Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010
Taustakysymyksiä: 1. Mikä on kiel(t)en ja etnisen identieetin suhde? 2. Millä ehdoin voidaan puhua etnisten ryhmien alkuperästä? 3. Mitä sanottavaa eri tieteenaloilla on kielen esihistoriasta?
vulgaarilatina portugali espanja ranska italia romania
kantasaame etelä uumaja piitime luulaja pohjois inari koltta kiltinä turja
???? kantasaame???? etelä uumaja piitime luulaja pohjois inari koltta kiltinä turja
Saamen kielet 1 = eteläsaame 2 = uumajansaame 3 = piitimensaame 4 = luulajansaame 5 = pohjoissaame 6 = koltansaame 7 = inarinsaame 8 = kiltinänsaame 9 = turjansaame
Kolme tutkimuskysymystä: 1. Missä kantasaamen ydinalue, saamelainen alkukoti, sijaitsi? 2. Mikä oli Lapin kielitilanne ennen saamen kiel(t)en leviämistä? 3. Mitkä olivat saamen kiel(t)en leviämisen syyt?
Keitä olivat historialliset lappalaiset? Useimmiten historialliset lappalaiset on haluttu yhdistää saamelaisiin Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan lappalainen olisi ollut elinkeinotermi, ja viitannut pyynnistä ja kalastuksesta eläneisiin ihmisiin etnisiteetistä riippumatta.
Keitä olivat historialliset lappalaiset? Mitä sitten olivat perimätiedon tuntemat ja historiallisissa asiakirjoissa mainitut lappalaiset (...)? Asutushistorian perusteella he näyttävät kuuluneen kulttuuriltaan ja geeneiltään eri väestöön kuin pohjoiset saamelaiset, joten heitä ei ole aihetta pitää samana kansana (...) (Matti Huurre, Kivikauden Suomi, 1998: 349)
Kantasaamen *kukkēs pitkä : A: Kukasjärvi B: Iso-Kukkamo (1), Vähä-Kukkamo (2) C: Kukkasjärvi D: Iso-Kuukka (1), Pikku-Kuukka (2), Salmi-Kuukka (3)
Kantasaamen *kuotkōj kannas; kapea niemi A. Kotkuunniemi B. Kotkonniemi
Kantasaamen *ëlē- ylä-, *ëlē-mus ylimmäinen : A. Elimysjärvi B. Ilajanjärvi (1), Ilajanjoki (2), Ilajansuo (3)
olas päläs
sivakka sompa
iltti kuuvittaa
kelo(puu) tomera
Potentiaalisia substraattisanoja (pohjois)saamessa: Lintuja: állat pulmunen biehkan piekana bovttáš lunni bupmálas myrskylintu cagan meriharakka čielkkis riskilä fiehta lapasotka giron kiiruna goalsi koskelo guovssat kuukkeli hávda haahka jiesmi nuori joutsen lidnu huuhkaja loađgu suopöllö skuolfi tunturipöllö sopmir lokki
Potentiaalisia substraattisanoja (pohjois)saamessa: Merinisäkkäitä: áidni harmaahylje, partahylje ákču kirjohylje buovjja maitovalas dealljá grönlanninhylje deavut harmaahylje gáhtir hylkeen räpylä jeagis partahylje jiepma hylkeenpoikanen morša mursu noarvi hylje njuorjju hylje oaidu norppa riehkku keskikokoinen kirjohylje (?) roahkka kirjohylje rohka täysikasvuinen hyljeuros skuogga valaan hetula vieksi nuori kirjohylje
Potentiaalisia substraattisanoja (pohjois)saamessa: Maastotermejä: ája lähde balsa palsa bákti kallio bovdna suuri mätäs cahca kapea sola ceavnnit kulkukelvoton maasto čievra sora čuodjá kapea järvenlahti dievvá kukkula, mäki fielbmá pieni, syvä joki geavŋŋis suuri koski itku varjoisa paikka juovva louhikko, rakka leakšá soinen alue tunturissa lusmi joenniska maras matala koivuvaara njárga niemi orda puuraja (tunturissa) ráktu laattakivi rášša korkea, kasvuton tunturi reakčá savinen merenranta riehppi laakso korkealla vuoristossa uffir kivinen rinne meren rannassa vuotna vuono
Äänteellisiä kriteerejä substraattisanojen tunnistamiseksi: Vokaalikombinaatio á a: Vokaalikombinaatio á u: állat pulmunen hávda haahka šákša villakuore bákša majavan hausta njálla naali áđga nurmikko joen rannalla njárga niemi rášša korkea, karu tunturi ákču kirjohylje gákšu naarassusi, naaraskarhu ráktu laattakivi sátku venevalkama ráššu rankkasade
Paleolappilainen geneettinen ja kulttuurillinen komponentti Suomalaisugrilainen kieli Saamelaiset etnisiteetit
Giitu! Kiitos! Luobbál Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) Giellagas instituutti, Oulun yliopisto ante.aikio@oulu.fi