Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 2/2015 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-664-8 ISSN 1798-3630 8/2015 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisältö 1 Lukijalle.. 1 2 Tiedon keruu ja määritelmät.. 2 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2014. 3 4 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla. 5 5 Korkeakoulut..8 6 Koulutusalat. 12 7 Alueet Suomessa.. 16 8 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu.. 19 9 Liikkuvuusjärjestelyt.. 20 10 Yhteistyömaat ja maanosat 23 11 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi..27 12 Sukupuoli.28 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2014.. 31 0

1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta. Tässä raportissa esitellään CIMOn ja korkeakoulujen vuoden 2014 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa www.cimo.fi. CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla www.cimo.fi Näkökulmia kansainvälistymiseen Tietoa ja tilastoja Opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 1

2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkä- ja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot, lyhytkestoista alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Tieto opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. 2

3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2014 Yleiskuva Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle (yli 3 kk) liikkuvuusjaksolle lähti 10 171 korkeakouluopiskelijaa, heistä 5 212 yliopistosta ja 4 959 ammattikorkeakoulusta Lyhytkestoiselle (alle 3 kk) liikkuvuusjaksolle lähti 5 650 korkeakouluopiskelijaa, heistä 1 044 yliopistoista ja 4 606 ammattikorkeakouluista. Pitkäkestoisten jaksojen määrä pysyi viime vuoden tasolla, lyhytkestoisten on hieman laskenut. Suhteessa tutkintojen määrään yliopistoissa noin joka kuudes (17%) ja ammattikorkeakouluissa joka viides (20 %) opiskelija lähtee pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle. Ulkomailta Suomeen Pitkäkestoiselle (yli 3 kk) liikkuvuusjaksolle tuli 9 936 ulkomaalaista opiskelijaa, heistä 6 020 yliopistoihin ja 3 196 ammattikorkeakouluihin Lyhytkestoiselle (alle 3 kk) liikkuvuusjaksolle tuli 2 680 ulkomaalaista opiskelijaa, heistä 945 yliopistoihin ja 1 735 ammattikorkeakouluihin. Pitkäkestoiselle jaksolle tulevien määrä kasvoi edellisvuodesta, lyhytkestoiselle tulevien määrä väheni. Koulutusalat Yliopistoissa Eniten pitkäkestoista (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla. Suhteessa uusiin opiskelijoihin aktiivisimmat lähettäjäalat ovat kauppa- ja oikeustiede (51% ja 47%). Aktiivisimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja-alat kuvataide ja eläinlääketiede (63% ja 48%) Ammattikorkeakouluissa Eniten pitkäkestoista (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuutta on liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalalla Suhteessa uusiin opiskelijoihin aktiivisin lähettäjäala on matkailu-, ravitsemis- ja talousala (40 %). Aktiivisin ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja-ala on liiketalous ja hallinto (24%). 3

Alueet Suomessa Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijat Aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia ovat Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut ja Etelä-Suomen yliopistot. Liikkuvuusjärjestelyt EU:n Erasmus-ohjelma on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen kautta lähtee ulkomaille 54 % ja tulee Suomeen 70 % kaikista opiskelijoista Erasmus-ohjelman osuus on lähtevissä ulkomaanjaksoissa viime vuosian hieman kasvanut saapuvissa pienentynyt. Yli 90 % liikkuvuudesta Suomesta ulkomaille kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelma, korkeakoulun omat sopimukset, opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma. Yli 95 % liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omat sopimukset, free mover-opiskelu ja CIMOn stipendit. Maat ja maanosat Kaksi kolmasosaa (67 %) opiskelijaliikkuvuudesta Suomesta ulkomaille suuntautuu Eurooppaan, 18 % Aasiaan. Euroopan osuus on viime vuosina taas hieman kasvanut, samoin Aasian. 80 % opiskelijaliikkuvuudesta ulkomailta Suomeen tulee Euroopasta, 14 % Aasiasta. Suomeen tulevassa liikkuvuudessa Euroopan osuus on hiljalleen pienentynyt, Aasian vahvistunut. Suosituimmat kohdemaat ovat: Saksa, Espanja, Britannia ja Ruotsi Yleisimmät lähtömaat ovat: Saksa, Ranska, Espanja ja Italia 4

4 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla Vuonna 2014 Suomesta lähti ulkomaille pitkäkestoiselle eli yli 3 kuukauden jaksolle yhteensä 10 171 vaihtoopiskelijaa tai harjoittelijaa ja tänne saapui 9 936 ulkomaalaista opiskelijaa (kuvio 1). Tämän lisäksi Suomesta lähti 5 650 opiskelijaa ulkomaille lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden mittaiselle jaksolle ja tänne saapui 2 680 opiskelijaa ulkomailta (kuvio 2). 2000-luvun aikana korkeakouluopiskelijoiden tekemät ulkomaanjaksot ovat lisääntyneet, vaikka kasvukäyrissä on ollut myös notkahduksia. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot ulkomailta Suomeen ovat kasvaneet tasaisimmin ja nopeimmin; vuosituhannen alusta määrät ovat kaksinkertaistuneet. Lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen Suomesta ulkomaille määrä on parina viime vuonna vähentynyt. 12000 10000 8000 6000 6880 7475 7434 7555 8241 5496 6032 8487 8610 8415 8843 7697 8191 7237 6616 9388 8667 8755 8232 10189 10123 9931 10014 10171 9655 9739 9936 8990 9172 Suomesta Suomeen 4000 4805 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 1. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2000 2014 5

7000 6263 6000 5761 5748 5650 5000 4000 3000 2000 1000 4671 4638 4354 3539 1533 1349 1295 1188 4623 1792 4949 2242 2481 2528 3064 2680 Suomesta Suomeen 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 2. Lyhytkestoinen (1 vko-3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa 2005 2014 Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitkäkestoisia, yli 3 kuukautta kestäviä ulkomaanjaksoja tarkastelee erikseen, suurimmat erot löytyvät Suomeen tulevissa opiskelijoissa. Yliopistosektorille tulee vuosittain noin 2 000 opiskelijaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusektorille. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa sektorit ovat lähempänä toisiaan. Ammattikorkeakoulut ovat puolestaan yliopistoja selvästi aktiivisempia lyhytkestoisissa ulkomaanjaksoissa. Ammattikorkeakouluista lähtee alle 3 kuukauden jaksolle ulkomaille neljä kertaa enemmän opiskelijoita kuin yliopistoista. 6

7000 6000 5000 5827 5827 5311 5412 5475 5089 5163 5175 5212 4812 4842 4851 5014 4959 6020 4000 3578 3697 3828 3912 3916 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 3. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus 2010 2014, yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen 5000 4500 4000 3970 4400 4737 4434 4606 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 979 513 1729 1361 1420 1526 1545 1314 1061 983 1824 1735 1240 1044 945 0 2010 2011 2012 2013 2014 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 4. Lyhytkestoinen (1 vko-3 kk) opiskelijaliikkuvuus 2010 2014, yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen 7

5 Korkeakoulut Vuonna 2014 Suomesta ulkomaille lähtevien määrä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Yliopistosektorilla tapahtui hienoista kasvua, ammattikorkeakoulusektorilla laskua, mutta erot ovat kovin pienet. Korkeakoulujen välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon liikkuvuusluvut ovat kasvaneet tai pienentyneet viime vuodesta. Suomeen saapuvien määrä kasvoi hieman vuodesta 2013 kummallakin sektorilla. Suomesta Suomeen 2014 2013 Muutos 2013 14 % 2014 2013 Muutos 2013 14 % Kaikki korkeakoulut yhteensä 10171 10189-0,2 9936 9739 2,0 Yliopistot yhteensä 5212 5175 0,7 6020 5827 3,3 Helsingin yo 875 929-5,8 1048 1057-0,9 Jyväskylän yo 531 440 20,7 414 428-3,3 Oulun yo 343 342 0,3 480 496-3,2 Tampereen yo 401 422-5,0 458 435 5,3 Åbo Akademi 172 186-7,5 273 247 10,5 Vaasan yo 261 219 19,2 213 187 13,9 Lapin yo 150 153-2,0 244 268-9,0 Tampereen teknillinen yo 246 290-15,2 438 429 2,1 Lappeenrannan teknillinen yo 203 207-1,9 228 227 0,4 Svenska hhs 268 218 22,9 143 141 1,4 Aalto-yo 871 870 0,1 965 880 9,7 Itä-Suomen yo 292 250 16,8 516 452 14,2 Turun yo 526 577-8,8 485 475 2,1 Taideyo 73 72 1,4 115 105 9,5 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4959 5014-1,1 3916 3912 0,1 Arcada - Nylands svenska yhs 83 74 12,2 61 55 10,9 Centria amk 77 98-21,4 60 73-17,8 Diakonia-amk 119 109 9,2 31 31 0,0 Haaga-Helia amk 555 554 0,2 326 310 5,2 Humanistinen amk 55 52 5,8 56 61-8,2 Hämeen amk 170 164 3,7 107 148-27,7 Jyväskylän amk 287 270 6,3 354 317 11,7 Kajaanin amk 72 88-18,2 70 71-1,4 Karelia-amk 119 101 17,8 86 82 4,9 Kymenlaakson amk 162 147 10,2 128 103 24,3 Lahden amk 244 314-22,3 188 158 19,0 Lapin amk 193 194-0,5 112 134-16,4 Laurea-amk 272 280-2,9 242 245-1,2 Metropolia amk 494 474 4,2 369 373-1,1 Mikkelin amk 160 157 1,9 158 137 15,3 8

Oulun seudun amk 187 186 0,5 240 251-4,4 Saimaan amk 241 237 1,7 159 154 3,2 Satakunnan amk 191 206-7,3 113 135-16,3 Savonia amk 177 201-11,9 180 187-3,7 Seinäjoen amk 151 172-12,2 216 184 17,4 Tampereen amk 370 333 11,1 247 275-10,2 Turun amk 331 373-11,3 295 306-3,6 Vaasan amk 103 129-20,2 64 51 25,5 Yhs Novia 146 101 44,6 54 71-23,9 Taulukko 1. Pitkäkestoisen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2013 2014 korkeakouluittain Taulukossa 2 alla tarkastellaan aktiivisuutta kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa suhteuttamalla pitkäkestoisten (yli 3 kk) ulkomaanjaksojen määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Absoluuttiset luvut eivät ota huomioon korkeakoulujen välisiä kokoeroja, suhteellisilla luvuilla on luontevampaa verrata korkeakouluja. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrät on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietokannasta. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään suhteuttaminen antavat hyvin erilaisen kuvan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuudesta. Kun liikkuvuusluvut suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, näyttäytyy yliopistosektori selvästi aktiivisemmalta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Yliopistoissa ulkomaille lähtee vuosittain 26 prosenttia uusien opiskelijoiden määrästä, ammattikorkeakouluissa noin 16 prosenttia. Mutta kun liikkuvuusluvut suhteutetaan tutkintojen tai opiskelijoiden määrään, ovat ammattikorkeakoulut aktiivisempia. Erot selittyvät sillä, että ammattikorkeakouluissa aloittaa moni uusi opiskelija, mutta selvästi harvempi suorittaa tutkinnon. Osa siis jättää opinnot kesken tai vaihtaa opiskelupaikkaa. Yliopistoissa tutkintojen määrää taas nostaa se, että siellä yksi uusi opiskelija suorittaa lähtökohtaisesti kaksi tutkintoa: kandidaatin ja maisterin. Lukuja onkin tarkoituksenmukaisempaa verrata kummankin sektorin sisällä, ei niinkään sektoreiden välillä. Kummallakin sektorilla on suuria eroja korkeakoulujen välillä liikkuvuusaktiivisuudessa. Suomesta Suomeen Suhteessa uusiin opiskelijoihin % Suhteessa opiskelijoihin % Suhteessa tutkintoihin % Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa opiskelijoihin % Suhteessa tutkintoihin % Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 3,3 18,2 19,1 3,2 17,8 Yliopistot yhteensä 25,8 3,1 16,8 29,8 3,6 19,4 Helsingin yo 23,5 2,5 14,4 28,1 3,0 17,2 Jyväskylän yo 26,3 4,0 18,7 20,5 3,1 14,6 Oulun yo 18,9 2,3 11,8 26,5 3,2 16,6 Tampereen yo 25,2 2,6 15,6 28,8 3,0 17,8 Åbo Akademi 18,5 2,7 15,3 29,4 4,4 24,2 9

Vaasan yo 31,0 5,0 27,9 25,3 4,1 22,7 Lapin yo 32,1 3,3 14,6 52,1 5,3 23,8 Tampereen teknillinen yo 24,1 2,5 15,4 42,9 4,5 27,4 Lappeenrannan teknillinen yo 28,0 4,2 20,1 31,4 4,7 22,6 Svenska hhs 65,0 11,2 51,0 34,7 6,0 27,2 Aalto-yo 45,0 4,5 24,9 49,9 5,0 27,6 Itä-Suomen yo 13,2 1,9 10,3 23,2 3,4 18,2 Turun yo 23,6 3,0 14,9 21,7 2,8 13,7 Taideyo 24,7 3,6 15,7 38,9 5,6 24,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,7 3,4 19,9 12,4 2,7 15,7 Arcada - Nylands svenska yhs 15,3 3,3 21,0 11,3 2,4 15,4 Centria amk 9,7 2,3 12,6 7,5 1,8 9,9 Diakonia-amk 15,0 3,9 17,0 3,9 1,0 4,4 Haaga-Helia amk 24,0 5,1 30,8 14,1 3,0 18,1 Humanistinen amk 14,9 3,6 19,8 15,1 3,6 20,1 Hämeen amk 11,6 2,2 15,8 7,3 1,4 9,9 Jyväskylän amk 18,7 3,6 22,3 23,1 4,5 27,5 Kajaanin amk 14,1 3,2 16,8 13,8 3,1 16,3 Karelia-amk 13,9 3,1 18,0 10,0 2,2 13,0 Kymenlaakson amk 15,4 3,8 21,3 12,2 3,0 16,9 Lahden amk 21,7 4,7 25,7 16,7 3,6 19,8 Lapin amk 14,4 3,2 17,1 8,4 1,8 9,9 Laurea-amk 14,1 3,5 17,4 12,6 3,1 15,5 Metropolia amk 13,3 2,9 18,6 9,9 2,2 13,9 Mikkelin amk 14,5 3,7 16,5 14,4 3,7 16,3 Oulun seudun amk 10,5 2,2 13,7 13,5 2,8 17,5 Saimaan amk 31,5 7,8 48,2 20,8 5,2 31,8 Satakunnan amk 15,9 3,3 19,4 9,4 2,0 11,5 Savonia amk 12,6 2,8 15,6 12,8 2,9 15,9 Seinäjoen amk 13,6 3,1 18,9 19,5 4,4 27,0 Tampereen amk 16,9 3,5 19,9 11,3 2,4 13,3 Turun amk 14,7 3,4 17,9 13,1 3,0 15,9 Vaasan amk 14,9 3,1 18,4 9,3 1,9 11,4 Yhs Novia 17,6 3,7 25,6 6,5 1,4 9,5 Taulukko 2. Pitkäkestoiset (yli 3 kk) liikkuvuusjaksot suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2014 korkeakouluittain Taulukoissa 3 ja 4 tarkastellaan rinnakkain sekä pitkäkestoisia (yli 3 kk) että lyhytkestoisia (alle 3 kk) ulkomaanjaksoja. Osa korkeakouluistaan painottaa opiskelijaliikkuvuuttaan selvästi enemmän pitkäkestoisiin jaksoihin. Näin on esimerkiksi Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Osalla puolestaan painottuvat lyhytkestoiset jaksot, näin on esimerkiksi Taideyliopistossa Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä Tampereen ammattikorkeakoulussa. 10

Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Helsingin yo 875 16,8 380 36,4 1048 17,4 271 28,7 Jyväskylän yo 531 10,2 67 6,4 414 6,9 246 26,0 Oulun yo 343 6,6 49 4,7 480 8,0 30 3,2 Tampereen yo 401 7,7 69 6,6 458 7,6 15 1,6 Åbo Akademi 172 3,3 21 2,0 273 4,5 3 0,3 Vaasan yo 261 5,0 8 0,8 213 3,5 1 0,1 Lapin yo 150 2,9 38 3,6 244 4,1 45 4,8 Tampereen teknillinen yo 246 4,7 15 1,4 438 7,3 45 4,8 Lappeenrannan teknillinen yo 203 3,9 1 0,1 228 3,8 21 2,2 Svenska hhs 268 5,1 33 3,2 143 2,4 5 0,5 Aalto-yo 871 16,7 51 4,9 965 16,0 63 6,7 Itä-Suomen yo 292 5,6 80 7,7 516 8,6 23 2,4 Turun yo 526 10,1 110 10,5 485 8,1 135 14,3 Taideyo 73 1,4 122 11,7 115 1,9 42 4,4 Yliopistot yhteensä 5212 100,0 1044 100,0 6020 100,0 945 100,0 Taulukko 3. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 yliopistoittain Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Arcada - Nylands svenska yhs 83 1,7 55 1,2 61 1,6 8 0,5 Centria amk 77 1,6 89 1,9 60 1,5 22 1,3 Diakonia-amk 119 2,4 14 0,3 31 0,8 0 0,0 Haaga-Helia amk 555 11,2 641 13,9 326 8,3 90 5,2 Humanistinen amk 55 1,1 59 1,3 56 1,4 16 0,9 Hämeen amk 170 3,4 85 1,8 107 2,7 109 6,3 Jyväskylän amk 287 5,8 408 8,9 354 9,0 225 13,0 Kajaanin amk 72 1,5 55 1,2 70 1,8 13 0,7 Karelia-amk 119 2,4 192 4,2 86 2,2 96 5,5 Kymenlaakson amk 162 3,3 146 3,2 128 3,3 4 0,2 Lahden amk 244 4,9 313 6,8 188 4,8 337 19,4 Lapin amk 193 3,9 63 1,4 112 2,9 38 2,2 Laurea-amk 272 5,5 111 2,4 242 6,2 54 3,1 Metropolia amk 494 10,0 460 10,0 369 9,4 231 13,3 Mikkelin amk 160 3,2 92 2,0 158 4,0 137 7,9 Oulun seudun amk 187 3,8 217 4,7 240 6,1 31 1,8 Saimaan amk 241 4,9 94 2,0 159 4,1 43 2,5 11

Satakunnan amk 191 3,9 36 0,8 113 2,9 3 0,2 Savonia amk 177 3,6 300 6,5 180 4,6 10 0,6 Seinäjoen amk 151 3,0 218 4,7 216 5,5 49 2,8 Tampereen amk 370 7,5 603 13,1 247 6,3 167 9,6 Turun amk 331 6,7 32 0,7 295 7,5 16 0,9 Vaasan amk 103 2,1 62 1,3 64 1,6 17 1,0 Yhs Novia 146 2,9 261 5,7 54 1,4 19 1,1 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4959 100,0 4606 100,0 3916 100,0 1735 100,0 Taulukko 4. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 ammattikorkeakouluittain 6 Koulutusalat Yliopistosektorilla suurimmat muutokset pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen määrissä ovat usein pienillä aloilla, joissa muutaman opiskelijan muutos aiheuttaa suuren prosentuaalisen muutoksen. Suurista opintoaloista kauppatieteellisellä ja luonnontieteellisellä alalla liikkuvuus Suomesta on lisääntynyt viime vuodesta, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä ja teknillistieteellisellä vähentynyt. Kun vertaa Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien yli 3 kuukauden jaksojen määrää, yliopistosektorilla humanistinen ja kauppatieteellinen ala lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Vastaavasti yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen ja teknillistieteellinen ala vastaanottavat enemmän ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulusektorilla erityisesti kulttuuriala, luonnontieteen ala sekä luonnonvara-ala ovat kasvattaneet Suomesta ulkomaille lähteneiden määrää. Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet voimakkaimmin liiketalouden ja hallinnon alalla. Ammattikorkeakoulusektorilla kaikki alat lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Suomesta 2014 Muutos 2013 14, % Suomeen 2014 Muutos 2013 14, % Kaikki korkeakoulut yhteensä 10171-0,2 9936 2,0 Yliopistot yhteensä 5212 0,7 6020 3,3 Teologinen 26 8,3 11 22,2 Humanistinen 778-5,1 655 3,6 Taideteollinen 161 19,3 193 29,5 Musiikkiala 49-10,9 77-1,3 Teatteri- ja tanssiala 19 90,0 8 33,3 Kasvatustieteellinen 266 6,8 374 1,6 Liikuntatieteellinen 39 34,5 35-12,5 Yhteiskuntatieteellinen 641-1,1 750 2,2 Psykologia 63-1,6 75 2,7 Terveystieteet 28-3,4 53 26,2 12

Oikeustieteellinen 254-14,8 275-8,9 Kauppatieteellinen 1512 11,8 1275 9,8 Luonnontieteellinen 301 2,4 455-13,0 Maatalous-metsätieteellinen 110-7,6 190 6,7 Teknillistieteellinen 817-7,6 1304 3,6 Lääketieteellinen 80-21,6 128 17,4 Hammaslääketieteellinen 8 33,3 12-40,0 Eläinlääketieteellinen 15 36,4 23-32,4 Farmasia 26-27,8 81-6,9 Kuvataideala 7-22,2 30 30,4 Tuntematon 12-16 - Ammattikorkeakoulut yhteensä 4959-1,1 3916 0,1 Humanistinen ja kasvatusala 62-3,1 30 3,4 Kulttuuriala 564 7,4 401-8,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1601-0,1 1639 11,1 Luonnontieteiden ala 107 9,2 72-22,6 Tekniikan ja liikenteen ala 875-5,3 809-7,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 112 8,7 62 5,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 966 5,3 613-3,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 672-13,8 290-6,8 Muu/tuntematon 0-0 -100,0 Taulukko 5. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus 2013 2014 koulutusaloittain Taulukossa 6 on ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Yliopistosektorilla erityisesti oikeustieteen, kauppatieteen taideteollisen alan opiskelijat ovat aktiivisia lähtemään ulkomaille. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kulttuurialan sekä liiketalouden ja hallinnon opiskelijat. Aktiivisimpia ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajia ovat yliopistosektorilla laskentatavasta hieman riippuen kuvataideala, oikeustiede, musiikkiala sekä eläinlääketieteellinen. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja-alat ovat liiketalous ja hallinnon ala sekä kulttuuri. 13

Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, % suhteessa opiskelijoihin, % suhteessa tutkintoihin % suhteessa uusiin opiskelijoihin % suhteessa opiskelijoihin % suhteessa tutkintoihin, % Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 3,3 18,2 19,1 3,2 17,8 Yliopistot yhteensä 25,8 3,1 16,8 29,8 3,6 19,4 Teologinen 10,3 1,0 5,1 4,4 0,4 2,1 Humanistinen 31,1 3,4 18,0 26,2 2,8 15,2 Taideteollinen 41,3 5,2 31,5 49,5 6,2 37,8 Musiikkiala 26,8 3,6 17,0 42,1 5,6 26,7 Teatteri- ja tanssiala 29,2 4,8 15,0 12,3 2,0 6,3 Kasvatustieteellinen 11,8 1,9 7,9 16,6 2,7 11,1 Liikuntatieteellinen 28,3 4,6 16,9 25,4 4,1 15,2 Yhteiskuntatieteellinen 32,1 3,6 20,0 37,6 4,2 23,4 Psykologia 29,3 3,2 12,6 34,9 3,8 15,0 Terveystieteet 6,5 0,9 3,6 12,3 1,8 6,9 Oikeustieteellinen 46,9 5,3 21,8 50,7 5,8 23,6 Kauppatieteellinen 50,9 7,4 34,6 42,9 6,2 29,2 Luonnontieteellinen 8,7 1,3 9,3 13,1 2,0 14,1 Maatalous-metsätieteellinen 23,9 3,2 18,1 41,2 5,5 31,2 Teknillistieteellinen 23,8 2,5 14,9 38,0 4,1 23,8 Lääketieteellinen 19,0 0,8 5,5 30,5 1,3 8,7 Hammaslääketieteellinen 7,1 0,7 5,3 10,6 1,0 7,9 Eläinlääketieteellinen 31,3 2,0 9,9 47,9 3,0 15,1 Farmasia 8,6 1,4 6,2 26,7 4,5 19,3 Kuvataideala 14,6 2,4 9,2 62,5 10,1 39,5 Tuntematon - - - - - Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,7 3,4 19,9 12,4 2,7 15,7 Humanistinen ja kasvatusala 13,2 3,6 18,1 6,4 1,7 8,8 Kulttuuriala 28,8 5,2 28,7 20,5 3,7 20,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 23,1 5,6 30,1 23,6 5,7 30,8 Luonnontieteiden ala 8,0 1,9 11,9 5,4 1,2 8,0 Tekniikan ja liikenteen ala 10,0 2,2 15,1 9,3 2,0 13,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 13,7 2,7 17,9 7,6 1,5 9,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9,9 2,5 11,6 6,3 1,6 7,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 40,4 8,2 42,3 17,4 3,6 18,3 Muu/tuntematon - 0,0 - - 0,0 - Taulukko 6. Pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2014 koulutusaloittain 14

Taulukoissa 7 ja 8 on tarkasteltu rinnakkain pitkä- ja lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja. Yliopistosektorilla kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla tehdään suurempi osa pitkäkestoisista ulkomaanjaksoista kuin lyhytkestoisista. Vastaavasti taidealoilla ja luonnontieteessä tehdään suurempi osa lyhytkestoisista jaksoista. Ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelijaliikkuvuus painottuu muita aloja enemmän pitkäkestoisiin jaksoihin. Tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tehdään enemmän lyhytkestoisia jaksoja. Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Teologinen 26 0,5 11 1,1 11 0,2 0 0,0 Humanistinen 778 14,9 129 12,4 655 10,9 99 10,5 Taideteollinen 161 3,1 66 6,3 193 3,2 4 0,4 Musiikkiala 49 0,9 19 1,8 77 1,3 0 0,0 Teatteri- ja tanssiala 19 0,4 47 4,5 8 0,1 10 1,1 Kasvatustieteellinen 266 5,1 67 6,4 374 6,2 20 2,1 Liikuntatieteellinen 39 0,7 8 0,8 35 0,6 10 1,1 Yhteiskuntatieteellinen 641 12,3 133 12,7 750 12,5 59 6,2 Psykologia 63 1,2 5 0,5 75 1,2 0 0,0 Terveystieteet 28 0,5 19 1,8 53 0,9 7 0,7 Oikeustieteellinen 254 4,9 51 4,9 275 4,6 3 0,3 Kauppatieteellinen 1512 29,0 75 7,2 1275 21,2 55 5,8 Luonnontieteellinen 301 5,8 142 13,6 455 7,6 199 21,1 Maatalous-metsätieteellinen 110 2,1 80 7,7 190 3,2 17 1,8 Teknillistieteellinen 817 15,7 24 2,3 1304 21,7 89 9,4 Lääketieteellinen 80 1,5 70 6,7 128 2,1 42 4,4 Hammaslääketieteellinen 8 0,2 5 0,5 12 0,2 7 0,7 Eläinlääketieteellinen 15 0,3 35 3,4 23 0,4 11 1,2 Farmasia 26 0,5 2 0,2 81 1,3 0 0,0 Kuvataideala 7 0,1 55 5,3 30 0,5 32 3,4 Tuntematon 12 0,2 1 0,1 16 0,3 281 29,7 Yliopistot yhteensä 5212 100,0 1044 100,0 6020 100,0 945 100,0 Taulukko 7. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 yliopistoittain 15

Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Humanistinen ja kasvatusala 62 1,3 97 2,1 30 0,8 13 0,7 Kulttuuriala 564 11,4 683 14,8 401 10,2 75 4,3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1601 32,3 1075 23,3 1639 41,9 618 35,6 Luonnontieteiden ala 107 2,2 49 1,1 72 1,8 21 1,2 Tekniikan ja liikenteen ala 875 17,6 988 21,5 809 20,7 496 28,6 Luonnonvara- ja ympäristöala 112 2,3 270 5,9 62 1,6 35 2,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 966 19,5 696 15,1 613 15,7 344 19,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 672 13,6 746 16,2 290 7,4 133 7,7 Muu/tuntematon 0 0,0 2 0,0 0 0,0 0 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4959 100,0 4606 100,0 3916 100,0 1735 100,0 Taulukko 8. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 ammattikorkeakouluittain 7 Alueet Suomessa Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois- Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen mukaan 2. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, jossa on myös eniten oppilaitoksia. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot Suomesta ulkomaille ovat vuosina 2013 2014 lisääntyneet yliopistosektorilla Itä-Suomessa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus Suomesta ulkomaille on hieman vähentynyt kaikilla alueilla. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot ulkomailta Suomeen ovat yliopistosektorilla lisääntyneet 2013 2014 kaikilla alueilla paitsi Pohjois-Suomessa, ammattikorkeakoulusektorilla kasvua on ollut Etelä- ja Itä-Suomessa. 2 Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yo, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Centria amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Itä-Suomen yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Karelia amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 16

Yliopistot Suomesta 2014 2013 Ammattikorkeakoulut Muutos, 2013-14, % 2014 2013 Muutos, 2013-14, % Etelä-Suomi 2290 2296-0,3 2395 2405-0,4 Länsi-Suomi 2137 2134 0,1 1656 1682-1,5 Itä-Suomi 292 250 16,8 456 459-0,7 Pohjois-Suomi 493 495-0,4 452 468-3,4 Alueet yhteensä 5212 5175 0,7 4959 5014-1,1 Taulukko 9. Opiskelijoiden pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta alueittain 2013 2014 Yliopistot Suomeen 2014 2013 Ammattikorkeakoulut Muutos, 2013 14, % 2014 2013 Muutos, 2013 14, % Etelä-Suomi 2499 2410 3,7 1667 1638 1,8 Länsi-Suomi 2281 2201 3,6 1403 1412-0,6 Itä-Suomi 516 452 14,2 424 406 4,4 Pohjois-Suomi 724 764-5,2 422 456-7,5 Alueet yhteensä 6020 5827 3,3 3916 3912 0,1 Taulukko 10. Opiskelijoiden pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot Suomeen alueittain 2013 2014 Kuvioissa 5 ja 6 tarkastellaan liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät opiskelijoiden, tutkintojen ja uusien opiskelijoiden määrään. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat itää ja pohjoista aktiivisempia. Tämä on näkynyt jo useampana vuonna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa erot eivät ole yhtä selkeät. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisin vastaanottaja-alue on Länsi-Suomi, yliopistosektorilla Etelä- ja myös Pohjois-Suomi. 17

Ammattikorkeakoulut Yliopistot suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 13,2 21,6 24,7 32,3 suhteessa opiskelijoihin, % 3,6 3,2 1,9 2,5 suhteessa tutkintoihin, % suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 19,8 16,9 10,3 12,6 17,0 15,6 13,6 12,5 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi suhteessa opiskelijoihin, % 3,8 3,4 3,1 2,7 suhteessa tutkintoihin, % 16,5 15,4 22,4 19,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuvio 5. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot Suomesta ulkomaille suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 18

Ammattikorkeakoulut Yliopistot suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 26,4 23,2 31,7 35,2 suhteessa opiskelijoihin, % 3,9 3,4 3,4 3,7 suhteessa tutkintoihin, % suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 11,8 13,2 12,6 11,6 21,6 18,1 18,2 18,5 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi suhteessa opiskelijoihin, % 2,6 2,8 2,9 2,5 suhteessa tutkintoihin, % 15,6 16,5 15,3 14,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuvio 6. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot ulkomailta Suomeen suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 8 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on ammattikorkeakouluissa selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta runsaat 40 prosenttia on kansainvälistä harjoittelua, yliopistoissa vain 15 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta vain pieni osa on harjoittelua. 19

Suomeen Suomesta Yliopistot 764 4448 Ammattikorkeakoulut 2044 2915 Kaikki yhteensä 2808 7363 Harjoittelu Yliopistot 112 5908 Vaihto-opiskelu Ammattikorkeakoulut 321 3595 Kaikki yhteensä 433 9503 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 7. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 2014 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 9 Liikkuvuusjärjestelyt Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo pitkään nojannut pääasiassa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin sopimuksiin, opiskelijan itse järjestämiin ja rahoittamiin vaihtopaikkoihin sekä Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaan. Suomeen saapuvat hyödyntävät kohtalaisesti myös CIMO:n stipendejä. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu erityisesti Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Nordplus-ohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea yliopistoja ja Suomesta lähteviä opiskelijoita. yo amk yo+amk Suomesta lkm % lkm % lkm % Erasmus 2556 49,0 2958 59,6 5514 54,2 Nordplus 392 7,5 49 1,0 441 4,3 Korkeakoulun oma vaihtosopimus 1220 23,4 967 19,5 2187 21,5 ISEP 83 1,6 0,0 83 0,8 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 115 2,2 95 1,9 210 2,1 Muut EU-ohjelmat 16 0,3 2 0,0 18 0,2 20

Fulbright 4 0,1 - - 4 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 90 1,7 14 0,3 104 1,0 IAESTE 6 0,1 - - 6 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 4 0,1 - - 4 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 117 2,2 16 0,3 133 1,3 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 91 1,7 57 1,1 148 1,5 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 497 9,5 760 15,3 1257 12,4 Tuntematon 21 0,4 41 0,8 62 0,6 Yhteensä 5212 100,0 4959 100,0 10171 100,0 Taulukko 11. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta ulkomaille (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 2014 yo amk yo+amk Suomeen lkm % lkm % lkm % Erasmus 3966 65,9 2990 76,4 6956 70,0 Nordplus 80 1,3 6 0,2 86 0,9 Korkeakoulun oma vaihtosopimus 1202 20,0 723 18,5 1925 19,4 ISEP 53 0,9 - - 53 0,5 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 194 3,2 120 3,1 314 3,2 Muut EU-ohjelmat 65 1,1 - - 65 0,7 ASLA/Fulbright 5 0,1 8 0,2 13 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 112 1,9 25 0,7 137 1,3 IAESTE 14 0,2 - - 14 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto - - - - - - CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat - - 2 0,1 2 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 15 0,2 4 0,1 19 0,2 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 302 5,0 26 0,7 328 3,3 Tuntematon 12 0,2 12 0,3 24 0,2 Yhteensä 6020 100,0 3916 100,0 9936 100,0 Taulukko 12. Liikkuvuusjärjestelyt ulkomailta Suomeen (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 2014 Vuonna 2013 14 liikkuvuusmäärät Suomesta ulkomaille kasvoivat Erasmus-ohjelmassa ja korkeakoulun omissa sopimuksissa, vähenivät free mover-vaihdoissa ja Nordplus-ohjelmassa. Suomeen tulevassa opiskelijaliikkuvuudessa vain free mover-opiskelun luvut vähenivät edellisvuodesta. Useamman vuoden vähenemisen jälkeen Suomeen tulevat Nordplus-luvut kasvoivat 2013 14. 21

Suomesta 2014 2013 Suomeen Muutos 2013 14 % 2014 2013 Muutos 2013 14 % Erasmus 5514 5425 1,6 6956 6936 0,3 Korkeakoulun oma vaihtosopimus Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 2187 2045 6,9 1925 1711 12,5 1257 1310-4,0 328 397-17,4 Nordplus 441 544-18,9 86 75 14,7 Taulukko 13. Kehitys 2013 14 suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) Euroopan unionin Erasmus-ohjelma kattaa hieman yli puolet kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta, korkeakoulujen omat sopimukset viidenneksen ja opiskelijan itsensä järjestämä free mover - opiskelu runsaan kymmenesosan. Viime vuosina Erasmus on hieman kasvattanut suhteellista osuuttaan liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman kautta tulee 70 prosenttia kaikista Suomeen tulevista opiskelijoista. Erasmus-ohjelman osuus on kuitenkin hiljalleen pienentynyt. Vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten merkitys on kasvanut Suomeen tulevassa liikkuvuudessa; niiden kautta tulee jo lähes viidennes opiskelijoista. 2014 54,2 21,5 12,4 4,3 7,6 2012 53,3 20,7 11,8 4,7 9,5 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover 2010 48,5 20,2 14,8 5,0 11,5 Nordplus Muut 2008 49,5 21,9 10,2 5,9 12,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 2008 2014 (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 22

2014 70,0 19,4 3,2 3,3 4,1 2012 72,1 16,5 3,7 4,1 3,6 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover 2010 74,5 13,3 3,7 4,1 4,4 CIMO:n ohjelmat ja stipendit Muut 2008 75,7 12,8 2,8 3,4 5,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 9. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta 2008 2014 10 Yhteistyömaat ja maanosat Suomalaiset korkeakouluopiskelijat suuntaavat yhä edelleen melko vahvasti Euroopan maihin. Suosituimmista kohdemaista noin puolet on läntisen Euroopan maita. Lisäksi listalta löytyvät Venäjä sekä Euroopan ulkopuolisista kohteista Yhdysvallat, Kiina, Thaimaa, Kanada, Korea ja Japani. 20 yleisintä kohdemaata kattavat kaksi kolmasosaa kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta. Yleisimpien lähtömaiden listalla on enemmän itäisen Euroopan maita kuten Tšekki, Puola, Unkari, Liettua ja Slovakia. Siellä on myös Euroopan ulkopuolisia maita vähemmän kuin kohdemaiden listalla. Liikkuvuus ulkomailta keskittyy harvempiin maihin kuin liikkuvuus Suomesta; tästä kertoo mm. se, että taulukon 20 yleisintä lähtömaata kattavat 83 prosenttia kaikesta ulkomailta suuntautuvasta liikkuvuudesta. Suomesta Suomeen AMK YO YHT AMK YO YHT Saksa 522 528 1050 Saksa 617 946 1563 Espanja 481 290 771 Ranska 547 755 1302 Britannia 321 315 636 Espanja 326 417 743 Ruotsi 164 367 531 Italia 124 377 501 Alankomaat 291 209 500 Venäjä 258 225 483 Ranska 171 291 462 Kiina 147 332 479 23

Yhdysvallat 134 302 436 Alankomaat 256 188 444 Kiina 142 234 376 Tsekki 153 268 421 Venäjä 175 158 333 Itävalta 130 184 314 Itävalta 143 187 330 Belgia 155 135 290 Kanada 138 156 294 Korean tasavalta 133 118 251 Thaimaa 169 76 245 Puola 89 139 228 Korean tasavalta 122 115 237 Britannia 105 111 216 Belgia 119 113 232 Unkari 67 110 177 Italia 89 124 213 Yhdysvallat 23 138 161 Tsekki 89 121 210 Japani 41 119 160 Tanska 83 124 207 Portugali 76 73 149 Japani 70 122 192 Liettua 78 63 141 Portugali 91 71 162 Turkki 54 84 138 Norja 51 108 159 Slovakia 52 67 119 Taulukko 14. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot, yli 3 kk) Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen suosituimmat kohdemaat ovat Saksa sekä naapurimaat Venäjä ja Ruotsi. Suomeen tullaan lyhytkestoisille jaksoille runsaasti myös Espanjasta. Suomesta Suomeen AMK YO YHT AMK YO YHT Saksa 620 95 715 Saksa 294 92 386 Venäjä 619 71 690 Venäjä 148 69 217 Ruotsi 543 73 616 Espanja 131 24 155 Britannia 294 58 352 Britannia 107 37 144 Viro 295 8 303 Alankomaat 111 14 125 Belgia 185 31 216 Belgia 102 8 110 Espanja 168 44 212 Yhdysvallat 58 52 110 Unkari 211 1 212 Itävalta 74 31 105 Norja 128 83 211 Ranska 66 38 104 Alankomaat 179 23 202 Kiina 4 84 88 Taulukko 15. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2014 (lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot, alle 3 kk) Euroopan osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta pitkäkestoisesta liikkuvuudesta laski 2010 saakka, minkä jälkeen Euroopan osuus on taas hieman kasvanut. Noin kaksi kolmasosaa pitkäkestoisilla ulkomaanjaksoilla liikkuvista suomalaisopiskelijoista menee johonkin Euroopan mahan. Aasian maat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan suomalaisopiskelijoiden kohteena. Kohdemaanosissa on pieniä eroja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: ammattikorkeakouluopiskelijat lähtevät useammin Afrikkaan, yliopisto-opiskelijat puolestaan Pohjois-Amerikkaan. 24

2014 66,7 17,5 3,1 7,2 3,5 1,8 2012 66,4 17,2 3,0 7,7 3,5 1,7 Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka 2010 63,5 17,7 7,7 3,5 4,7 2,3 Afrikka Lat. Amer ja Karibia Oseania 2008 67,8 14,5 8,0 3,0 3,6 2,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 9. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain 2008 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) AMK YO YHT Suomesta lkm % lkm % lkm % Aasia 884 17,8 899 17,2 1783 17,5 Afrikka 259 5,2 96 1,8 355 3,5 Eurooppa 3347 67,5 3438 66,0 6785 66,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 117 2,4 203 3,9 320 3,1 Pohjois-Amerikka 272 5,5 458 8,8 730 7,2 Oseania 63 1,3 118 2,3 181 1,8 Tuntematon 17 0,3 0 0,0 17 0,2 Kaikki yhteensä 4959 100,0 5212 100,0 10171 100,0 Taulukko 16. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) Ulkomailta Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus painottuu lähteviä virtoja enemmän Eurooppaan, joskin maanosan osuus on ollut laskussa 2000-luvulla. Ammattikorkeakoulujen saapuvat opiskelijat tulevat yliopistoja useammin jostakin Euroopan maasta. Yliopistoihin opiskelijat puolestaan tulevat hieman ammattikorkeakouluja enemmän Aasiasta ja Amerikasta. 25

2,4 2014 79,0 13,8 2,8 1,4 2012 80,9 12,2 1,9 3,1 1,5 1,7 Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Lat.Amer. Ja Karibia 2010 83,7 10,1 3,0 Afrikka 1,2 Oseania 1,5 2008 84,4 9,3 3,0 1,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 10. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain 2008 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) AMK YO YHT Suomeen lkm % lkm % lkm % Aasia 480 12,3 892 14,8 1372 13,8 Afrikka 58 1,5 80 1,3 138 1,4 Eurooppa 3271 83,5 4576 76,0 7847 79,0 Latinalainen Amerikka ja Karibia 62 1,6 177 2,9 239 2,4 Pohjois-Amerikka 40 1,0 236 3,9 276 2,8 Oseania 5 0,1 45 0,7 50 0,5 Tuntematon 0 0,0 14 0,2 14 0,1 Kaikki yhteensä 3916 100,0 6020 100,0 9936 100,0 Taulukko 17. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) 26

11 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Yliopistosektorilla eniten liikkuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat eli nk. Bachelor-vaiheessa olevat opiskelijat. Vajaa kaksi kolmasosaa yliopistojen lähtevistä opiskelijoista on heitä, joskin osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterivaiheessa opintojaan on kolmasosa lähtevistä opiskelijoista. Jatko-opintoja suorittavia on joukossa vain vajaat 3 prosenttia. Suomen yliopistoihin tulevat jakaantuvat tasaisemmin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kesken. Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen liikkuvuus painottuu erittäin vahvasti nuorten koulutukseen. Aikuisten koulutuksessa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat liikkuvat vain vähän. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3% 128 3% 162 35% 1869 44% 2658 62% 3215 53 % 3200 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 0 % Suomesta Suomeen Kuvio 11. Yliopistojen pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus opintoasteen mukaan 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0%, 19 9%, 333 3%, 125 1%, 70 1%, 44 98% 4869 87% 3414 Tuntematon Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto, aikuisten koulutus Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus 0 % Suomesta Suomeen Kuvio 12. Ammattikorkeakoulujen pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus koulutuksen tyypin mukaan 2014 27

12 Sukupuoli Miehet osallistuvat kansainväliseen liikkuvuuteen naisopiskelijoita vähemmän. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden joukossa heitä on vain 37 prosenttia, kun noin 45 prosenttia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista on miehiä 3. Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi; heistä hieman vajaat puolet (43 %) on miehiä. 100 % 90 % 80 % 37 % 37 % 38 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 63 % 63 % 62 % 2014 2012 2010 Mies Nainen Kuvio 13. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Suomesta sukupuolen mukaan 2010 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 43 % 46 % 44 % 60 % 50 % 40 % Mies Nainen 30 % 20 % 57 % 54 % 56 % 10 % 0 % 2014 2012 2010 Kuvio 14. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Suomeen sukupuolen mukaan 2010 2014 3 Lähde: Vipunen-tietokanta (http://vipunen.csc.4,6fi/fi-fi/pages/default.aspx) 28

Kuvioissa 15 ja 16 alla on tarkasteltu mies- ja naisopiskelijoiden aktiivisuutta lähteä pitkäkestoiselle (yli 3 kk) ulkomaanjaksolle erikseen kullakin koulutusalalla. Prosenttiluvut on saatu suhteuttamalla alalta ulkomaille lähtevien miesopiskelijoiden määrä alan kaikkien miesopiskelijoiden määrään. Naisopiskelijoiden aktiivisuusprosentit on laskettu samoin. Yliopistosektorilla naisopiskelijat ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla lukuun ottamatta kuvataiteen, teologian sekä tanssi- ja teatterialaa. Ammattikorkeakoulusektorilla niin ikään naiset ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla. Sukupuolella on siis merkitystä valmiudessa lähteä ulkomaille: naiset ovat miehiä halukkaampia kansainvälistymään riippumatta siitä, onko ala mies- vai naisvaltainen. Yliopistot yhteensä Kuvataideala Farmasia Eläinlääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Lääketieteellinen Teknillistieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Kauppatieteellinen Oikeustieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Liikuntatieteellinen Kasvatustieteellinen Teatteri- ja tanssiala Musiikkiala Taideteollinen Humanistinen Teologinen 3,6 2,6 2,3 2,5 1,7 0,8 2,1 1,4 1,1 0,0 0,9 0,6 3,3 2,3 3,5 2,8 2,0 0,8 6,4 6,1 4,1 1,1 0,0 3,7 1,0 4,0 2,8 5,2 4,1 2,0 1,5 4,5 5,1 3,5 3,7 5,8 3,9 3,8 2,1 0,9 1,1 8,6 Naiset Miehet 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuvio 15. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain, % 29

Ammattikorkeakoulut yhteensä 2,6 4,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6,9 9,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala 2,5 2,2 3,2 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala 1,9 2,1 1,8 3,5 Naiset Miehet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4,7 6,2 Kulttuuriala 3,8 6,3 Humanistinen ja kasvatusala 2,3 3,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 16. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain, % 30

LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2014 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Kaikki yhteensä 4959 5212 10171 Kaikki yhteensä 3916 6020 9936 Aasia 884 899 1783 Aasia 480 892 1372 Arabiemiirikunnat 10 2 12 Arabiemiirikunnat 2 0 2 Armenia 1 0 1 Armenia 0 1 1 Bangladesh 5 1 6 Azerbaidzan 0 2 2 Filippiinit 8 6 14 Bangladesh 0 3 3 Georgia 0 2 2 Georgia 0 4 4 Hong kong 19 30 49 Hong kong 17 21 38 Indonesia 48 47 95 Indonesia 0 8 8 Intia 15 20 35 Intia 0 31 31 Irak 1 0 1 Iran 0 6 6 Iran 3 3 6 Israel 0 3 3 Israel 3 7 10 Japani 41 119 160 Itä-Timor 1 0 1 Jemen 0 1 1 Japani 70 122 192 Kambodza 0 1 1 Jordania 2 1 3 Kazakstan 3 2 5 Kambodza 1 1 2 Kiina 147 332 479 Kazakstan 2 2 4 Kirgisia 0 1 1 Kiina 142 234 376 Korean tasavalta 133 118 251 Korean demokraattinen kansantasavalta 1 1 2 Kypros 3 0 3 Korean tasavalta 122 115 237 Libanon 1 0 1 Kypros 18 11 29 Malesia 7 4 11 Laos 2 3 5 Nepal 2 0 2 Libanon 0 2 2 Pakistan 0 1 1 Malediivit 1 0 1 Singapore 12 98 110 Malesia 35 31 66 Syyria 0 1 1 Mongolia 1 0 1 Tadzikistan 0 1 1 Nepal 55 3 58 Taiwan 28 42 70 Palestiinan itsehallintoalue 0 1 1 Thaimaa 15 6 21 Saudi-Arabia 0 1 1 Turkki 54 84 138 Singapore 25 111 136 Vietnam 15 2 17 Sri Lanka 2 0 2 Taiwan 14 40 54 Thaimaa 169 76 245 Turkki 27 23 50 Vietnam 81 3 84 31

Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Afrikka 259 96 355 Afrikka 58 80 138 Benin 0 2 2 Botswana 3 3 6 Botswana 8 4 12 Egypti 0 4 4 Djibouti 0 1 1 Etelä-Afrikka 5 12 17 Egypti 1 1 2 Etiopia 1 2 3 Etelä-Afrikka 8 22 30 Ghana 2 4 6 Etiopia 9 5 14 Kenia 13 10 23 Gambia 1 0 1 Malawi 3 0 3 Ghana 20 8 28 Mali 0 1 1 Kamerun 3 0 3 Marokko 0 2 2 Kap Verde 1 0 1 Mosambik 2 10 12 Kenia 40 3 43 Namibia 6 3 9 Kongo (Kongo-Brazzaville) 1 0 1 Norsunluurannikko 0 1 1 Madagaskar 1 0 1 Sambia 12 4 16 Malawi 6 0 6 Tansania 3 20 23 Mali 0 1 1 Uganda 6 4 10 Marokko 1 3 4 Zimbabwe 2 0 2 Mauritius 0 1 1 Mosambik 3 1 4 Namibia 20 12 32 Nigeria 4 0 4 Sambia 14 5 19 Senegal 3 2 5 Somalia 1 0 1 Swazimaa 35 0 35 Tansania 54 23 77 Tunisia 0 1 1 Uganda 20 1 21 Zimbabwe 5 0 5 Eurooppa 3347 3438 6785 Eurooppa 3271 4576 7847 Alankomaat 291 209 500 Alankomaat 256 188 444 Albania 1 0 1 Albania 0 2 2 Belgia 119 113 232 Belgia 155 135 290 Britannia 321 315 636 Britannia 105 111 216 Bulgaria 3 1 4 Bulgaria 10 3 13 Espanja 481 290 771 Espanja 326 417 743 Grönlanti 0 1 1 Irlanti 16 18 34 Irlanti 100 51 151 Islanti 0 5 5 Islanti 31 46 77 Italia 124 377 501 Italia 89 124 213 Itävalta 130 184 314 32

Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Itävalta 143 187 330 Kreikka 44 62 106 Kreikka 51 17 68 Kroatia 5 10 15 Kroatia 19 12 31 Latvia 22 48 70 Latvia 19 9 28 Liechtenstein 0 5 5 Liechtenstein 0 4 4 Liettua 78 63 141 Liettua 11 3 14 Luxemburg 1 5 6 Luxemburg 1 2 3 Malta 4 0 4 Malta 30 9 39 Moldova 0 2 2 Moldova 1 0 1 Montenegro 0 1 1 Monaco 1 0 1 Norja 9 33 42 Norja 51 108 159 Portugali 76 73 149 Portugali 91 71 162 Puola 89 139 228 Puola 37 35 72 Ranska 547 755 1302 Ranska 171 291 462 Romania 22 11 33 Romania 3 3 6 Ruotsi 9 76 85 Ruotsi 164 367 531 Saksa 617 946 1563 Saksa 522 528 1050 Serbia 0 4 4 Serbia 0 2 2 Slovakia 52 67 119 Slovakia 14 14 28 Slovenia 18 22 40 Slovenia 35 18 53 Suomi 0 3 3 Sveitsi 45 103 148 Sveitsi 45 74 119 Tanska 83 124 207 Tanska 9 45 54 Tsekki 89 121 210 Tsekki 153 268 421 Ukraina 3 2 5 Ukraina 2 14 16 Unkari 92 58 150 Unkari 67 110 177 Valko-Venäjä 0 1 1 Valko-Venäjä 0 11 11 Venäjä 175 158 333 Venäjä 258 225 483 Viro 60 41 101 Viro 22 64 86 Latinalainen Amerikka ja Karibia 117 203 320 Latinalainen Amerikka ja Karibia 62 177 239 Argentiina 23 29 52 Argentiina 0 2 2 Barbados 3 2 5 Brasilia 31 64 95 Bolivia 0 1 1 Chile 4 16 20 Brasilia 19 35 54 Costa Rica 0 3 3 Chile 22 48 70 El Salvador 0 1 1 Costa Rica 4 4 8 Kolumbia 0 9 9 Dominikaaninen tasavalta 2 0 2 Meksiko 24 57 81 Ecuador 2 0 2 Nicaragua 0 1 1 El Salvador 1 0 1 Peru 2 20 22 Guatemala 0 1 1 Uruguay 1 1 2 33

Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Jamaika 1 3 4 Venezuela 0 3 3 Kolumbia 0 3 3 Meksiko 33 50 83 Nicaragua 0 1 1 Panama 2 2 4 Peru 4 16 20 Trinidad ja Tobago 1 0 1 Uruguay 0 7 7 Venezuela 0 1 1 Pohjois-Amerikka 272 458 730 Pohjois-Amerikka 40 236 276 Kanada 138 156 294 Kanada 17 98 115 Yhdysvallat USA 134 302 436 Yhdysvallat USA 23 138 161 Oseania 63 118 181 Oseania 5 45 50 Australia 51 99 150 Australia 4 37 41 Fidzi 2 0 2 Uusi-Seelanti 1 8 9 Tonga 1 0 1 Uusi-Seelanti 9 19 28 Tuntematon 17 0 17 Tuntematon 0 14 14 34