ALKUSANAT Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon sekä lippu- ja informaatiojärjestelmän näkökulmasta. Aiesopimukseen kirjattavaksi esitettäviksi toimenpiteiksi muotoutuivat työn aikana: Seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen selvittäminen Lippujärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen laatukäytävien sekä Loimaan aseman ja keskeisten pikavuoropysäkkien kehittäminen Palveluliikenteiden ja kutsuohjatun liikenteen suunnittelu ja toteutus Matkojenyhdistelykeskuksen kehitystyöhön osallistuminen ja tulevan keskuksen palveluiden hyödyntäminen Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: pj Veijo Virtanen Kirsti Rosnell Paula Pekkola Osmo Korhonen Jarmo Männikkö Pirjo Päivärinta Juhani Tynjälä Esko Rautiainen Hannu Kylliäinen Marika Ali-Raatikainen Pekka Saarnivaara Leila Laurikainen Pertti Postinen Peter Ulmanen Kari Keinonen Petri Valtanen Saija Uusitalo Janne Virtanen Pekka Liimatainen Ella Nurmi Auran kunta Alastaron kunta Karinaisten kunta Kosken TL kunta Loimaan kaupunki Loimaan kunta Marttilan kunta Mellilän kunta Oripään kunta Pöytyän kunta Tarvasjoen kunta Yläneen kunta Länsi-Suomen Lääninhallitus Linja-autoliitto Lauttakylän auto Oy Valtasen Liikenne Oy Loimaan matkahuolto Varsinais-Suomen liitto Tiehallinto VR Osakeyhtiö Liikennejärjestelmätyön pääkonsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehittämissuunnitelman joukkoliikenneosan on laatinut alikonsulttina Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Pekka Vähätörmä ja dipl.ins. Hanna Koivukari.
SISÄLLYSLUETTELO 3 1 JOHDANTO... 5 1.1 Suunnittelualue... 5 1.1.1 Liikenteellinen sijainti... 5 1.1.2 Väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne... 5 1.1.3 Työmatkojen suuntautuminen... 9 1.1.4 Maankäyttö ja aluerakenne...11 1.1.5 Liikenneinfrastruktuuri...12 2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ... 14 2.1 Joukkoliikenteen organisointi...14 2.2 Loimaan seutukunnan liikennetarjonta...14 2.2.1 Seutukunnan kuntien välinen joukkoliikenne...14 2.2.2 Taksiliikenne...15 2.2.3 Asiointi-, kutsutaksiliikenne ja palveluliikenne...17 2.3 Loimaan seutukunnan ulkopuolelle suuntautuva liikennetarjonta...18 2.3.1 Linja-autoliikenne...18 2.3.2 Junaliikenteen kehittämisnäkymät...20 2.4 Joukkoliikenteen terminaaliverkko...22 2.4.1 Linja-autoliikenne...24 2.4.2 Junaliikenne...25 2.4.3 Terminaalien väliset matkaketjut...25 2.5 Lippujärjestelmät...27 5.2.1 Yleistä...27 2.5.2 Linja-autoliikenne...28 2.5.3 Junaliikenne...28 2.6 Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät...29 2.6.1 Linja-autoliikenne...29 2.6.2 Junaliikenne...29 2.7 Joukkoliikenteen esteettömyys...29 2.8 Joukkoliikenteen rahoitus...31 2.8.1 Liikenteen hoito...31 2.8.2 Lipputuet...34 2.8.3 Kunnan hallintokuntien kuljetuskustannukset (joukkoliikennemenot) 34 2.8.4 Kelan korvaamat kuljetukset...37 2.8.5 Infrastruktuurin rahoittaminen...39 2.8.6 Junaliikenne...39 3 PALVELUTASOTAVOITTEET, VISIOT JA KEHITTÄMISSTRATEGIA.40 3.1 LVM:n mukainen palvelutasonmäärittelyprosessi...40 3.2 Palvelutasotekijät...42 3.3 Kehittämisstrategia...43 4 SEUDULLISET PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 44 4.1 Liikenteelliset palvelutasotavoitteet...44 4.2 Joukkoliikenteen hoito-organisaatio...44 4.3 Joukkoliikenteen palvelupisteverkko...45 4.4 Lippujärjestelmät...46 4.5 Informaatiojärjestelmät...46 4.6 Matkojen yhdistely...47 4.7 Joukkoliikenteen esteettömyys...47 4.7.1 Palveluliikenne...47 4.7.2 Informaation saanti ja tiedonkulku...48 4.7.3 Fyysinen esteettömyys...48 4.8 Joukkoliikenteen laatukäytävät...49 4.9 Liikennetarjontaan vaikuttavat tekijät...49 4.9.1 Palvelutasotavoitteita palvelevien liikennepalvelujen järjestäminen...49
4 4.9.2 Kuntien hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen...49 4.9.3 Liityntäliikenne...50 4.9.4 Kuntien henkilökuljetussuunnitelmat...50 4.10 Joukkoliikenteen ja maankäytön välinen vuorovaikutus...50 5 KUNTAKOHTAISET JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET... 51 5.1 Kuntakohtaiset tarkastelut...51 5.2 Alastaron kunta...51 5.3 Auran kunta...52 5.4 Karinaisten ja Pöytyän kunnat...54 5.5 Kosken TL kunta...54 5.6 Loimaan kaupunki ja kunta...56 5.7 Marttila...56 5.8 Mellilän kunta...58 5.9 Oripään kunta...59 5.10 Tarvasjoen kunta...60 5.11 Yläneen kunta...60 6 JOUKKOLIIKENTEEN JA MATKA-KETJUJEN KEHITTÄMISOHJELMA... 62 6.1 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä...62 6.2 Aiesopimuksen piiriin kirjattavat hankkeet...63 6.3 Vaikutusarviointi...65
5 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelualue 1.1.1 Liikenteellinen sijainti Suunnittelualueen muodostavat Loimaan seutukunnan 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Vuoden 2005 alussa seutukunnan kunnista Pöytyällä ja Karinaisissa toteutuu kuntaliitos, myös Loimaan kunta ja Loimaan kaupunki yhdistyvät. Liikenteellisesti tärkeimpiä seutukunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 9 ja 10, kantatie 41 sekä rautatieyhteys Turusta Tampereelle. Asukastiheys asukasta/km^2 25-160 (3) 15-25 (1) 12-15 (3) 10-12 (4) 0-10 (1) Alastaro 3017 as 11.2 as/km^2 2 Yläne 2157 as 6 as/km^2 Oripää 1346 as 12.9 as/km^2 41 Pöytyä 3684 as 11.7 as/km^2 Loimaan kunta 5909 as 13.6 as/km^2 Loimaa 7185 as 159.5 as/km^2 9 Mellilä 1252 as 11.5 as/km^2 Karinainen 2499 as 26.7 as/km^2 10 Aura 3514 as 37.4 as/km^2 Marttila 2081 as 10.7 as/km^2 Tarvasjoki 1949 as 19.1 as/km^2 Koski Tl 2559 as 13.5 as/km^2 0 1 2 3 4 5 10 km Kuva 1.1. Seutukunnan liikenteen pääväylät ja kuntien asukasluvut. (lähde Tiehallinto ja Varsinais-Suomen liitto) 1.1.2 Väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne Loimaan seutukunta on pienkuntavaltainen, runsaan 37.000 asukkaan tasaisesti asuttama maaseutualue, jonka maapinta- ala on noin 2.300 km² ja asukastiheys keskimäärin 17 as/ km². Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen on mahdollista toimia itsekannattavana alueen väestötiheyden ollessa yli 200 as/ km². Suunnittelualueella tämä kriteeri ei täyty, lähimmäs päästään Loimaalla ja valtateiden 9 ja 10 varsilla. Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty kuntien asukasluvut, -tiheydet ja asutuksen sijoittumien.
6 Asutuksen sijoittuminen seutukunnan alueelle 50 25 5 Alastaro Alastaro Loimaan Loimaan kunta kunta Yläne Yläne Oripää Oripää Loimaa Loimaa Mellilä Mellilä Pöytyä Pöytyä Karinainen Karinainen Aura Aura Koski Koski Tl Tl Tarvasjoki Tarvasjoki Marttila Marttila 0 12 3 4 5 10 km Kuva 1.2. Loimaan seutukunnan väestön sijoittuminen. Loimaan seutukunnan väestömuutos on ollut useimpien Varsinais-Suomen seutukuntien tavoin aleneva. Tuoreimpien ennusteiden mukaan Loimaan seutukunnan väestömäärän kuitenkin ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. 43000 41000 39000 37000 35000 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Kuva 1.3. Suunnittelualueen väestöennuste Tilastokeskuksen mukaan 1970 2030.
7 Väestömäärän kasvusta huolimatta ikärakenne vanhenee seutukunnan alueella nopeasti. Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa nopeasti ja julkiset menot lisääntyvät. Jo tämän vuosikymmenen lopulla tapahtuu suuria muutoksia. Huolestuttavinta muutos on pienissä maatalousvoittoisissa kunnissa, joissa väestön ikärakenteen vinoutuminen on voimakkainta nuoren koulutetun väestön muuttaessa pois. Väestömuutokset vaativat julkiselta liikenteeltä sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen (palveluliikenne, kutsuohjattu joukkoliikenne). Myös koululiikenne tulee vaatimaan uusia järjestelyjä sivukylien koulujen oppilasmäärien vähentyessä tulevaisuudessa. Seutukunnan painopistealueiden joukkoliikenteen järjestämisessä tulisi olla autottomien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi lisääntyvillä pendelöintimatkoilla. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan seutu 0-14- vuotiaat 15-64- vuotiaat 65+ Koko maa Varsinais-Suomi Kuva 1.4. Loimaan seutukunnan kuntien sekä Varsinais-Suomen ja koko maan väestön ikärakenne 31.12.2003. (Tilastokeskus) Kuvassa 1.4. esitetään Loimaan seudun kuntien, koko seutukunnan sekä koko Suomen ja Varsinais-Suomen alueen väestön ikärakenne vuonna 2003. Suunnittelualueen kuntien välillä on selvästi eroja. Muuttovoittoisissa, vilkkaan pendelöinnin kunnissa (Aura, Karinainen sekä Tarvasjoki) ikäjakauma painottuu keskimääräistä enemmän nuoriin. Kunnat sijaitsevat Loimaan seutukunnan eteläosissa joko Turun tai Salon kaupungin vaikutuspiirissä. Koko Suomessa vuonna 2003 oli keskimäärin 16 % väestöstä yli 65- vuotiaita. Loimaan seutukunnassa 65- vuotta täyttäneitä oli noin 20 % alueen väestöstä. Lä-
8 hes neljännes Alastaron, Koski Tl:n sekä Yläneen kuntien väestöstä on yli 65 - vuotiaita. Näissä kunnissa vanhusväestön voimakkain kasvuvaihe on jo tapahtunut. Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2001 yhteensä 15524 työpaikkaa ja seudun työpaikkaomavaraisuus oli 87,5 %. Loimaan kaupungin työllinen työvoima oli 2933 ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus vastaavasti 124,2 %. Kaikissa muissa seudun kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli alle 100 %, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien työpaikkaomavaraisuus oli jopa alle 70 %. Seudullisesti tarkasteltuna alueen työpaikkojen määrä suhteessa työllisten määrää on melko hyvä, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Omavarainen työpaikkojen suhteen on ainoastaan Loimaan kaupunki, muissa kunnissa työpaikkoja on työntekijöitä vähemmän, mikä edellyttää yli kuntarajojen tapahtuvaa työmatkaliikkumista. Työpaikkaomavaraisuus Yli 100 % (1) 90-100 % (1) 80-90 % (4) 70-80 % (4) alle 70 % (2) Alastaro 76.5 % Yläne 75.8 % Oripää 89.4 % Loimaan kunta 80.8 % Loimaa 124 % Pöytyä 81.6 % Mellilä 78.5 % Aura 71.4 % Karinainen 96.1 % Koski Tl 87.7 % Tarvasjoki 64.9 % Marttila 66.4 % 0 1 2 3 4 5 10 km Kuva 1.5. Kuntien työpaikkaomavaraisuus.
Taulukko 1.1. Työlliset ja työpaikkaomavaraisuus kunnittain v. 2001. Kunta Vuosi 2001 (Kuntafakta versio 1/2003) Työlliset Työpaikkaomavaraisuus Alastaro 1194 76,5 % Aura 1589 71,4 % Karinainen 997 96,1 % Koski 1054 87,7 % Loimaa 2933 124 % Loimaan kunta 2542 80,8 % Marttila 900 66,4 % Mellilä 506 78,5 % Oripää 577 89,4 % Pöytyä 1567 81,6 % Tarvasjoki 837 64,9 % Yläne 828 75,8 % Loimaan seutukunta 15524 87,5 % 9 Loimaan seudulla oli vuonna 2001 koko Suomeen verrattuna suhteessa enemmän teollisuuteen ja maatalouteen liittyviä työpaikkoja. Teollisuuden aloista varsinkin metalli- ja puuteollisuus ovat seutukunnalle ominaisia. Seutukunta työllisti muilla toimialoilla kuten esimerkiksi kaupan, majoitus- ja ravitsemis- sekä liikenteen aloilla suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa. Taulukko 1.2. Loimaan seutukunnan työpaikat toimialoittain vuonna 2001 sekä seutukunnan työvoima toimialoittain (hlö) vuonna 2002. (Kuntafakta versio 1/2003, Tilastokeskus 5/19/2004) Toimiala Alueella asuva työllinen työvoima (hlö) Alueella työssäkäyvät (hlö) Osuus % toimialasta vuonna 2001 Loimaan koko seutu Suomi Alkutuotannossa 2104 2100 14,4 4,7 Teollisuudessa 4897 4088 31,4 26,0 Kaupan alalla 1586 1297 10,0 12,0 Majoitus- ja ravitsemisalalla 259 229 1,7 3,1 Liikenteen alalla 1018 741 6,4 7,3 Liike-elämän palveluissa 1245 932 7,9 13,4 Julkisissa palveluissa 4079 3770 22,6 26,6 Tuntematon 358 358 5,5 6,9 Yhteensä 15546 13515 100 100 Teollisuutta on eniten Auran kunnassa, jossa sen osuus työpaikkojen toimialarakenteesta oli lähes puolet (47 %). Lähimmäksi Auraa pääsivät Loimaan kunta, Tarvasjoki sekä Karinainen, joissa kaikissa teollisuuden osuus työpaikkarakenteesta oli 37 %. Loimaan seutukunnan kunnista eniten työpaikkoja maa- ja metsätaloudessa oli Oripäässä (31 %) ja Marttilassa (30 %). Loimaan kaupungin työpaikkojen toimialarakenteesta alkutuotannossa oli ainoastaan 1,5 %. Loimaan kaupungin työpaikoista lähes 70 % oli palvelualalla. Loimaan seutukunnassa teollisen tuotannon vahvimmat alat ovat puutavaran ja puutuotteiden, koneiden ja laitteiden sekä elintarvikkeiden valmistus. 1.1.3 Työmatkojen suuntautuminen Väestön ja työpaikkojen sijoittumisen johdosta seutukunnan suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Turkuun sekä Saloon. Loimaan seutukunnan työllisestä työvoi-
10 masta kävi töissä Turussa yli 1600 henkilöä vuonna 2000. Auralaisista Turussa kävi töissä yli 450 henkilöä ja Turusta Auraan teki työmatkoja yhteensä 96 henkilöä. Pöytyän kunnasta lähes 280 henkilöä kävi Turussa töissä. Salossa kävi töissä noin 165 henkilöä. Eniten Salossa käytiin Koski TL:n sekä Marttilan kunnista. Suunnittelualueen sisällä työmatkaliikennettä muodostuu mm. Loimaan kunnan ja Loimaan kaupungin välille hyvinkin runsaasti. Kaupungista kävi noin 280 henkilöä töissä kunnan puolella ja Loimaan kuntalaisista kävi lähes 680 henkilöä kaupungissa töissä. Myös Alastaron kunnasta tehdään työmatkoja melko runsaasti (158) Loimaan kaupunkiin. Auran kunnassa kävi yhteensä 112 pöytyäläistä töissä. Seutukunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pendelöintivirrassa erottuvat selkeästi Turun ja Salon lisäksi Forssa, Lieto sekä Ypäjä. Aurasta, Tarvasjoelta ja Marttilasta kävi töissä Liedossa vuoden 2000 pendelöintitietojen mukaan yhteensä lähes 150 henkilöä. Loimaan kaupungista pendelöintivirta Forssaan on 52 ja Loimaan kunnan vastaava luku on 55 kun taas Ypäjältä käy Loimaan kaupungissa yhteensä 62 henkilöä töissä ja Loimaan kunnassa 46 henkilöä. Kuvassa 1.6 on esitetty suurimmat Loimaan seutukunnan väliset pendelöintivirrat sekä joukkoliikenteen vuorotarjonta vastaavilla yhteysväleillä. Kuva 1.6. Loimaan seutukunnan joukkoliikenteen vuorotarjonta ja pendelöintivirrat vastaavilla yhteysväleillä. (Tilastokeskus ja www.matkahuolto.fi)
11 Taulukko 1.3. Loimaan seutukunnan kuntien sekä Turun ja Salon kaupunkien pendelöintiliikenne vuonna 2000. (Tilastokeskus) Työssäkäyntitilasto 31.12.2000 Asuinkunta Työpaikka Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Salo Tarvasjoki Turku Yläne koko seutukunta Alastaro 718 1 1 1 33 41 0 0 13 3 0 0 4 3 818 Aura 3 748 34 2 3 8 8 9 7 112 1 32 96 23 1 086 Karinainen 6 35 563 12 22 16 27 13 10 76 1 24 53 6 864 Koski Tl 10 2 1 720 10 12 41 5 0 4 10 5 27 0 847 Loimaa 158 19 32 17 2 053 677 0 69 35 35 3 5 69 3 3 175 Loimaan kunta 86 9 7 6 276 1 371 0 29 21 8 3 0 27 2 1 845 Marttila 0 2 6 22 1 0 475 1 0 6 3 12 0 0 528 Mellilä 6 5 10 6 27 34 2 264 3 13 1 0 5 2 378 Oripää 31 12 1 0 22 25 2 4 339 12 1 0 11 7 467 Pöytyä 13 39 60 2 13 20 13 11 19 900 0 6 62 35 1 193 Salo 1 23 8 65 15 5 66 8 2 9 9 280 34 1 158 3 10 677 Tarvasjoki 0 12 51 6 1 0 28 0 2 2 2 367 27 0 498 Turku 44 458 124 53 104 74 109 32 31 279 377 177 59899 121 61 882 Yläne 4 2 2 0 1 4 2 1 4 8 0 0 24 496 548 koko seutukunta 1 080 1 367 900 912 2 581 2 287 773 446 486 1 467 9 682 662 61 462 701 84 806 Työmatkojen suuntautumisen perusteella tulee seudun joukkoliikenneyhteyksien olla toimivia kaikista kunnista paitsi Turkuun niin myös mm. Koski Tl:n, Marttila ja Tarvasjoen kunnista Saloon suuntautuville työmatkoille. Myös seudun sisäisten työmatkojen suuntautuminen Loimaalle tulee huomioida joukkoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenteen tarpeet työmatkaliikenteessä matkojen suuntautumisen perusteella Loimaan seutukunnassa voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kaikista kunnista Turun suuntaan (Turku ja Lieto) seutukunnan kaakkoisista kunnista (Koski TL, Marttila, Tarvasjoki) Saloon kuntien sisällä kuntakeskuksiin ja Loimaalle Loimaan/ Loimaan kunnan ja Forssan kaupungin sekä Ypäjän kunnan välille 1.1.4 Maankäyttö ja aluerakenne Perinteisen keskusajattelun rinnalle viime vuosina on tullut verkostoajattelu, jossa keskeistä on eri keskusten ja keskustaseutujen välisen vuorovaikutuksen tiivistäminen kaikkien verkoston osien hyväksi. Verkostoituneessa yhteiskuntarakenteessa korostuvat ulkoiset yhteydet ja toiminnalliset virrat hallinnollisen aluejaon sijaan. Elinympäristön toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen tapahtuu parhaiten hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamalla taajamia. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden hyvänä mittana on palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus siten, että esim. liikennetarve vähenee. Keinona tähän on joukkoliikenteen edellytysten parantaminen ja pyöräilyn sekä jalankulun väylien toteuttaminen jatkuvina verkostoina. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan Loimaan seutukunnassa kaupunkimainen kunta- nimitystä voidaan käyttää ainoastaan Loimaan kaupungin kohdalla, (väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15000 asukasta). Saman luokituksen mukaan Loimaan seutukunnassa ei ole yhtään taajaan asuttua kuntaa (väestöstä vähintään 60 % asuu taajamassa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4000 asukasta). Suunnittelualueen kaikki muut kunnat ovatkin siis maaseutumaisia kuntia. Seutukunnan aluerakenteen muodostumisessa maaseutu on ollut keskeisessä asemassa. Loimaan seutu on
12 Suomen vahvimpia maatalousalueita. Seutukuntakeskus Loimaan vetovoima näkyy mm. runsaana pendelöintinä sekä asiointimatkojen suuntautumisena ympäristökunnista Loimaalle. Varsinais-Suomen erityispiirteenä ovat laajat peltoaukeat, harjut sekä useat jokivarret. Lisäksi erityistä seutukunnalle on jokivarsien ja vanhojen teiden varsille keskittynyt nauhamainen asutus sekä väestön melko tasainen jakautuminen koko seutukunnan alueelle. Maakunnallisesti tärkeä kehityskäytävä Turku- Loimaa on osa valtakunnallisesti merkittävää maakuntien keskukset yhdistävää Turku- Tampere akselia. Seudun aluerakenne on hajaantunut laajalle alueelle ja asutus on pientalovaltaista. Seudullisesti tarkasteltuna tiiveintä nauhamaista asutusta esiintyy mm. Auran ja Oripään välillä, Marttilaa ja Koski TL:ää halkovan Härkätien varrella sekä helminauhamaisena radanvarren vanhoista asemapaikkakunnista koostuvana rakenteena Auran ja Loimaan välillä. Loimaan kaupungin sisällä lyhyet etäisyydet työ- ja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin tukevat erityisesti kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Seutukunnan aluerakenne ja väestöpohja eivät ole riittävän tiiviitä itsekannattavalle tiheävuoroiselle joukkoliikenteelle. Yksinään vain Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan väli on riittävän tiivis aluerakenteeltaan tuottamaan kohtuullista joukkoliikenteen palveluja. 1.1.5 Liikenneinfrastruktuuri Tie- ja katuverkko Loimaan seutukunnan läpi kulkee kaksi valtatietä lounais-koillis suuntaisesti. Lisäksi valtatie 2 Helsingistä Poriin halkoo suunnittelualueen koilliskärjen muutaman kilometrin matkalta. Valtatiet 9 ja 10 yhdistävät suunnittelualueen Turun seutuun ja Hämeeseen. Suunnittelualuetta halkoo lounais- kaakkosuunnassa valtatie 10 Turusta Forssaan, Hämeenlinnaan ja Lahteen mm. Tarvasjoen, Marttilan sekä Koski TL:n kautta. Turusta Tampereelle johtava lounais- kaakko- suuntainen valtatie 9 kulkee Loimaan kaupungin läpi sekä halkoo Mellilän, Karinaisten sekä Auran kuntien maa-alueita. Valtatie 9 haarautuu seudun ainoaksi kantatie- tasoiseksi väyläksi (kantatie 41) Turusta Huittisiin Auran kunnan kohdalla jatkaen pohjoiseen halkoen suunnittelualueen kunnista Pöytyää, Oripäätä ja Alastaroa. Loimaan seutukunnan alueella on useita seututietasoisia yhteyksiä, joita ovat tiet 204, 210, 213, 222, 224 ja 231. Tie 204 kulkee Yläneen keskustasta etelään ja tie 210 yhdistää Yläneen, Oripään ja Loimaan. Tie 213 halkoo Alastaron, Loimaan kunnan sekä Loimaan kaupungin. 222 suuntautuu Aurasta Turkuun 9-tien rinnakkaisväylänä ja 224 on seutukunnan linkki Salon suuntaan. Muut tärkeimmät seutukunnan kuntien väliset yhteydet kuntakeskuksiin ovat pääsääntöisesti nelinumeroisia yhdysteitä. Muun alempiasteisen tieverkon muodostavat viisinumeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentävät kuntien omat katuverkot, jotka eivät ole suunnittelualueen joukkoliikenteen kannalta kovinkaan merkittäviä Loimaan Pikatietä lukuun ottamatta. Tie- ja katuverkko eivät aseta esteitä toimivan joukkoliikenteen syntymiselle. Mahdolliset ongelmat kohdistuvat enemminkin teiden ja pysäkkien hoitoon sekä kunnossapitoon. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2001 2004 tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Maakuntaohjelman mukaan pyritään laajentamaan linja-autojen seutulippujärjestelmää kattamaan myös junaliikenne sekä hyödyntämään haja-asutusalueella uudenlaisia joukkoliikenneratkaisuja ja -kokeiluja. Maakuntaohjelman 2001 2004 mukaan selvitetään mahdollisuuksia luoda raideliikenteeseen perustuva seudullinen henkilöliikennejärjestelmä. Tärkeänä pidetään valtatie 10 liikennöitävyyden turvaamista. Maakuntaohjelmalla pyritään seudulla myös edistämään maakunnan seudullisten ja sisäisten tieyhteyksien kehittämistä ja parantamista sekä pientieverkoston säilyttämistä hyvin liikennöitävässä kunnossa.
13 Rataverkko Turku- Tampere rata on Loimaan seutukunnassa yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kauko- ohjattu Tampereelta käsin. Suojastus, sähköistys ja kaukoohjaus valmistuivat vuonna 2004. Radalla on kulunvalvonta. Betonipölkkyisen jatkuvakiskoraiteisen radan päällysrakenteen ikä vaihtelee 0 30 vuoden välillä. Suurin sallittu nopeus junilla on 120 km/h, mutta tulevaisuudessa tavoitenopeus on 180 km/h. Tasoristeyksiä Loimaan seutukunnan alueella on runsaasti. Loimaan kaupunki toimii Turku- Tampere radan kaupunkiasemana, jossa pysähtyvät kaikki junat. Muita rataosuuden asemia ovat Humppila ja Toijala. Toijalasta on mahdollisuus junaa vaihtamalla mennä myös esim. Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Junakohtauspaikkoja rataosuudella Loimaan seutukunnassa on Karinaisissa (Kyrössä).
14 2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2.1 Joukkoliikenteen organisointi Loimaan seudun joukkoliikennemuotoja ovat linja-autoliikenne sekä junaliikenne. Asiointitaksit täydentävät jossain määrin haja-asutusalueen heikkoja liikennepalveluja useimmissa kunnissa. Myös koululaiskuljetusten yhteydessä voivat kulkea muutkin asiakkaat kuin koululaiset jos niissä on tilaa. Henkilöliikenteen ja edellä mainittujen joukkoliikenteen muotojen toimintaedellytysten kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä. Vastuu on jakautunut eri tahoille, koska alalla toimii useita toimijoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tiepiiri toimii fyysisen toimintaympäristön eli yleisen tieverkon kehittämisen sektorilla kun taas kunnat huolehtivat vastaavista asioista katuverkolla. Liikennetarjonnan kehittäminen on erityisesti bussiyritysten ja lääninhallitusten vastuulla. Jotta pienillä resursseilla saadaan aikaan kustannustehokkaita ja samalla palvelutasoltaan riittäviä palveluja kuntalaisille, tulee eri osapuolten tehdä tiivistä yhteistyötä kuljetuspalveluiden järjestämisessä. Seudullisessa yhteistyössä näyttelee merkittävää roolia Loimaan seudun joukkoliikennetyöryhmän työskentely. Ryhmän toimenkuvana on seutulippujärjestelmän ylläpito sekä joukkoliikenteen markkinointi ja kehittäminen. Ryhmän jäseninä toimivat kuntien, lääninhallituksen, Linja-autoliiton, Matkahuollon ja tiepiirin edustajien lisäksi edustajat myös linja-autoyrityksistä. Useissa Loimaan seutukunnan kunnissa toimii joukkoliikenteen vastuuhenkilöitä, mutta virallista kuljetustyöryhmää ei ole yhdessäkään kunnassa. Yhteistyötä tehdään hallintokuntien välillä eri laajuudessa, mutta toimintatapoja ei ole tarkkaan suunniteltu. Kuljetusten järjestämisessä olisi hyvä hyödyntää kaikkia synergiaetuja kunnan hallintokuntien välillä. Kunnissa on yleisesti käytössä toimintatapa, jossa koulu- ja sosiaalitoimi ostavat omat kuljetuksensa ja tekninen toimi ostaa mahdollisesti linjaliikennettä täydentävää liikennettä hiljaisina aikoina. Kuljetustyöryhmän perustaminen jokaiseen kuntaan olisi ylimitoitettu, turhaa byrokratiaa lisäävä toimenpide, mutta hallintokuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen kuntien sisällä olisi perusteltua. Erityisesti kunnan kuljetusasioista vastaavan henkilön rooli on merkittävä. Hänelle tulee nimetä myös varahenkilö. 2.2 Loimaan seutukunnan liikennetarjonta 2.2.1 Seutukunnan kuntien välinen joukkoliikenne Seutukunnan jokaisessa kunnassa on saatavilla joukkoliikennepalveluja ja linjaautovuorot yhdistävät seudun kuntakeskuksia toisiinsa, mutta näissä yhteyksissä on myös puutteita. Esimerkiksi yhdistyvien Pöytyän ja Karinaisten välillä on vain koulukuljetuksia palvelevat linja-autovuorot. Kuntien sisällä joukkoliikenteen verkostoa täydentävät kuntien itse järjestämät asiointi- ja liityntälinjat, joita toimii lähes jokaisessa kunnassa. Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan välinen kaupunkimainen linjaliikenne tarjoaa lähes kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne, joka tarjoaa palvelut kuntien ja seutukunnan sisäisessä liikenteessä sekä kuntien ja seutukunnan rajat ylittävässä liikenteessä. Seutukunnan ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä myös junat tarjoavat yhteydet Loimaalta Turkuun ja Tampereelle sekä Toijalan kautta Hämeeseen ja Helsinkiin.
15 2/0/0 9/1/0 2/0/0 2/0/0 9/1/0 1/0/0 5/1/1 5/0/0 4/0/0 7/2/2 14/1/0 16/1/0 5/0/0 4/1/1 4/0/0 10/1/3 1/0/0 5/0/0 1/0/0 9/2/2 6/1/2 8/2/2 7/2/2 2/0/0 4/0/0 11/1/2 3/0/0 11/1/2 8/1/2 7/1/2 Kuva. 2.1. Loimaan seutukunnan sisäistä vakiovuorojen tarjontaa keväällä 2004. (www.matkahuolto.fi) 2.2.2 Taksiliikenne Taksi voidaan rekisteröidä enintään 1+8 henkilölle. Tätä suuremmat kulkuvälineet ovat busseja. Loimaan seutukunnassa on keskimäärin yksi taksi 600 asukasta kohden, mikä vastaa keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suurin taksitiheys on väkiluvultaan pienimmissä kunnissa, joissa taksien palvelualueen laajuus on kuitenkin suhteessa kaikista mittavin. Maaseutumaisissa kunnissa on taksitiheys suuri, koska takseilla korvataan aikaisemmin linja-autolla tuotettuja joukkoliikennepalveluja. Loimaan seutukunnan kunnissa on keskimäärin 598 asukasta taksia kohti, mikä on hieman enemmän kuin Länsi-Suomessa keskimäärin (586 asukasta/ taksi). Varsinais-Suomessa on yhtä taksia kohti 619 asukasta, Satakunnassa 561 ja Pirkanmaalla 642 asukasta. Suunnittelualueen kunnissa pienimmät taksitiheydet ovat Auran, Karinaisten ja Loimaan kunnassa. Näissä kunnissa taksien pienen määrän koetaankin olevan ongelma koulukuljetuksien kannalta. Uusia lupia on haettu, mutta ne eivät ole menneet läpi harkinnanvaraisuuteen perustuvassa järjestelmässä. Tilanne parantuu kuntaliitosten myötä, kun yhdistyvien kuntien yhteinen taksikalusto palvelee yhdistyvien kuntien koko aluetta. Taksien rooli joukkoliikenteessä on kaikista näkyvintä 1 6- luokka-asteen oppilaiden kuljetuksissa.
16 Taulukko 2.1. Taksien lukumäärä Loimaan seudun kunnissa vuonna 2002. (Länsi- Suomen lääninhallitus) Kunta Väkiluku Taksien Asukasta/ taksi 2002 lkm Alastaro 3051 8 381 Aura 3457 4 864 Karinainen 2486 3 829 Koski 2553 5 511 Loimaa 7149 11 650 Loimaan kunta 5991 6 999 Marttila 2102 5 420 Mellilä 1223 2 612 Oripää 1326 3 442 Pöytyä 3682 5 736 Tarvasjoki 1932 4 483 Yläne 2154 6 359 Loimaan seutukunta 37088 62 598 Asukkaiden määrä yhtä taksilupaa kohti 800-1 000 (3) 600-800 (3) 400-600 (4) 359-400 (2) Alastaro 381 as/lupa Yläne 359 as/lupa Oripää 442 as/lupa Loimaan kunta 999 as/lupa Loimaa 650 as/lupa Pöytyä 736 as/lupa Mellilä 612 as/lupa Aura 864 as/lupa Karinainen 829 as/lupa Koski Tl 511 as/lupa Tarvasjoki 483 as/lupa Marttila 420 as/lupa 0 1 2 3 4 5 10 km Kuva 2.2. Asukkaiden määrä suhteessa taksilupiin.
17 2.2.3 Asiointi-, kutsutaksiliikenne ja palveluliikenne Alastaron kunta järjestää neljä asiointilinjaa kunnan alueella. Tavoitteena kunnalla on yhdistää asiointilinjoihin kunnan sosiaalitoimen nykyisin järjestämiä erilliskuljetuksia. Auraan on 2001 valmistuneessa joukkoliikenneselvityksessä suositeltu käynnistettäväksi palveluliikennekokeilu reitille Asemanseutu-Tarvasjoentie-Lietsuontie- Tammentie-Kirkkotie-Valtatie 9-Säästökallio-Kuntakeskus. Kokeilua ei ole vielä käynnistetty. Karinaisten kunta osti takseilla järjestettävää asiointiliikennettä vuonna 2002 noin 2400 eurolla. Palvelu on keskitetty keskiviikkoon, joka on toripäivä. Kosken Tl kunta järjestää kerran viikossa ikäihmisille asiointiyhteyden taksilla haja-asutusalueelta keskustaajamaan. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 1977 lähtien, muotoutuen aina kysynnän mukaiseksi. Loimaan kaupungissa ei ole järjestetty asiointiliikennettä. Loimaan kunnassa järjestetään kutsutaksitoimintaa neljästä eri taajamasta (Niinijoki- Virkasuo, Kauhanoja- Joenperä, Orisuo- Kojonkulma sekä Metsämaa) keskustaan. Tämä liikenne on kaikille avointa palveluliikennettä ja kutsutaksi liikennöi kerran viikossa, perjantaisin. Tilaus kutsutaksista tulee tehdä viimeistään edellisen päivän iltana ja kyydistä peritään asiakkaalta linja-autoliikenteen mukainen taksa. Kaikkien neljän reitin osalta sallitaan pienet poikkeamat sovituilta reiteiltä. Marttilan kunta järjestää asiointitaksiliikennettä Rahkion suunnalta kerran kahdessa viikossa. Mellilässä järjestetään ikäihmisille taksikuljetuksia, jotka toimivat avoimena liikenteenä. Oripäässä Juvankosken enklaavin ja keskustaajaman välillä järjestetään taksilla asiointiliikennettä. Pöytyällä järjestetään asiointitaksiliikennettä kolmella reitillä. Tarvasjoella ei ole asiointitaksiliikennettä. Yläneen kunta järjestää pienimuotoista asiointitaksiliikennettä hajaasutusalueelta kuntakeskukseen.
2.3 Loimaan seutukunnan ulkopuolelle suuntautuva liikennetarjonta 18 2.3.1 Linja-autoliikenne Kaikkia seutukunnan pääteitä pitkin kulkee päivittäin runsaasti pitkänmatkaista pikavuoroliikennettä Turkuun. Vakiovuoroliikennettä tässä isompien kaupunkien välisessä liikenteessä ei juuri ole. Valtatien 2 linja-autovuorot kulkevat pääasiassa Porin ja Helsingin välillä. Suurin osa näistä vuoroista poikkeaa myös Huittisissa ja Forssassa. Loimaan seutukunnan koillisosan kunnat (Loimaa, Loimaan kunta sekä Alastaro) pystyvät hyödyntämään valtatie 2:n pikavuorotarjontaa. Punkalaitumen ja Humppilan alueella sijaitsevat Kanteenmaan ja Kyläpelimannin pikavuoropysäkit ovat tärkeitä liityntäliikenteen pysäkkejä Helsingin suuntaan suuntautuvilla matkoilla. Näiden pysäkkien kautta pääsee Helsinkiin aamulla myös kahdeksaksi ja yhdeksäksi. Junaa käyttäen ei tätä mahdollisuutta ole tarjolla. 18/17/19 10/8/8 20/19/24 10/9/9 5/5/6 10/8/8 15/14/15 10/9/9 6/6/6 15/13/15 Kuva 2.3. Pikavuoroliikenteen tarjonta arki/la/su seutukunnan pääteillä keväällä 2004. (www.matkahuolto.fi)
19 Vakiovuoroista liikennettä seutukunnan eteläosista Turkuun on tarjolla runsaasti erityisesti Auran ja Turun välillä. Pääosa tästä liikenteestä kulkee Vanhan Tampereentien kautta. Osa vuoroista jatkaa Aurasta vielä Pöytyälle ja jopa Oripäähän saakka. Myös Vanhalla Härkätiellä on kohtuullisesti vakiovuoroliikennettä. Vuorot palvelevat tasapuolisesti Koski TL:ää, Marttilaa ja Tarvasjokea. 10/1/3 9/3/2 7/1/2 8/1/2 18/6/6 6/2/2 18/7/4 7/1/2 Kuva 2.4. Turkuun suuntautuvaa vakiovuoroliikennettä arki/la/su seutukunnan eteläosassa. (www.matkahuolto.fi)
20 Saloon suuntautuvat vuorot on räätälöity palvelemaan ensisijaisesti vuorotyössä käyviä pendelöijiä, mutta ne palvelevat jossain määrin myös junalla tai pikavuorolla Salosta Helsinkiin jatkavia matkustajia. Loimaan ja Loimaan kunnan sekä Forssan ja Ypäjän välistä runsasta pendelöintiä palvelevaa linja-autoliikennettä on tarjolla kohtuullisesti. 12/1/2 3/0/0 13/1/1 7/0/2 7/1/1 8/0/0 7/3/0 6/2/1 6/0/1 7/0/2 2/0/0 Kuva 2.5. Saloon ja Forssaan suuntautuvan linja-autoliikenteen tarjontaa arki/la/su. (www.matkahuolto.fi) 2.3.2 Junaliikenteen kehittämisnäkymät Junaliikenne ja työmatkaliikenne Rataosuudella Turku-Tampere kulkee sekä henkilöliikennettä että tavaraliikennettä. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa puutavarakuljetuksista. Turun ja Tampereen välisellä rataosuudella liikennöi ainoastaan pika- sekä InterCity- junia. Matka-aika Turku- Loimaa välillä on noin 42 minuuttia pikajunalla ja InterCity- junalla matka kestää noin 39 minuuttia, Loimaa- Tampere välin matka-aika on keskimäärin yksi tunti sekä pikajunalla että InterCity- junalla. Vertailun vuoksi matka-ajat linjaautoilla ovat Express- vuoroilla Loimaalta Turkuun 50 minuuttia ja Tampereelle puolitoista tuntia.
21 Taulukko 2.2. Turku- Tampere junaliikenteen aikataulut 11.1. 29.5.2004. Asema M-S M-S M-S M-S M-P, S M-S M-S M-P, S M-S Turku 7:05 9:05 10:05 13:05 15:05 16:05 18:05 20:05 21:05 Loimaa 7:44 9:44 10:44 13:44 15:44 16:44 18:44 20:44 21:47 Humppila 7:59 9:59 10:59 13:59 15:59 16:59 18:59 20:59 22:04 Toijala 8:25 10:25 11:25 14:25 16:25 17:25 19:25 21:25 22:34 Tampere 8:47 10:47 11:47 14:47 16:47 17:47 19:47 21:47 23:00 Nykyisestä Turku-Tampere tarjonnasta puuttuvat Turusta 6:05 ja 17:05 lähtevät vuorot. Aikaisempi vuoro toimisi vaihdollisena yhteytenä Helsinkiin yhdeksäksi. Myöhäisempi vuoro puolestaan palvelisi Turussa työssä käyviä Loimaan seudun asukkaita nykyisiä alkuillan vuoroja paremmin. Tampereelta Turun suuntaan tarjontaa tulisi lisätä joko uudella kello 7:11 lähtevällä vuorolla tai laajentamalla nykyisin vain maanantaina ajettavan 6:22 vuoron ajopäivät maanantaista perjantaihin. Näillä järjestelyillä voitaisiin tarjota yhteys Turkuun aamuyhdeksäksi. Taulukko 2.3. Tampere-Turku junaliikenteen aikataulut 11.1. 29.5.2004. Asema M-S M M-L M-S M-S M-S M-S M-S M-S M-P, S Tampere 6:00 6:22 8:11 10:11 12:11 15:11 16:11 18:11 21:11 22:11 Toijala 6:27 6:52 8:35 10:35 12:35 15:35 16:35 18:35 21:35 22:35 Humppila 6:56 7:23 9:00 11:00 13:00 16:00 17:00 19:00 22:02 23:00 Loimaa 7:12 7:43 9:13 11:13 13:13 16:13 17:13 19:16 22:16 23:13 Turku 7:56 8:23 9:55 11:50 13:55 16:55 17:55 19:55 22:55 23:50 Henkilöjunat pysähtyvät suunnittelualueen kunnissa ainoastaan Loimaan kaupungin rautatieasemalla, joten junaliikenne ei palvele alueen sisäistä matkustamista. Loimaalta on Turun suuntaan yhteensä 10 junavuoroa vuorokaudessa ja Tampereen suuntaan yhteensä 9 junavuoroa. Aamun työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja Turun suuntaan ovat lähinnä aamun kaksi ensimmäistä vuoroa klo 7:12 ja klo 7:43 (vain maanantaisin) Tampereen suuntaan työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja on ainoastaan yksi, klo 7:44 lähtö Loimaalta. Paluuliikenteessä työmatkalaisia palvelee Turun suunnasta lähinnä klo 16:05 junavuoro sekä Tampereen suunnan klo 16:11 junavuoro. Muut vuorot sijoittuvat opiskelijoita ja muita matkustajia palveleviin ajankohtiin. Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmassa vuodelle 2012 on nostaa ratavälin Tampere- Turku korkeampaan nopeustavoiteryhmään. Tavoitteena on vuonna 2012 nostaa maksiminopeus 200 km/h. Rataväliä on tarkoitus liikennöidä nopeilla junilla sekä pitkän matkan päivä- ja yöjunilla. Parhaimmillaan matka-aika välillä Turku- Tampere lyhenee 32 minuuttia eli noin 1h 52 minuutista 1 h 20 minuuttiin. Turusta lähteville junille on Toijalassa ja Tampereella sujuvia vaihtoyhteyksiä, jotka perustuvat nykyiseen ns. vakioaikatauluun. Näiden vaihtoyhteyksien aikataulut puolestaan perustuvat pääradan tasavuoroväliseen liikenteeseen, joten niiden muuttamista mielekkäämpi tapa hyödyntää Turun radan matka-ajan lyhentymistä
22 voisi olla yhden pysähdyksen lisääminen Loimaan ja Turun välille, esimerkiksi Auraan. Loimaan ja Turun väli onkin nykyisin yksi pisimpiä pysähtymättä ajettavia henkilöliikenteen rataosuuksia. Oikein toteutettuna junaliikenteen pysähdyksen lisääminen Auraan ei olisi uhka linja-autoliikenteelle, vaan nämä kaksi joukkoliikennemuotoa voisivat yhdessä olla nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Raideliikenteen kehittämisvisio Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen mukaan tavoitteena tulee olla maankäytön ja raideliikenteen suunnittelun yhteistyö. Selvityksen yhteydessä on käynyt selvästi ilmi se, että radanvarsia voidaan kehittää tehokkaalla kaavoituksella ja näin saadaan paikallisliikenne huomattavasti taloudellisemmaksi kuin nykyoloissa olisi mahdollista ja siten hyödyntää olemassa olevaa raideinfrastruktuuria mahdollisimman tehokkaasti ilman suuria lisäkustannuksia. Turku- Toijala Rataosa on yksiraiteinen. Sähköistys, suojastus ja Tampereelta hoidettava kaukoohjaus valmistuivat vuonna 2000. Paikallisjunaliikenteen edellyttämän kapasiteetin nostamiseksi kohtauspaikkojen välit olisi kehittämisselvityksen mukaan muutettava seuraavasti: Turku- Maaria 14 km Maaria- Karviainen 14 km Karvinen- Kyrö (Karinainen) 14 km Kyrö (Karinainen)- Loimaa 24 km Yhteensä 66 km Suurin sallittu junan nopeus on 120 km/h, mutta tavoitenopeus on 180 km/h, joka voidaan selvityksen mukaan saavuttaa osalle rataosaa 50 tasoristeyksen poistamisen jälkeen. Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen mukaan rataosuudella Turku- Loimaa mahdollisia liikennepaikkoja ovat Turku, Kärsämäki, Jäkärlä (Maaria), Lieto, Aura, Kyrö (Karinainen), Mellilä ja Loimaa. Näistä vain Turku ja Loimaa ovat käytössä nykyisin. Selvityksen lähtökohtana on ollut hoitaa työmatka- ja opiskeluliikenne Turkuun ja Loimaalle. Lippujärjestelmäksi kehittämisselvityksessä ehdotetaan koko liikennöintialueelle mahdollisimman edullista seutulippujärjestelmää, sillä vain silloin matkustaja voi halutessaan matkustaa parhaaksi katsomallaan kulkumuodolla, junalla tai bussilla. Myös tarpeelliset liityntämatkat voidaan silloin tehdä ilman lisäkustannuksia eli samalla lipulla. Lippujen tulee olla monitoimisia, etäluettavia matkakortteja. Eri kulkumuotojen yhteisten lippuratkaisujen perustaminen ei voi kuitenkaan tapahtua paikallisella tasolla, vaan siihen tarvitaan valtakunnantason linjauksia. Kehittämisselvityksen mukaan kalustona voidaan pitää sähkömoottorijunaa sekä ns. kiskobussia. Kustannukset muodostuvat matkustajien määrästä sekä junien määrästä ja käytettävästä kalustosta riippuen. 2.4 Joukkoliikenteen terminaaliverkko Linja-autoliikenteessä on Oy Matkahuolto Ab:n linja-autoasema Loimaan kaupungissa ja asiamiespisteet Alastaron, Auran, Karinaisten (Kyrön), Koski TL:n, Oripään sekä Tarvasjoen kunnassa. Pikavuoropysäkkejä seudulla on 23. Näistä viisi ei sijaitse valta- tai kantateiden varrella. Pikavuoropysäkeistä 16 on katettuja. Uusia pikavuoropysäkkejä on toivottu valtatien 10 varteen Ollilan taajaman kohdalle sekä maantielle 204 Yläneen uudenkartanon taajaman ja Kuhankuonon retkeilyalueen kohdalle. Vakiovuorojen käyttämiä pysäkkejä on jokaisessa kunnassa huomattava määrä. Lisäksi linja-autot pysähtyvät harvaan asutuilla alueilla tarvittaessa myös merkit-
23 semättömillä paikoilla. Yleensä, jos pysäkkien väli on yli 1,5 kilometriä, voi linjaauto pysähtyä tarpeen vaatiessa myös tien varrelle matkustajien ottamista ja jättämistä varten. Loimaan seutukunnan alueella on junaliikenteen käytössä ainoastaan yksi rautatieasema Loimaan kaupungissa. Samassa rakennuksessa toimii myös Matkahuolto Oy:n ylläpitämä linja-autoasema. Paikka toimii joukkoliikenteen solmupisteenä. Tällaisten terminaalien osalta on tärkeää miettiä, mitkä tahot niitä ylläpitävät ja kehittävät. Terminaaliverkoston kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea Loimaan aseman kehittymistä liikenteen solmupisteenä, jossa paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen joukkoliikenne kohtaavat ja matkaketjuperiaate tehostuu myös LVM:n määrittelemää matkakeskusverkostoa alemmalla tasolla. Terminaalista tulisi löytyä kaikki julkisen liikenteen palvelut. Keskeisenä terminaalina voi paikkakunnasta riippuen toimia mm. linja-autojen paikallis- ja kaukoliikenteen pysäkki, linjaautoasema, rautatieasema, taksiasema tai matkailuneuvonnan sijaintipaikka. Tärkeänä tavoitteena voidaan pitää myös keskeisten pikavuoropysäkkien kehittämistä siten, että pikavuoroliikenne niveltyy paremmin osaksi seudun joukkoliikennepalveluita. Näitä joukkoliikennepalveluita ovat mm. mahdollinen syöttöliikenne, liityntä- ja saattopysäköinti sekä parannetut pysäkkiolosuhteet. Pikavuoropysäkit palvelevat myös kaikkea muuta joukkoliikennettä ja hyvin varusteltuina ne voivat toimia edellisessä kappaleessa hahmoteltuna terminaaliverkoston runkona. Rahdin kuljetuksen osalta pysäkit eivät kuitenkaan korvaa Matkahuollon asiamiespisteverkostoa. Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit Matkahuolto Matkahuollon asiamiespiste Pikavuoropysäkki Tärkeä pikavuoropysäkki seutukunnan ulkopuolella Vakiovuoropysäkki Yläne 0 1 2 3 4 5 10 km Aura Pöytyä Oripää Tarvasjoki Alastaro Koski Tl Karinainen Loimaan kunta Mellilä Marttila Loimaa Kuva 2.6. Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit.
24 Alastaro Yläne Oripää Loimaan kunta Loimaa Pöytyä Mellilä Keskeisimmät pysäkit Peruskoulun lähipysäkki Uusi pikavuoropysäkkitarve Tärkeä pikavuoropysäkki Matkahuolto Aura Tarvasjoki Karinainen Marttila Koski Tl 0 1 2 3 4 5 10 km Kuva 2.7. Keskeisimmät pikavuoropysäkit, peruskoulujen läheisyydessä olevat pysäkit ja uudet pikavuoropysäkkitoiveet. 2.4.1 Linja-autoliikenne Loimaan linja-autoaseman palveluaika on arkisin klo 8 18. Viikonloppuisin toimipaikka on suljettu. Linja-autoasema sijaitsee samassa rakennuksessa Loimaan rautatieaseman kanssa. Rakennuksessa toimii myös kahvila. Lipunmyynnin palveluita on supistettu, mutta yhteistyötä VR:n ja Matkahuollon lipunmyynnissä ei ole kokeiltu. Alastaron asiamiespiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 17 välisenä aikana. Lauantaisin asiamiespiste on avoinna klo 8 13. Auran asiamiespisteen aukioloajat ovat arkisin klo 8 17 ja lauantaisin klo 8 13. Karinaisten (Kyrön) asiamiespiste on avoinna arkisin maanantaista torstaihin klo 7 20 ja perjantaisin klo 7 02. viikonloppuna toimipiste on auki lauantaisin klo 10 20 ja sunnuntaisin klo 12 20. Koski Tl:n asiamiespisteen aukioloajat ovat maanantaisin klo 10 17, tiistaista perjantaihin klo 10 21 sekä lauantaisin klo 12 21. Oripään asiamiespiste on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 9 13 sekä 14:15 17 välisenä aikana.
25 Tarvasjoen asiamiespisteen aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 6 20, lauantaisin klo 8 18 sekä sunnuntaisin klo 8 20. Loimaan, Marttilan Mellilän, Pöytyän ja Yläneen kunnissa ei ole linja-autoasemaa tai Matkahuollon asiamiespistettä. 2.4.2 Junaliikenne Loimaan rautatieaseman lipunmyynti on avoinna arkisin maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 6:30 11:15 ja 12:45 17:15, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 6:30 11:15 ja 12:45 18:45. Viikonloppuisin lauantaisin ja sunnuntaisin asema on suljettu. Aseman sisä- ja ulkopuolella on informaatiotaulut ja taskuaikatauluja saa asemalta. Aseman kanssa samassa rakennuksessa on myös Loimaan linja-autoasema, jonka kahvila palvelee myös junamatkustajia. Sekä junien että linja- autojen aikataulut ovat esillä asemarakennuksen ulkoseinässä. Pihassa olevalla pysäköintialueella on pysäköintipaikkoja noin 30 autolle, sekä muutama invapaikka. Pysäköintiä alueella ei ole ajallisesti rajoitettu. Invapaikoilta ei ole esteetöntä kulkua rautatieasemalle koska ovi on liian kapea pyörätuolilla kuljettavaksi. Tosin avaamalla oven levikkeen siitä mahtuu, mutta pyörätuolissa istuen tätä ei voi avata. Laiturit ovat junan sekä aseman kanssa samassa tasossa. Polkupyöräpysäköinti asemalla on heikohkosti järjestetty, mutta asemalle johtaa kuitenkin hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Aseman pihassa on taksiasema. Aseman pihassa sijaitseva linja-autolaituri on korotettu ja siinä on odotuskatos. Tulevaisuudessa pyritään siihen että aseman Matkahuollosta voi ostaa junalipun, joten asemalla tarvitaan ainoastaan Matkahuollon virkailija. 2.4.3 Terminaalien väliset matkaketjut Matkaketju voidaan käsittää monella eri tavalla. Tässä selvityksessä lähtökohtana pidetään sitä, että ainakin yksi osa matkasta on joukkoliikennettä ja muut osat voivat olla kävelyä, pyöräilyä tai henkilöauton käyttöä jne. Matkaketju voi myös olla eri joukkoliikennemuotojen muodostama toiminnallinen kokonaisuus kuten esim. juna- bussi, juna-taksi, bussi-palveluliikenne tms. Matkaketju voidaan käsittää myös kokonaisuutena, joka pitää sisällään matkan eri vaiheet odottelusta ennen matkaa, liityntämatkasta pysäkille tai asemalle, kulkuneuvon odotuksesta, matkoista mahdollisesta matkojen aiheuttamista kävelyistä ja odotuksista määränpään jatkoyhteyteen. Matkaketjujen sujuvuutta käsiteltäessä tuleekin ottaa huomioon henkilöautojen saatto- tai liityntäpysäköintimahdollisuudet pysäkeillä, polkupyörien pysäköintimahdollisuudet pysäkeillä, kävelyn turvallisuus pysäkkien ympäristössä jne. Matkaketjun täytyy olla sujuva ovelta ovelle periaatteella. Joukkoliikennemuotojen välisellä toimivuudella voidaan myös tarkoittaa sujuvaa matkaketjua, joka muodostuu esteettömästä matkan suunnittelusta, fyysisestä matkanteosta sekä informaatiosta ja vastaanottamisesta matkaketjun eri vaiheessa. Matkaketjujen toimivuus eri kulkumuotojen välillä Loimaan kaupungissa linja-autoasema ja rautatieasema sijaitsevat samassa rakennuksessa, joten matkaketjujen toimivuudelle on erittäin hyvät mahdollisuudet. Yhteensä 19 bussivuoroa (pikavuoroja) kulkee aseman kautta. Saman verran rautatieasemalla pysähtyy junavuoroja. Linja-autoliikenteen vakiovuoroja kulkee aseman kautta vuorokaudessa yhteensä noin 180 kappaletta. Taulukossa 2.4 on esitetty juna- sekä vakiovuorojen toimivuus ja matkaketjujen muodostamisen mahdollisuus näiden kulkumuotojen välillä. Sopivaksi odotusajaksi kulkumuotojen vaihtoon on katsottu noin 15 minuuttia. Sitä pidemmillä odotusajoilla matkaketjun kokonaisaika kasvaa huomattavan suureksi. Taulukon mukaan bussiliikenteen aikataulut tukevat kohtuullisen hyvin matkaketjujen muodostumista useimpien Loimaalla pysähtyvien junavuorojen kanssa. Näiden matkaketjujen muodostumisen suurin häiriötekijä lienee luottamuksellinen este, eli epävarmuus siitä ovatko molemmat joukkoliikennevälineet niin tarkasti aikataulussaan, että vaihto todella onnistuu.
26 Taulukko 2.4. Loimaan linja-autovuorot sekä Loimaan rautatieasemalla pysähtyvät junat keväällä 2004. Lähtöpaikka TAMPERE Koski Tl 7:40 Mellilä 7:40 Loimaan kunta 7:40 Loimaan kunta 7:40 TURKU TURKU Loimaan kunta 8:55 Loimaan kunta 9:00 TAMPERE Loimaan kunta 9:35 Forssa 9:40 TURKU Bussien saapumisaika Juna Loimaalla 7:12 7:43 7:44 9:13 9:44 Bussien lähtöaika Määräpaikka TURKU 7:15 Loimaan kunta 7:15 Loimaan kunta 7:35 Loimaan kunta TAMPERE TAMPERE 7:45 Pöytyä 7:55 Forssa 7:55 Koski Tl 7:55 Mellilä 7:55 Marttila 8:00 Loimaan kunta TURKU 9:15 Loimaan kunta 9:15 Loimaan kunta TAMPERE 9:45 Loimaan kunta 9:45 Loimaan kunta 10:00 Loimaan kunta 10:05 Aura TURKU 10:44 TAMPERE 10:50 Forssa 11:10 Loimaan kunta Aura 11:10 TAMPERE 11:13 TURKU Loimaan kunta 13:05 Loimaan kunta 13:10 TAMPERE Loimaan kunta 13:40 TURKU Aura 15:25 Aura 15:25 Loimaan kunta 15:40 TURKU 13:13 13:44 15:44 TURKU 13:15 Loimaan kunta 13:25 Loimaan kunta TAMPERE 13:45 Forssa 14:00 Oripää 14:00 Loimaan kunta 14:05 Koski Tl 14:05 Mellilä TAMPERE 15:45 Loimaan kunta 16:05 Aura 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta
27 Koski Tl 16:05 Mellilä 16:05 Aura 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:10 16:13 TAMPERE TURKU 16:20 Loimaan kunta Loimaan kunta Forssa TURKU 16:44 TAMPERE 17:05 Oripää 17:05 Loimaan kunta Forssa 17:05 TAMPERE 17:13 TURKU 17:20 Forssa 17:25 Loimaan kunta Oripää 18:25 Loimaan kunta 18:25 Loimaan kunta 18:35 18:44 TURKU TAMPERE 19:00 Loimaan kunta TAMPERE 19:16 TURKU Forssa 20:40 TURKU 20:44 TAMPERE TURKU 21:47 TAMPERE TAMPERE 22:16 TURKU TAMPERE 23:16 TURKU 2.5 Lippujärjestelmät 2.5.1 Yleistä Seutu- ja työmatkaliikenteen liput toimivat pääkaupunkiseudun seutulippua ja muutamaa samalle alueelle suuntautuvaa työmatkaliikenteen lippua lukuun ottamatta maanlaajuisesti pelkästään linja-autoliikenteessä. Tällaiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: - junaliikenteessä ei ole yhteensopivaa lipputekniikkaa kuin bussiliikenteessä valtakunnalliseksi valitun järjestelmän kanssa - juna- ja linja-autoliikenteen lippujen hinnoittelun perusteet ovat erilaisia - linja-autoliikenteessä 44-matkan lipussa perusteena ovat liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamat kilometripohjaiset taksat - Matkahuollolla on kilpailuviraston poikkeuslupa antaa suositushinnat tiettyjen yhteysvälien lipunhinnaksi, mutta yrityksien ei tarvitse noudattaa näitä - junaliikenteessä liput hinnoittelee VR Osakeyhtiö itse - lippusubventioon tarvittavan rahoituksen järjestäminen - bussiliikenne edellyttää, että junaliikenteen mukaan tuleminen rahoitetaan jostain muualta kuin nykyisistä lippujärjestelmiin varatuista rahoista - junaliikenteessä lippusubvention sijasta julkinen rahoitus on kohdistunut kannattamattomien junavuorojen ostoon, minkä rahoituksen pienentämistä VR ei ole valmis hyväksymään
28 2.5.2 Linja-autoliikenne Loimaan seutukunnan kaikki kunnat kuuluvat Loimaan seudun seutulippualueeseen. Lisäksi Auran kunta kuuluu myös Turun ja Marttila sekä Koski Tl myös Salon seutulippualueeseen. Loimaan seutukunnassa on käytössä kaksi erilaista lipputuotetta, seutulippu sekä työmatkalippu. Seutulippu on voimassa seutukunnan kaikkien 12 kunnan alueella. Työmatkalippu oikeuttaa matkustamaan Loimaan seutukunnan kunnissa sekä lisäksi niistä Turkuun ja matkavarrella sijaitseville paikkakunnille. Matkalippuna on henkilökohtainen älykortti, jonka kelpoisuusaikana (30 vrk) voi matkustaa rajoituksetta kaikissa busseissa, pikavuoroista voidaan kuitenkin periä lisäksi pikavuoromaksu. Sekä seutulipun hinta että työmatkalipun hinta määräytyy kotipaikkakunnan mukaan. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Lippu ladataan Matkahuollon älykortille ja se on käytössä heti. Seutulippuun voi ostaa voimassaoloaikaa 30 vuorokautta kerrallaan. Seutulippuja voi ostaa Matkahuolloista sekä joistakin asiamiespisteistä. Suunnitteilla on 44 matkan työmatkalipputuote, jonka voimassaoloaika olisi 2-3 kuukautta. Seutulippujen lisäksi seudulla on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: - sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit) - koululaisten kausikortti - arvokortti - kertamaksut -veteraanilippu Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä meno-paluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu ja joillakin yrittäjillä saattaa olla lisäksi omia alennuksia. Myös erikoistaksan noudattaminen on mahdollista. Loimaan seutukunnassa 80 kilometrin alennukset evät kuitenkaan toteudu Turkuun suuntautuvilla matkoilla, koska mistään kunnasta ei ole näin pitkää matkaa Turkuun. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää. 2.5.3 Junaliikenne VR henkilöliikenteen hinnoittelun uudistumisen jälkeen matka- ja paikkaliput yhdistettiin yhdeksi junalipuksi. Matkat hinnoitellaan yhdensuuntaisina ja etukäteen ostettaessa istumapaikka sisältyy lipun hintaan Pendolino-, pika- sekä InterCity- junissa. Junaliikenteessä on käytössä menolippu, meno-paluu-lippu, sarjaliput (10, 20 ja 44 matkan sarjaliput), 30 päivän lippu sekä vuosilippu. Junaliikenteen lippujärjestelmässä on käytössä erilaisia alennuksia: esim. perhe-, opiskelija-, ryhmä-, seniori-, eläkeläis- sekä varusmiesalennukset. Junalippuja myydään rautatieasemalla sekä junissa, myös monet jälleenmyyjät kuten matkatoimistot myyvät lippuja. Junalippuja voi ostaa myös junamaateista ja internetistä.