Nuoret ja kuntien nuorisotyö Lapissa 2012 2013

Nuoret ja kuntien nuorisotyö Lapissa 2012 2013 Sirpa Mölläri OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 5/2014 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja

Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimi Nuoret ja kuntien nuorisotyö Lapissa 2012 2013 Sirpa Mölläri Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 5/2014 ISSN 1799-0378 (PDF) Rovaniemi 2014

Tekijät Suunnittelija Sirpa Mölläri Julkaisuaika 1.8.2014 Toimeksiantaja(t) Lapin aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Nuoret ja kuntien nuorisotyö Lapissa 2012 2013 Tiivistelmä Tämä selvitys Lapin kuntien nuorisotyöstä pohjautuu useaan aineistoon. Etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajoja koskevat tiedot saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2013 tekemien vuosikyselyjen pohjalta. Monialaisen yhteistyön osalta käytettiin Lapin ELYkeskuksen nuorisotoimen vuonna 2013 tekemää kuntakyselyä. Kuntien nuorille tarjoamia palveluja selvitettiin Lapin ELY-keskuksen nuorisotoimen viranhaltijoille tehdyssä kuntakyselyssä syksyllä 2013 ja Lapin aluehallintoviraston vuonna 2014 nuorille suunnatussa kyselyssä. Mukaan on liitetty myös yleistä tilastotietoa, kuten nuorten määrät ja ikäjakaumat Lapin kunnissa, koulutusrakenne, ammatillisten opintojen keskeyttäminen, työllisyystilanne sekä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten vastauksia vuoden 2013 kouluterveyskyselyyn. Lisäksi esitellään lyhyesti Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015, LaNuti eli Lapin nuorten tieto- ja neuvontapalvelu sekä Nuorten palvelut kuntoon Lapissa -hanke. Selvitys löytyy sähköisenä Lapin aluehallintoviraston Internet-sivuilta osoitteesta: www.avi.fi. Asiasanat nuorisotyö, nuorisotoimi, nuorten palvelut, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, monialainen yhteistyö, kouluterveyskysely, LaNuti ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1799-0378 ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 89 Julkaisija Lapin aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta

1. TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN KESKEISISTÄ AIHEISTA...1 2. MITÄ ON NUORISOTYÖ?...8 3. MIKÄ ON NUORISOTAKUU?...9 4. LAPIN NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015... 10 5. TILASTOTIETOJA LAPIN NUORISTA 2011 2013... 13 5.1 NUORTEN IKÄJAKAUMAT LAPISSA 2013... 13 5.2 15 29-VUOTIAAT KOKO MAASSA 2013... 13 5.3 NUORTEN 15 29-VUOTIAIDEN IKÄJAKAUMAT LAPISSA KUNNITTAIN 2013... 14 5.4 KOULUTUSRAKENNE LAPISSA 2006 2011... 14 5.5 AMMATILLISET OPINNOT KESKEYTTÄNEET LAPISSA OPPILAITOKSITTAIN 2003 2013... 16 5.6 NUORTEN TYÖLLISYYSTILANNE 2013 LAPISSA... 18 5.7 KOULUTERVEYSKYSELYN HYVINVOINTI-INDIKAATTOREITA 2009 2013... 20 6. KUNTAKYSELY NUORTEN PALVELUISTA LAPISSA 2013... 26 6.1 NUORISOTOIMEN TYÖNTEKIJÄT, KÄYTTÖMENOT JA OSTOPALVELUT LAPISSA 2013... 27 6.2 HARRASTUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN LAPIN KUNNISSA 2013... 30 6.3 NUORISOYHDISTYKSIEN JA MUIDEN NUORISORYHMIEN TUKI KUNNISSA 2013... 32 6.4 KANSAINVÄLINEN NUORISOTOIMINTA, MONIKULTTUURISUUS JA ERITYISRYHMÄT... 33 6.5 NUORTEN VAIKUTTAJARYHMÄT LAPIN KUNNISSA 2013... 35 6.6 NUORISOTYÖN PALVELUT LAPIN KUNNISSA 2013... 36 7. KYSELY LAPIN KUNTIEN NUORILLE 2014... 37 7.1 NUORISOTILAT... 38 7.2 HARRASTUSMAHDOLLISUUDET KUNNASSA... 38 7.3 NUORISOTOIMEN TARJOAMIEN PALVELUJEN TUNNETTUUS... 39 7.4 NUORTEN VAIKUTTAMINEN KUNNASSA... 40 7.5 LANUTI LAPIN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU... 40 8. MITÄ ON ETSIVÄ NUORISOTYÖ?... 41 9. ETSIVÄ NUORISOTYÖ LAPISSA 2012... 44 9.1 ETSIVÄÄ NUORISOTYÖTÄ TEKEVÄT KUNNAT JA ETSIVÄT NUORISOTYÖNTEKIJÄT... 44 9.2 ETSIVÄ NUORISOTYÖ / YHTEYDENOTOT 2009 2012... 46 9.3 OLTU YHTEYDESSÄ IKÄRYHMITTÄIN 2012... 47 9.4 ETSIVÄ NUORISOTYÖ / TAVOITETUT 2008 2012... 48 9.5 TAVOITETUT IKÄRYHMITTÄIN JA ELY-KESKUKSITTAIN PROSENTTEINA... 49 9.6 MITÄ KAUTTA NUORET TAVOITETTIIN?... 49 9.7 TAVOITETTUJEN KOULUTUSTAUSTAT 2012... 51 9.8 TAVOITETTUJEN NUORTEN TILANNE TAVOITTAMISEN AIKAAN LAPISSA 2012... 52 9.9 YHTEISTYÖN SUJUMINEN ERI ORGANISAATIOIDEN KANSSA... 53 9.10 TAVOITETTUJEN NUORTEN NÄKÖKULMASTA LISTATUT PUUTTUVAT PALVELUT... 55 10. MITÄ ON NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA?... 56 11. NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA LAPISSA 2013... 58 11.1 TYÖPAJOJEN HALLINNOINTI JA TOIMINNAN OHJAUS LAPISSA... 58 11.2 TYÖPAJOJEN RAHOITUS... 60 11.3 TYÖPAJOJEN TOIMINTAMUODOT JA -MENETELMÄT... 61 11.4 TYÖPAJOJEN VALMENTAJAT LAPISSA 2012... 62 11.5 TYÖPAJOJEN NUORET LAPISSA... 63 11.6 VALMENTAUTUJIEN KOULUTUSTAUSTAT... 65 11.7 MITÄ KAUTTA TYÖPAJALLE TULLAAN?... 66 11.8 NUORTEN TYÖPAJAVALMENNUKSEN TOIMENPITEET... 67 11.9 SIJOITTUMINEN TYÖPAJAJAKSON JÄLKEEN... 68 11.10 KEHITETTÄVÄÄ TYÖPAJATOIMINNASSA... 69

12. NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTOT... 70 13. NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTOT LAPISSA 2012... 72 13.1 VERKOSTON TOTEUTTAMAT TEHTÄVÄT LAPISSA 2012... 73 14. NUORTEN PALVELUT KUNTOON LAPISSA HANKE... 76 15. LANUTI - LAPIN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU... 80 16. NUORISOTOIMEN TAPAHTUMAT LAPISSA 2013... 82 17. LAPIN KUNTIEN NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN YHTEYSTIETOJA... 83 18. LÄHTEET:... 87 19. TAULUKKO- JA KUVALUETTELO... 88

1 1. Tiivistelmä selvityksen keskeisistä aiheista Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) käynnisti vuoden 2011 kesällä hankkeen, jonka tarkoituksena oli laatia vuoteen 2015 asti ulottuva Lapin nuorisopoliittinen ohjelma. Ohjelma on ainutlaatuinen Suomessa ja siinä koottiin yhteen niin nuorisolain, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kuin nuorisotakuun toteutukseen liittyvät toimenpiteet. Ohjelmassa haettiin konkreettisia toimenpiteitä, minkä johdosta myös ohjelman aikajänne on varsin lyhyt. Ohjelmatyöskentelyyn ja ohjelmaluonnosten kommentointiin osallistui yli 400 nuorten kanssa toimivaa henkilöä alue- ja paikallistasolta. Lisäksi kuultiin nuorten näkemyksiä eri foorumeilla. Ohjelma on tarkoitettu työskentelyvälineeksi ensisijaisesti nuorten palvelujen järjestämisestä vastaavien alue- ja paikallistason päättäjien ja viranomaisten sekä monialaisten yhteistyöverkostojen käyttöön. Kehittämisohjelmaan on koottu nuorten hyvinvointia edistäviä alueella toimivia tai kehitteillä olevia hyviä käytäntöjä sekä uusia ideoita. Ohjelma luo kokonaiskuvan niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Lapissa toteuttaa. Kehittämisohjelman toimenpiteistä osa on jo käytössä, osa on kehitteillä ja osassa on löydetty uusia näkökulmia nuorten palveluihin. Tarkoitus on, että ohjelma luo yhteiset raamit kehittämistoiminnalle ja toimii toisaalta hyvien käytäntöjen levittäjänä ja toisaalta listauksena tarvittavista toimenpiteistä. (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012.) Nuorten määrä, koulutusrakenne ja ammatillisten opintojen keskeyttämisen syyt Lapissa oli vuoden 2013 lopussa 182 514 asukasta. Asukkaista 31 900 eli 17,5 prosenttia kuului 15 29-vuotiaiden nuorten ikäluokkaan. 16 25-vuotiaita tämän ikäisistä oli 68 prosenttia. (Tilastokeskus 2014.) Aikavälillä 2006 2011 on Lapin 15 vuotta täyttäneiden koulutusrakenne säilynyt samalla tasolla, 22 prosentilla oli korkea-asteen koulutus (amk, yliopisto tms.) ja 43 prosentilla keskiasteen koulutus (ammattikoulu, opistotason koulutus, ylioppilastutkinto tms.). Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 17 24-vuotiaista 10 prosenttia. (Sotkanet 2013.) Ammatillisten opintojen yleisimmät keskeyttämissyyt Lapissa olivat siirtyminen lukioon tai toiseen ammatilliseen oppilaitokseen ( 26 %) henkilökohtaiset syyt (22,4 %) ja katsottu eronneeksi (18,2 %) (Lapin aluehallintovirasto 2013).

2 Työllisyystilanne Lapin kunnissa oli vuonna 2013 kuukaudessa keskimäärin 1 810 nuorta työtöntä. Vuonna 2012 luku oli 1 546 eli kasvua edelliseen vuoteen tuli 264 työtöntä nuorta kuukaudessa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus lisääntyi 30 prosenttia verrattaessa keskenään vuoden 2012 ja 2013 joulukuun työttömyyslukuja. (Lapin ELY-keskus 2014.) Korkeimmat työttömyysasteet joulukuussa 2013 olivat Sallassa (23 %), Kemijärvellä (22 %) ja Savukoskella (22 %). Seutukunnittain Itä-Lapin työttömien osuus työvoimasta oli 22, Kemi-Tornion 18 ja Torniolaakson 17 prosenttia. (Lapin ELY-keskus 2014.) Nuorista työttömistä 80 prosenttia (1 650) oli Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueella. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli molemmissa seutukunnissa noin 17 prosenttia, mutta nuorten työttömien osuus ikäluokan työvoimasta oli Rovaniemen seutukunnassa pienempi kuin Kemi-Tornion alueella. (Lapin ELY-keskus 2014.) Kouluterveyskysely / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2014 Kouluterveyskyselyn mukaan 55 prosenttia Lapin yläasteiden 8. ja 9. luokkalaisista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita. Vastaajista 44 prosenttia ei tiennyt, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin, 36 prosenttia piti koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena ja 33 prosentilla oli vaikeuksia opiskelussa. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia 24 prosentin mielestä ja 25 prosenttia vastaajista ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa. Koulutapaturmien määrä oli lähes ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna, koulutapaturma oli sattunut lukuvuoden aikana 23 prosentille vastaajista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että koulupsykologin vastaanotolle pääsy oli vaikeaa ja 41 prosentin mielestä samoin oli koululääkärin vastaanotolle pääsyn kanssa. Koulukuraattorin vastaanoton osalta tätä mieltä oli 27 prosenttia ja kouluterveydenhoitajan kohdalla 13 prosenttia. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutteesta kärsivien osuus oli kuitenkin pienentynyt 12 prosentista yhdeksään prosenttiin. Koulu-uupumusta esiintyi 13 prosentilla vastaajista ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta oli 12 prosentilla. Vastaajista 18 prosenttia oli hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta. Fyysistä uhkaa vuoden aikana oli kokenut 19 prosenttia ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 14 prosenttia vastaajista. Noin joka viidennellä oli toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Laittomia huumeita oli kokeillut seitsemän prosenttia vastaajista ja tässä on yhden prosenttiyksikön nousu edelliseen kyselyyn verrattaessa. Humalahakuinen juominen oli vähentynyt neljä ja päivittäin tupakoivien osuus viisi prosenttiyksikköä. Vailla läheistä ystävää olevien osuus oli laskenut 11:sta yhdeksään prosenttiin ja keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa pudonneet neljä prosenttiyksikköä edelliseen kyselyyn verrattuna. Koulusta luvatta poissaolevien määrä oli vähentynyt edelliseen kyselyyn verrattuna kaksi prosenttiyksikköä. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa koki olleensa seitsemän prosenttia vastaajista, kuitenkin kiusattujen määrä oli laskenut prosenttiyksikön verran. Koululounaan väliin jättävien määrä oli noussut vuoden 2010 2011 kyselyyn verrattuna kaksi prosenttiyksikköä, joka kolmas oppilas jätti koululounaan syömättä. Myös aamupalan syömättä jättävien määrä oli korkea, yli 40 prosenttia vastaajista ei syönyt aamupalaa. Ylipainoisten määrä (18 %) oli kuitenkin lisääntynyt edelliseen kyselyyn verrattuna.

3 Kuntien palvelut nuorille -kysely / Lapin ELY-keskus, nuorisotoimi Lapin kuntien nuorisotoimessa oli vuonna 2013 vakituisesti työskenteleviä yhteensä 64 henkilötyövuoden verran. Keskimäärin henkilötyövuosia oli kolme, mutta 13 kunnassa jäätiin tämän alle. Neljässä kunnassa vakituisia oli vain alle yksi henkilötyövuotta. Lisäksi määräaikaisesti työskenteleviä oli yhteensä 48 henkilötyövuotta. Kuntien käyttömenot nuorisotoimessa (sisältävät palkat, mutta ei investointeja) olivat yhteensä 5,7 milj. euroa. Keskiarvo käyttömenoissa oli noin 270 000 ja mediaani 165 000 euroa. Kasvua vuoteen 2008 verrattuna oli 26 prosenttia ja vuoteen 2002 verrattuna 86 prosenttia. Lapin kunnissa oli 48 nuorisotilaa vuonna 2013. Tilojen yhteenlaskettu neliömäärä oli noin 12 000 neliömetriä. Jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi nuorisotila. 15 kunnan nuorisotilat vastaavat kooltaan ja määrältään hyvin tai erinomaisesti tarvetta, viiden kunnan osalta tyydyttävästi ja yhden kunnan osalta huonosti. Nuorisotilojen kunto, varustus ja palvelutaso arvioitiin vähintäänkin tyydyttäväksi kaikissa kunnissa. Kunnan omia leirikeskuksia löytyy vain Rovaniemeltä, Kolarista ja Pellosta ja ne olivat palvelu- ja varustetasoltaan sekä kooltaan ja kunnoltaan vähintään tyydyttävästi nuorten tarpeiden mukaisia. Nuorille suunnatun kyselyn vastaajista 65 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kuntansa nuorisotiloja ja heistä 93 prosentin mielestä tilat olivat hyvät ja käyttökelpoiset nuorille. Kritiikkiä annettiin lähinnä tilojen pienuudesta, epäviihtyisyydestä ja tekemisen puutteesta. Yhdessä vastauksessa mainittiin myös esteettömyyden huomiotta jättäminen pyörätuolilla liikkujaa ajatellen. Ne vastaajat, jotka eivät käyttäneet nuorisotiloja, mainitsivat useimmiten syyksi sen, että tilat ovat liian kaukana tai aika ei riitä nuorisotiloilla käyntiin. Kunnissa on kartoitettu nuorten harrastustoiveita vuosien 2008 2013 välillä. Vain kahdessa kunnassa kartoitusta ei ollut tehty tai sen ajankohdasta ei ollut tietoa. Kuntien järjestämä harrastustoiminta monipuolista, yleisimmät harrastusmuodot ovat liikunta, musiikki, vapaa toiminta ja kädentaidot. Kuntien harrastusmahdollisuudet olivat 15 kunnassa hyvät, viidessä tyydyttävät ja yhdessä erinomaiset. Yksikään kunnista ei arvioinut alueensa nuorten harrastusmahdollisuuksia huonoiksi. Vapaissa kommenteissa tuli esille pitkät välimatkat ja niiden aiheuttama epätasa-arvoisuus mahdollisuuksissa harrastaa. Monialaisen yhteistyön myötä oli kunnissa kuitenkin löytynyt lisää harrastusmahdollisuuksia ja järjestöjä toivottiinkin mukaan tehokkaammin. Myös ohjaajien koulutus ja toiminnan laadun parantaminen tuli esille. Lisätiloja toivottiin lähinnä liikuntapainotteiseen harrastustoimintaan. Hieman alle puolet nuorista vastaajista oli sitä mieltä, että oman kunnan harrastusmahdollisuudet ovat hyvät tai erinomaiset. Kolmasosan mielestä ne olivat tyydyttävät ja huonoina harrastusmahdollisuuksia piti 13 prosenttia vastaajista. Avoimissa vastauksissa toivottiin kuitenkin enemmän ja monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Toiveet liittyivät lähinnä erilaisten liikuntalajien, musiikin ja tanssin harrastamiseen. Harrastusmahdollisuuksia arvioitaessa olivat nuoret siis huomattavasti useammin tyytymättömiä verrattaessa nuorisotyöstä vastaavien arvioon. Lapin kunnissa toimi 87 nuorisoyhdistystä ja 20 muuta nuorisoryhmää vuonna 2013. Kuntien nuorisotoimet myönsivät avustuksia nuorisoyhdistyksille ja -ryhmille yhteensä noin 149 000 ja kunnanhallitukset noin 46 100 euroa. Rahallisen avustuksen lisäksi kunnat tukivat nuorisoyhdistyksiä ja -ryhmiä antamalla tiloja ja varusteita ilmaiseksi käyttöön tai vuokraamalla niitä ja järjestämällä ohjaajille koulutuksia. Nuorisoyhdistysten määrä on laskenut jokaisena kyselyvuonna. Vuoteen 2002 verrattuna kunnissa toimivien nuorisoyhdistysten ja -ryhmien määrä oli laskenut 94:llä ja vuoteen 2008 verrattuna laskua oli 35 yhdistyksen/ryhmän verran.

4 Nuorisotoimen ja kunnanhallitusten avustusten yhteismäärä on nyt euromääräisesti samalla tasolla kuin vuonna 2002. Yhdistysten/ryhmien saama euromäärä on suhteessa kaksinkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna, koska saajien määrä on puolittunut. Aktiivisesti toimivia nuorten vaikuttajaryhmiä oli 19 Lapin kunnassa vuonna 2013. Yleisimmät ryhmät olivat nuorten valtuusto ja nuorisoneuvosto. Muita ryhmiä olivat esim. oppilaskunnat ja tukioppilaat. Nuorten vaikutustapoja kunnissa olivat muun muassa aloitteet, esitykset ja lausunnot, avustusten haku ja määrärahojen jako, lautakunta- ja työryhmäedustukset, valtuustoseminaari, nuorisopoliittisen ohjelman laatiminen, kärkihankelistan laatiminen, edustus ohjaus- ja palveluverkostossa, edustus nuorisotakuuryhmässä ja strategioiden laatimiseen osallistuminen. Etsivä nuorisotyö -kysely / Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Vuonna 2012 etsivää nuorisotyötä tehtiin lähes kaikissa Lapin kunnissa, vain Savukoskella ja Pellossa sitä ei ollut. Kuntien etsivien nuorisotyöntekijöiden määrä nousi vielä vuoteen 2011 asti, mutta on nyt hieman laskenut edellisvuodesta. Määrään voi vaikuttaa määräaikaisten työntekijöiden vaihtuvuus. Valtionavustusta Lappi sai etsivään nuorisotyöhön yhteensä 766 700 euroa vuodelle 2012. Etsivät ottivat yhteyttä 20 prosenttiin (1644) kaikista 15-vuotiaista lappilaisnuorista. 16 20-vuotiaiden osalta yhteydenottoprosentti oli seitsemän, 21 25-vuotiaissa neljä ja 26 28-vuotiaissa prosentti kaikista ikäluokan nuorista. Etsivien yhteydenotot nuoriin Lapissa ovat kaksinkertaistuneet vuosittain 2009 2011 välisenä aikana. Vuonna 2012 yhteydenottojen kasvuprosentti hieman laski, mutta oli vieläkin 75 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Lapissa, samoin kuin koko maan vertailussa, yhteydenotoista 70 prosenttia kohdistui alle 20-vuotiaisiin nuoriin. Lapin osalta 24 prosenttia yhteydenotoista kohdistui alle 15- vuotiaisiin, kun taas koko maan osalta tämän ikäryhmän yhteydenotot oli seitsemän prosenttia. Naisten osuus yhteydenotoista oli koko maan osalta 40 ja Lapissa 45 prosenttia. Lapissa panostus oli lukujen valossa ennaltaehkäisevässä toiminnassa eli nuoriin oltiin yhteydessä jo ennen peruskoulun päättymistä. Eniten yhteistyötä tehdään peruskoulun, 2. asteen oppilaitosten, nuoriso- ja sosiaalitoimen, työhallinnon ja nuorten huoltajien kanssa. Tämä selittää myös osaltaan alle 20- vuotiaisiin kohdistunutta hyvää yhteydenottoprosenttia. Vuonna 2010 Lapissa tavoitettiin 197, vuonna 2011 jo 667 nuorta ja vuonna 2012 tavoitettujen määrä oli noussut 1042 nuoreen. Yksi etsivä tavoitti keskimäärin 34 nuorta. Koko maassa etsiviä nuorisotyöntekijöitä oli noin 400 ja yksi etsivä tavoitti keskimäärin 37 nuorta. Kuten yhteydenotoissa, oli Lapissa korkea tavoittamisprosentti erityisesti alle 15-vuotiaiden osalta. Lapissa heidän osuutensa tavoitetuista oli 23 prosenttia, kun taas koko maan alle 15-vuotiaiden osuus oli vain seitsemän prosenttia. Muiden ikäryhmien osalta ei ole suurta eroa koko maan prosentteihin verrattuna. Sukupuolijakaumaltaan koko maan tavoitetuista 60 prosenttia oli miehiä, Lapissa vastaava luku oli 55 prosenttia. Lapissa tavoitettiin 34 prosenttia nuorista oppilaitosten kautta, koko maassa oppilaitosten osuus oli 40 prosenttia. Suurin eroavaisuus Lapin ja koko maan tavoitettuihin nuoriin on Lapin korkea prosentti nuorisotyön ja työpajojen kautta tavoitettujen osalta. Lapissa tätä kautta tavoitettiin 23 prosenttia ja koko maan vastaava luku oli kahdeksan prosenttia. Avoimissa vastauksissa haasteelliseksi koettiin esimerkiksi palvelujen rajallisuus, pitkät välimatkat, työhallinnon käynnissä oleva muutosprosessi, yhteistyö eri verkostojen kanssa sekä työsuhteiden määräaikaisuus ja pitkäjänteisyyden puute. Onnistumisina mainittiin muun muassa yhteistyön parantuminen eri viranomaisten kesken, yhteistyö opinto-ohjaajan ja kuraattorin sekä ammatillisen oppilaitoksen kanssa.

5 Etsivän nuorisotyön valtakunnallisista kyselyn vastauksista kerättiin yhteensä 439 puuttuvaa palvelua. Muutama vastaaja luetteli enemmän kuin kolme palvelua. Puuttuviksi palveluiksi mainittiin useimmiten koulutuspaikkojen vähäisyys, jota esiintyi muun muassa toisen asteen ammatillisen oppilaitosten aloituspaikoissa, joustavissa muodoissa suorittaa toisen asteen tutkinto sekä kymppiluokan tai ammattistartin puuttumisena. Lapin osalta eniten mainintoja tuli koulutuspaikkojen, psykologi-, psykiatri-, terapia- ja koulukuraattorin, mielenterveyspalveluiden sekä TE-palveluiden puutteesta. Nuorten työpajat -kysely / Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Nuorten työpajoilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Lapissa jaettiin vuodelle 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta miljoona euroa 19 hakijalle. Vuonna 2012 Lapissa toimi 16 työpajaa ja joidenkin työpajojen toimialue oli yhtä kuntaa laajempi. Vain Pelkosenniemi ja Savukoski olivat täysin vailla nuorten työpajapalveluja. Lapissa työpajan hallinnoija oli päätöksellään vakinaistanut 11 työpajan toiminnan. Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan Lapin työpajojen rahoitus koostui edellisvuosien tapaan hallinnoijan omasta rahoituksesta, ELY-keskuksen kautta jaetusta opetus- ja kulttuuriministeriön yleisja/tai projektiavustuksista, opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksista etsivään työparitoimintaan, ELYkeskuksen yleis- ja/tai projektiavustuksista sekä muusta julkisesta yleis- ja/tai projektiavustuksesta. Rahoituksesta suurin osuus Lapissa vuonna 2012 oli pajojen oma rahoitus (sis. työpajatuotannon myynti, työpajan palvelutuotanto, valmennuspalvelujen myynti ), joka kattoi noin 62 prosenttia pajojen kokonaisrahoituksesta. Omarahoituksen suuri osuus johtuu isojen säätiöiden myymien tuotteiden ja palvelujen mittavista myyntituloista. Toimintamuodoista yleisimmät olivat valmentava työhönvalmennus, työllistäminen ja työhönvalmennus sekä kuntouttava työhönvalmennus. Käytetyimmät menetelmät olivat yksilövalmennus, koulutuspaikka- ja työpaikkatutustumiset sekä yritysvierailut ja henkilökohtaisen suunnitelman laatiminen pajajaksolle. Vakinaisten valmentajien määrä työpajoilla (125 htv) on pysynyt samalla tasolla kolmen viime vuoden ajan. Vuonna 2012 määräaikaisia valmentajia oli 39,5 henkilötyövuotta ja yhteensä henkilötyövuosia oli kaikkiaan 164,5. Työpanoksesta 78 prosenttia oli työ- tai työhönvalmentajien ja yksilövalmentajien työtä. Johdon, hallinnon ja suunnittelun osuus oli 21 prosenttia. Vuosina 1999 2004 työpajoilla oli nuoria valmentautujia keskimäärin 530 henkilöä vuodessa. Vuosina 2004 2005 määrä laski noin 400 valmentautujaan. Pienimmillään työpajanuorten määrä oli vuosina 2006 2007, jolloin heitä oli vain 350. Vuoden 2012 aikana Lapin työpajoissa oli 872 alle 29-vuotiasta valmentautujaa, mikä on 36 prosenttia kaikista valmentautujista. Nuorten valmentautujien suurin ikäryhmä oli 21 24-vuotiaat. Naisten osuus oli 33 prosenttia. Työpajoille nuoret tulivat pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaali- ja terveystoimen tai työvoiman palvelukeskuksien kautta. Myös etsivä nuorisotyö ja toisen asteen oppilaitokset ovat merkittäviä lähettäjätahoja. Toimenpideryhmistä suurin oli kuntouttava työtoiminta (33 %). Seuraavaksi eniten oli työelämävalmennusta (23 %) ja työharjoittelua (21 %). Vuoden työpajajakson jälkeen Lapissa 24 prosenttia nuorista sijoittui koulutukseen, 21 prosenttia oli edelleen pajalla ja työttömäksi jäi 17 prosenttia. Myönteisesti sijoittuneita oli 75 prosenttia ja kielteisesti sijoittuneita 25 prosenttia.

6 Työpajakyselyn avoimissa vastauksissa eniten kehittämistarpeita nähtiin toiminnan laadussa, seurannassa ja asiakaslähtöisyyden huomioon ottamisessa. Monilla pajoilla kerättiin palautetta, mutta keräämisen säännöllisyyttä ja hyödyntämistä haluttiin kehittää. Myös tilastointi nähtiin tärkeänä kehityskohteena etenkin järjestelmien osalta. Yksilöohjausresursseihin kaivattiin lisäystä ja myös toimivampia tiloja ja työvälineitä kaivattiin. Asiakaslähtöisyyden huomioimista koko asiakkuuden ajan tulisi kehittää. Tämä tarkoittaa asiakkaan aktiivisempaa mukaan ottoa suunnitteluun, yksilöllisten tarpeiden huomioimista ohjauksessa, aktivointia ja motivointia sekä asiakkaan itsearvioinnin käyttämistä ja hyödyntämistä pajajakson aikana ja jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tulee myös parantaa ja opinnollistamista hyödyntää nuoren opintojen etenemisen apuna. Myös muiden hallinnonalojen kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää monialaiseksi ja rajat ylittäväksi. Tärkeää on myös saada nostettua nuorten positiivista sijoittumista työpajajakson jälkeen. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kysely / Lapin ELY-keskus, nuorisotoimi 2013 Vuoden 2011 alusta lähtien on ollut voimassa nuorisolain 7 a, jonka mukaan kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten. Verkostoon tulee kuulua edustajat opetus-, sosiaalija terveys- ja nuorisotoimesta sekä työ- ja poliisihallinnosta. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Vuonna 2013 Lapin 21 kunnasta 17 oli perustanut ohjaus- ja palveluverkoston ja kahdessa kunnassa asia oli valmisteilla. Kaikissa perustetuissa, kuten myös valmisteilla olevissa verkostoissa oli mukana opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi sekä poliisihallinto. Vuonna 2012 oli 15 verkostossa myös työhallinto. Vuoden 2013 aikana työhallinnon edustaja saatiin kaikkiin verkostoihin. Kuudessa verkostossa oli mukana kansalaisjärjestö, joista kolme oli paikallisia 4H-yhdistyksiä ja kaksi urheiluseuraa. Yksittäiset kansalaisjärjestöjen edustajat olivat Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Sámi Soster ja Sámi Siida. Muita verkoston jäseniä olivat ammattiopisto, puolustushallinnon aikalisätoiminta, työpajatoiminta, SOS-lapsikylä, nuorisoneuvoston edustaja ja päivähoidon päällikkö. Kattavimmat verkostot olivat Utsjoella ja Simossa (perusteilla oleva), joissa verkoston muodosti 10 eri tahon edustajaa. Torniossa, Ranualla, Sodankylässä ja Kittilässä mukana oli yhdeksän eri tahoa. Vuonna 2012 verkosto puuttui vielä Muoniosta ja Savukoskelta. Muoniossa verkosto käynnisti kuitenkin toimintansa marraskuussa vuonna 2013. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kohderyhmänä ovat kaikki kunnan nuoret. Lapin kuntien verkostoista kuusi ilmoitti painottavansa lisäksi toimintaa johonkin erityiseen ryhmään. Yläasteikäisiin ja sitä vanhempiin toiminta painottui kolmessa kunnassa. Erityspainotus kohdentui joissakin kunnissa myös lastensuojelulain pohjalta sekä koulutusta vailla oleviin ja etsivän nuorisotyön asiakkaisiin. Lapin kuntien verkostoista 11 hoitaa myös nuorisotakuuseen liittyviä asioita ja 14 kunnan mielestä paikallinen yhteistyö oli parantunut nuorisolain 7 a :n voimaantulon myötä. Avoimissa kommenteissa ilmaistiin yleisimmin se, että verkostojen toiminta on niin alkuvaiheessa, että sen arviointi on vielä tässä vaiheessa vaikeaa. Osassa kunnista oli kuitenkin jo selkeät tehtävänjaot ja tehtäväänsä motivoitunut ryhmä. Haasteellista oli ollut löytää yhteistä aikaa ja resursseja tehtävän hoitamiseen, myös tehtäväkentän laajuus ja salassapitosäädökset koettiin haastaviksi.

7 Kysymyksen Mitä muuta nuorisotakuusta haluaisit kertoa? kommenteista kävi ilmi, ettei nuorisotakuun toteuttamista oltu osassa kunnissa vielä juurikaan määritelty tai organisoitu. Suurin osa kommentoijista oli odottelevalla ja epätietoisella kannalla. Ohjaus- ja palveluverkosto oli kuitenkin hoitamassa nuorisotakuuseen liittyviä asioita yli puolessa kunnista, muina tahoina mainittiin työvoimahallinto, työpaja ja etsivä nuorisotyö. Aikataulut ja toimintatavat olivat vielä suunnittelutasolla valtaosalla kunnista. HEHKU!Areena / Lapin ELY-keskus, nuorisotoimi 2013 Marraskuussa 2013 järjestetyssä HEHKU! Areenassa oli paikalla edustajia kuntien nuorisotoimesta, järjestöistä, muilta kuntatoimijoilta, poliisista, puolustusvoimista, Lapin liitosta ja ELY-keskuksesta, toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista, TE-toimistosta, seurakunnasta jne. Heille osoitetussa kysymyksessä Mitä toivot omasta näkökulmastasi, jotta pystyisit paremmin edistämään nuorten palveluja Lapissa? useimmin toivottiin paikallisen koordinoinnin parantamista, kuntapäättäjien sitoutumista ja konkreettisia keinoja nuorten tavoittamiseen. Myös rohkeus kokeiluihin nousi esille. Aluehallinnolta kaivattiin tukea hyvien toimintatapojen ja työkalujen jakamissa, nuorten asioiden esilläpitoa maakunnassa sekä apua rahoitukseen ja rahoitusinstrumentteihin liittyen. Alla muutamia osallistujien suoria kommentteja. Tarvitsen verkostokartan, konkreettisen paperin, josta yhteistyökumppanit löytyvät. Eli eri toimijoiden tehtävät ja palvelut lyhyesti. Mielestäni on tärkeää pitää lasten ja nuorten asioita esillä lehdissä sekä kuntapäättäjille. Nykymeno valtakunnallisestikin on, että nuorten ammattikoulutuspaikkoja vähennetään, lukio rahoitusta ollaan vähentämässä ym. Kunnissa säästetään lasten ja nuorten kustannuksella. Lapsissa ja nuorissa on kuitenkin tulevaisuus.:)

8 2. Mitä on nuorisotyö? Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorisotyön toimijoita ovat kunnat, seurakunnat ja erilaiset nuorisojärjestöt ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön kohderyhmänä ovat kaikki alle 29-vuotiaat. Nuorisopolitiikka määritetään nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014.) Sosiaalinen vahvistaminen tarkoittaa nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Se on kohdennettua toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen vaarassa oleviin nuoriin, esimerkiksi työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön keinoin. Tavoite on parantaa kokonaisuudessaan nuoren elämäntilannetta ja elämänhallintaa sekä saada nuori mukaan yhteisölliseen toimintaan ja aktiiviseksi kansalaiseksi. Nuorten työpajatoiminnalla on jo pitkät perinteet ja se on osoittanut paikkansa koulutukseen ja työelämään valmistavana toimintamuotona. Myös etsivä nuorisotyö on varsin nopeasti vakiinnuttanut asemansa nuorten tukiverkostossa. Perustellusti voidaan arvioida myös ns. perusnuorisotyön toteuttavan nuorisotakuuta: nuorisotyön keinoin tuetaan nuoren itsenäistymistä ja ohjataan nuoria olemaan aktiivisia suhteessa omaan elämäänsä. Aktiivinen kansalaisuus on harrastamista, osallistumista ja vaikuttamista sekä samalla yhteisön jäsenenä toimimista. Osallistuessaan koulun ja kodin ulkopuoliseen ohjattuun toimintaan tai toimimalla itse ohjaajana nuori saa aineksia oman polkunsa rakentamiseen. Oleellista on, että nuoren itsenäistymistä tuetaan. 23.10.2013 julkaistussa Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -tutkimuksessa viranhaltijat kokivat nuorisotyön merkityksen entistä suuremmaksi nyt ja lähitulevaisuudessa. Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys eli sen tarve ja rooli nuoren kasvun tukijana on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut jonkin verran suuremmaksi tai kasvanut merkittävästi. (Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto 2013.)

9 3. Mikä on nuorisotakuu? Nuorisotakuu käsitettä on käytetty vuoden 2013 alusta lähtien yhdistämässä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa linjaamat kaksi nuoria koskevaa ns. takuuta: nuorten yhteiskuntatakuun ja koulutustakuun. Yhdistetyn nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, ehkäistä nuorten työttömyyttä pitkittymästä, tunnistaa nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät sekä tarjota nuorille tukea jo varhaisvaiheessa estämään nuorten syrjäytymiskehitystä ja ulkopuolisuutta. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle 25 29-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle nuorelle on tarjottava hänen omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistään silloin, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttää valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä. Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää yhteisen tahtotilan lisäksi yhteistä tilannekuvaa nuorten tilanteesta ja heille tarjottavista palveluista. Siksi alueellisten ja paikallisten toimijoiden on jatkettava ja edelleen kehitettävä jo nyt toimivaa yhteistyötä nuorten parhaaksi hallinnonaloista tai kuntarajoista riippumatta. Tilannekuvan muodostamiseksi tilastotietojen on kuljettava eri viranomaisten kesken, jotta palveluprosessit toimisivat mahdollisimman kitkattomasti. Monialainen yhteistyö, josta on säädetty esimerkiksi nuorisolaissa, luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää osaamista eri toimialoille. Lisäksi se parantaa tiedonkulkua ja palvelujen oikea-aikaisuutta. Nuorisotakuun yhtenä keskeisenä periaatteena on, että nuoria kuullaan ja että nuoret voivat itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Nuorisotakuu tukee nuoren kasvua, itsenäistymistä ja elämänhallintaa. Nuorisolakiin kirjattuun määritelmään perustuen voidaan ajatella, että nuorisotakuun toteutumista edistävät erityisesti sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvät toimet. Nuorisotakuu ulottuu jokaiseen alle 25-vuotiaaseen tai alle 29-vuotiaaseen vastavalmistuneeseen nuoreen ja nuorisotyö nuorisolain mukaan alle 29-vuotiaisiin. Kummassakaan määritelmässä ei ole poikkeuksia, vaan kyse on yhtälailla jokaisesta ja kaikista. Samaan aikaan kuin ratkotaan nuorten työttömyyteen liittyviä ongelmia, tulee myös muistaa pitää pohja kunnossa: laadukas perusnuorisotyö antaa nuorille niitä valmiuksia, joita jokainen nuori tarvitsee. Työ- ja elinkeinoministeriön www.nuorisotakuu.fi -sivustolla jaetaan tietoa nuorisotakuusta. Sivustosta vastaa ministeriön viestintäyksikkö yhteistyössä työllisyys- ja yrittäjyysosaston kanssa. Sivustoa on käytetty nuorisotakuu -määritelmän avaamisen tietolähteenä (Nuorisotakuu 2013).

10 4. Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) käynnisti vuoden 2011 kesällä hankkeen, jonka tarkoituksena oli laatia vuoteen 2015 asti ulottuva Lapin nuorisopoliittinen ohjelma. Ohjelma on ainutlaatuinen Suomessa ja siinä koottiin yhteen niin nuorisolain, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kuin nuorisotakuun toteutukseen liittyvät toimenpiteet. Ohjelmassa haettiin konkreettisia toimenpiteitä, minkä johdosta myös ohjelman aikajänne on varsin lyhyt. Ohjelmatyöskentelyyn ja ohjelmaluonnosten kommentointiin osallistui yli 400 nuorten kanssa toimivaa henkilöä alue- ja paikallistasolta. Lisäksi kuultiin nuorten näkemyksiä eri foorumeilla. Kuva 1 Lapin nuorisopoliittisen kehittämisohjelman lähtökohdat 2011 Nuorisolaki ei sisällä oikeutta puuttua nuoren elämänkulkuun, vaan sen tehtävänä on vahvistaa nuoren kohtaamista ja nuoren rinnalla kulkemista sekä yhteisöllisyyttä.

11 Nuorisolain tarkoituksena on: 1) tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, 2) edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä 3) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on tarkoitettu työskentelyvälineeksi ensisijaisesti nuorten palvelujen järjestämisestä vastaavien alue- ja paikallistason päättäjien ja viranomaisten sekä monialaisten yhteistyöverkostojen käyttöön. Kehittämisohjelmaan on koottu nuorten hyvinvointia edistäviä alueella toimivia tai kehitteillä olevia hyviä käytäntöjä sekä uusia ideoita. Ohjelma luo kokonaiskuvan niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Lapissa toteuttaa. Kehittämisohjelman visioksi muotoutui Turvallisesti tulevaisuuteen tähtäävä nuori, jonka tukena on ennakoiva, nuorten yksilölliset tarpeet huomioon ottava ja nopeasti reagoiva laaja-alainen palvelujärjestelmä. Visio pitää sisällään sekä nuorten oman toiminnan että nuorten tarvitseman kannustuksen ja tuen. Ohjelman taustalla oleviksi arvoiksi määriteltiin yhteistyö, välittäminen ja luovuus. Kuva 2 Lapin nuorisopoliittisen kehittämisohjelman visio 2011

12 Toimenpide-ehdotusten kirjo oli laaja ja ne tiivistettiin Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi. Ohjelmassa on kolme toimenpidekokonaisuutta: yhteisöllisyys voimavarana, sujuva koulutus- ja työllistymispolku sekä itsenäinen arki. Toimenpide-kokonaisuudet sisältävät yhteensä viisi tavoitelinjausta. Tavoitelinjauksia on täsmennetty yhteensä 15 toimenpiteellä. Kuva 3 Lapin nuorisopoliittisen kehittämisohjelman toimenpidekokonaisuudet 2011 Kehittämisohjelman laatiminen yhteistyössä monialaisten toimijoiden kanssa tuki ammattilaisten verkostoitumista sekä yhteisen kielen löytymistä. Työskentelyyn osallistuneiden näkemys oli, että osallistava yhdessä tekeminen kaikille yhteisen asian äärellä on luonut mahdollisuuksia moniammatilliseen avoimeen vuoropuheluun, eri näkökulmien kuulemiseen, toisilta oppimiseen sekä kuulluksi tulemiseen. Toimijat ovat olleet erittäin sitoutuneita yhteistyöhön, mikä luo vankan pohjan Lapin nuorten hyvinvoinnin kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Kehittämisohjelman toimenpiteistä osa on jo käytössä, osa on kehitteillä ja osassa on löydetty uusia näkökulmia nuorten palveluihin. Tarkoitus on, että ohjelma luo yhteiset raamit kehittämistoiminnalle ja toimii toisaalta hyvien käytäntöjen levittäjänä ja toisaalta listauksena tarvittavista toimenpiteistä. (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012.)

13 5. Tilastotietoja Lapin nuorista 2011 2013 5.1 Nuorten ikäjakaumat Lapissa 2013 Kuva 4 Nuorten ikäjakaumat Lapissa 2013 12 000 10 865 10 924 10 000 8 000 8 099 6 000 4 000 2 000 2 012 0 15-vuotiaat 16-20 v 21-25 v 26-29 v Lähde: Tilastokeskus Koko väestön määrä Lapissa 31.12.2013 oli 182 514 asukasta. Heistä 31 900 eli 17,5 prosenttia kuului ikäluokkaan 15 29-vuotiaat nuoret, joista 68 prosenttia oli 16 25-vuotiaita. 5.2 15 29-vuotiaat koko maassa 2013 Kuva 5 15 19-vuotiaat koko maassa 2013 15-19-vuotiaat 20-24-vuotiaat 25-29-vuotiaat 34 % 32 % 34 % Koko maan väestö 31.12.2013 oli 5 451 270 asukasta, joista 15 29-vuotiaita nuoria oli 994 351. Koko maan asukasluvusta tämänikäisiä oli 18,2 prosenttia.

14 5.3 Nuorten 15 29-vuotiaiden ikäjakaumat Lapissa kunnittain 2013 Taulukko 1 Lapin kuntien 15 29-vuotiaiden ikäryhmien koko 31.12.2013 Ikäryhmät Kunta 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29..Enontekiö 24 20 10 14 19 15 16 21 20 21 21 20 17 17 22..Inari 62 55 74 76 66 71 71 58 54 53 65 40 48 72 71..Kemi 229 208 239 209 261 276 272 312 285 285 271 250 265 243 265..Kemijärvi 59 79 78 76 84 57 54 56 43 46 39 45 63 62 59..Keminmaa 117 111 127 102 94 78 76 61 77 71 73 77 57 79 93..Kittilä 77 72 67 75 72 61 72 65 84 71 74 60 84 92 100..Kolari 26 31 38 39 49 46 43 40 43 57 31 41 43 39 53..Muonio 27 33 21 34 30 31 27 22 27 18 13 27 23 18 22..Pelkosenniemi 9 6 5 6 6 4 11 2 8 13 8 1 4 8 7..Pello 37 45 38 36 42 25 29 35 28 26 22 23 21 25 18..Posio 41 37 47 35 33 31 16 23 22 20 18 18 15 21 20..Ranua 73 78 68 54 46 45 38 36 35 34 38 20 25 32 35..Rovaniemi 670 671 722 770 947 986 1 011 1 014 980 949 930 832 900 895 909..Salla 30 41 48 45 31 33 33 13 22 21 23 16 16 28 23..Savukoski 14 7 10 4 10 9 7 10 8 4 5 13 5 6 8..Simo 31 49 37 40 24 24 18 15 19 18 20 24 19 21 21..Sodankylä 120 98 76 103 116 97 84 91 86 93 84 89 104 84 99..Tervola 49 45 38 47 35 30 36 32 27 35 32 21 18 31 32..Tornio 267 274 305 297 317 316 281 320 275 263 222 229 238 227 262..Utsjoki 5 9 4 14 5 9 9 8 13 9 15 14 12 12 15..Ylitornio 45 50 50 53 45 39 56 41 44 41 37 26 27 41 22 Lapin maakunta 2 012 2 019 2 102 2 129 2 332 2 283 2 260 2 275 2 200 2 148 2 041 1 886 2 004 2 053 2 156 Lähde: Tilastokeskus 5.4 Koulutusrakenne Lapissa 2006 2011 Kuva 6 Koulutusrakenne Lapissa 2006 2011 Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 41,5 41,9 42,3 42,8 43,3 43,8 21,3 21,6 22 22,4 22,8 23,3 9,2 9,4 9,6 9,7 10,2 9,9 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Aikavälillä 2006 2011 on Lapin koulutusrakenne säilynyt samalla tasolla, noin 22 prosentilla on korkea- asteen ja noin 43 prosentilla keskiasteen koulutus. Korkea-asteen koulutukseen luetaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksessa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot, tieteelliset jatkotutkinnot sekä aikaisemmat opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot. Keskiasteen koulutukseen luetaan lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 17 24-vuotiaista noin 10 prosenttia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2014.)

15 Koko maan keskiarvoihin verrattuna on korkeakoulutettuja noin viisi prosenttia vähemmän ja vastaavasti keskiasteen koulutuksen saaneita noin viisi prosenttia enemmän. Koulutuksen ulkopuolelle jääneissä Lappi on hieman koko maan kuuden vuoden keskiarvon (11,4 %) alapuolella 9,7 prosentillaan. Lapin aluehallintoviraston opetustoimi seuraa vuosittaisella kyselyllä peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumista. Lähes kaikki sijoittuvat positiivisesti heti peruskoulun päättyessä. Taulukko 2 Sijoittuminen peruskoulun jälkeen Lappi 2009 2013 Sijoittuminen peruskoulun jälkeen % 2013 2012 2011 2010 2009 Lukio tai ammattilukio 50,2 50,5 49,9 49,9 51,2 Ammatillinen oppilaitos 45,5 44,0 44,0 44,0 44,0 10-lk tai ammatti10-lk 1,7 2,9 2,8 2,5 1,7 Vammaisten valm./kunt. koulutus 0,7 1,1 1,2 1,3 0,7 Kansanopisto 1,2 1,0 0,6 0,9 0,5 Oppisopimus 0,1 0,1 0,2 0,2 0,0 Muu 0,2 0,2 0,1 0,1 0,6 Ei jatkanut eikä työssä 0,4 0,2 0,7 1,0 0,4 Työssä 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 Ei sijoittumistietoa 0,3 0,3 0,7 0,2 0,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

16 5.5 Ammatilliset opinnot keskeyttäneet Lapissa oppilaitoksittain 2003 2013 Yleisimmät syyt opintojen keskeyttämiseen ammatillisessa peruskoulutuksessa ovat henkilökohtaiset syyt (26,1 %), eronneeksi katsominen (18,9 %) ja siirtyminen lukioon tai toiseen ammatilliseen oppilaitokseen (18,2 %). Suhteellisesti eniten keskeytyksiä on Itä-Lapin ammattiopistossa (21,2 %) ja vähiten Ammattiopisto Luovissa (0 %). Taulukko 3 Ammatilliset opinnot keskeyttäneet Lapissa oppilaitoksittain 2004 2012 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO Opetus ja kulttuuri / 22.4.2014 NUORTEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPINTONSA KESKEYTTÄNEET OPPILAITOKSITTAIN LAPISSA LV. 2012-2013 (Tutkintoon johtava koulutus) Oppilaitos Keskey t- täneitä (lkm) Opiskelijoit a 20.9. 2012 lv. 2012-2013 lv. 2 0 11-2 0 12 lv. 2010-2011 lv. 2009-2010 lv. 2008-2009 lv. 2007-2008 Ammattiopisto Lappia 282 2 554 11,0 11,9 13,2 12,2 10,3 11,7 11,4 lv. 2006-2007 lv. 2005-2006 Ammattiopisto Luovi, Ylitornio 0 18 0,0 3,6 3,2 6,5 6,1 24,2 11,9 21,7 9,3 Itä-Lapin ammattiopisto 56 264 21,2 20,3 15,5 11,5 15,1 21,2 14,5 18,8 18,0 Kemi-Tornion ammattiopisto *) 16,1 13,9 Lapin ammattiopisto 290 2 221 13,1 14,5 7,3 13,0 12,7 11,0 10,4 15,7 Lapin matkailuopisto ***) 118 559 21,1 15,5 Lapin urheiluopisto 17 146 11,6 9,9 6,7 3,9 1,4 2,0 6,5 2,3 2,4 Länsi-Lapin ammatti-instit. *) 12,8 11,4 Peräpohjolan opisto 3 76 3,9 11,4 7,2 6,1 5,0 6,5 3,8 8,4 8,9 Rovala-Opisto 3 49 6,1 13,0 35,7 14,9 9,3 7,9 9,5 10,3 0,0 Saamelaisalueen koul.kesk. 15 157 9,6 11,3 22,2 15,5 12,7 14,7 13,3 11,1 14,8 Sodankylän ammatti-instit. **) 19,5 8,3 Ylitornion kristillinen opisto 1 21 4,8 13,0 7,7 3,7 3,6 19,2 6,7 12,0 14,6 YHTEENSÄ lv. 2012-2013 785 6 065 12,9 13,5 11,7 12,3 11,3 11,8 10,9 15,1 12,2 Lv. 2011-2012 820 6 082 Lv. 2010-2011 731 6 223 Lv. 2009-2010 764 6 196 Lv. 2008-2009 688 6 063 Lv. 2007-2008 704 5 991 Lv. 2006-2007 663 6 086 Lv. 2005-2006 911 6 051 Lv. 2004-2005 774 6 331 1) Mukana myös aikuiset Lv. 2003-2004 798 6 251 " Lv. 2002-2003 833 6 274 " Lv. 2000-2001 997 6 364 " Lv. 1999-2000 911 6 322 " Lv. 1998-1999 922 6 990 " Keskeyttäneiden %- osuus 1) lv. 2004-2005 *) saman koulutuskuntyhtymän alaisuuteen 1.1.2007 lähtien **) yhdistynyt 1.1.2007 Lapin ammattiopistoon ***) Lapin matkailuopisto aloitti toimintansa 1.1.2011, opiskelijat 20.9.2010 Lapin ammattiopiston luvuissa 1) Lukuvuosina 1998-2004 on luvuissa mukana myös aikuisten tutkintoon johtava koulutus Lähde: Lapin aluehallintovirasto/oppilaitosten ilmoitukset

17 Taulukko 4 Ammatillisten opintojen keskeyttämissyyt Lapissa 2012 2013 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO Opetus ja kulttuuri / 22.4.2014 NUORTEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPINTONSA KESKEYTTÄNEET LAPISSA LV. 2012-2013: KESKEYTTÄMISSYYT KESKEYTTÄMISEN SYY Keskeyttäneitä Yhteens ä %- osuus lv. 2012-2013 keskeyttäneistä %- osuus lv. 2 0 11-2012 keskeyttäneistä %- osuus lv. 2010-2011 keskeyttäneistä %- osuus lv. 2009-2 010 keskeyttäneistä %- osuus lv. 2008-2009 keskeyttäneistä Siirtyminen lukioon tai toiseen ammatilliseen oppilaitokseen 143 18,2 26,0 15,5 16,9 15,1 Siirtyminen ammattikorkeakouluun 5 0,6 2,0 2,1 0,5 1,0 Siirtyminen ulkomaille opiskelemaan 0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 Työhön meno 71 9,0 10,6 11,9 12,7 14,8 Huono opintomenestys/huono motivaatio 90 11,5 10,5 14,9 15,4 16,6 Taloudelliset syyt 10 1,3 1,6 1,2 0,8 1,3 Katsottu eronneeksi 148 18,9 18,2 14,9 19,6 22,4 Henkilökohtaiset syyt 205 26,1 22,4 25,6 24,1 19,0 Keskeyttämisen syy ei ole oppilaitoksen tiedossa 65 8,3 6,2 10,5 7,5 9,2 Muu syy 48 6,1 2,6 3,4 2,2 0,6 YHTEENSÄ 785 100 100 100 100 100 Lv. 2011-2012 820 Lv. 2010-2011 731 Lv. 2009-2010 764 Lv. 2008-2009 688 Lv. 2007-2008 704 Lv. 2006-2007 663 Lv. 2005-2006 911 Lv. 2004-2005 774 Lv. 2003-2004 798 Lv. 2002-2003 833 Lv. 2000-2001 997 Lv. 1999-2000 911 Lv. 1998-1999 922 Lähde: Lapin aluehallintovirasto/oppilaitosten ilmoitukset

18 5.6 Nuorten työllisyystilanne 2013 Lapissa Nuoria, alle 25 -vuotiaita työttömiä oli Lapissa joulukuun 2013 lopussa runsas 2 050, mikä on lähes 370 (22 %) enemmän kuin marraskuussa ja 470 (30 %) enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus ko. ikäluokan työvoimasta oli joulukuussa koko maassa 16,6 prosenttia ja Lapissa 25,4 prosenttia. Nuorista työttömistä lähes 1 650 eli 80 prosenttia oli Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueella. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli molemmissa seutukunnissa noin 17 prosenttia. Työttömistä noin 820 oli vastavalmistuneita vuoden aikana vähintään keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita, joista alle 25-vuotiaiden osuus oli 530 ja 25 29 -vuotiaiden 140. Alle 30- vuotiasta työttömistä kaksi kolmasosaa oli suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen koulutuksen. Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui joulukuun 2013 lopussa 3 960 lappilaista, mikä on 4,8 % Lapin työvoimasta. Nuorten aktivointiaste oli Lapissa 26,9 % ja koko maassa 31,6 %. Keskimäärin nuoria työttömiä oli Lapin kunnissa 2013 kuukausittain yhteensä 1810, vuonna 2012 luku oli 1546 eli kasvua edelliseen vuoteen tuli 264 työtöntä nuorta kuukaudessa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi 29,7 prosenttia verrattaessa vuoden 2012 (1584) ja 2013 (2054) joulukuun työttömyyslukuja. Kuva 7 Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Lapissa 2006 2013

19 Taulukko 5 Nuoret työttömät Lapissa 11 12/2013 Taulukko 6 Työttömyysaste Lapissa kunnittain 12/2013 Korkeimmat työttömyysasteet joulukuussa 2013 olivat Sallassa (23,1 %), Kemijärvellä (22,1 %) ja Savukoskella (21,5 %). Seutukunnittain Itä-Lapin työttömien osuus työvoimasta oli 21,8, Kemi-Tornion 18,1 ja Torniolaakson 16,8 prosenttia. Nuorista työttömistä lähes 1 650 eli 80 prosenttia oli Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntien alueella. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli molemmissa seutukunnissa noin 17 prosenttia, mutta nuorten työttömien osuus ikäluokan työvoimasta oli Rovaniemen seutukunnassa alempi kuin Kemi- Tornion alueella.

20 5.7 Kouluterveyskyselyn hyvinvointi-indikaattoreita 2009 2013 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset. Alla olevassa kahdessa ensimmäisessä kuvaajassa on vuoden 2013 kyselyn koko maan ja Lapin keskiarvot. Näiden jälkeen tulevat kuvaajat kertovat Lapin osalta muutoksen verrattuna edelliseen kouluterveyskyselyyn. Kuva 8 Kouluterveyskysely Lappi / koko maa 2013 osa koko maa Lappi Koulu-uupumus Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Päänsärkyä viikoittain Niska- tai hartiakipuja viikoittain Väsymystä lähes päivittäin Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Vaikeuksia opiskelussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulun työilmapiirissä ongelmia Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Ei yhtään läheistä ystävää Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 13 13 11 12 32 33 30 29 15 16 18 18 16 17 8 7 33 33 38 36 25 25 26 24 23 23 19 19 14 14 19 19 13 14 8 9 8 33 34 30 35 35 38 43 44 54 55 54 54

21 Kuva 9 Kouluterveyskysely Lappi / koko maa 2013 osa 2 koko maa Lappi Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 18 18 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 9 9 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 42 54 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 20 27 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 38 41 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 13 13 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8 7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin 12 12 14 11 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 29 30 Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän 24 24 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 33 34 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 49 49 Ei syö koululounasta päivittäin 31 32 Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 43 41 Ylipaino 17 18