1
(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2
8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia pari kertaa kuukaudessa. 52 % näistä nuorista ei käytä alkoholia. Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa itsensä juo 9 %. Humalajuominen on vähentynyt edelliseen kyselyvuoteen (2011) verrattuna. Suunta on hyvä, mutta positiivisen kehityksen jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Mitä myöhemmin nuori aloittaa alkoholin käytön, sitä pienempi riski hänellä on myös muiden päihteiden käyttöön ja suurempien alkoholimäärien käyttöön nuoruusvuosina. (Pulkkinen 2003) Vanhempien tavoitteena on luonnollisesti, että nuori ei aloittaisi lainkaan alkoholin käyttöä tai aloittaisi mahdollisimman myöhään alkoholin käytön eikä siitä koituisi ongelmia myöhemmin. Kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa tähän? Perheen sisäisellä vuorovaikutuksella on merkitystä päihteiden käytön suojaavana tekijänä. Se, että huoltajat tuntevat lapsensa mahdollisimman hyvin, viettävät hänen kanssaan tarpeeksi aikaa, kyselevät kuulumisia, asettavat turvalliset rajat ja tietävät, missä porukoissa lapsi liikkuu sekä kielteinen asenne päihteisiin ovat tärkeitä ehkäiseviä tekijöitä. Monet nuoret kokeilevat alkoholia, mutta se ei merkitse, että he ovat ongelmakäyttäjiä. Jos huomaat, että lapsenne kokeilee päihteitä. Asiaa ei kannata jättää sikseen, vaan keskustella alkoholista lapsen, hänen ystävien kanssa sekä toisten vanhempien kanssa. Tässä kohtaa voi jakaa Alaikäiset ja alkoholi, vinkkejä vanhemmille sekä Kissa pöydälle puhu alkoholista nuorten kanssa. 3
Mistä nuoret saavat alkoholi? Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 22% nuorista, jotka ovat vähintään kerran kuukaudessa käyttäneet alkoholia, ovat saaneet juomansa kotoa. - joko niin että vanhemmat tai sisarukset ovat hankkineet sen heille tai nuoret ovat itse ottaneet alkoholia kotoa. 11 % ilmoittaa vanhempien hankkineen heille alkoholia viimeisen kuukauden aikana. 75 % nuorista kertoi kavereiden hankkineen alkoholia heille. Mistä nämä kaverit hankkivat alkoholin? Alkoholin ostaminen alaikäiselle on lain mukaan rikos. 18 vuoden ikärajan tarkoituksena on suojata nuorta alkoholin haittavaikutuksilta. Lasten ja nuorten aivoissa tapahtuu voimakasta kasvua vielä 12 20 ikävuoden välillä. Alkoholilla on haitallisia vaikutuksia lapsen ja nuoren aivojen kehitykselle; erityisesti oppimiskyky, muisti ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Nuorten alkoholista saamat haittavaikutukset ovat samoja kuin aikuisilla, mutta ne saadaan jo puolta pienemmästä alkoholimäärästä. Samoin nuorella on aikuista suurempi riski saada alkoholimyrkytys. Ikäraja ei suojaa lapsiamme, mikäli me aikuiset emme huolehdi siitä, että lakia noudatetaan. Päihteidenkäytön ehkäisyssä yksi tehokkaimmista tavoista on niiden saatavuuteen vaikuttaminen. (Nuorten terveystapatutkimus 2009.) Nuoret saattavat hankkia juomansa monesta eri paikasta, joten on epärealistista ajatella että nuoren alkoholin käyttöään voisi valvoa ostamalla heille alkoholia. Vanhemman hankkimat pari siideriä kelpaavat yleensä aloitteluun, mutta jäävät harvoin nuoren ainoiksi juomiksi. Jotkut aikuiset ajattelevat, että alkoholin kokeilu ei enää kiinnosta heidän lapsiaan, jos lasten annetaan maistaa alkoholia kotona. Tästä syystä toiset antavat lastensa maistaa alkoholia 4
silloin, kun he itse käyttävät sitä esimerkiksi päivällispöydässä. Vanhemmat saattavat ajatella, että he voivat opettaa lapsilleen ongelmatonta juomakulttuuria tarjoamalle heille alkoholia. Entäpä, jos lapsi ei tulkitsekaan alkoholin ostamista kontrollina vaan, että vanhemmasta on ok, että hän käyttää alkoholia? Entäpä, jos lapset eivät itse asiassa opikaan minkä verran alkoholia on hyvä nauttia, vaan sen, että alkoholi kuuluu itsestään selvänä osana eri juhlatapahtumiin. 4
Nuorista 14 % ilmoittaa, että heidän ikäistensä on erittäin helppo ostaa keskiolutta tai siideriä esim. lähikaupoista ja 41 % pitää sitä melko helppona. Vielä suurempi osa on sitä mieltä, että tupakan ostaminen on joko erittäin helppoa (19 %) tai melko helppoa (47 %). Jos epäilet, että nuorelle myydään tai välitetään alkoholia, nuuskaa tai tupakkaa, ota yhteyttä joko poliisiin tai Aluehallintovirastoon. Yhteydenottoon riittää pelkkä epäilys myynnistä tai välittämisestä. Alkoholihallinto, Helsingin toimipaikka, puhelinvaihde 020 636 1040. Kuten sanoin laki ei suojaa ellemme me aikuiset huolehdi, että sitä noudatetaan. Nuorista 14 % ilmoittaa, että heidän ikäistensä on erittäin helppo ostaa keskiolutta tai siideriä esim. lähikaupoista ja 41 % pitää sitä melko helppona. Vielä suurempi osa on sitä mieltä, että tupakan ostaminen on joko erittäin helppoa (19 %) tai melko helppoa (47 %). Jos epäilet, että nuorelle myydään tai välitetään alkoholia, nuuskaa tai tupakkaa, ota yhteyttä joko poliisiin tai Aluehallintovirastoon. Yhteydenottoon riittää pelkkä epäilys myynnistä tai välittämisestä. Alkoholihallinto, Helsingin toimipaikka, puhelinvaihde 020 636 1040. Kuten sanoin laki ei suojaa ellemme me aikuiset huolehdi, että sitä noudatetaan. 5
5
6
Suurin osa vastaajista ei tupakoi. Tutkimusten mukaan riski tupakoinnin aloittamiseen on sitä pienempi, mitä pidempään nuori selviää maistamatta tupakkaa. (Pulkkinen ja Kokko 2010) Suurin osa vastaajista on tupakoimattomia. Yläkoululaisten päivittäinen tupakointi vähentyi ( 4%) verrattuna edelliseen kyselyvuoteen. Lukiolaisista 9 % ja ammattiin opiskelevista 34 % tupakoi päivittäin. Jos huomaat että lapsesi polttaa tupakkaa tai käyttää nuuskaa, keskustele asiasta lapsesi kanssa. Riski tupakoinnin aloittamiseen on sitä pienempi, mitä pidempään nuori selviää maistamatta tupakkaa (esim. Pulkkinen ja Kokko 2010). Vain harva 17 19 -vuotias nuori joka on aiemmin ollut savuton, ryhtyy enää tupakoimaan. Tutkimusten mukaan tupakointi viehättää nuoria vain lyhyeen ajan jo yläkoulun loppuvaiheessa tupakoinnin houkuttelevuus vähenee ja monet niistä nuorista jotka ovat aloittaneet tupakoinnin haluavat lopettaa. 14 % vastaajista on lopettanut tupakoinnin. Mikäli tupakoiva nuori haluaa lopettaa, vanhempien on hyvä olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan, jolta saa tukea lopettamiseen. Vanhempien tupakointi lisää riskiä lasten tupakoinnin aloittamiseen, esimerkiksi niin että kotoa voi ottaa tupakkaa, tupakkakokeilujen salaaminen on helpompaa, kun vanhemmat eivät haista tupakan savua. Kiinnijääminenkään ei välttämättä pelota, koska aina voi muka vedota siihen, että vanhempikin polttaa. Vaikka itse tupakoisit, niin lasten tupakointia ei tule hyväksyä. 7
18 ikäraja suojaa, jos... 7
Nuuska on tupakkatuote ja terveydelle erittäin vaarallinen. Valitettavasti nuorten nuuskakokeilut ja nuuskan käyttö ovat lisääntyneet viime aikoina. Nuuskaa kokeilevat ja käyttävät enemmän pojat kuin tytöt. 8
Tiedätkö missä lapsesi liikkuu ja tunnetko hänen ystävänsä? Tutkimusten mukaan vanhempien tietoisuus lastensa viikonlopunviettopaikoista vaikuttaa ehkäisevästi lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien tietoisuus lastensa viikonlopunviettopaikoista on lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. HYVÄ VANHEMMAT! Vuorovaikutuksesta seuraa tietoisuus? Myös lapsen kotiintuloa on hyvä valvoa. Lapselle voi jo hänen lähtiessään kertoa, että odotat häntä kotiin ja haluat tavata ennen nukkumaanmenoa. Kouluterveyskyselyn mukaan suurin osa vanhemmista tuntee useimmat lapsensa ystävistä. On hyvä myös keskustella myös lapsesi kavereihin kanssa. Olla heille turvallinen aikuinen, jolta he voivat tulla pyytämään apua tarvittaessa. Yläkouluun siirtyessä lapsen kaveripiiri saattaa muuttua. Pyri tutustumaan lapsesi uusiin kavereihin ja kysy vanhempien yhteystietoja mm. yökyläilyt on hyvä varmistaa vanhempien kesken. 9
Yhteinen sopimus Välillä vanhemmasta saattaa tuntua, ettei ole riittävästi aikaa lapselleen. Vanhempi saattaa pelätä, että lapselle voisi sattua jotakin ikävää. Nämä tunteet ovat yhteisiä monelle vanhemmalle. Muiden vanhempien kanssa on hyvä keskustella. Vanhempien ja lasten väliset erimielisyydet liittyvät usein rajojen asettamiseen. Erimielisyyksien aiheina voivat olla esimerkiksi kotiintuloajat arkisin ja viikonloppuisin. Vanhemmat saattavat löytää itsensä tilanteesta, jossa lapset ja nuoret sanovat kun kaikki muutkin saavat, joka puolestaan voi aiheuttaa vanhemmille epävarmuuden tunteen ja ajatuksen siitä, että vain meillä on näin tarkat säännöt. Vanhempien kesken tehtyjen yhteisten sopimusten avulla on vähennetty vanhempien ja lasten välisiä erimielisyyksiä. Tämän diasarjan jälkeen, luokan oppilaiden vanhemmat pääsevät tekemään yhteisen sopimuksen siitä, kuinka he tukevat jatkossa nuorten päihteettömyyttä. Vaikka kaikkien lasten vanhemmat eivät olisikaan läsnä keskustelemassa sopimuksesta, se ei ole esteenä yhteisten pelisääntöjen laatimiseksi. Jotkut vanhempainryhmät ovat tehneet kirjallisen sopimuksen ja toiset ovat tyytyneet suullisiin sopimuksiin. Kirjallisen sopimisen etuna on se, että lapset ja nuoret näkevät 10
konkreettisesti, että vanhemmat ovat tehneet sopimuksen ja allekirjoittaneet sen. Esimerkki yhteisestä sopimuksesta: 10
11
12