taksiliikenteen kuluttajahinnoista antama asetus (470/2014).
13 Liite: Taksiliikenteessä noudatettavat kuluttajahinnat sisältäen 1.7.2015 voimassaolevan arvonlisäveron Taksiliikenteen kuluttajahintaan (enimmäishintaan) sisältyvät maksut (euroa) Asetuksen mukaiset maksut sisältäen 1.7.2015 voimassaolevan arvonlisäveron (arvonlisävero 10 %) Perusmaksu, arkipäivä 5,90 Perusmaksu, yö ja pyhäajat 9,00 Ajomatkamaksut henkilömäärän mukaan euro/km I luokka (1-2 henkilöä) II luokka (3-5 henkilöä) III luokka (5-6 henkilöä) IV luokka 1,55 1,87 2,02 2,18 (yli 6 henkilöä) Odotusaikamaksu (euro/h) 44,60 Ennakkotilausmaksu 7,10 Lentokenttälisä 2,30 Avustamislisä 15,70 Laajennettu avustamislisä 31,40 Paaritaksin avustamislisä 29,20 Tavarankuljetuslisä 2,80