PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898



Samankaltaiset tiedostot
Hae SopS n:o 37/1983 Annettu Asetus

Ota tämä paperi mukaan, merkkaa siihen omat vastauksesi ja tarkista oikeat vastaukset klo 11:30 jälkeen osoitteesta

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

1.4 Suhteellinen liike

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2

Hae SopS n:o 30/1977 Asetus

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisut

Puhdasta joka käänteessä

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma

Luento 2 Stereokuvan laskeminen Maa Fotogrammetrian perusteet 1

Tämä ehdotus ei ole pelkästään ympäristöön sijoitettu taideteos, vaan taideteos, jossa on kyse liikkeestä - katsojan liikkumisesta.

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

PYÖRÄN ASENTOKULMIEN PERUSTEET. Johdanto pyörän asentokulmiin Tutustuminen asentokulmiin ja niiden tarkoitukseen Suuntauksen nyrkkisäännöt

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

Tekijä Pitkä matematiikka

Puzzle SM Pistelasku

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5.

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

OSA III LISÄYKSET LISÄYS IX

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS varustettu jalalla ja vivulla

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinto

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

KRISTALLOGRAFIASSA TARVITTAVAA MATEMA- TIIKKAA

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) luokka

Roth DVT-öljysäiliö. German quality since Installation DVT 750 L DVT 1000 L DVT 1500 L 1/5

AquaPro IP 54. Laser 635 nm. auto man man DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 FI 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO


Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Äänellä vauhtia robottiin

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT kuljettaminen

ASC-Alumiinitelineet

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Vektorit. Kertausta Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Dokumentaatio-08. Fiat Stilo MW 130. Advanced 7. Kimmo Talkkari Kolkka

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio Tilander Golf Design Oy, 2008

TANSUN QUARTZHEAT. Käyttöohje. Algarve UK:N & EUROOPAN MALLIT: ALG 513UK & ALG 513EU. Valmistaja: Tansun Limited

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus Idesco Oy C00442F 1.01

A-osio. Tehdään ilman laskinta ja taulukkokirjaa! Valitse tehtävistä A1-A3 kaksi ja vastaa niihin. Maksimissaan tunti aikaa suorittaa A-osiota.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11

GEOMETRIA MAA3 Geometrian perusobjekteja ja suureita

Sähköstatiikka ja magnetismi

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser

Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa

Johdinmerkit PLIOGRIP PLIOSNAP plus PLIO-CLIP

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

- mittayksikkö eli yksikkö on mittaamisessa tarvittava apuväline. - yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja

Transkriptio:

OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa käytetään seuraavia termejä, niillä on jäljempänä esitetty merkitys: Näkymiskulma a) Näkymiskulman A muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, jotka ovat lentokoneen pituusakselin kautta kulkevaan pystytasoon nähden 70 asteen kulmassa taaksepäin katsottuna pituusakselista oikealle ja vastaavasti vasemmalle. b) Näkymiskulman F muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, jotka ovat lentokoneen pituusakselin kautta kulkevaan pystytasoon nähden 110 asteen kulmassa eteenpäin katsottuna pituusakselista oikealle ja vastaavasti vasemmalle. c) Näkymiskulman L muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, joista toinen on yhdensuuntainen lentokoneen pituusakselin kanssa ja toinen on eteenpäin katsottuna 110 asteen kulmassa toisesta pystytasosta vasemmalle. d) Näkymiskulman R muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa pystytasoa, joista toinen on yhdensuuntainen lentokoneen pituusakselin kanssa ja toinen on eteenpäin katsottuna 110 asteen kulmassa toisesta pystytasosta oikealle. Vaakataso. Lentokoneen pituusakselin kautta kulkeva taso, joka on kohtisuorassa lentokoneen symmetriatasoon nähden. Lentokoneen pituusakseli. Akseli, joka matkanopeuden ollessa normaali on yhdensuuntainen ohjaussuunnan kanssa ja kulkee lentokoneen massakeskiön kautta. Vesilentokoneen liikkuminen. Vedessä oleva vesilentokone liikkuu, kun se on kulussa ja sillä on nopeutta veteen nähden. Vesilentokoneen oleminen ohjattavissa. Vedessä oleva vesilentokone on ohjattavissa, kun se kykenee liikkumaan kansainvälisten meriteiden sääntöjen edellyttämällä tavalla välttääkseen yhteentörmäykset muiden alusten kanssa. Vesilentokoneen oleminen kulussa. Vedessä oleva vesilentokone on kulussa, kun se ei ole karilla, ankkuroituna eikä kiinnitettynä maihin tai maassa tai vedessä olevaan kiinteään esineeseen. Pystytasot. Vaakatasoon nähden kohtisuorassa olevat tasot. Valon näkyminen. Valon katsotaan näkyvän, kun se erottuu pimeänä yönä ilman ollessa selkeä. 2. PURJEHDUSVALOT, JOITA ON KÄYTETTÄVÄ ILMASSA Huom. Tässä määrätyt valot on tarkoitettu täyttämään ilmailumääräyksen OPS M1-1 ("Lentosäännöt") sisältämät purjehdusvalovaatimukset. Lentokoneen on käytettävä ilmassa seuraavassa lueteltuja purjehdusvaloja, jotka näkyvät esteettömästi kuvassa 1 esitetyllä tavalla: LU 3301 01/06

2/7 OPS M2-1, Liite 1, 21.12.2007 a) vaakatason ylä- ja alapuolelle suunnattu punainen valo näkymiskulmassa L b) vaakatason ylä- ja alapuolelle suunnattu vihreä valo näkymiskulmassa R c) vaakatason ylä- ja alapuolelle taaksepäin suunnattu valkoinen valo näkymiskulmassa A. 3. VALOT, JOITA ON KÄYTETTÄVÄ VEDESSÄ 3.1 Yleistä Tässä määrätyt valot on tarkoitettu täyttämään ilmailumääräyksen OPS M1-1 ("Lentosäännöt") sisältämät vedessä olevan lentokoneen valovaatimukset. Kansainväliset meriteiden säännöt edellyttävät, että seuraavissa tilanteissa on käytettävä kutakin tarkoitusta varten määrättyjä valoja: a) kun alus on kulussa b) kun alus hinaa toista alusta tai lentokonetta c) kun alus on hinattavana d) kun alus ei ole ohjattavissa eikä liiku e) kun alus liikkuu, mutta ei ole ohjattavissa f) kun alus on ankkurissa g) kun alus on karilla. Valot, jotka on näissä tapauksissa oltava lentokoneessa, on esitetty jäljempänä. Kulussa olevan lentokoneen on käytettävä seuraavassa lueteltuja jatkuvia valoja, jotka näkyvät esteettömästi kuvassa 2 esitetyllä tavalla: a) vaakasuoran tason ylä- ja alapuolelle suunnattu punainen valo näkymiskulmassa L; b) vaakasuoran tason ylä- ja alapuolelle suunnattu vihreä valo näkymiskulmassa R; c) vaakasuoran tason ylä- ja alapuolelle suunnattu valkoinen valo näkymiskulmassa A; ja d) valkoinen valo näkymiskulmassa F.

OPS M2-1, Liite 1, 21.12.2007 3/7 Kohdissa a, b ja c esitettyjen valojen pitäisi näkyä ainakin 3,7 kilometrin (2 NM) etäisyydeltä. Kohdassa d esitetyn valon pitäisi näkyä vähintään 9,3 kilometrin (5 NM) etäisyydeltä, kun lentokoneen pituus on 20 m tai enemmän, ja vähintään 5,6 kilometrin (3NM) etäisyydeltä, kun lentokoneen pituus on vähemmän kuin 20 m. 3.3 Alusta tai toista lentokonetta hinaava lentokone Alusta tai toista lentokonetta hinaavan lentokoneen on käytettävä seuraavassa lueteltuja jatkuvia valoja, jotka näkyvät esteettömästi kuvassa 3 esitetyllä tavalla: a) kohdassa 3.2 esitetyt valot b) toinen kohdan 3.2.d mukainen valo, joka on sijoitettu suoraan toisen ylä- tai alapuolelle vähintään 2 metrin etäisyydelle siitä c) keltainen mutta muutoin kohdan 3.2.c mukainen valo, joka on sijoitettu suoraan kohdan 3.2.c mukaisen valon yläpuolelle vähintään 2 metrin etäisyydelle siitä.

4/7 OPS M2-1, Liite 1, 21.12.2007 3.4 Hinattava lentokone Hinattavana olevan lentokoneen on käytettävä kohdissa 3.2. a, b ja c esitettyjä jatkuvia ja esteettömästi näkyviä valoja. 3.5 Lentokone, joka ei ole ohjattavissa eikä liiku Lentokoneen, joka ei ole ohjattavissa eikä liiku, on käytettävä kahta jatkuvaa punaista valoa, jotka on sijoitettu parhaiten näkyviin paikkoihin suoraan päällekkäin vähintään 1 metrin etäisyydelle toisistaan. Valojen pitäisi näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 3,7 kilometrin (2 NM) etäisyydelle. (Ks. kuva 4.) 3.6 Lentokone, joka liikkuu, mutta ei ole ohjattavissa Lentokoneen, joka liikkuu, mutta ei ole ohjattavissa, on käytettävä kohdan 3.5 ja lisäksi kohtien 3.2 a, b ja c mukaisia valoja (ks. kuva 5). Huom. Toisen ilma-aluksen on käsitettävä kohtien 3.5 ja 3.6 mukaiset valot merkiksi siitä, että niillä varustettu lentokone ei ole ohjattavissa eikä niin ollen voi väistää. Ne eivät tarkoita, että tämä lentokone olisi hädässä tai tarvitsisi apua.

OPS M2-1, Liite 1, 21.12.2007 5/7 3.7 Ankkurissa oleva lentokone a) Lentokoneen, jonka pituus on vähemmän kuin 50 m, on käytettävä parhaiten näkyvään paikkaan sijoitettua jatkuvaa valkoista valoa (ks. kuva 6). Valon pitäisi näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 3,7 kilometrin (2 NM) etäisyydelle. b) Lentokoneen, jonka pituus on 50 m tai enemmän, on käytettävä etu- ja takaosaan parhaiten näkyvään paikkaan sijoitettua jatkuvaa valkoista valoa (ks. kuva 7). Valojen pitäisi näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 5,6 kilometrin (3 NM) etäisyydelle. c) Lentokoneen, jonka siipien kärkiväli on 50 m tai enemmän, on käytettävä kummallakin puolella valkoista valoa kärkivälin osoittamiseksi (ks. kuvat 8 ja 9). Valojen pitäisi, mikäli mahdollista, näkyä vaakasuoraan kaikkiin suuntiin vähintään 1,9 kilometrin (1 NM) etäisyydelle.

6/7 OPS M2-1, Liite 1, 21.12.2007

OPS M2-1, Liite 1, 21.12.2007 7/7 3.8 Karilla oleva lentokone Karilla olevan lentokoneen on käytettävä kohdassa 3.7 määrättyjä valoja ja lisäksi kahta jatkuvaa punaista valoa, jotka on sijoitettu suoraan päällekkäin vähintään 1 metrin etäisyydelle toisistaan ja siten, että ne näkyvät vaakasuoraan kaikkiin suuntiin.