SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen
2
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT 5 3. TYÖLLISTYMINEN 6 3.1 Työllisyystilanne vastaushetkellä 6 3.2 Omalle alalle työllistyminen 7 3.3 Osa-aikatyö 8 3.4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus 9 3.5 Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat 10 3.5 Työllistymiskanavat 11 4. TYÖTTÖMÄKSI JÄÄMINEN 12 4.1 Valmistumisen jälkeen työttömäksi jääneet 12 4.2 Työttömyyteen johtaneet syyt 12 5. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 13 6. YRITYKSEN PERUSTAMINEN 14 7. KOULUTUKSESTA VALMISTUNEIDEN ARVIO KOULUTUSPAIKKAMÄÄRISTÄ 16 LIITE 1. KUTSU KYSELYYN 17 LIITE 2. SÄHKÖINEN KYSYMYSLOMAKE 18 3
1. Johdanto Sijoittumisseurannalla tutkitaan opintonsa päättäneiden sijoittumista työelämään valmistumisensa jälkeen. Edellisen kerran sijoittumisseuranta toteutettiin Pohjois- Karjalassa viitisen vuotta sitten. Nyt koettiin jälleen tarvetta tuoreemmalle tiedolle opiskelijoiden polusta työelämään. Niinpä ELY-keskuksen ennakointihanke AlueEnnakko toteutti tutkimuksen, jonka suunnittelutyöhön osallistui myös ELY-keskuksen vakinaista henkilöstöä sekä oppilaitoksen edustaja. Sijoittumisseurannan avulla saadaan tietoa alueella toteutetun koulutuksen vaikuttavuudesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paitsi koulutustarjonnan mitoittamisessa, myös työvoimakoulutuksen suuntaamisessa työmarkkinoiden hyvin vetämille aloille. Lisäksi kyselyn avulla saadaan runsaasti palautetta ja kehittämisehdotuksia alueen ammatillisille oppilaitoksille. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki vuosina 2008 ja 2009 Pohjois-Karjalan toisen asteen oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet, yhteensä 4 235 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin 26,8. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia oli vastaushetkellä työssä. Ammattikorkeakoulun suorittaneista työssä oli 80 % ja toisen asteen oppilaitoksista valmistuneista 59 %. Työttömänä oli kaikista vastaajista 7 %. Osa-aikatyöhön sijoittuneiden osuus oli 13 %. Suoritettu koulutus koettiin tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttaneeksi seikaksi, mutta seuraavaksi useimmin mainittiin henkilökohtaiset ominaisuudet ja oma aktiivisuus sekä osaamisen markkinointi. Useimmiten työpaikka löytyi ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. 59 % kyselyyn vastanneista oli ollut työttömänä ainakin hetkellisesti. Yli vuoden mittaiseksi työttömyys oli venynyt 15 prosentilla vastaajista. Työttömyyden syiksi mainittiin useimmiten alueen ja oman alan huono työllisyystilanne, mutta myös suhteiden ja työkokemuksen puute. Yrittäjinä toimi kaikista vastanneista 4 %. Suosituinta yrittäjyys oli kulttuurialalla ja luonnonvara- ja ympäristöalalla. Yrityksen perustamisen esteenä nuoret kokivat olevan yrittäjyyteen liittyvät riskit, toimivan liikeidean puuttumisen ja työn määrän sekä pelon jaksamisesta. Ammatillisen osaamisen kehittäminen koettiin tärkeimmäksi kehitystarpeeksi, jotta vastaajat voisivat menestyä työssään entistä paremmin. Kaikista vastanneista 59 % piti koulutuspaikkojen määrää sopivana. Lähes kolmasosa kaikista vastaajista kuitenkin arvioi, että oman alan koulutuspaikkoja on liikaa. Erityisesti voimakkaasti tämä näkyi kulttuurialalla: 67 % vastanneista oli sitä mieltä, että alan koulutuspaikkoja on liian paljon. Kyselyn laadullisessa osassa tiedusteltiin, mikä oli ollut parasta koulutuksessa ja mitä kehittämistoiveita nuorilla oli. Vastauksista kootaan tähän raporttiin liite, joka valmistuu syyskuussa 2011. 4
2. Tutkimuksen toteuttaminen ja vastausmäärät Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn kutsuttaville lähetettiin postitse ohjeet kyselyyn osallistumiseen (Liite 1). Kohderyhmän aktivoimiseksi kaikki vastaajat osallistuivat arvontaan, jossa arvottiin kymmenelle henkilölle kahden päivän lippu Ilosaarirockiin. Vastauksia tuli yhteensä 1134, joista 1133 määräaikaan mennessä. Näistä 1087 jätti yhteystietonsa osallistuakseen arvontaan. Vastausajan umpeutumisen jälkeen suoritetussa arvonnassa onni suosi neljää joensuulaista sekä yhtä henkilöä Outokummusta, Mönnistä, Sotkumasta, Orivedeltä, Vantaalta ja Paiholasta. Kesken tutkimuksen tuli ilmi, että kyselyn perusjoukkoon oli tullut vahingossa mukaan myös aikuislinjalta valmistuneita. Yhdentoista varmuudella aikuislinjalta valmistuneen vastaukset poistettiin raporttia laadittaessa, jolloin otoksen kooksi tuli 1123. Jäljelle jääneet iäkkäämmät vastaajat ovat todennäköisesti nuorten linjalla opiskelleita. Naiset vastasivat miehiä aktiivisemmin: vastanneista naisia oli 63,1 % ja miehiä 36,9 %. Vastanneiden ikäjakauma oli seuraavanlainen: Syntymävuosi 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1947 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1992 Kuva 1. Vastanneiden ikäjakauma. Osoitetietojen perusteella kaikista valmistuneista (yhteensä 4235) 75 prosentin asuinpaikka oli keväällä 2011 Pohjois-Karjalassa. 5
3. Työllistyminen 3.1 Työllisyystilanne vastaushetkellä Ammattikorkeakoulun käyneiden työllisyystilanne oli vastaushetkellä (toukokuu 2011) selvästi parempi kuin toisen asteen koulutuksen saaneilla: AMK-tutkinnon suorittaneista 80 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työttömänä oli 5 % vastanneista. Toisen asteen koulutuksen saaneista 59 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa työssä tai yrittäjänä. Heistä työttöminä oli 9 %. Toisen asteen koulutuksen saaneista peräti 21 % oli lähtenyt jatkokouluttautumaan heistä noin puolet oman alan tietoja syventämään ja puolet uudelle alalle. AMKkoulutuksen saaneista 7 % opiskeli vastaushetkellä. Jatkokouluttautumassa oli kyselyyn vastanneista selvästi suurempi joukko kuin työttömänä. Työhallinnon toimenpiteissä (työvoimakoulutus, työelämävalmennus tms.) oli toisen asteen koulutuksen saaneista 5 % ja AMK-koulutuksen saaneista 1 %. Koulutusaloista parhaiten työllistivät sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (86 % työssä tai yrittäjänä) ja luonnonvara- ja ympäristöala (78 %). Vakituisessa työsuhteessa olivat harvimmin kulttuurialalta (19 %) sekä humanistiselta ja kasvatusalalta (23 %) valmistuneet. Opintonsa päättäneiden tilanne vastaushetkellä (toukokuu 2011) AMK (N=412) TOINEN ASTE (N=681) Kaikki yhteensä (N=1083) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (N=313) Luonnonvara- ja ympäristöala (N=63) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala (N=118) Tekniikan ja liikenteen ala (N=256) Luonnontieteiden ala (N=28) Humanistinen ja kasvatusala (N=40) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (N=111) Kulttuuriala (N=128) 53 % 24 % 7 % 5 % 1 % 33 % 23 % 21 % 9 % 5 % 41 % 23 % 3 % 16 % 7 % 3 % 52 % 31 % 7 % 54 % 11 % 13 % 11 % 3 % 47 % 19 % 16 % 3 % 40 % 23 % 14 % 13 % 5 % 39 % 21 % 29 % 7 % 23 % 28 % 30 % 5 % 5 % 33 % 14 % 25 % 9 % 5 % 19 % 19 % 5 % 28 % 15 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vakinaisessa työsuhteessa määräaikaisessa työsuhteessa itsenäinen yrittäjä opiskelemassa työttömänä työhallinnon toimenpiteissä muualla Kuva 2. Opintonsa päättäneiden tilanne vastaushetkellä. 6
3.2 Omalle alalle työllistyminen AMK-tutkinnon suorittaneista 73 % ja toisen asteen tutkinnon suorittaneista 61 % työllistyi omalle alalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta. Työllistymisnopeus vaihteli suuresti aloittain. Nopeimmin työllistyttiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalle. Heikointa työllistyminen oli kulttuurialalle (34 % työllistyi omalle alalle 6 kuukauden kuluessa valmistumisesta) ja luonnontieteiden alalle (44 %). Työllistyminen omalle alalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi ennen valmistumista heti valmistumisen jälkeen 1-6 kk valmistumisen jälkeen yli 6 kk / ei ole hakeutunut työmarkkinoille en tee oman alan töitä en ole saanut työpaikkaa TOINEN ASTE AMK KAIKKI Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Työllistyminen omalle alalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi valmistumisen jälkeen. 7
3.3 Osa-aikatyö Osa-aikatyön yleisyys vaihteli suuresti koulutusaloittain. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista peräti 40 prosenttia työskenteli osa-aikatyössä. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneista vain 5 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneista 6 % työskenteli osa-aikaisesti. Sukupuolten ja koulutusasteiden välillä ei ollut suuria eroja. Osa-aikatyön yleisyys Miehet Naiset 12 % 16 % KAIKKI 13 % TOINEN ASTE 15 % AMK 11 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 40 % Humanistinen ja kasvatusala 35 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 24 % Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala 20 % 18 % 8 % 6 % 5 % Osa-aikaista Kokopäiväistä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Osa-aikatyön yleisyys koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. 8
3.4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Kaikista vastanneista 54 prosentilla tämänhetkinen työ vastasi täysin vuonna 2008 tai 2009 päättynyttä koulutusta. 32 prosenttia työssäkäyvistä kertoi työnsä vastaavan koulutusta jonkin verran ja 13 prosentilla nykyinen työ ei vastannut koulutusta lainkaan. Ylivoimaisesti parhaiten tämänhetkinen työ vastasi koulutusta sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalla (79 % täysin ja 18 % jonkin verran). Vain 3 prosentilla työ ei vastannut koulutusta lainkaan. Toinen ääripää tässä asiassa oli luonnontieteiden ala, jolla peräti 29 prosentilla vastanneista työ ei vastannut päättynyttä koulutusta lainkaan. Koulutuksen ja nykyisen ammatin vastaavuus Miehet 45 % 37 % 18 % Naiset 60 % 29 % 11 % KAIKKI 54 % 32 % 13 % TOINEN ASTE 56 % 27 % 17 % AMK Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 53 % 37 % 38 % 56 % 9 % 8 % Täysin Jonkin verran Ei lainkaan Tekniikan ja liikenteen ala 44 % 34 % 22 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 79 % 18 % 3 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 28 % 51 % 21 % Luonnonvara- ja ympäristöala 49 % 33 % 18 % Luonnontieteiden ala 35 % 35 % 29 % Kulttuuriala 38 % 40 % 22 % Humanistinen ja kasvatusala 50 % 30 % 20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Koulutuksen ja nykyisen ammatin vastaavuus koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. 9
3.5 Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat Suoritettu tutkinto oli vastaajien mielestä suurin yksittäinen työllistymiseen vaikuttanut tekijä (42 % vastaajista). Seuraavina tulivat henkilökohtaiset ominaisuudet (31 %) ja oma aktiivisuus ja markkinointi (30 %). Mielenkiintoista on, että nämä seikat koettiin tärkeämmiksi kuin työkokemus (28 %) ja työharjoittelu (22 %). Myös sattuma ja henkilökohtaiset suhteet saivat paljon mainintoja. Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat suoritettu tutkinto henkilökohtaiset ominaisuudet oma aktiivisuus ja osaamisen markkinointi työkokemus työharjoittelu sattuma (oikeaan aikaan oikeassa paikassa) henkilökohtaiset suhteet alakohtainen työvoimapula alakohtainen erikoistuminen monialaiset opinnot kielitaito projekti- ja/tai opinnäytetyö muu, mikä? työvoimakoulutus ulkomailla opiskelu ja/tai työharjoittelu 8 % 6 % 5 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 19 % 17 % 22 % 27 % 31 % 30 % 42 % Kuva 6. Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 10
3.6 Työllistymiskanavat Työssäkäyviltä vastaajilta kysyttiin, miten he olivat saaneet tämänhetkisen työpaikkansa. Ylivoimaisesti suurin osa heistä sai työpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan (21 %). 15 % vastaajista sai työtä harjoittelupaikasta ja 14 % palvelun www.mol.fi kautta. Myös työnantajat ovat olleet aktiivisia: 74 vastaajaa oli saanut nykyisen työpaikan siten, että työnantaja oli ottanut vastaajaan yhteyttä. Miten sait tämänhetkisen työpaikkasi? (valitse yksi vaihtoehto) otin itse yhteyttä työnantajaan 21 % sain työtä harjoittelupaikastani 15 % palvelun www.mol.fi kautta 14 % työnantaja otti yhteyttä 10 % palasin työpaikkaan, jossa olin ollut aiemmin työssä 6 % tuttavien tai sukulaisten kautta 6 % haettuani sitä lehti-ilmoituksen perusteella 5 % muuten, miten? 5 % muuten internetin kautta 4 % siirryin työpaikassani eri tehtäviin 4 % työvoimatoimistosta/te-toimistosta saamani henk. koht. työhönosoituksen kautta 3 % sain työtä omasta tai vanhempien yrityksestä 3 % henkilöstövuokrausfirman kautta 3 % oppilaitokselta tai opettajaltani saamani tiedon kautta 1 % TE-toimiston itsepalvelupäätteen, työpaikkalehden tai ilmoitustaulun avulla 1 % Taulukko 1. Miten sait tämänhetkisen työpaikkasi? 11
4. Työttömäksi jääminen 4.1 Valmistumisen jälkeen työttömäksi jääneet Kaikista vastanneista 41 % ei ollut joutunut lainkaan työttömäksi valmistumisensa jälkeen. 59 % vastanneista oli ollut työttömänä ainakin hetkellisesti. Näistä vajaalla puolella, 28 prosentilla, oli ollut yli puolen vuoden työttömyysjakso. Yli vuoden mittaiseksi työttömyys oli venynyt 15 prosentilla vastaajista. Ikäryhmittäin erot olivat suuria: mitä nuorempi vastaaja, sitä yleisempää työttömyys oli. Aloittain parhaiten työllistyttiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta ja luonnonvara- ja ympäristöalalta. Heikointa työllistyminen oli tekniikan ja liikenteen alalla, kulttuurialalla, sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Kuinka monta kuukautta olet ollut työttömänä valmistumisesi jälkeen? KAIKKI 41 % 31 % 13 % 15 % yli 55-vuotiaat 40-54-vuotiaat 25-39-vuotiaat alle 25-vuotiaat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 65 % 0 1-6 7-12 yli 12 Kuva 7. Työttömyyskuukaudet valmistumisen jälkeen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4.2 Työttömyyteen johtaneet syyt Työttömyyden taustalla olevia syitä kysyttiin niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat olevansa vastausaikana työttömänä, työvoimakoulutuksessa tai muissa työhallinnon toimenpiteissä. Useimmiten työttömyyden syyksi mainittiin alueen (70 mainintaa) ja oman alan (70) huono työllisyystilanne. Suhteiden puute (62) ja työkokemuksen puute (61) saivat seuraavaksi 12
eniten mainintoja. Myös huonon tuurin tai sattuman (36) koettiin johtaneen työttömyyteen. Omien kiinnostusten vastaisen tutkinnon mainitsi työttömyyden syyksi 18 vastaaja. 5. Osaamisen kehittäminen Osaamistarpeita kysyttäessä ammatillisen osaamisen kehittäminen nousi vastauksissa selvimmin esille (40 % vastanneista). Seuraavaksi useimmin mainittiin kielitaito (25 %). Mitä tarpeita sinun tulisi kehittää menestyäksesi työssäsi entistä paremmin? ammatillinen osaaminen kielitaito ongelmanratkaisukyky esimiestaidot esiintymiskyky motivaatio ja sitoutuminen yhteistyötaidot uusien asioiden oppimiskyky markkinointitaito asiakaspalvelutaito fyysinen kunto tietotekniikkataidot yrittäjyys tiedonhankintataidot kansainvälisyys 21 % 20 % 19 % 17 % 17 % 15 % 14 % 14 % 13 % 13 % 10 % 9 % 7 % 25 % 40 % Kuva 8. Osaamistarpeet. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Vastauksissa ei ollut selviä eroja eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä, mutta työssäkäyvien ja työttömien välillä eroa oli jonkin verran. Työttömien (ml. työvoimakoulutuksessa ja muissa työhallinnon toimenpiteissä olevat) osaamistarpeiden listalla yhteistyötaidot, esiintymiskyky ja markkinointitaidot olivat hieman korkeammalla kuin työssäkäyvien listalla. Nämä taidot liittynevät erityisesti työnhakuun. 13
Osaamistarpeet, työssäkäyvät ammatillinen osaaminen 42 % ongelmanratkaisukyky 22 % kielitaito 21 % esimiestaidot 21 % motivaatio ja sitoutuminen 19 % uusien asioiden oppimiskyky 17 % yhteistyötaidot 16 % esiintymiskyky 15 % fyysinen kunto 14 % tietotekniikkataidot 13 % asiakaspalvelutaito 13 % markkinointitaito 11 % tiedonhankintataidot 10 % yrittäjyys 7 % kansainvälisyys 5 % muu, mikä? 3 % Osaamistarpeet, työttömät ammatillinen osaaminen 39 % yhteistyötaidot 18 % kielitaito 18 % motivaatio ja sitoutuminen 18 % esiintymiskyky 17 % markkinointitaito 15 % ongelmanratkaisukyky 15 % fyysinen kunto 12 % asiakaspalvelutaito 10 % uusien asioiden oppimiskyky 9 % tietotekniikkataidot 9 % yrittäjyys 9 % esimiestaidot 5 % kansainvälisyys 5 % tiedonhankintataidot 4 % muu, mikä? 4 % Taulukot 2 ja 3. Osaamistarpeet. 6. Yrityksen perustaminen Kaikista vastaajista 4 % toimi vastaamishetkellä yrittäjänä. 13 % vastanneista voisi varmasti tai ainakin mahdollisesti perustaa oman yrityksen seuraavien viiden vuoden aikana. Luku on hyvin samanlainen kuin Etelä-Savossa toteutetuissa sijoittumisseurannoissa, joissa oman yrityksen perustamishalukkuus on vaihdellut vuosina 2007 2010 välillä 11 16 %. Suurin osa vastanneista piti kuitenkin yritystoiminnan aloittamista epätodennäköisenä. Eniten yrittäjinä toimivat kulttuurialalta (13 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalta (13 %) valmistuneet. Oman yrityksen perustamista suunniteltiin myös eniten näillä aloilla: kulttuurialalta valmistuneista 23% ja luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista 19% aikoi varmasti tai mahdollisesti aloittaa yritystoiminnan. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista kukaan ei toiminut yrittäjänä eikä varmasti suunnitellut tekevänsä sitä myöskään lähimmän viiden vuoden aikana. 14
Aiotko lähimmän 5 vuoden aikana perustaa oman yrityksen? KAIKKI 4 % 13 % Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 13 % 13 % 15 % 18 % 17 % 14 % 9 % 6 % 23 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % toimin jo yrittäjänä varmasti/mahdollisesti luultavasti/varmasti en en tiedä Kuva 9. Oman yrityksen perustaminen. Suurimpina esteinä yrittäjyyden aloittamiselle koettiin yrittäjyyteen liittyvät riskit. Myös toimivan liikeidean puuttuminen ja työn määrä ja pelko jaksamisesta mainittiin usein. Vastaajista 9 % ei nähnyt esteitä oman yritystoiminnan aloittamiselle. Mitä esteitä näet oman yritystoiminnan aloittamiselle? yrittäjyyteen liittyvät riskit 47 % toimivan liikeidean puuttuminen 34 % työn määrä ja pelko jaksamisesta 29 % tietoa yrittäjyydestä on liian vähän muu yrityksiä alalla jo liikaa yrittäjien sosiaaliturva en näe esteitä oman yritystoiminnan aloittamiselle perhesyyt 17 % 13 % 10 % 10 % 9 % 6 % Kuva 10. Esteet oman yritystoiminnan aloittamiselle. 15 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %
7. Koulutuksesta valmistuneiden arvio koulutuspaikkamääristä Kaikista vastanneista 59 % piti koulutuspaikkojen määrää sopivana. Lähes kolmasosa kaikista vastaajista kuitenkin arvioi, että oman alan koulutuspaikkoja on liikaa. Erityisesti voimakkaasti tämä näkyy kulttuurialalla: 67 % vastanneista oli sitä mieltä, että alan koulutuspaikkoja on liian paljon. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet puolestaan arvioivat alalle tarvittavan lisäpaikkoja (20 % vastanneista). Myös luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista 14 % koki tarvetta koulutuspaikkojen lisäämiselle joskin heistä 37 % totesi alalle koulutettavan liikaa. Arvio koulutettavien lukumäärästä Kaikki yhteensä 9 % 59 % 32 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 20 % 69 % 11 % Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala 14 % 49 % 64 % 37 % 32 % Liian vähän Sopivasti Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 65 % 32 % Liikaa Humanistinen ja kasvatusala 63 % 35 % Kulttuuriala 30 % 67 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala 51 % 59 % 47 % 41 % Kuva 11. Arvio koulutettavien määrästä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16
Liite 1. Kutsu kyselyyn 17
Liite 2. Sähköinen kysymyslomake 18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30