VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS

VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS

SISÄLLYSLUETTELO VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS 29.80.04. Museoviraston toimintamenot 3 29.80.20. Museoviraston tilavuokramenot 9 29.80.50. Eräät avustukset ja 29.80.52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen 10 29.80.70. Kaluston hankinta 12 29.80.75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito 13 29.80.95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 15 Muistio 1 29.80.55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen 16 2

MUSEOVIRASTO 29. 80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 323 000 euroa. Selvitysosa: Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti yhteistyössä museoalan kanssa. Museoalan yleiseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä keskitetään Valtion taidemuseosta Museovirastoon. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmäja hankeyhteistyöhön. Museoviraston toimintoja sopeutetaan väheneviin resursseihin niin, että painotetaan keskeisten strategisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, palvelukykyä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluja kehitetään edelleen. Museovirasto luo aikaisempaa parempia tutkimusedellytyksiä ja kehittää tutkimusyhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä keskittymällä linnojen, museoiden ja muinaisjäännösten restauroinnin ohjaukseen, hoitoon ja esittelyyn. Museovirasto osallistuu kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoon. Toiminnassa keskitytään ohjelmallisen suojelupolitiikan, ohjausmenetelmien, opas- ja ohjeaineistojen sekä kulttuuriympäristön tilan seurannan kehittämiseen sekä inventointien tietojärjestelmien toteuttamiseen. Pieniin yksityisiin rakennushankkeisiin liittyvien arkeologisten kenttätöiden toteuttamisen resurssit turvataan ja vedenalaisen arkeologian toimintaedellytyksiä parannetaan. Yleisiin ja suurehkoihin yksityisiin rakennus- ja maankäyttöhankkeisiin (MML 13 ja 15 ) liittyviä arkeologisia kenttätöitä tehdään tilaustutkimuksina kilpaillen alan muiden toimijoiden kanssa. Suomen kansallismuseo tehtävänä on edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä ja välittää aineelliseen kulttuuriin liittyvää tietoa sekä vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Näyttely- ja muu yleisötoiminta sekä tietoverkoissa olevat kokoelmatiedot ja opetusaineistot lisäävät kulttuurihistoriallisesti merkittävän esineistön tuntemusta ja kiinnostusta kansalliseen kulttuuriperintöömme. Painopisteenä on varsinkin lähimenneisyyden ja nykyajan aineellisen kulttuuriperinnön ja siihen liittyvä tiedon tallentaminen. Kansallinen kokoelmatyö vakiinnutetaan osaksi Kansallismuseon toimintaa. Kansallismuseon palvelukykyä parannetaan Kansallismuseon rakenteiden ja toimintamallien uudistamisella, suunnitelmallisella näyttelytoiminnalla ja kokoelmaohjelmalla. 3

Kansallismuseolle on laadittu tilasuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa museon näyttelytoiminnan edellytyksiä ja vahvistaa kokoelmien säilyttämistä ja konservointia. Tavoitteena on näyttelyhallin toteuttaminen, Kulttuurien museon perusnäyttelyjen sijoittaminen ja alueellisen kokoelma- ja konservointikeskuksen perustaminen yhdessä Keski-Uudenmaan museoiden kanssa. Kulttuurien museo siirtyy vuoden 2014 alussa Kansallismuseon yhteyteen ja sen henkilökunta ja toiminta integroidaan Kansallismuseon toimintaan. Kansallismuseoon kuuluvien museoiden toimintaa ja avoinnapitoa tarkastellaan osana Museoviraston toimintojen sopeuttamistoimenpiteitä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä yleisö- ja museokauppatoimintaa ja tehostamalla tilavuokrausta ja yhteistyötä ravintolapalveluiden kanssa. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista ja tuottavuutta edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, ottamalla käyttöön sähköisiä toiminnan tuen järjestelmiä, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. 2011 2012 2014 Tunnusluku toteutuma toteutuma tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Käynnit Museoviraston verkkosivuilla 3 546 608 3 935 638 5 000 000 Lausuntojen käsittelyaika, pv 36 35 40 Museoiden kävijämäärä Kokonaiskävijämäärä 414 790 328 974 320 000 Maksavien kävijöiden osuus, % 40,2 % 52 % 55 % Alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % 19 % 17,5 % 22 % Linnojen kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 162 792 143 444 190 000 Maksavien kävijöiden osuus, % 88,2 % 94,2 % 81 % Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 4 9 3 Esinetietojen digitointiaste, % 39,9 % 45 % 46 % Toiminnallinen tehokkuus Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,44 2,84 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 2,16 3,13 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet (htv) 361 293 320 4

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Museoviraston toimintamenot yhteensä 2014 TAE Tulot 3 300 -maksullinen toiminta 3 300 Menot 27 623 -henkilöstömenot 12 513 -toimitilavuokrat 8 684 -palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 4 383 -muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2 043 Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 300 -toimintamenomomentille budjetoidut menot 27 623 -toimintamenorahoitus, netto 24 323 Museoviraston nettomäärärahan kasvu on yhteensä 1 595 000 euroa. 2014 määräraha 24 323 000 euroa 2013 määräraha 22 728 000 euroa Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuokrien indeksikorotukset 197 Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset 116 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 150 Kulttuuriympäristön viranomaispalveluiden turvaaminen 232 Journalistisen kuva-arkiston perustaminen 550 Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta 400 Valtiovarainministeriön toimialariippumattomien ICT-palvelujen käyttöönotto 50 Yhteensä 1 695 5

Määrärahojen lisäykset Vuokrien indeksikorotukset Toimitilavuokrien indeksikorotuksiin tarvitaan määrärahojen lisäys. Kaikkiin toimitilavuokriin tulee arviolta 2,5 %:n suuruinen indeksikorotus, joka on yhteensä 197 416 euroa. Lisäys vuoden 2013 määrärahoihin on 197 000 euroa. Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset Museoviraston hallinnassa ja käytössä oleva rakennuskanta on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Museoiden, kartanoiden ja linnojen välttämättömät korjaus-, tietoliikenne-, vartiointi-, sähkö-, lämmitys- ja muut ylläpitokulut kasvavat vuosittain noin 4%. Kiinteistöjen ostopalveluiden kustannusten nousun aiheuttama lisäys on 76 000 euroa ja kiinteistöjen energiakustannusten ja muiden menojen nousun aiheuttama lisäys on 40 000 euroa. Kiinteistömenojen kasvun edellyttämä lisäys vuoden 2013 määrärahoihin on yhteensä 116 000 euroa. Palkkausjärjestelmän uudistaminen Museoviraston palkkausjärjestelmän henkilökohtaista palkanosaa koskeva mallisopimuksen mukainen uudistettu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan 1.12.2008. Tällä sopimuksella katettiin 45,35 % kullekin tulevasta uudistetusta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toinen vaihe, eli 54,65 % jäi rahoittamatta. Sen rahoitus jää kiinni tulevien vuosien palkkaratkaisuista. Vastaavissa tilanteissa on siirtymäkauden rahoitukseen saatu ylimääräistä rahaa. Lisäys vuoden 2013 määrärahoihin on 150 000 euroa. Kulttuuriympäristön viranomaispalveluiden turvaaminen Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden toimintakyky on turvattava pienten yksityisten rakennushankkeiden yhteydessä virkatyönä toteutettavien arkeologisten kenttätöiden osalta niin, että yksityishenkilöiden rakennustoiminta ei vaikeutuisi. Toiminnan on oltava ennakoivaa ja suunnitelmallista, riittävästi resursoitua sekä muinaisjäännöstyypeittäin ja alueellisesti mahdollisimman kattavaa. Myös virkatyönä tehtävät meriarkeologiset kenttätyöt, kuten hylkyilmoituksiin ja kajoamistapauksiin liittyvät tarkastussukellukset on turvattava osana vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun ja seurannan prosessia. 6

Suojelutoiminnan palvelukyky perustuu riittävään henkilöstöön viranomaistoiminnassa, kulttuuriympäristörekistereiden tietosisällön kattavuuteen ja laatuun sekä mahdollisuuteen myös kehittää toimintaa ja palveluita.museoviraston henkilöstön määrän vähentäminen, maakuntamuseoiden voimavaroihin liittyvät resurssiongelmat ja palvelukysynnän kasvu vaikeuttavat suojelutoimintaan oleellisesti kuuluvien tehtävien hoitamista ja palvelukyvyn ylläpitämistä. Rekistereiden laatu ja kattavuus on olennaista maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvässä toiminnassa. Laadukkaat ja kattavat rekisterit ovat myös kiinteistönomistajien oikeusturvan ja hyvän hallinnon edellytys. Mahdollisuudet suojeluhankkeiden toteuttamiseen ja työmenetelmien kehittämiseen ovat rajalliset. Suojelun kehittämisessä erityisiä painopistealueita ovat sotien jälkeisen rakennetun ympäristön suojelun ja hallitun korjaamisen tieto- ja osaamispohjan vahvistaminen sekä opas- ja ohjeaineiston tuottaminen. Lisäystä vuoden 2013 määrärahoihin on 232 000 euroa. Journalistisen kuva-arkiston perustaminen Museoviraston yhteistyössä Suomen valokuvataiteen museon kanssa valmistelema Journalistinen kuva-arkisto perustetaan Museoviraston kuvakokoelmien yhteyteen ja sille varataan toimintamäärärahat sekä asianmukaiset tilat. JOKAarkistoyksikkö toimii kansallisena lehdistöä ja mediaa varten tuotetun valokuvaaineiston arkistoijana ja keskusorganisaationa. Määrärahan lisäystarve 550 000 euroa Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta Pitkäjänteinen näyttelysuunnittelu ja yhteistyösopimusten solmiminen edellyttää näyttelytoiminnan talouden turvaamista. Suomen kansallismuseon näyttelytoiminnan keskeinen tehtävä on suunnitella asiakasystävällinen ja pedagogisesti toimiva näyttelyohjelma, jonka perusajatuksena on tehokas omien kokoelmien hyödyntäminen ja toimiva kansallinen ja kansainvälinen näyttely-yhteistyö. Näyttelytoiminnan rahoittamisessa haetaan taloudellisesti toimivia kumppanuuksia muiden museoiden ja yritysten kanssa. Suomen kansallismuseon näyttelyohjelman tärkeitä painopistealueita on museon 100-vuotisjuhla vuonna 2016 ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla vuonna 2017. Merikeskus Vellamon kehittäminen edellyttää panostusta vetovoimaisiin määräaikaisiin näyttelyihin ja monipuoliseen ohjelmatoimintaan sekä kokouspalvelu-, myynti- ja markkinointitehtävien resursointia, joka tapahtuu yhteistyössä Vellamon toimijoiden kanssa. Merikeskus Vellamon näyttelyohjelmassa tavoitellaan kansainvälistä näyttelyvaihtoa erityisesti Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan 7

maiden merimuseoiden välillä.toiminnan kehittämissä hyödynnetään Museot hyvinvoinnin edistäjinä hankkeen tuloksia. Suomen kansallismuseolla on Helsingin ulkopuolella n. kymmenellä paikkakunnalla nähtävyys-, näyttely- ja opetustoimintaa. Suunnitelmallinen toiminta edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa, joka laaditaan vuoden 2013 aikana. Suomen kansallismuseon museoiden ja linnojen nähtävyyskäytön, näyttely- ja yleisötoiminnan sekä tapahtumakäytön kehittäminen edellyttävät 400 000 euron korotusta määrärahaan. Valtiovarainministeriön toimialariippumattomien ICT-palvelujen käyttöönotto Valtiovarainministeriö on käynnistänyt TORI-hankkeen toimialariippumattomien ICT-palvelujen keskittämiseksi yksittäisiltä virastoilta valtakunnalliselle palvelukeskukselle. TORI-hanke ei ole toistaiseksi määrittänyt mitä paveluja se tulee tarjoamaan, mutta niiden käyttöön on pakko liittyä ja Museoviraston on aloitettava niiden käyttöönoton suunnittelu vuonna 2014 ja käyttöönotto 2015. VM:n tekemien ICT-kulujen tilastoinnin perustella voidaan arvioida että TORIhankkeen palvelujen käyttöönotto nostaa kuluja Museoviraston osalta samassa suhteessa kuin Palkeiden palveluihin siirtyminen aikaisemmin. Käyttöönottoon ja tuleviin käyttökustannuksiin esitetään 50 000 euron korotusta määrärahoihin. Orimattilan keskusvaraston vuokra Mikäli Museoviraston siirtyminen vuokrajärjestelmään Senaatti-kiinteistöjen vuokralaiseksi tapahtuu valtion kiinteistöstrategian ja VAKUKI-työryhmän ehdotuksen mukaisesti ja Museoviraston ehdotus tällöin perustettavasta erillisestä vuokramenomomentista toteutuu, tarvitaan Orimattilan keskusvaraston vuosittaisia vuokramenoja varten arviolta 924 380 euron määrärahalisäys toimintamenomomentille. Tämä johtuu siitä, että erillistä vuokramenomomenttia saisi käyttää kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden vuokramenojen maksamiseen, joihin Orimattilan keskusvaraston vuokramenoja ei laskettaisi. (ks. tarkemmin s. 9 Museoviraston tilavuokramenot ). Lisäystä vuoden 2013 määrärahoihin on 924 000 euroa (summaa ei ole esitetty viraston nettomäärärahatarpeessa). 8

29.80. 20. Museoviraston tilavuokramenot (kiinteä määräraha) Momentti ehdotetaan lisättäväksi talousarvioon, mikäli siirtyminen vuokrajärjestelmään Senaatti-kiinteistöjen vuokralaiseksi toteutuu valtion kiinteistöstrategian ja VAKUKI-työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Momentille myönnetään 15 850 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden vuokramenojen maksamiseen, joissa Museovirasto on vuokralaisena. Selvitysosa: Museoviraston vuokramenot kasvavat merkittävästi, jos siirtyminen vuokrajärjestelmään Senaatti-kiinteistöjen vuokralaiseksi toteutuu valtion kiinteistöstrategian ja VAKUKI-työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Kulttuuri- ja nähtävyyskohteita ovat kaikki Museoviraston vuokrauskohteet lukuun ottamatta Sturenkatu 2a:n ja Sturenkatu 4:n toimi- ja säilytystiloja sekä Orimattilan keskusvarastoa. Museoviraston kannalta on ehdottoman tärkeää, että vuokramenot ja niiden indeksikorotukset eivät jatkossa vie määrärahoja varsinaiselta toiminnalta. Tämän takia ehdotetaan uuden vuokramenomomentin lisäämistä talousarvioon. Viraston toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi vuokramomentti lisää läpinäkyvyyttä rahoitukseen, kun vuokrien maksamiseen ja varsinaiseen toimintaan budjetoidut määrärahat esitetään omilla momenteillaan. Erilliselle vuokramenomomentille voidaan lisätä tulevat vuokrien indeksikorotuksetkin kohdennetusti. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden vuokramenot vuonna 2014 ovat arviolta 15 850 000 euroa, mikäli siirtyminen vuokrajärjestelmään toteutuu edellä mainitulla tavalla. Esitetty summa perustuu Senaatti-kiinteistöjen tekemää arvioon. Toteutuvat menot riippuvat varsinaisista vuokrasopimuksista, joten summa saattaa poiketa huomattavastikin arviosta. 9

29.80. 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ja 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen, maailmanperintösopimuksen ja Haagin yleissopimuksen 1954 mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan, muinaisjäännösalueiden maisemanhoitotukeen ja museoiden valtionavustuksiin sekä kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen Momenteille myönnetään 5 400 000 euroa. Selvitysosat: Määrärahaa saa käyttää: Rakennussuojelulain (60/1985) nojalla suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen 3 000 000 euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 400 000 euroa. Avustusten maksamiseen maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä rakentamiseen liittyvien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen, sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin yhteensä 400 000 euroa. Muinaisjäännösten maisemanhoitotukeen 150 000 euroa. Museoiden valtionavustuksiin 1 300 000 euroa Kulttuuriperinteen tallentamisen ja tutkimisen tukemiseen 150 000 euroa Määrärahaesitys 5 400 000 euroa 10

Esityksen perustelut: Entistämisavustukset ja avustukset maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan Avustuksilla jatketaan ja vahvistetaan ohjelmallista kansallisen kulttuuriperinnön turvaamista. Valtion taloudellisen tuen avulla voidaan tuloksellisesti vaikuttaa maamme arvokkaimman rakennusperinnön säilymiseen, edistää rakennusten asianmukaista korjaamista sekä tukea 2010 voimaan tulleen lain rakennusperinnön suojelusta toimeenpanoa. Museoviraston entistämisavustuksiin liittyvä asiantuntijavalvonta hyödyttää myös rakennusten omistajia, erityisesti ohjauksen muokkaus opasaineistoiksi ja käytännön tueksi. Käsityövaltaisella restauroinnilla on työllistävä vaikutus. Alusten korjaus- ja entistämisavustuksilla tuetaan myös niiden vaatiman infrastruktuurin, kuten telakoiden kunnossapitoa sekä tärkeimpien vapaa-ajan klassikkoalusten (purje- ja moottoriveneet) entistämishankkeita. Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan on vuoden 2013 talousarviossa varattu yhteensä 293 000 euroa. Osa rahoituksesta osoitetaan maailmanperintökohteilla sijaitsevien kohteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen velvoitteiden aktiivinen toteuttaminen osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (suojeltavien kohteiden turvaamisen edistäminen) edellyttää vuoden 2013 kohdeluettelon vakiinnuttamista sekä pysyvää tukea luettelossa olevien kohteiden turvaamisedellytysten parantamiseen. Muinaisjäännösten maisemanhoitotuki Muinaisjäännösten hoidolla parannetaan kulttuuriperintökohteiden säilymistä ympäristössään ja lisätään kulttuuriympäristön arvostusta. Hoidetuilla kohteilla voi olla lisäksi merkittävä virkistys-, opetus- ja nähtävyyskäyttö. Museoviraston omien resurssien rajallisuuden vuoksi kannustetaan ja sitoutetaan kohteiden hoitoon alueellisia toimijoita. Kansalaisten aktiivisuutta muinaisjäännösten hoidossa ovat rajoittaneet erityisesti hoidon kustannukset. Muinaisjäännösten hoidon kannustamiseksi koko maassa myönnetään hoitotukea. Hoitotukea myönnetään maanomistajille korvauksena heidän maallaan olevien muinaisjäännösten hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon suunnittelun että toteuttamisen osalta. Tuettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi alu- 11

een raivaamiseen, laiduntamiseen, kävijäinfrastruktuurin rakentamiseen ja muinaisjäännöksen rakenteiden tukemiseen. Tuki suunnataan niiden kohteiden hoitoon, jotka jäävät muiden tukijärjestelmien avulla toteutettavan kulttuuriympäristön hoidon ulkopuolelle. 29.80. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 320 000 euroa. Momentin perustelua esitetään laajennettavaksi siten, että määrärahaa saisi käyttää myös kaluston ja laitteiden leasing-hankintoihin. Esityksen perustelut: Museoviraston TTS:n mukaisiin hankintoihin tarvitaan määrärahaa. Momentin perustelua esitetään laajennettavaksi, koska leasing on hankintatapana järkevä tietyissä tilanteissa mm. joustavuutensa ja kustannustehokkuutensa takia ja se haluttaisiin pitää vaihtoehtona ostolle kyseessä olevaa määrärahaa käytettäessä. Määrärahaesitys Määräraha vuonna 2013 320 000 euroa 1 900 000 euroa. 12

29.80. 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Museoviraston perusparannukset, kunnossapito ja pienehköt rakennushankkeet sekä museolaivojen korjaustyöt Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2013 nähden 3 500 000 euroa 1 400 000 euroa Esityksen perustelut: Valtion kiinteistönhaltijavirastona Museovirasto on vastannut hallinnassaan olevien yli 400 kansallisesti merkittävän rakennuksen perusparannuksista ja muista pienistä rakennushankkeista. Museovirastolla on valtion kiinteistöyksikkönä ja restauroinnin asiantuntijana velvollisuus toimia näkyvänä keulakuvana valtion tavasta vaalia hallussaan olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Kulttuurihistoriallisen ja taloudellisen arvon lisäksi näillä kiinteistöillä on huomattava matkailullinen ja työllistävä merkitys. Museoviraston hallinnoima muinaisjäännös- ja kiinteistökanta muodostaa huomattavan kulttuuriperintö- ja nähtävyysverkoston. Rakennusteknisistä korjauksista merkittävimmän kuluerän muodostavat kattojen ja vedeneristeiden korjaukset, jotta rakennusten säilyminen voidaan turvata. Kävijä- ja esineturvallisuuden kohentaminen teknisin järjestelmin on välttämätöntä. Museoiden ja nähtävyyskohteiden toiminnan turvaamiseksi toteutetaan kohteissa käyttäjiä palvelevia kehittämishankkeita: uusia wc-, kahvila- ja näyttelytiloja sekä henkilökunnan sosiaalitiloja. Tärkeänä painopistealueena ovat myös museoiden ja linnojen saavutettavuutta parantavat hankkeet. Vuonna 2014 toteutetaan Olavinlinnan esteetön reitti. Linnojen korjausta, käytettävyyttä ja saavutettavuutta palvelevien kehittämistarpeiden osuus investointimomentin rahoitustarpeesta on jatkuvasti huomattava. Korjaustyöt ovat käynnissä kaikissa kolmessa keskiaikaisessa linnassa. Olavinlinnan muurinkorjausrahoituksen tarve on vielä usean vuoden ajan n. 400 000 euroa vuodessa. Lisäksi vuotavien tykkitasanteiden ja kuparikatteiden korjaamiseen tarvitaan 200 000 euroa vuodessa. Työt joudutaan oopperajuhlien vuoksi 13

tekemään kalliina talvityönä. Turun linnassa on toteutettava jo suunniteltu uusi palo-osastointi. Turun linnan kattava muurien ja rappausten kunnostaminen pitäisi kiireellisesti aloittaa. Uutena hankkeena käynnistetään Raaseporin linnanraunion restaurointi. Se on viraston hallinnassa olevista rauniolinnoista huonokuntoisin. Muurinkorjaushankkeen lisäksi käynnistetään yhteistyöhankkeena kunnan kanssa opastuskeskuksen suunnittelu. Museokohteiden yleisöpalvelutiloista tärkein hanke on Seurasaaren uusi museokeskus. Iisalmen pappilan muutostyö kahvilaksi ja kävijäkeskukseksi sisältää myös näyttely- ja työpajakäyttöön tarkoitetun uudisrakennuksen. Museoviraston kiinteistöjen teknisten järjestelmien vuosikorjaustarpeisiin on varattava vähintään 200 000 euron osuus investointimomentin rahoituksesta. Museoviraston hallussa olevista museokiinteistöistä on laadittava rakennushistoriaselvitykset tulevan pitkän aikavälin korjaushuollon pohjaksi. Investointimomentilta on tarkoitettu maksettavaksi myös museolaivojen kunnostustyöt. Tähän on vuosittain varattava 200 000 euroa. Jäänmurtaja Tarmon telakointia valmistellaan ja sen tullessa ajankohtaiseksi on määrärahatarve huomattavasti suurempi. Työministeriön investointiperusteinen rahoitus on muodostanut lisäresurssin Museovirastolle, joka on oman rahoitusosuutensa avulla voinut toteuttaa useita yhteistyöhankkeita, joilla on ollut merkittäviä seurausvaikutuksia tutkimuksen ja kulttuurimatkailun aloilla. Tämä rahoitusmuoto on viime vuosina supistunut niin merkittävästi, että virasto ei enää jatkossa voi vastata muiden omistamien linnoitusten ja muiden historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten restaurointihankkeista. Investointimäärärahan tarve vuodelle 2014 on 3 500 000 euroa (budjetti 2013: 2 100 000 euroa). 14

29.80. 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 150 000 euroa. Momentin perustelua esitetään laajennettavaksi siten, että momenttia voidaan käyttää muinaismuistolain perusteella yksityisen rakennuttajan vastuulla olevien tutkimuskustannusten osittaiseen kattamiseen tilanteissa, joissa tutkimuskustannukset nousevat huomattavan korkeiksi. Tällaisia tilanteita voi esiintyä tietyin edellytyksin kaikenikäisten muinaisjäännösten yhteydessä, mutta viime aikoina erityisesti kaupunkiarkeologisissa kohteissa. Määrärahaa ei voi käyttää valtion, kuntien tai valtion ja kuntien liikelaitosten tai kokonaan niiden omistamien yhtiöiden hankkeissa. Määrärahaesitys Määräraha vuonna 2013 150 000 euroa 150 000 euroa 15

MUISTIO 1 29.80. 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen Kulttuuriperinnön digitointi ja tietojärjestelmien kehittäminen Hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti julkisen sektorin digitaalisen tietoaineiston saavutettavuutta parannetaan ja edistetään sen uudelleenkäyttöä. Museoviraston kannalta keskeisiä asioita tietovarastojen avaamisessa ovat esine- ja kuvakokoelmien metatietojen ja aineiston keskeisten osien digitointi, Kulttuuriympäristöaineistojen ja arkistojen digitointi ja sellaisten tietojärjestelmien kehittäminen, että aineistojen automaattinen lataaminen mahdollistuu. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan erillistä tähän tarkoitukseen suunnattua rahoitusta. Museovirasto pystyy normaalin suunnittelu-, laadunvalvonta ja tilakapasiteetin puitteissa pitämään samanaikaisesti yllä vuositasolla yhtä isoa digitointihanketta (koskee esinekokoelmia) ja yhtä pienempää digitointihanketta (koskee kuvakokoelmia). Ison hankkeen vuosikustannus on noin 350 000 ja pienemmän hankkeen vuosikustannus on noin 200 000. Kulttuuriympäristötietokantojen ja muun kulttuuriympäristöön liittyvän arkistomateriaalin digitointi voidaan osin automatisoida ja ulkoistaa. Näiden hankkeiden vuosikustannus on noin 150 000. Digitointihankkeiden vuosikustannus on yhteensä 700 000. Tietojärjestelmien kehittäminen siten, että niistä voidaan ladata tietoa koneluettavassa muodossa on kertaluontoinen projekti. Esine- ja kuvakokoelmien tiedot ovat omassa järjestelmässään ja siellä olevien metatietojen avaaminen maksaa arviolta 100 000. Kulttuuriympäristön sisältöaineistot ovat eri järjestelmissä, niiden avaaminen maksaa yhteensä arviolta 100 000. Näiden hankkeiden kustannusvaikutus on yhteensä 200 000. Museovirasto johtaa yhdessä Valtion taidemuseon ja Museoliiton kanssa Museo 2015-hanketta, jonka tavoitteena on luoda koko museokentälle yhteiset käytännöt ja taloudellisesti kestävät ratkaisut kokoelmien luettelointia, hallintaa sekä avointa ja helppoa käytettävyyttä varten. Hankkeen myötä toteutetaan museokentän edellytysten mukaisesti vaiheittain siirtymä yhtenäiseen kokoelmahallinnan tietojärjestelmään. Tämän hankkeen kulu vuodelle 2014 on 209 000. 16