Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta
Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista puurakennuksista Nopeinta tällaisten rakennusten hyväksyntä markkinoilla on ollut Ruotsissa ja Saksassa puolestaan eteneminen on ollut hyvin hidasta Syynä osin säädökset ja toisaalta mielikuvat, asenteet jne. Rakentamisen toimialaa on pidetty kypsänä, hitaasti uudistuvana alana, jossa teknologiset muutokset vievät vuosia myös innovaatioiden leviäminen tapahtuu hitaasti
Asuinkerrostalorakentaminen 2010 -luvulla 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 16715 2010 11762 16907 17676 2011 2012 2013 16140 16139 16933 15332 17078 15453 16270 15775 Asuinkerrostalot Myönnetyt rakennusluvat Asuinkerrostalot Aloitetut rakennukset Asuinkerrostalot Valmistuneet rakennukset 9690 2014/kaksi kvar 7918 8565
Asuinkerrostalorakentaminen 2010 -luvulla 82.0 80.0 80.5 80.7 78.0 78.4 78.8 79.2 76.8 77.2 77.2 77.4 77.1 Kerrosala/asunto Myönnetyt rakennusluvat 76.0 76.0 75.9 75.0 75.2 Kerrosala/asunto Aloitetut rakennukset 74.0 72.0 74.2 Kerrosala/asunto Valmistuneet rakennukset 70.0 2010 2011 2012 2013 2014/kaksi kvar
Asuinkerrostalorakentamisessa on potentiaali myös puurakentamiselle Keskimäärin Suomessa on 2010-luvulla valmistunut vuosittain15 17 tuhatta asuinkerrostaloa, joissa keskimääräinen kerrosala/asunto on 77,4 m2 Kuinka moni näistä on puukerrostalo? Puun osuus kerrostalorakentamisesta Suomessa edelleen noin 1 %, Ruotsissa 10 % Vaikka puusta on rakennettu aina, kyse on kuitenkin uutuudesta innovaatiosta kerrostalorakentamisessa Ainakin eteneminen vaatii innovaatioita ja innovaatiot syntyvät verkostoissa
Rakennusalan uudistuminen Rakennusalalla on pitkät perinteet ja tästä syystä sitä leimaa hidas muutos Teknologisten muutosten omaksuminen näyttää toimialalla vievän vuosikymmeniä Muutosta hidastavat erityisesti: toiminnan projektiluonteisuus (toistettavuus ja jatkuvuus) toimialan fragmentoituneisuus (muutama iso, paljon pieniä) vaikeus innovaation nopeaan arviointiin (pitkä elinkaari) sopimusten luonne 73 % saksalaisista yrityksistä, ja 94 % ruotsalaisista sekä brittiläisistä rakennusalan yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä - näiden yritysten osuus rakennusteollisuuden kokonaistuottoarvosta on vain noin 20 25 %
Muuttuva toimintaympäristö Kaikilla toimialoilla on haasteita tuottaa innovaatioita Vastataan toimintaympäristön muutokseen Muutoksen ajurit Teknologioiden kehittyminen Kuluttajien toimintatapojen muutokset Ympäristöön ja ekologisuuteen liittyvät muutokset Polkuriippuvuus!
Kumppanuudet Kumppanuudessa on kyse suhteesta, joka perustuu luottamukseen, sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin ja jokaisen yksilön odotusten ja arvojen ymmärtämiseen Innovaatiokumppanuus pitkäaikaista yhteistyötä katsotaan yli yksittäisen projektin kehitetään yhdessä asiakaslähtöisiä ja uusiin teknologioihin perustuvia innovaatioita asiakkaat ja teknologiaosaajat mukaan verkostoon
Puurakentamisen verkostot Ruotsissa on projektien myötä muodostunut verkostoja ja konsortioita toimitusketjun eri osien edustajista Korkeakoulut ovat usein mukana projekteissa ja ne ovat luomassa tietokantoja kehittämisen tueksi Ruotsin puurakentamisen vahvuuksia ovat mm. esivalmistaminen, tuotanto sisätiloissa, joustavuus asiakkaan toiveiden mukaan sekä kantavien seinien vähyys Tästä on tuloksena joustava rakennustapa, mutta rakennustapa saattaa olla myös herkkä häiriöille, mikäli tekniset ratkaisut eivät ole kaikilla osapuolilla tiedossa.
Puurakentaminen ja verkostot 2/3 ruotsalaisista alan toimijoista (asiakasyrityksistä) piti projektin menestyksen kannalta yhteistyötä tärkeämpänä kuin kilpailua Yllättävää kuitenkin on, että se ei vaikuttanut hankintaprosesseihin, jotka edelleen perustuvat kilpailuun Tutkimuksissa on todettu, että projektitoimijat pitävät yhteistyötä tärkeänä ja hyödyllisenä, mutta heillä ei ole ymmärrystä siitä, mitä yhteistyöllä tarkoitetaan ja mitä sellainen edellyttää ja tämä estää onnistuneen yhteistyön toteuttamisen
Puurakentamisen verkostot Koska paikalliset toimijat tuntevat toisensa ja vaikka innovaatioita tuotetaan, ne jäävät usein pienelle alueelle, eivätkä leviä laajemmin. Vaikka innovaatiojärjestelmää on tuettu institutionaalisesti ja rakennettu verkostoja taloudellisin ja sosiaalisin tekijöin, on hidasteena ollut betoni- ja terästeollisuuden vahva asema. Ruotsin puurakentamisen prosessi on kuitenkin teollistunut ja tehostunut koko ketjussa. Lisäksi rakentamisen prosessi on Ruotsissa elementteihin perustuvaa.
Verkostoitumisen hyödyt: Parempi laatu Projektin aikataulujen pitävyys Kustannusten vähentäminen Innovaatioiden syntyminen ja leviäminen Verkostoitumisen edellytykset: Muutokset käyttäytymisessä ja asenteissa
Esteet verkostoitumiselle Kulttuuriset Konservatiivinen toimialan kulttuuri Ristiriitaiset asenteet Lyhytaikaisuus Fokus projektissa prosessin sijaan
Esteet verkostoitumiselle Organisationaaliset Uudet osaamisvaatimukset Perinteiset rakennusprosessit ja hankintamenettelyt Toimialaan liittyvät Lait ja säädökset Säännöt ja standardisopimukset