Saamelaiskielten kielikontaktit. Markus Juutinen Oulun yliopiston Giellagas-instituutti , Helsinki

Transkriptio

1 Saamelaiskielten kielikontaktit Markus Juutinen Oulun yliopiston Giellagas-instituutti , Helsinki

2

3 Kantasaame Nykyisten saamelaiskielten kantakieltä puhuttiin varhaisella rautakaudella Järvi-Suomessa (Aikio 2012: 63). Kartta (Aikio 2012: 64).

4 Kantasaamen kontaktikielet Kantagermaani, kantaskandinaavi Kantasuomi Substraattikielet Lainasanojen lisäksi on vaikea esittää muita kontaktivaikutuksia.

5 Kantaskandinaaviset lainat Germaaniset lainasanat voidaan jakaa useisiin lainasanakerrostumiin. Kontaktit ovat jatkuneet katkeamattomina esikantasaamesta lähtien. Kantaskandinaavisia lainasanoja esiintyy enemmän läntisissä saamelaiskielissä. áhpi ulappa, bárru aalto, fális valas, skálžu simpukka ruovdi rauta, silba hopea, ákšu kirves, niibi veitsi láibi leipä, gordni jyvä, gáhkku rieska sávza lammas, gáica vuohi, gussa lehmä, mielki maito, ullu villa dievdu mies, gállis aviomies

6 Kantasuomalaiset lainat Kontaktit ovat jatkuneet katkeamattomina esikantasaamesta lähtien. Vaikea esittää kriteereitä, joiden perusteella lainasanat jaetaan kerrostumiin: esisaameen, kantasaameen ja myöhäisempiin saamelaiskieliin saadut lainasanat. Kerrostumien määrittämistä vaikeuttaa ns. etymologinen nativisaatio, esim. hinta > haddi vrt. silmä, čalbmi; rinta, raddi; jalka, juolgi Sananalkuinen h paljastaa, että sana ei ole yhteinen perintösana.

7 Kantasuomalaiset lainat Áigi aika, ášši asia, báiki paikka, dávvir tavara, diehtit tietää, geargat keritä, heargi härkä, máhtit mahtaa, muitit muistaa, náhkki nahka, oahppat oppia, oastit ostaa, šalbmi neulansilmä, vealgi velka, vearri väärä. Kantasuomen kautta kantasaameen lainattiin myös sanastoa, joka oli lainattu balttilaisista kielistä: moarsi morsian, suoidni heinä, suoldni usva, halla, luossa lohi, meahcci metsä, duhát tuhat, šaldi silta, guoibmi kaima, sarva hirvi...

8 Substraatti Saamelaiskielissä esiintyy joukko sanoja, jotka eivät periydy kantakielestä, eikä niille voi esittää lainalähdettä indoeurooppalaisista eikä uralilaisista kielistä. Monet näistä sanoista liittyvät pohjoiseen luontoon: morša mursu, njálla naali, skierri vaivaiskoivu, rášša karu, korkea vaara tai tunturi Substraattisanat ovat jossain tapauksissa syrjäyttäneet kantakielestä periytyviä perussanoja: geađgi kivi, muorra puu, biegga tuuli...

9 Saamelaisperäinen substraattinimistö Saamelaisperäisiä substraattinimiä esiintyy eteläsuomea ja eteläistä karjalaa myöten. Kukka(s)-nimet Tampere Ilomantsi

10 Nykyisen puhuma-alueen kontaktit Skandinaaviset kielet Suomi Venäjä Karjala

11

12 Saamelaiskielien kielikontaktialueet voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan. 1. Skandinaaviseen kielikontaktialueeseen: eteläsaame, uumajansaame, piitimensaame, luulajansaame, pohjoissaame 2. Suomalaiseen kielikontaktialueeseen: luulajansaame, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame 3. venäläis-karjalaiseen kielikontaktialueeseen: koltansaame, akkalansaame, kildininsaame, turjansaame

13 Venäjästä lainattu morfologia Kieliopilliset lainat rajoittuvat enimmäkseen koltansaamen ja siitä itään. Lainat ovat helposti lohkottavaa morfologiaa.

14 Meeʹst iʹllääm ni ǩii 1PL.LOK olla.neg.prt.3sg KFP kuka päkkam taʹnssjed. pakottaa.prt.partis tanssia Meitä ei ollut kukaan pakottanut tanssimaan. Son še lij toʹben. 3SG myös olla.prs.3sg siellä Hänkin on siellä. Voidaan nykyisin korvata suomesta lainatuilla elementeillä.

15 Meeʹst iʹllääm ǩii-kaan 1PL.LOK olla.neg.prt.3sg kuka-kaan päkkam taʹnssjed. pakottaa.prt.partis tanssia Meitä ei ollut kukaan pakottanut tanssimaan. Son-ǩi lij toʹben. 3SG-kin olla.prs.3sg siellä Hänkin on siellä.

16 Lainajohdin -ник > -neʹǩ vrt. suomen -niekka esim. kynäniekka разбой ryöstö > разбойник roisto > rozboineǩ roisto покой ʹrauhaʹ > покойник vainaja > pokoineǩ vainaja kurss kurssi kurssneǩ kurssilainen põrtt talo põrttneǩ talollinen autt auto auttneǩ auton kuljettaja

17 Venäläisperäinen sanasto koltansaamessa Kuolansaamelaisissa kielissä lainasanoja on noin Lainasanat kattavat lähes kaikki elämän osa-alueet: kirkollinen elämä, yhteiskunta, työvälineet, sää Suurin osa lainoista on substantiiveja ja verbejä. Perinteisen kielen partikkelit ja konjunktiot lainattu venäjästä: što että, leʹbe tai, a entä, mutta, avi vai leša mutta, da ja... Voidaan nykyisin korvata suomesta lainatuilla: Että, tai, vai, mutta, ja Nykyisinkin koltansaame sisältää erittäin runsaasti venäjästä lainattua sanastoa. Puhujat eivät tunnista sanoja venäläisperäisiksi.

18 Prääʹzneǩpeeiʹv äʹlǧǧe piâtnâc čiâss Aanar ceerkavsiidâst riâššâm ekumeenlaž prääʹzneǩsluuʹžvin da prääʹzneǩ juätkkai čiâss Sajoozzâst riâššâm kulttuurjeäʹǩǩäin. Juhlapäivät alkoivat perjantaina kello Inarin kirkonkylällä järjestetyllä ekumeenisellä juhlajumalanpalveluksella ja juhla jatkui kello Sajoksessa järjestetyllä kulttuuri-illalla.

19 Venäläisperäinen sanasto lännempänä Inarinsaameen on ehdotettu etymologisen kirjallisuuden perusteella reilut 40 venäläisperäistä lainasanaa. Suuri osa näistä on harvinaisia, nyt jo unohtuneita sanoja, mutta joukossa on myös jokapäiväisiä sanoja, esim. hitruu hauska Pohjoissaamessa ja siitä länteen esiintyy vain pieni määrä venäläisperäistä sanastoa, esim. ohpit taas, spire peto, šibit kotieläin

20 Saamelaisperäinen sanasto venäjässä Porosanastoa Maastosanastoa Tundra

21 Venäläisperäinen sanasto Inarinsaamen ja koltansaamen välillä on ollut erittäin selvä raja, jonka itäpuolella tärkeimmät kontaktit ovat suuntautuneet venäläiseen yhteiskuntaan ja lännessä suomalaiseen ja skandinaaviseen yhteiskuntaan. Rajaa selittää itäisen ja läntisen kirkkokunnan raja, mutta syitä on etsittävä myös maantieteestä sekä vanhemmista historiallisista syistä. Tämä ero näkyy selvästi nykykielten sanastoissa ja pienemmässä määrin kieliopeissa. Tämä ero on yksi suurimpia syitä, joka vaikeuttaa kommunikointia inarinsaamelaisten ja kolttasaamelaisten välillä.

22 Kontaktit suomen kielen kanssa Sanastoa Helposti lohkottavaa morfologiaa Vaikutuksia morfosyntaksiin Saamesta sanastoa ja paikannimistöä suomeen

23 Saamelaisia lainasanoja suomessa Luontosanastoa: naali, mursu, ruska, köngäs, niva, (ruijan)pallas, lompolo, rova, tammukka, vuono Poronhoito: suopunki, kiela, runo, nulppo, tokka, kopara Esineitä: kaara, loude, nutukas, peski, nili

24 Itämerensuomalaisista ja skandinaavisista kielistä lainattuja johtimia Pohjoissaamessa esiintyy kaksi vanhaa karitiivijohdinta: -meahttun, joka on lainaa itämerensuomesta, sekä u-, joka on lainaa skandinaavisista kielistä. Norja umyndig alaikäinen > pohjoissaame uminddet >> udámat kesyttämätön, umáhttu taidoton Tuntematon, huolimaton > dovdameahttun, fuollameahttun >> áddemeahttun epäpätevä

25 Pohjoissaamen morfosyntaksi muutoksessa Klassisessa pohjoissaamessa ei ole artikkeleita buorre skibir buoremus skibir hyvä kaveri paras kaveri >> Norjassa ja Ruotsissa puhuttu pohjoissaame okta buorre skibir dat buoremus skibir yksi hyvä kaveri se paras kaveri (en god venn) (den beste vennen)

26 Saamelaiskielten morfosyntaksi muutoksessa Saamelaiskielissä subjekti on perinteisesti ollut nominatiivissa ja objekti akkusatiivissa. Nämä kieliopilliset säännöt ovat muuttumassa suomen kielen vaikutuspiirissä puhutuissa saamelaiskielissä. Syynä ovat suomen kielen erilaiset subjektin ja objektin sijavalinnat: Minä maalaan taloa. Hän maalaa talon. Maalaa talo! Järvessä ui kaloja. Minä syön kaloja.

27 Pohjoissaamen morfosyntaksi muutoksessa Klassinen pohjoissaame Doppe ledje nu ollu sarrihat. Siellä olla.pst.3pl niin paljon mustikka.pl Suomi Siellä oli niin paljon mustikoita. >>> Doppe lei nu ollu sarrihiid. Siellä olla.pst.3sg niin paljon mustikka.pl.genakk

28 Pohjoissaamen morfosyntaksi muutoksessa Klassinen pohjoissaame Doppe ledje nu ollu sarrihat. Siellä olla.pst.3pl niin paljon mustikka.pl Norja Det var så mye blåbær der. >>> Dat ledje nu ollu sarrihat doppe. se olla.pst.3pl niin paljon blueberry.pl siellä

29 Karjalan kontaktit Sanastoa Taivutusmorfologiaa Saamesta karjalaan sanastoa Paikannimistöä

30 Lainasanat karjalasta Karjalainen vaikutus esiintyy erityisesti Kuolan niemimaalla, mutta myös lännempänä. Kueʹmm ʹkummiʹ, neeʹvesǩ ʹminiäʹ, tieʹǧǧ ʹrahaʹ, neäʹttel ʹviikkoʹ, sueʹvet ʹlauantaiʹ, rosttov ʹjouluʹ, reäʹǩǩ ʹsyntiʹ Monet venäläisperäiset lainasanat on lainattu saamelaiskieliin karjalan kautta. Selviä kriteereitä karjalan ja venäjän sekä karjalan ja suomen vaikutuksen erottamiseksi ei aina ole mahdollista esittää.

31 Taivutusmorfologiaa karjalasta aakšal ʹkirveelläʹ, vaanzel ʹveneelläʹ Neljäs persoona: jieʹlet ʹeletäänʹ, mõõnât ʹmennäänʹ, vääʹldet ʹotetaanʹ mõʹnneš ʹmentiinʹ, poʹrreš ʹsyötiinʹ, vaʹlddeš ʹotettiinʹ

32 Kielikontaktien nykypäivää Valtakuntien rajat ovat jakaneet saamelaiskielet omien valtakieltensä vaikutuspiiriin. Useamman valtakielen osaaminen entistä harvinaisempaa. Perinteisten valtakielten lisäksi myös englanti vaikuttaa saamelaiskieliin. Nykyisin kielikontaktit tapahtuvat usein etelän kaupungeissa, joissa suurin osa saamelaisista asuu.