Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta
1Johdanto Pienituloisiinkotitalouksiinkuuluvienlastenosuus kaikistalapsistaoli13,2%vuonna2008,kunsevuonna 1995oli4,7%(Tulonjakotilasto2008).Pienituloisetlapsiperheetjoutuvatelämään kädestäsuuhun,ei vätkä yllä samaan kulutustasoon kuin muut. Yllättävät menoerät tai tulonmenetykset voivat vaikeuttaa elämää huomattavasti. Aihe on juuri nyt erityisen ajankohtainen, sillä vietämme Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta, jonka yhtenä näkökulmana on lapsiköyhyys (ks. esim. Sosiaalijaterveysministeriö2010).Lastenjanuortenomatkokemuksetperheidentaloudellisistavaikeuk sistaovatkuitenkinjääneetyhteisessäkeskustelussasyrjään. Tämänraportintarkoituksenaonnostaaesiinnuortenkokemuksiaperheessäkoetuistataloudellisistavai keuksista. Raportti perustuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Kotivinkkilehden laatimaan nuorille suunnattuunkyselyyn,jonkatarkoituksenaoliselvittääsitä,mitenperheidenmahdollisestikokemattalou dellisetvaikeudetheijastuvatnuoriinjaheidänelämäänsä.tarkastelukulmaraportissaonkokemuksellinen, eikäsilläoletavoiteltutilastollistamerkitsevyyttä. 2Kyselyntoteutusjaaineistonrajoitukset Kysely suunnattiin 13 18vuotiaille eli yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Kartoitusta varten MannerheiminLastensuojeluliittojaKotivinkkilehtisuunnittelisähköisenkyselylomakkeen,jokasisälsi33 kysymystä.valtaosakysymyksistäolimonivalintakysymyksiä,joissanuorilleoliannettuvalmiitvastausvaih toehdot. Joissakin kohdissa nuoria pyydettiin tarkentamaan vastauksiaan avoimissa jatkokysymyksissä. Lisäksilomakkeessaolikolmetäysinavointakysymystä,joidenavullapyrittiinsaamaannuortenomaääni paremmin esille. Tässä raportissa käytetyt sitaatit ovat suoria lainauksia nuorten avoimista vastauksista. Kyselyssäkartoitettiinmyösvastaajientaustatietojajanäkemyksiäperheensätämänhetkisestätaloudelli sestatilanteesta.kyselynpääpainoolinuortenkokemuksilla,mitentaloudellinentilannevaikuttaaheidän arkeensa. NuortenkyselytoteutettiinInternetissäWebropolkyselynäkesällä2010.Kyselyoliavoinnanuortensuosi massayhteisöpalvelussaircgalleriassakesäkuunlopustaelokuunalkuun.vastaajiapäädyttiinhakemaan IRCGallerian avulla, sillä palvelu tavoittaa TSN Metrixin (2010) mukaan noin 62 % suomalaisista 15 24 vuotiaistanuoristajahyvinmyösalle15vuotiaitanuoria.vastaaminentapahtuinimettömänäjaolivapaa ehtoista.kyselyynsaatiinyhteensä1359vastatusta,joista197vastaustatulikyselynikäryhmänulkopuolel ta.analyysiinotettiinmukaansiten1162vastausta. Kyselylläeipyrittykartoittamaantaloudellistenvaikeuksienyleisyyttä,eivätkäsentuloksetoleyleistettävis säkaikkiinnuoriintaikaikkiintalousvaikeuksiakokeneidennuortenkokemuksiin.vastauksetovatkuitenkin signaalisiitä,mitänuoretkokevatperheentalousvaikeuksienkeskellä,janeheijastavatpalannuortenko kemastatodellisuudesta. 3Kyselynvastaajat Valtaosa(75%)vastaajistaolityttöjäjaneljännes(25%)poikia.Tyttöjenvastauksiaoli877japoikien285 kappaletta. Aineiston painottuminen selittynee osin keräystavalla. Koska yhteisöpalvelut ovat erityisesti tyttöjensuosiossa,tytötovatyliedustettuinamyöskyselynvastaajajoukossa. Kysely suunnattiin 13 18vuotiaille eli yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Vastaajissa oli lähes yhtäpaljon(20 21%)vuosina1994,1995ja1996syntyneitä(kuvio1).Kyselyätäyttäessäänheolivatnoin 1
14,15ja16vuotiaita.Vastaajista58%(n=675)oliyläkouluikäisiä(13 15vuotiaita)jaloput(n=487)sitä vanhempianuoria.vastaajieniänkeskiarvooli15,2vuottajamoodi14vuotta. KUVIO1.Vastaajiensyntymävuosiprosentteina(n=1162) 1992 1993 1994 1995 1996 1997 8 14 16 0 5 10 15 20 25 Vastanneidennuortenperheidensenhetkistätaloudellistatilannettakartoitettiinmuutamallakysymyksel lä.ylikolmannes(37%)nuoristakertoi,ettäainakintoinenhänenvanhemmistaanoliollutviimeisenvuo denaikanatyöttömänätailomautettuna(kuvio2).nuoria,joidenmolemmatvanhemmatolivatolleettyöt tömänätailomautettuna,oli7%vastanneista.nuortenvastauksistakootutluvutolivathuomattavastikor keammatkuinväestössäkeskimäärinkyselyntoteuttamisenaikaan(tilastokeskus2010&työjaelinkei noministeriö 2010). 16 % nuorista kertoi myös, että hänen vanhempansa olivat olleet viimeisen vuoden sisällähuolissaansiitä,ettävoisivatmenettäätyöpaikkansa.työelämänepävarmuusjaepätyypillistentyö suhteidenlisääntyminenolivatsiisselvästiläsnälapsiperheissäjakyselyynvastanneidennuortenkokemuk sissa. KUVIO2.Nuortenvastauksetprosentteinakysyttäessä,ovatkovanhempasiolleettyöttömänätailomautet tunaviimeksikuluneenvuodenaikana.(n=1162) 3 eivät 7 20 21 21 14 äitiollut työttömänä/lomautettuna 15 60 isäollut työttömänä/lomautettuna molemmatvanhemmat olleettyöttömänä/ lomautettuna enosaataihaluasanoa Puoletnuorista(51%)sanoi,ettähänenvanhempansaolivatkertoneethänelleviimeksikuluneenvuoden aikana,ettäperheessäontaloudellisiavaikeuksia.määräonsuurijaselittyysillä,ettäkyselyssäalunperin kinpyrittiintavoittamaanniitänuoria,jotkaolivatkohdanneetperheessääntaloudellisiavaikeuksia. 2
4Vanhempientaloudellinentilanneeriarvoistaanuoria 4.1Nuortenosallistumismahdollisuudetovaterilaiset Useattutkimukset(ks.esim.Salmiym.1996,25 31;Isolaym.2008)ovatosoittaneet,ettälastenmenot, varsinkinharrastusmenot,ovatlapsiperheissäviimeisimpiäsäästökohteita.tähänkyselyynvastanneetnuo retolivatkuitenkinjoutuneettinkimäänharrastuksistaanperheentaloudellistenvaikeuksienvuoksi.joka kymmenes(10%)vastanneistanuoristajoutuilopettamaanharrastuksensaperheentaloudellisentilanteen vuoksi,jauseampikuinjokaviides(22%)eivoinutaloittaajotakinhaluamaansaharrastusta(kuvio3).ylei simpiä harrastuksia, joiden ulkopuolelle nuoret kertoivat jääneensä vanhempiensa huonon taloudellisen tilanteenvuoksi,olivatosallistumismaksuiltaantaivälineiltäänkalliitlajit,kutenratsastus,tanssijaerilaiset musiikkiharrastukset. Monet kertoivat myös, että olivat joutuneet luopumaan tai eivät saaneet aloittaa erilaisiajoukkuelajejajamuitaliikuntaharrastuksia. Perheentaloudellisentilanteenvuoksiosanuoristajoutuijoskusjättäytymäänpoismyöskoulunjärjestä mästätoiminnasta,johonliittyimaksuja.osanuoristajäipoiskavereidentapaamisesta,koskaheilläeiollut rahaa yhteiseen tekemiseen, kuten kahvin ostamiseen tai elokuvalippuun (kuvio 3). Koulun järjestämistä tapahtumista, kuten retkistä ja liikuntapäivistä, jättäydyttiin pois harvemmin, ja ainoastaan 5 % nuorista kertoijääneensäniistäpoisviimeisenvuodenaikana.kavereidentapaamistaperheenrahatilanneolijoskus rajoittanut 391 nuorella (34 % vastaajista). Vanhemmat vastaajat eli nuoret, jotka lähestyvät täysi ikäisyyttä, kokivat nuoria vastaajia useammin, että raha vaikuttaa heidän osallistumismahdollisuuksiinsa. Vanhempien lasten odotukset vapaaaikaan voivat olla suurempia ja niiden toteuttamiseen tarvitaan enemmänrahaa.vanhemmatnuorethaluavatharrastaajaollaenemmänperhepiirinulkopuolella,minkä vuoksihekokevatuseammin,ettäjoutuvatjättäytymäänjostakinpoisrahanpuutteenvuoksi. KUVIO3.Perheentaloudellisentilanteenvaikutusnuortenosallistumiseenprosentteina(n=1162) "Olenrahanvuoksiluopunuttaijättäytynytpoisviimeisenvuodenaikana:" kaverientapaamisesta kouluntoiminnasta 5 34 92 65 1 3 kyllä ei uudenharrastuksenaloittamisesta harrastuksesta 22 10 87 73 5 3 enosaataihalua sanoa 0 50 100 Varattomampienperheidennuoreteivätvoiosallistuasamanlaisiinasioihinkuinystävänsäelämänvaihees sa, jossa vanhemmista irrottautumisen vuoksi ystävät ja kodin ulkopuoleiset kokemukset ovat erityisen tärkeitä.nuortenhyvinvoinninkannaltaosallistuminenolisimerkityksellistä.osallistumallanuorivoimistaa sosiaalisiasuhteitaan.lisäksiosallistumallanuorivoitoteuttaaitseään,kehittäätaitojaanjasaadaonnistu misenkokemuksia.nuorenkehitystätukevanomaehtoisensuoriutumisenjaaktiivisentoiminnaneipitäisi aina vaatia rahaa, mutta vastausten perusteella nuoret kokevat rahan kuitenkin vaikuttavan osallistumi seensa. 3
4.2Nuoretkokevathuoltaperheensätaloudellisestatilanteesta Kyselyynvastanneistanuoristalähesjokatoinen(49%)kertoiolleensaviimeisenvuodenaikanahuolissaan perheen rahojen riittävyydestä. Koska osa vastaajista ei halunnut tai osannut sanoa kantaansa kysymyk seen,onniidennuortenosuus,joitaperheenrahatilanneeiolehuolestuttanut,vastaajissapienempi(44% vastaajista)kuinhuolissaanolleiden.iänmukaantarkasteltunatämänkyselynperusteellahuolilisääntyy, kunnuorelletuleelisääikää.esimerkiksiniiden13vuotiaidenja18vuotiaidennuorten,jotkaovatolleet huolissaanperheensätaloudellisestatilanteesta,määrässäoli16prosenttiyksikönero.huomionarvoistaon se,ettänuorivoiollahuolissaan,vaikkavanhemmateivätnuorenmukaanolisikertoneethänelle,ettäper heellä on taloudellisesti tiukkaa. Joka viides (22 %) niistä nuorista, joille vanhemmat eivät ole kertoneet vaikeuksista,kokihuolta. Nuortenmielestäheovatitsejopauseamminhuolissaanperheenrahojenriittävyydestäkuinheidänvan hempansa. Kun nuorilta kysyttiin, ovatko heidän vanhempansa olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana huolissaanrahojensariittävyydestä,nuorista39%vastasikyllä.tämäon10prosenttiyksikköävähemmän kuinnuortenomaahuoltakysyttäessä.nuoreteivätselvästikäänpidärahaasioitapelkästäänperheenai kuistenasioina,vaanmurehtivatniitämyösitse. 4.3Taloudellisestitiukkatilannekiristääperheenjäsentenkeskinäisiävälejä Tämänkyselynmukaanperheidentiukkataloudellinenilmapiirikiristääperheenjäsentenkeskinäisiävälejä. Perheen tiukasta rahantilanteesta johtuvia rahankäyttöön liittyviä ristiriitoja oli viimeisen vuoden aikana ollut 380 vastanneen nuoren perheessä eli kolmanneksella vastaajista. Yleisimpiä olivat riidat nuoren ja vanhempientaitoisenvanhemmankanssa.lapsenjaaikuisenväliseksiriidatmääritteleeylipuolet(55%) riitojakokeneista.viidennes(21%)riitojakokeneistaeihalunnuttaiosannutmääritelläriitojatarkemminja neljännes(24%)kertoi,ettävanhemmatriitelevätkeskenään.myösnuortenantamatavoimetvastaukset tiukan taloudellisen tilanteen vaikutuksista omassa elämässä, mitä käsitellään myöhemmin tarkemmin, tukevat tämän kysymyksen tuloksia. Avoimissakin vastauksissa korostui, että rahahuolet kiristävät kotien ilmapiiriäjaaiheuttavatriitoja. 4.4Rahaeiolemerkityksetöntäkaverisuhteissa Kyselyynvastanneidennuortenmukaanperheentaloudellinentilannevaikuttaaheidänsosiaalisiinsuhtei siinsamyöskodinulkopuolella.jokakymmenesvastannutnuori(11%)olikokenut,ettähänetolijätetty kaveriporukanulkopuolelle,koskahänellätaihänenperheellääneiollutyhtäpaljonrahaakuinmuilla.toi saaltamyös5%vastanneistatunnustaa,ettäonjoskusitsejättänytporukanulkopuolelletaimuutenkiu sannutvähempivaraista.tämäosoittaa,ettänuortenkeskuudessatoistenvarallisuuteenkiinnitetäänhuo miota,jaseeioleyhdentekeväänuortenkeskinäisissäsosiaalisissasuhteissa.seonjopayksikiusaamisen syy.esimerkiksi15%:llekaikistavastaajistaolihuomauteltuvuodensisälläheidänvaatteistaan,koskahei dänperheellääneioleollutvaraaostaanuorenmielenmukaisiataiuusiavaatteita.vastaajaniälläeinäytä olevanyhteyttätähänasiaan.yläkoululaisetkokivatyhtäpaljonsyrjintääperheensätaloudellisentilanteen vuoksikuinvanhemmatnuoret.samoineriikäisetnuoretkertoivatitsesyrjineensätoisiasamanverran. Kyselyn perusteella nuoret vaikuttavat hyvin tarkkasilmäisiltä sen suhteen, miten varallisuus tai varatto muus on havaittavissa. Nuoret kuvailivat avoimissa vastauksissa lukuisia asioita, jotka heidän mielestään viestivätsiitä,ettäjollainperheelläonrahaajajoillainei.yhteensänuoretmainitsivat1047asiaa,josta perheen varallisuuden voi huomata. Vaikka nykyään halpavaateketjujen yleisyyden ja kirpputoriostosten trendikkyydenvuoksionmahdollistapukeutuamuodikkaastimelkoedullisestikin,selkeästiyleisinnuorten 4
mainitsemaasia,jokakertooperheenrahatilanteesta,ovatnuorenvaatteetjaulkonäkö.rikkaillaonnuor tenmukaanpaljonvaatteita,merkkivaatteita,hienojaasusteitajaviimeisimmänmuodinmukaisiavaattei ta.vaatteisiinjaulkonäköönliittyvistälukuisistamaininnoistaesimerkkeinäovatseuraavatotteetnuorten vastauksista: Koulussa rikkaammilla lapsilla on merkkivaatteet ja uusimmat muotitavarat, esim. Puman laukut,nominationsrannekorutjafarkkulegginsitovattämänhetkenmuotivillityksiä.rikkaam millalapsillaonuseinmyösenemmänmeikkiäjaerilaisiakauneustuotteita. (17vuotiaspoika) Vaatteethankittuhalvemmistakaupoistajasamojavaatteitakäytetäänkauan (16vuotiastyt töpuhuessaanpienempituloistenperheidenlapsista) Seuraavaksi useimmiten, mutta selkeästi vaatteita ja ulkonäköä harvemmin, nuoret mainitsevat perheen rahatilanteestakertoviksiasioiksinuorenkäyttäytymiseenjaluonteeseensekänuorenvapaaajanviettoon liittyviäseikkoja.nuortenvastauksissavarakkaidenperheidenlapsiakuvaillaanuseinulospäinsuuntautu neiksi,ylimielisiksijaitsevarmoiksi,vähävaraisempienperheidenlapsiataasuseinalakuloisiksijahuolestu neiksi.nuoretnäkeväterojamyösasenteissajakäyttäytymisessäsekäkeskustelunaiheissavarakkaampien jaköyhempienperheidenlastenvälillä.vapaaaikaanliittyvätasiattaaskoskevatuseinkavereidenkanssa vietettyä aikaa, kahvilla, pikaruokaloissa, ostoksilla ja elokuvissa käymistä. Nuorten mukaan köyhempien perheidenlapsillaeioleainavaraatällaisiinkavereidenyhteisiinmenoihin.vapaaaikaanliittyvinävaralli suudenmerkkeinänuoretmainitsevatmyösharrastuksetjaperheenlomamatkat. Nuortenvastauksistamainittiinuseinmyösnuorentavaroidenjakodinviestivänperheenvarallisuudesta. Tavallisimmin nuoren tavaroihin liittyvät kommentit koskivat elektroniikkaa. Nuoret kertovat, että varak kaampienperheidenlapsillaonuuttajahienoaelektroniikkaa,kutenkännyköitä,mp3soittimiajakannet taviatietokoneita.kotiviestiinuortenmielestähyvästätaloudellisestatilanteesta,mikäliseeiolekerrosta lossa,sijaitseehyvälläalueellajaonhienostisisustettu. Edellämainitutneljäaihepiiriäovatnuortenvastauksissamainittuuseimmiten,kunnuoriapyydettiinkuvai lemaan,minkälaisetasiatviestivätsiitä,ettätoisillaperheilläonrahaajatoisillaei.kymmeniämainintoja saivat myös nuoren käyttöraha, vanhempien ammattija autot sekä nuoren liikkuminen Nuoret pitävät suurtaviikkotaikuukausirahaataisitä,ettänuorellaylipäätäänonuseinmukanaanpaljonrahaa,merkkinä perheen hyvätuloisuudesta. Vanhempiin liittyvät asiat, joista nuoret voivat mielestään huomata perheen taloudellisen tilanteen, ovat ammatti, asema tai omaisuus, kuten auto. Varakkuuden tunnistaa nuorten mielestä myös nuoren kalliista kulkupeleistä, mopoista ja mopoautoista, varattomuuden taas siitä, että nuorellaeioleainavaraalinjaautotaijunalippuihin. Perheidenvarallisuuseinuortenkeskuudessaselkeästikäänoleyhdentekeväasia,vaansiihenkiinnitetään huomiota.nuortentarkkasilmäisyydestähyviäesimerkkejäovatmuunmuassaseuraavatvastaukset: Perheillä,joillaonrahaa,onainajääkaappitäynnäruokaajauusiavaatteitasekäharrastuksia. Sellaisetperheetlomaileemyösenemmänmm.ulkomaillataikäykotimaassauseastireissussa. Joillainonmelkeinjokaviikkouusiavaatteita,uudettalvi,kevät,kesäjasyksykengätjokavuosi jasamointakit.hetekevätvapaaajallaanpaljonkaikenlaista,mikämaksaa,shoppailevatusein, saavatpaljonviikkorahaajamatkustelevat.vähävaraiseteivätteemitäänmikämaksaa,jahe käyttävätpaljonsamojavaatteita,jauusiatuleeehkäkerranpuolessavuodessa. (14vuotiastyt tö) Puhelimenmallistanäkeeusein.Silläjoseiolerahaa,ostetaannokiankolmenkympinpuhelin. (16vuotiastyttö) 5
Kavereidenkanssaollessaesim.kaupungillarikkaammatostavatuseamminkaikenlaistajaeivät valitsejuurisitähalvintavaihtoehtoa,jonkaköyhemmätvalitsevat. (13vuotiastyttö) Rahakkaillaonuudetmerkkivaatteetjaainarahaaostaavälipalaajakäydäkoulunjälkeenkau passa.rikkaammillaonuudethienotkännykätjakaikkimuutlaitteet.kengätkaikistakalliimpia merkkiäjne.,janerehvastelee,kuinkapaljononniistäkinkengistämaksanu. (17vuotiaspoika) Nuoretovatsiishyvintietoisiasiitä,mistäkaikistaasioistavoinähdäperheentaloudellisentilanteen,mutta vaikuttaakosenuortenvälisiinsuhteisiin?nuoriahoukuteltiinpohtimaanperheentaloudellisentilanteen vaikutusta nuorten olemiseen ja asemaan koulussa ja kaveriporukassa. Niistä nuorista, jotka vastaukses saanottivattähänkantaa(n=371),lähespuolet(46%)olisitämieltä,ettäperheenrahateivätvaikutaai nakaanheidänomassaympäristössäänlainkaannuorensosiaaliseenasemaan.tämäonselkeästinuorten ihanne.toiseksiyleisinmielipideon,ettäköyhemmistäperheistäoleviennuortenasemanuortenkeskuu dessaonrikkaitahuonompi.neljännes(25%)vastaajistaolitätämieltä.nuortenvastaustenmukaanköyhiä hyljeksitäänosintietoisestijaosintiedostamatta.nuoriavoidaanjokosuoranaisestikiusatataijättääporu kanulkopuolelle,hyljeksiä,sääliätaihalveksua.toisaaltavastauksissanäkyimyösse,ettänuoretsaattavat jättäytyäitsekinpoiskaveriporukoista,koskaheilläeiolerahaatehdäsamojaasioitakuinkavereilla.loppu jennuortenmielipiteetjakautuvatsiten,että15%:nmielestärikkaitakartetaan,ja8%:nmielestäheovat muitasuositumpina.6%toteaa,ettämolemmillaryhmilläonennakkoluulojatoisiaankohtaan.viimeinen ryhmä kokee, että rikkaat ovat kavereita keskenään ja köyhemmät keskenään, eikä kumpikaan porukka ajatteletoisistaankovinpositiivisesti. 4.5Kokemuksettaloudellisistavaikeuksistanuortenominsanoin Nuorilleannettiinkyselyssätilaisuuskuvaillavapaastiominsanoin,josheidänkotonaanonolluttaloudelli siavaikeuksia,jamitenseonvaikuttanutperheenjanuorenarkeen.vastaustenkirjoolilaaja.kaikenkaik kiaan676nuortavastasitähänavoimeenkysymykseen.heistä193totesi,ettäheidänperheessääneiole ollut rahaasioihin liittyviä vaikeuksia, 69 nuorta ei osannut tai halunnut kuvailla vaikeuksien seurauksia. Kuitenkin414nuorta,mikävastaaylikolmannestakokoaineistosta,kuvailikokemuksiaan.Nuortenvasta uksetolivatmelkopitkiä,keskimäärinvastauksessaoliyli15sanaa.nuoretmainitsivatvastauksissaanyh teensä794asiaa,joihinhenäkivättaloudellisestitiukantilanteenvaikuttaneenelämässään.yhdennuoren vastauksessaolikeskimäärinmainittukaksiasiaa. Monissanuortenvastauksissakorostuimuutos.Monetnuoretpuhuvatasioistamuodossa eienää,joten vastaajatilmeisestikokivatperheidensätilanteenmuuttuneenhuonommaksi.vastauksissaesiintyviäsisäl töjä voidaan tarkastella esimerkiksi klassisen kolmijaon kautta. Siinä ihminen mielletään fyysispsyykkis sosiaaliseksi kokonaisuudeksi. Ihmisen elämässä nämä kolme osaaluetta muodostavat kokonaisuuden. Tämäkolmijakoontässäyhteydessäkäytännöllinen,silläsehuomioinuortenelämänlaajanakokonaisuu tena.vastauksialuokiteltiinkinnäihinkolmeenluokkaan:taloudellisentilanteenvaikutuksiinelämänfyysi sellä,psyykkiselläjasosiaalisellaosaalueilla(taulukko1).yksittäisennuorenvastauksessavoiollamaininto ja useampaan eri luokkaan kuuluvista asioista. Taloudellisesti tiukan tilanteen vaikutukset materiaalisiin asioihin,kutenhygieniatarvikkeidenostoon,muodostavatelämänfyysisenosaalueenluokan,vaikutukset mielialaanjapsyykkiseenhyvinvointiinmuodostavatpsyykkisenosaalueenluokanjaerilaisetvaikutukset ihmissuhteisiinsosiaalisenosaalueenluokan. 6
TAULUKKO1.Nuortenominsanoinkertomatkokemuksettaloudellisistavaikeuksistaluokiteltuinatäyden netynklassisenkolmijaonmukaan(n=414) LUOKKA LUOKANSISÄLTÖ ESIMERKKEJÄ NUORTENKOKEMUKSISTA elämänfyysi ylimääräisestämateriaalistatinki säästäminenvaateidenostossa nen minenjaharkitsevataloudenpito nuorieiolesaanutmopoa/mopoautoa osaalue perheessä,puutteetnuorenperus puhelinjamuuttavarateivätainaoleaivanuusimpia tarpeidentyydyttämisessä säästäminenjamenojenvähentäminen hankintojenlykkääminen ruoasta,bussikorteista,koulukirjoistajamuistatarpeellisista asioistatinkiminen laskujenmaksamattajääminen nuorenansiotyöjarahanlainailu elämän tilanteenvaikutuslapsentaivan lapsenpelkotaiahdistus psyykkinen hemmanmielialaan lapsenmieliapea osaalue lapsensyyllisyydenkokemukset vanhemmantaivanhempienstressaantuneisuus,masentunei suus positiivinenasennoituminentilanteeseen elämänsosi kireysjariidatkotonasekävaiku kireätunnelmakotona aalinenosa tuksetnuorenkaverisuhteisiin vanhempienkeskinäisetriidat alue nuorenjavanhemmanvälisetriidat koettuulkopuolisuudentunnetaisyrjintä,kateus lapsenerimielisyysrahankäytöstävanhempienkanssa elämäntoimi juudenosa erilaistenvapaaajanmahdollisuuk sienkaventuminen nuorellaeirahaaesimerkiksiostoksilla,elokuvissataikahvilla käymiseen alue perheelläeivaraalomamatkoillatairavintoloissakäymiseen lapsellaeipaljontailainkaanviikko/käyttörahaa Useimmitennuorimainitsiasian,jokaliittyyhänenelämänsäfyysiseenosaalueeseen.Nuortenkokemuksis talähesjokatoinenliittyifyysisiinasioihin.taloudellisestitiukkatilannenäkyyerilaisissahankinnoissasääs tämisessä.nuortenelämässäkeskeisetasiat,kutenvaatteet,mopotjaelektroniikkanousevatkeskeisesti esille.osanuoristakertoi,ettähankintojajätetäänkokonaantekemättäjaosaniidensiirtämisestäesimer kiksivanhemmanpalkkapäivään.taloudellistenvaikeuksienfyysisetseurauksetnäyttäytyvätnuortenelä mässäavointenvastaustenperusteellahyvineritasoisina.osavastaajistakertooperheensäjoutuneenluo pumaanylimääräisyyksistä,kutenmaksutvkortista,jaosataaskertooperheelläänolevanvaikeuksiasel viytyä perustarpeiden tyydyttämisestä ja perustarvikkeiden hankkimisesta. Yhteensä 55 nuorta mainitsi yhtenäperheensätaloudellistenvaikeuksienseurauksenaruoastasäästämisen.nuortenvastauksissaruo astasäästetäänostamallahalpojatuotteitajavähänlihaa.osa kertoomyös, ettäruokaa onliianvähän, Ainaeiolevälttämättäkaikkeanormaaliaruokaaesim.maitoataileipää. Nuortenkokemuksissatoiseksiyleisimpiätiukantaloudellisentilanteenseurauksiaolivatpsyykkisetseura ukset. Tähän luokkaan ryhmiteltiin lähes joka neljännes nuorten mainitsemista kokemuksista. Nuorten avoimissavastauksissaperheentaloudellistenvaikeuksienmainittiinhiemanuseamminvaikuttaneennuor tenomaanmielialaankuinvanhempienmielialaan.nuoretkertovatkokeneensapelkoa,ahdistustajahuol ta.runsaastimainintojasaivatmyösnuorenkokemaapeamielijasyyllisyydentunteet.nuoreteivätkehtaa pyytäärahaataitavaroita,vaikkaniitätarvitsisivatkin.tämäntyylisiävastauksia,kuten enolekehdannut pyytääpienintäkään haluamaani/tarvitsemaanitavaraavanhemmiltani,vaikkasiihenolisikinollutvaraa, olinuortenvastauksissalähesparikymmentä.jotkutnuoretkokivatsyyllisyyttäjapahaamieltäsiitä,että vanhemmat eivät saa itselleen mitään: Enemmän minua harmittaa esimerkiksi äidin uusien silmälasien 7
hankkiminen,jokaonainalykkäytynytmuidenmenojentakia. Talousvaikeuksienvaikutustavanhempien mielialaan nuoret kuvaavat muun muassa vanhempien tai toisen vanhemman masentuneisuutena, itkui suutena tai stressaantuneisuutena. Maininnat vanhempien poikkeuksellisesta kiukkuisuudesta, kuten Vanhemmat ovat kiukkuisia tiukan rahatilanteen vuoksi, kuuluvat myös tähän psyykkisten seurauksien luokkaan.muutamatnuoristakokivat,ettäperheentaloudellisestitiukastatilanteestahuolimattaheilläon kuitenkinkaikkihyvin. Ruokaaonjarakkauttariittää tyylisetpositiivisenasenteenilmaisutkuuluvateh dottomastimyösnuortenelämänpsyykkiselleosaalueelle. Nuortenavoimissavastauksissakäyilmi,ettäperheentaloudellinentilannevaikuttaamyösnuortenelämän sosiaaliseenosaalueseen.mainintojaeiollutollutyhtäpaljoakuinpsyykkisistäseurauksista,muttamää rällisestikuitenkinyli100.sosiaalisetseurauksetliittyvätnuortenmukaanjokoperheensisäisiinsuhteisiin tainuorenkaverisuhteisiin.kaverisuhteissanuoretkertoivattaloudellistenvaikeuksienaiheuttaneensyrjin tää,ulkopuolisuudentunteitajakateutta.perheensisäisissäsuhteissanuorettaaskokevat,ettäilmapiirion kireä ja riitaisia. Maininnat jakautuivat melko tasaisesti vanhempien keskinäisiin riitoihin sekä nuoren ja vanhempienvälisiinriitoihin.riidatvoivatnuortenkertomanmukaankoskearahankäyttöätainevoivatolla laajentuneet muillekin elämän osaaluille. Yksi hyvä esimerkki näistä maininnoista on: Riitelemme usein rahankäytöstä,jasiitämitärahallaostan.ainatilanneeioleniin,ettäriitaliittyisinuorenrahankäyttöön, vaanmyösvanhempienrahankäyttökummastuttaanuoria.tämäkäyilmiseuraavastalainauksesta: Äiti ostaajoskuskaikkeaturhaa,vaikkaeiedesolisrahaa,jasiitätuleeuseinriitaa,koskanevoiskäyttääjärke vämmin. Lähestulkoonkaikkinuortenvastaukset,joitaeivoiluokitellakuuluviksisuoraanelämänfyysiselle,psyykki selle tai sosiaaliselle osaalueelle, liittyvät tekemiseen ja toimintaan. Nuoret kertoivat, että perhe ei voi rahatilanteensavuoksilähteälomamatkoilletaiviettääaikaayhdessäesimerkiksihuvipuistoissatairavin toloissa.nuoretkokivatmyös,ettäheeivätvoivapaaajallaanainaosallistuakavereidensakanssakahvilla, elokuvissataiostoksillakäymiseen.nuortentekemisenmahdollisuuksiakaventaamyösharrastuksistasääs täminenjakäyttörahanvähyystaipuute.tekemiseenliittyvätmaininnatonsyytäkootaomaksiluokakseen, silläniihinliittyvätkaikkielämänosaalueetelikolmijaonluokat.konkreettinentekeminenvoitaisiinmiel tääfyysiselleosaalueellekuuluvaksi,muttatekemisessäkeskeistäonsosiaalisuus.nuortenkaverisuhteet rakentuvaterilaisissaharrastuksissajavapaaajantoiminnoissa,jasamoinperhesuhteitahoidetaanerilai sissa vapaaajan aktiviteeteissa.psyykkisyys liittyy vapaaajan tekemiseen, koska harrastuksien ja muun vapaaajantoiminnanavullanuorivoitoteuttaaitseään,jamielekäsvapaaaikalisääpsyykkistähyvinvoin tia.nuoretmainitsivatvapaaaikaanliittyviätaloudellisestitiukantilanteenseurauksiaavoimissavastauk sissaanyhtäuseinkuinelämänsäpsyykkiselleosaalueelleliittyviäseurauksia. Nuortenkokemuksistakäysiisilmi,ettätaloudellisillavaikeuksillaonseurauksianuorenelämänkaikillaosa alueilla. Useimmiten ne liittyvät elämän fyysiseen puoleen, seuraavaksi psyykkiseen osaalueeseen ja va paaajan toimintaan ja hieman harvemmin sosiaaliseen osaalueeseen. Nuorten kuvailemat kokemukset nostavatesiinsen,ettätaloudellistenvaikeuksienseurauksetovatlaajaalaisiajavoivatkoskettaanuoren elämäämonellaeritavalla.avoimetvastauksetkuvaavathyvinmyössitä,ettäkokemuksetköyhyydestäkin ovatyksilöllisiä.erinuorilleeriasiatovatolleetmerkityksellisimpiä. 5Keskeisettuloksetjajohtopäätökset 5.1Yhteenveto Yhteiskunnassammevoimistuvaeriarvoistumiskehitysnäkyytämänkyselynmukaanselkeästinuortenko kemuksissa. Tulosten perusteella vanhempien taloudellinen tilanne asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan erityisestivapaaajanosallistumismahdollisuuksienjaniinperheensisäistenkuinkaveripiiriensosiaalisten suhteidensuhteen.lisäksiperheentaloudellisetvaikeudethuolestuttavatnuoria,kunlapsetpohdiskelevat 8
aikuisten elämään kuuluvia ongelmia. Vaikka hyvinvointi ei välttämättä riipu taloudellisista tekijöistä, ja pelkkäaineellinenpuuteeiaiheutapahoinvointia,voivattaloudellistatiukkuuttaseuraavatvirikkeettömyys, nuortenkokemahuolijapulmatsosiaalisissasuhteissaollahaasteitanuorenkehityksellejahyvinvoinnille. Kyselyynvastanneistanuoristakolmannesolikokenut,ettähänenkotonaanonriideltytiukantaloudellisen tilanteenvuoksirahasta,jakaveriporukassasyrjintäärahanvuoksiolikokenut11%vastaajista.neljännes nuoristaolisitämieltä,ettäköyhemmistäperheistäoleviennuortenasemanuortenkeskuudessaonvarak kaita huonompi. Tämän kyselyn tulokset taloudellisesti tiukan tilanteen vaikutuksista nuoren sosiaalisiin suhteisiinovathuolestuttavia,sillänuoretnäyttävätliianuseinjäävänvaikeassatilanteessayksin.perhees sätunnelma onkireäjaselviytyminenvievoimia.kavereidenkeskuudessanuorijoutuujättäytymääntai hänetjätetäänyhteisentoiminnanulkopuolelle.onymmärrettävää,ettänuorellavoiollaniukastipuheen aiheitaikätovereidensakanssa,josnäidenviettämätavallinenelämäonkovinkulutuskeskeistä.tutkimuk sissa(ks.esim.isolaym.2008)onhavaittu,ettäköyhyyskuihduttaauseinaikuistensosiaalisiasuhteita,ja nuortenkohdallatilannevaikuttaasamansuuntaiselta.köyhyysjasyrjäänjääminen(ääriilmiönäsyrjäyty minen)ovaterillisiäilmiöitä,muttaliittyvätläheisestitoisiinsa.onsyytämuistaa,ettäköyhyysonmerkittä väsyrjäänjäämisenriskitekijä,jasyrjäänjääminenvoialkaajovarhainlapsuudessa.köyhyydenkokemukset kuormittavatjoitsessäännuoria,muttaköyhyydenvaikutuksetperheensisäisiinjakaveripiirinsosiaalisiin suhteisiintekevättilanteestaentistävaikeamman. Tämänkyselynvastauksistakäyhyvinilmi,mitennuoretkokevatperheentaloudellistenvaikeuksienmoni naisia seurauksia. Aineiston perusteella näyttää vahvasti siltä, että vaikka rahaasioita pidetään yleensä perheenaikuistenasioina,nuoretkokevattaloudellisillavaikeuksillaolevantodellavaikutuksiamyösheidän elämäänsä.jatkossaolisitärkeääselvittääedustavanotoksenavulla,kuinkayleisiäkokemuksettaloudelli sistavaikeuksistaovatyleensänuortenkeskuudessajaminkälaisettekijätselittävätnuortenkokemuksia. 5.2Tukeajavälineitävanhemmille Koskanuoreteivätoletaloudellisestiitsenäisiä,vaanriippuvaisiavanhempiensatilanteesta,perheentalou dellisentilanteenvahvistaminenvaikuttaaluonnollisestimyösnuoreen.ontärkeää,ettänuorellaonelä mässäänturvallisia,läsnäoleviaaikuisia,joidenkanssavoikäsitelläahdistavaajahuoltaaiheuttavaaasiaa. Lastenhyvinvointijamielenterveysonhaavoittuvainentaloudellisessaahdingossa,mikälimuutoksetnäky vätaikuistenmielenterveydessäjaperheidenihmissuhteissa(ks.esim.leinonen2004).nuorenkannaltaon erittäintärkeää,ettävanhemmantukieivähenejavuorovaikutustapaeimuutunegatiivisemmaksitalou dellisestitiukassatilanteessa. Vanhempientulisihuolehtia,että: perheen taloudellisia vaikeuksia ei pidetä aikuisten salaisuutena, sillä puhumattomat salaisuudet jääväthelpostielämäänperheenilmapiirissä.taloudellisethuoletovatkuitenkinaikuistenasioita, joistahekantavatviimekädessävastuun. vanhemmatpuhuvatasiastakäytännöntasollanuortenkanssa:mitätulojenväheneminenmerkit seeperheellejamitänuorelle,näinasiateivättulenuorilleyllätyksinä arkirutiineistapidetäänkiinni,silläneluovatturvallisuudentunnetta vanhemmatsietävätnuorenpettymystäjakiukkua,kunnuorieisaakaikkea,mitähaluaa nuorisaatarvitsemansahuomionjapositiivinenvuorovaikutussäilyy perheenaikuistenvälisetristiriidatselvitetäänaikuistenkeskennuortarohkaistaankertomaanha lutessaanperheentilanteestaluotettavalleystävälletuenjaymmärryksensaamiseksikaveripiirissä lapsi voi osallistua harrastuksiin ja ystävien tapaamisiin; nuorta tulisi rohkaista etsimään sellaisia toiminnan muotoja, johon hän voi perheen rahatilanteesta huolimatta osallistua, ja vanhempien olisihyväosoittaanuorenvapaaajanmenoihinedeshiemanrahaa,mikäliseonmahdollista 9
Lähteet Isola,AM.&Larivaara,M.&Mikkonen,J.(toim.)2008.Arkipäivänkokemuksiaköyhyydestä.Helsinki: Avain. Leinonen,J.2004.Familiesinstruggle:childmentalhealthandfamilywellbeinginFinlandduringtheeco nomicrecessionofthe1990s:theimportanceofparenting.stakes;143.helsinki:stakes. Mattila,M.2004.Otosjaotantamenetelmät.Teoksessa:MOTV.Menetelmäopetuksentietovaranto.Verk kooppimisympäristöntekstiosio.luettavissa: http://www.valt.helsinki.fi/staff/mmattila/kvanti/motv_tekstit_0104.pdf.viitattu:26.9.2010. Salmi,M.&Huttunen,J.&YliPietilä,P.1996.Lapsetjalama.Stakesraporttejano.197.Helsinki:Stakes. Sosiaalijaterveysministeriö2010.Euroopanköyhyydenjasosiaalisensyrjäytymisentorjunnanteemavuosi 2010.Luettavissa:http://www.stm.fi/kansainvaliset_asiat/eu/teemavuosi_2010.Viitattu:6.9.2010. Terveydenjahyvinvoinninlaitos2010.TilastojaindikaattoripankkiSOTKAnet.Luettavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu.viitattu12.8.2010. Tilastokeskus2010.Työvoimatutkimus8/2010.Työttömyysviimevuodentasolla.Luettavissa: http://www.stat.fi/til/tyti/2010/07/tyti_2010_07_20100824_tie_001_fi.html.viitattu30.9.2010. Tulonjakotilasto2008.Tilastokeskus:Helsinki.Luettavissa:http://www.stat.fi/til/tjt/2008/tjt_2008_2010 0520_fi.pdf.Viitattu:25.8.2010. TSNMetrix2010.Suomenwebsivujenviikkoluvut.Viikko31/2010.Luettavissa: http://www.gallupweb.com/tnsmetrix/site.aspx.viitattu18.8.2010. Työjaelinkeinoministeriö2010.Työllisyyskatsaus,heinäkuu.Luettavissa: http://www.tem.fi/files/27615/heina10.pdf.viitattu:30.9.2010. Raportin on laatinut Tiina Nikkinen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 10