OPETUSSUUNNITELMA 2015 Kone- ja metallialan perustutkinto OPETUSSUUNNITELMA KONE- METALLIALAN PERUSTUTKINTO

OPETUSSUUNNITELMA KONE- METALLIALAN PERUSTUTKINTO Vahvistettu 12.6.2015 Rehtorin päätös 58/20/2015

1. JOHDANTO... 4 2. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN. 5 3. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 6 3.1 Pakolliset tutkinnon osat... 6 3.1.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 6 3.1.11 1000209 Asennuksen ja automaation perustyöt (KM-P01)... 6 3.1.12 100210 Koneistuksen perustyöt (KM-P02)... 8 3.1.13 100211 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (KM-P03)... 10 3.1.2 Valmistustekniikan osaamisalan tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (100212-100214)... 12 3.1.21 100212 Koneistus (KM-VT-P01)... 12 3.1.22 100213 Levy- ja hitsaustyöt (KM-VT-P02)... 14 3.1.23 100214 Koneenasennus (KM-VT-P03)... 16 3.1.3 Automaation ja kunnossapidon osaamisalan tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (100217-100218)... 18 3.1.31 100217 Sähkömekaaniset asennukset (KM-AT-P01)... 18 3.1.32 100218 Automaatioasennus (KM-AT-P02)... 20 3.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 22 3.2.1 100228 Hydrauliikka-asennukset (KM-V04)... 22 3.2.2 100230 Logiikkaohjauksien asennukset (KM-V06)... 24 3.2.3 100233 Pneumatiikka-asennukset (KM-V09)... 26 3.2.4 100238 Asennushitsaus (KM-V14)... 28 3.2.5 100239 Hitsaus (KM-V015)... 30 3.2.6 100240 IW hitsaus (KM-V16)... 32 3.2.7 100241 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (KM-V17)... 34 3.2.8 100242 Levy- ja teräsrakennetyöt (KM-V18)... 36 3.2.9 100246 Ohutlevytyöt (KM-V22)... 38 3.2.10 100249 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus (KM-V25)... 40 3.2.11 100251 CNC-sorvaus (KM-V27)... 42 3.2.11 100252 CNC-jyrsintä (KM-V28)... 44 3.2.12 100253 Hionta (KM-V29)... 46 3.2.13 100255 Manuaalikoneistus (KM-V31)... 48 3.2.14 100256 Konepajamittaus (KM-V32)... 50 3.2.15 100257 Moniakselinen valmistus (KM-V33)... 52 3.2.16 Kone- ja metallialan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa... 53 3.2.17 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa: Teollisuuden kunnossapitotyöt (AM-PAP6)... 54 3.2.18 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta... 56 3.2.19 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta... 57 3.2.20 Yritystoiminnan suunnittelu... 58 3.2.21 Huippuosaajana toimiminen... 58 3.2.22 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 58 2

3.2.23 Yrityksessä toimiminen... 59 3.2.24 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 59 3.2.25 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista... 59 4. YHTEISET TUTKINNON OSAT... 60 5. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 60 6. TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 61 LIITE 1 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS... 62 LIITE 1.1 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys, koneistaja... 62 LIITE 1.2 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys, levyseppähitsaaja... 63 LIITE 1.3 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys, koneenasentaja... 64 LIITE 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys, automaatioasentaja... 65 LIITE 2: PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVAN TUTKINNONOSAN TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPITOTYÖT (AM-PAP6, 15 OSP) AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT... 66 3

1. JOHDANTO Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa kone- ja metallialan perustutkinto-opintoja kolmessa oppilaitoksessa: Jyväskylän ammattiopistossa ja aikuisopistossa sekä Jämsän ammattiopistossa. Jyväskylän ammattiopiston kone- ja metallialalla voidaan opiskella valmistustekniikan osaamisalalta koneistajan, levyseppähitsaajan ja koneenasentajan tutkinnot sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalta automaatioasentajan tutkinto. Opinnoissa voi erikoistua paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisiin ammatteihin kaikille valinnaisten tutkinnonosien avulla. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet työssäoppimiseen, mikä takaa ajan tasalla olevan koulutuksen ja edistää tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä oman alan ammattitehtävissä. Suomessa on kone- ja metalliala mukana lähes kaikessa tuotannossa ja palveluissa. Vanhastaan huippuosaamisen alueita ovat olleet esim. paperiteollisuuden koneet, laivat, erikoisajoneuvot ja sähköteollisuuden tuotteet. Keski-Suomessa kone- ja metalliteollisuus kytkeytyy vahvasti metsäteollisuuteen. Maakunnassa valmistetaan erilaisia koneita ja laitteita energia-, metsä- ja rakennusteollisuudelle. Esille nousevat myös hitaasti liikkuviin ajoneuvoihin ja voimansiirtoratkaisuihin liittyvä huippuosaaminen. Näiden ympärille on rakentunut myös alan palveluja ja alihankintaa tarjoavia verkostoja ja organisaatioita. Teknologiateollisuuden vienti on edelleen hyvin merkittävä maakunnalle. Vuonna 2011 se muodosti 40% koko maakunnan viennistä. Keski-Suomessa on tavoitteena nostaa vientilukuja 2 miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteuttamisessa kone- ja metallialalla on iso rooli. Alan yritykset ovat kilpailukykyään parantaakseen panostaneet tuotekehitykseen ja mm. lisänneet vanhoihin tuotteisiin uutta teknologiaa. Samalla on panostettu palvelutarjontaan. Vahva metallialan ammattiosaaminen luo pohjaa, jolla menestytään työntekijänä toiminnan laatua ja tuottavuutta painottavissa alan yrityksissä ja mahdollisissa jatko-opinnoissa. Kun elinikäinen oppiminen on luonnollinen asia ja opiskelijalla on tiedonhankintataidot hallussaan, selviytyy hän jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Alan kehityksen myötä kone- ja metallialan osaajilta odotetaan myös yrittävää asennetta sekä palvelualttiutta. Paikalliset yritykset toivovat koulutuksen tuottavan myös alan huippu- ja moniosaajia sekä kielitaitoisia metallin osaajia vientiteollisuuden pariin. Metalli on perinteisesti ollut myös niiden nuorten suosiossa, joille sopii tekemällä oppiminen. Siksi alalla on panostettu opetuksessa erilaisiin tukitoimiin ja henkilöstön osalta erityisopetuksen osaamiseen. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää kone- ja metallialan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 50/11/2014) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen kanssa. Opiskelijalle mahdollistetaan yksilölliset osaamisen hankkimisen ja osaamisen osoittamisen tavat sekä yksilöllinen tutkinnon osien eteneminen. Yksilölliset valinnat ja opintopolut kuvataan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. 4

2. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN 5

3. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 3.1 Pakolliset tutkinnon osat 3.1.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 3.1.11 1000209 Asennuksen ja automaation perustyöt (KM-P01) 100209 Asennuksen ja automaation perustyöt (KM-P01), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Asennuksen ja automaation perustöiden perusteet Asennuksen ja automaation perustöiden sisältö - työ-, käyttö- ja huolto-ohjeet - laatujärjestelmän mukaisen toiminnan merkitys ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa - englanninkieliset käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeet (y,kv) - työvälineiden ja työmenetelmiin liittyvien termit englannin kielellä (kv) - työn kuvaaminen ja kysymysten esitys englannin kielellä (kv) - muovien perustiedot, termistö, ominaisuudet ja tunnistaminen - työohjeet, käyttö- ja huolto-ohjeet - asennus- ja kokoonpanopiirustukset - sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaaviot - koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteet, rakenteet ja koneenelimet - käsityövälineiden turvallinen ja huolellinen käyttö ja kunnossapito - laiteasennusmittauksien tekeminen rulla- ja työntömitalla ja konevesivaa an käyttö - tavallisimmat kierteet ja kierretaulukoiden käyttö sekä kierteiden valmistus manuaalisesti - vierintälaakeri, ketju- ja hihna asennukset sekä tiivistäminen - peruskomponenttien rakenteet ja toiminnat - hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet - perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista - sähkötekniikan perusmittauksien suorittaminen yleismittarilla - työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen varmistus - yksinkertaiset sähkömekaaniset ohjaukset - muovituotteiden valmistusmenetelmät Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - asennus- ja kokoonpanopiirustusten luku- ja piirtoharjoitukset - kytkentäkaavioiden perusteet (sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset) - työ-, käyttö- ja huolto-ohjeiden lukeminen - käsityövälineiden käyttö ja kunnossapitotyöt - laiteasennusmittaukset rulla-, työntömitalla Itsenäiset oppimistehtävät: - laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteiden perehtymistehtävä - piirustuksenlukutehtävä - englanninkielisen käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden perehdytys tehtävät - työvälineisiin liittyvien englanninkielisten termien harjoitustyö - yleisimpien muovimateriaalien tunnistaminen ja niiden ominaisuudet: kirjallinen raportti jostakin muovimateriaalista ryhmä-, pari-, tai yksilötyönä Teoriaopetus: ammatilliset sisällöt (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - kierteentunnistus mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä kierteentekoharjoitus - vierintälaakerien, tiivisteiden asennus sekä ketju- ja hihna-asennus harjoitus - peruskomponenttien rakenteiden oppimisharjoitukset - hydrauliikka- ja pneumatiikkakäyttöisten järjestelmien kytkentäharjoitukset - sähkötekniikan perustyöt (Ohmin laki, jännite, virta, resistanssi, teho, tasa- ja vaihtosähkö) - sähköasennustekniikan perustyöt (yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitus) - suojamaadoituksen varmistaminen ja työkohteen jännitteettömyyden varmistamismenetelmien harjoitus - toteutetaan yksi yllämainitusta oppimistehtävistä englannin kielellä - käsityömenetelmillä käytännön harjoitus aihiosta tuotteeksi (viilaus, sahaus ja poraus) - kestomuovituotteen valmistus lämpömuovaamalla 6

- muovituotteiden kierrätys ja ympäristönhallinta - yleisimpien muovilajien tunnistaminen sekä ominaisuuksien ja käyttökohteiden tunteminen - muovi- tai komposiittituotteen muotin valmistus Työturvallisuus - tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat - ensiaputaitojen perusteet, EA1:stä vastaavat tiedot - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi - kertamuovituotteen valmistus käsinlaminoimalla - kappaleen valmistus muotilla - muovituotteen valmistus tai korjaus liimaamalla Itsenäiset oppimistehtävät: - koneenasennuksen kirjalliset harjoitustehtävät - sähkökomponenttien ja piirrosmerkkien perehtymistehtävä - työsuunnitelman tekeminen valmistettavalle muovituotteelle Teoriaopetus: EA-koulutus ja sähköturvallisuuskoulutus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka sekä sosiaalitilat): - EA1 vastaavat tiedot ja taidot - SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Lisäksi arviointihetkellä opiskelijalla tulee olla hyväksytysti suoritettuna EA- ja sähköturvallisuuskoulutus. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Näyttö muodostuu tehtäväkokonaisuuden hahmottamisesta työsuunnitelman tekemisen kautta, pneumatiikkakytkennän tekemisestä, virtapiirin perussuureiden mittauksista yleismittarilla, asennustehtävästä, tarkistusmittauksista sekä työturvallisuusseikkojen ja työpaikan siisteyden huomioinnista. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 1. vuonna kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Muu osaamisen arviointi Elinikäisen oppimisen avaintaidot. vuorovaikutus ja yhteistyö: vuorovaikutus vieraalla kielellä arvioitava työtehtävä (mukana esim. englanninkielisen manuaalin käyttö) 7

3.1.12 100210 Koneistuksen perustyöt (KM-P02) 100210 Koneistuksen perustyöt (KM-P02), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Koneistuksen perusteet - peruskoneistusmenetelmät - materiaalien ominaisuudet koneistuksessa - koneistuksen piirustukset ja työsuunnitelmat - perusmittavälineiden käyttö - metallialan yleiset käytänteet ja työturvallisuus Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - 1-vuoden koneistuksen perustöiden harjoitustöiden tekeminen; L:\TOL\Osastot\Metalli\Oppimateriaali\Konei stus Itsenäiset oppimistehtävät: - materiaalitekniikan oppimistehtäväkirja - mittauksen tehtäväkirja Koneistuksen sisältö - porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen perusrakenne ja käyttö - koneistusmenetelmien terät ja työstöarvot eri materiaaleille - lieriöpintojen ja viisteiden sorvaus - keskiö- ja kierukkaporan, kierretapin ja kierreleukojen käyttö sorvissa ja porakoneessa - tasopintojen jyrsintä jyrsinkoneella - kappaleen kiinnitys eri menetelmillä - koneistuksen terien valinta ja kiinnittäminen - koneenpiirustuksen lukeminen, työsuunnitelman teko ja kappaleen valmistaminen sen mukaan - vakiokierteiden tunnistaminen ja valmistaminen manuaalisesti - penkkihiomakoneen rakenne ja poranteroitus manuaalisesti - koneistettavan kappaleen viimeistely ja mittaus piirustuksen vaatimalla tavalla - muovien ja komposiittien lastuava työstö - muovien ja komposiittien työstössä käytettävät koneet, työkalut, terät ja työstöarvot - työstökoneen huolto sekä koneen ja ympäristön yleinen siisteys - CAD-piirtäminen, projektiot, mittakaavat, mitoitus ja leikkauskuvannot Teoriaopetus: ammatilliset sisällöt (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - 1-vuoden koneistuksen perustöiden harjoitustöiden tekeminen (tehtävälista L:\TOL\Osastot\Metalli\Oppimateriaali\ Koneistus) o kierukkaporan teroitus käsivaraisesti o sorvata lieriöpintoja, tasoja, viisteitä sekä pieniä kartioita, tarkkuusvaatimuksena yleistoleranssin mukaan keskitarkkuus. Reikien poraus. Pyällyksen teko. o jyrsiä tasopintoja, olakkeita ja muotoja - muovikappaleen työstäminen, sisältäen perehdytyksen työturvallisuuteen sekä turvalliseen työstökoneiden, -laitteiden ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöön - muovisen muotokappaleen koneistus - työstökoneen huolto - työympäristön järjestely ja siisteys - tekninen piirtäminen ja CAD Itsenäiset oppimistehtävät: - koneistuksen työsuunnitelman tekeminen piirustuksen ja/tai työselityksen mukaan - sisältäen aihion, terät, työstöarvot, työvaiheet ja työturvallisuuden - työstöarvoihin liittyvät tehtävät - yrittäjyystehtävä Työturvallisuus - henkilökohtaisten suojainten käyttö - turvallisuusohjeiden noudattaminen - oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen - työstökoneiden ja työvälineiden turvallinen käyttö - toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen - työturvallisuuskorttikoulutus Teoriaopetus: työturvallisuuskorttikoulutus (luokka) o viranomaismaksu Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 8

Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Lisäksi arviointihetkellä opiskelijalla tulee olla hyväksytysti suoritettuna työturvallisuuskoulutus. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Näyttö muodostuu tehtäväkokonaisuuden hahmottamisesta työsuunnitelman tekemisen kautta, peruskoneistusmenetelmien käyttämisestä ja konepajamittauksesta sekä työturvallisuusseikkojen ja työpaikan siisteyden huomioinnista. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 1. vuonna kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 9

3.1.13 100211 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (KM-P03) 100211 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (KM-P03), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Levytöiden ja hitsauksen perusteet Levytöiden ja hitsauksen sisältö - piirustukset, työsuunnitelmat ja tulosten arviointi - laskenta-, mittaus- ja piirrotusmenetelmät - leikkaus- ja muut muokkausmenetelmät - hitsaus- ja muut liittämismenetelmät - materiaalien ominaisuudet ja käyttäytyminen - turvallinen työskentely ja turvallinen ympäristö - työsuunnitelman tekeminen sisältäen valmistuksen vaiheet, välineet ja menetelmät - tekninen piirtäminen / levytyöt ja hitsaus - teknisten piirustusten merkinnät / hitsaus - laskutoimitukset - mittaus- ja piirrotusmenetelmät - levyjen leikkaamismenetelmät yleisillä leikkaustyövälineillä ja -koneilla - polttoleikkaaminen happi-asetyleeniliekillä ohjainten ja tukien avulla - levyjen kulmaaminen, pyöristäminen ja urittaminen - työkappaleiden muotoileminen käsi- ja konetyökaluilla - työkappaleiden koneistaminen poraamalla, muotoileminen ja viimeistely hiomalla - kappaleiden liittäminen toisiinsa ruuvi- ja vetoniittiliitoksien avulla - kappaleiden liittäminen toisiinsa kovajuottamalla, tinaamalla ja pistehitsaamalla - kaasuhitsauslaitteiden käsittely ja kaasuhitsaus lisäaineella ja ilman lisäainetta - MIG-hitsauslaitteiden käsittely ja hitsaus MAG-prosessilla - puikkohitsauslaitteiden käsittely ja puikkohitsaus - muovien hitsaus, liimaus ja mekaaniset liitokset - materiaalien ominaisuudet ja käyttäytyminen hitsauksessa ja muissa tulitöissä Työturvallisuus - tulitöiden turvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösali ja CADluokka): - Ohutlevytyötuotteiden valmistus (esim. rikkalapio, peltirasia, sanko tms.) - Polttoleikkaustyö - Kovajuotostyö (muhvi-, T-liitos tms.) - Kaasuhitsaustyö (päittäisliitos) - Itsenäiset oppimistehtävät: - Materiaalit ja piirustusmerkinnät / tunnistus - Levy- ja hitsauskoneet / perehtymistehtävä Teoriaopetus: ammatilliset sisällöt (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyötyösali ja CADluokka): - MAG-hitsaustyöt 1, 2, 3 ja 4 (päittäisliitos PA-asennossa, ala- ja pystypienaliitokset (hitsausluokka D) sekä kaartuvan pienaliitoksen sisältävä työ - puikkohitsaustyöt 1, 2 ja 3 (päittäisliitos, jalkopienaliitos (D-luokka) sekä yksi- / monipalkoalapienaliitos) - muovi- tai komposiittituotteen korjaus ja liittäminen hitsaamalla - muovi- tai komposiittituotteen korjaus Itsenäiset oppimistehtävät: - työsuunnitelma korjattavasta muovi- tai komposiittituotteesta Teoriaopetus: tulityökorttikoulutus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - tulitöiden turvallisuuteen liittyvät harjoitukset (tulityökortin suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja taidot) o viranomaismaksu - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 10

Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Lisäksi arviointihetkellä opiskelijalla tulee olla hyväksytysti suoritettuna tulityökorttikoulutus. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Näyttö muodostuu tehtäväkokonaisuuden hahmottamisesta työsuunnitelman tekemisen kautta, peruslevytyömenetelmien käyttämisestä ja hitsauksesta, konepajamittauksesta sekä työturvallisuusseikkojen ja työpaikan siisteyden huomioinnista. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 1. vuonna kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvosanasta päättää opettaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: polttoleikkaus, kaasuhitsaus ja juottaminen - arvioitava työtehtävä hitsaus muilla menetelmillä - arvioitava työtehtävä Työn perustana olevan tiedon hallinta: materiaalituntemus - arvioitava teoriatehtävä matematiikan ja luonnontieteiden taidot - arvioitava teoriatehtävä 11

3.1.2 Valmistustekniikan osaamisalan tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (100212-100214) 3.1.21 100212 Koneistus (KM-VT-P01) 100212 Koneistus, 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Koneistuksen perusteet - koneistuksen yleiset periaatteet - lastuavien työstökoneiden käyttö - materiaalit ja leikkuunesteet - terät ja terämateriaalit - tekninen piirustus - koneistusalan yleinen laadun mittaaminen Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - koneistuksen harjoitustöiden tekeminen itsenäisesti sekä ryhmässä o sisältää perusperehdytyksen turvalliseen koneiden ja laitteiden käyttöön o piirustuksen mukaan kappaleen piirroittaminen ja poraus sekä kierteittäminen o kierukkaporan teroitus poranteroituskoneella Koneistuksen sisältö - materiaalin valinta ja käsittely sekä työvaihesuunnitelma - koneistettavan kappaleiden kiinnittäminen laatuvaatimusten mukaan - porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen, hiomakoneen perusrakenne ja käyttö - CNC-tekniikan perusteet - CNC-koneiden perusrakenne ja käyttö - materiaalien vaikutus kiinnittämiseen, työstöön ja mittaamiseen - terien valinta, huolto ja asettaminen - tekninen piirustus ja kuvanluku - konepajatekniset mittaukset - tuotantotalouden perusteet ja työ-, koneaika- ja materiaalikustannukset Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - koneistuksen harjoitustöiden tekeminen itsenäisesti sekä ryhmässä o sorvata ulko- ja sisäpuolisia lieriöpintoja, viisteitä ja uria piirustuksen mukaisena tarkkuusvaatimuksena. o kierteen sorvaaminen terällä o jyrsiä tasopintoja, olakkeita ja muotoja o porauksen, upotuksen ja kierteen tekeminen työkalujyrsinkoneella o hiomakoneella tasohionta sekä pyöröhionta o CNC-ohjatun sahan, sorvin ja työstökeskuksen peruskäyttö o CNC-ohjelman teko ISO-koodilla ja kuvan piirto ja editointi Wincamilla (CAD/CAM) - työstökoneen huolto Itsenäiset oppimistehtävät: - koneistuksen työsuunnitelman tekeminen piirustuksen ja/tai työselityksen mukaan o sisältäen aihion, terät, työstöarvot, työvaiheet, kiinnittäminen ja työturvallisuus - työstöarvoihin liittyvät tehtävät - koneistuksen tehtäväkirjan lisätehtävien tekeminen 12

Työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta työturvakortin edellyttämällä tavalla - koneita, laitteita, tarvikkeita ja materiaalia säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva koneistuksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. CNC-ohjatun sorvin tai työstökeskuksen peruskäyttöä, ulko- ja sisäpuolisten lieriöpintojen, viisteiden ja urien sorvausta; tasopintojen, olakkeiden ja muotojen jyrsintää; tasohiontaa ja pyöröhiontaa piirustuksen tarkkuusvaatimuksen mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 13

3.1.22 100213 Levy- ja hitsaustyöt (KM-VT-P02) 100213 Levy- ja hitsaustyöt (KM-VT-P02), 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Levy- ja hitsaustöiden perusteet Levytöiden ja hitsauksen sisältö - levyn leikkaaminen mekaanisilla leikkureilla ja levyn terminen leikkaus - levyjen muodonantomenetelmät: pyöristys, kulmaaminen ja särmäys - CNC-ohjattujen levytyökoneiden käyttö - levyrakenteiden kokoonpano ja hitsaustyöt - hitsaus puikko-, MAG-, MAG-täytelanka ja TIG-hitsausmenetelmillä - materiaali- ja työkustannukset sekä toiminnan taloudellisuus - englannin kieli työtilanteissa (y, kv) - levyrakenteiden työpiirustukset ja hitsausmerkinnät - levyn leikkaus ja suuntaisleikkurin (manuaalisesti ohjattu ja CNC) käyttö - levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikka - käsivarainen terminen leikkaus ja apulaitteiden käyttö - termisen leikkauksen laatuvaatimukset ja työtapakohtaiset toleranssit - moottoroitujen polttimien, polttimen kuljetusvaunun ja putken pyörityslaitteen käyttö - lieriö- ja kartiovaippojen pyöristäminen - levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset - oikaistujen pituuksien laskenta - muotomallineen valmistus - kulmauskoneen käyttö ja sen ominaisuuksien hyödyntäminen ohutlevyjä kulmattaessa - särmäys manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella - särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, särmäystyökalujen valinta, asetukset ja tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet - CNC-ohjelmointi piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle - levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustyöt - standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisten hitsausohjeiden tulkinta (WPS, pwps) - hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät - hitsien tarkistusmittaukset sekä silmämääräinen arviointi - standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D - puikkohitsaus - MAG-hitsaus - MAG-täytelankahitsaus - TIG-hitsaus - työ- ja materiaalikustannukset levy- ja hitsaustöissä - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä - työtilanteet englannin kielellä. (y, kv) Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösali ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösali ja CADluokka): - levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustyö - CNC-ohjatun särmäyspuristimen ohjelmointi - CNC-ohjatun poltto- tai plasmaleikkauskoneen ohjelmointi - Puikkohitsausharjoitustyö, silmämääräinen tarkastus hitsiluokka C - FW PF, pystypiena, - MAG-hitsausharjoitustyö, silmämääräinen tarkastus hitsiluokka C - FW PF, pystypiena, - MAG-täytelankahitsausharjoitustyö. Silmämääräinen tarkastus hitsiluokka C - FW PA, jalkopiena, - TIG-hitsausharjoitustyö - FW PA, jalkopiena - FW PB, alapiena - FW PF, pystypiena Itsenäiset oppimistehtävät: - työsuunnitelman laatiminen vapaavalintaisesta työstä - kustannuslaskennan tekeminen vapaavalintaisesta työstä - englanninkielisiä termejä sisältävän hitsausohjeen tulkinta Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 14

Työturvallisuus - - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösali, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva levy- ja hitsaustöiden tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. levynkäsittelyä, muokkausta ja paloittelua ja hitsausliitosten tekemistä piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: - Hitsaus; toisen hitsausprosessin suoritustekniset perusteet o arvioitava työtehtävä 15

3.1.23 100214 Koneenasennus (KM-VT-P03) 100214 Koneenasennus (KM-VT-P03), 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Koneenasennuksen perusteet Koneenasennuksen sisällöt - työ- ja kokoonpanopiirustukset sekä asennusohjeet - mekaanisten rakenneosien liitokset ja asennukset säätötöineen - tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet - yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat - voitelujärjestelmien periaatteet - koneenosien suojaus varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan - nostot ja siirrot - asennuksissa vaadittavat mittaukset - asennustöiden työkustannukset, tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvät nimet ja käsitteet englannin kielellä (kv) - kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksien valmistus ja asennukset - mikrometrin käyttö ulko- ja sisämittauksiin ja kierreliitososien kierteiden mittaus - epäkeskeisyyden ja heiton mittaus mittakellolla - linjauksien suoritus linjauslaitteiden avulla - tasapainotukset - komponenttien ja laitteiden asennus koneiden rakenteisiin - joustavien liitoksien asennus jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla - tiivisteiden valmistus sekä pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiiviste asennus - vierintä- ja liukulaakerityypit sekä laakerointien asennus - laakeriasennuksessa laitteiden avulla suoritettavat asennusmenetelmät, kuten lämmittämällä ja hydraulisilla puristimilla tehtävät asennukset - laakerivälyksien säätö ja mittaus - tehonsiirrossa käytettävien kone-elimien asentaminen, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihnaja hihnakäyttöjä - voitelujärjestelmien asennus - laitteiden asentaminen perustuksille ja koneiden alustoille - runkorakenteiden tarkkuusvaatimuksia vastaavien mittojen tarkistus - turvalliset nostot ja siirrot - yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja niiden asennus - työhön kuluvan ajan arviointi ja työkustannuksien laskenta - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - liitoksien valmistaminen ja asennus: kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitokset - vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistus sekä laakerointien asentaminen - vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistus sekä irrotus- ja asennusharjoitus - laitteen asentaminen perustuksille tai koneen alustalle - komponenttien asentaminen koneen rakenteisiin - runkorakenteita vastaavan tarkkuusvaatimuksien todentaminen tarkistus mittauksen avulla - nosto- ja siirtosuunnitelma sekä nostoharjoitus - koneenasennuksen tiedonhankinnan hallinta internetistä, kirjoista ja standardeista. Itsenäiset oppimistehtävät: - opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen työsuunnitelma ainakin yhdestä edellä kuvatuista oppimistehtävistä ennen työn toteuttamista - tehtäväpaketti: tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien koneelimien toimintaperiaatteet - voitelujärjestelmien periaatteeseen tutustuminen sekä niiden asentamisperiaatteisiin kuuluva perehtymistehtävä - koneisiin ja mekanismeihin liittyvien kaavioiden luku ja piirtämistehtävä - kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksiin perehtymistehtävä 16

- koneenasennuksen englanninkielinen perustermistö (y, kv) - englanninkieliset käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeet (kv) - tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkielisien nimien käännöstehtävä - englanninkieliseen käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeeseen määritettävä tutustumistehtävä - työssäoppimispaikan perehdyttämissaineiston, työohjeiden ja työmenetelmien opetteleminen Työturvallisuus - oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen - perustöiden materiaalien ja työvälineiden turvallinen käyttö - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - työhön kuluvan ajan arviointi ja työkustannuksien laskenta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva koneenasennuksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. nostoja ja siirtoja, kone-elimien asennuksia sekä työsuunnitelman tekemisen, työ- ja asennusohjeiden mukaisia mekaanisten koneenosien, koneiden asentamista, linjauksia ja asennusmittauksia. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työn perustana oleva tiedon hallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot - arvioitava teoriatehtävä Englannin kielen taito - arvioitava työtehtävä (mukana esim. englanninkielisen manuaalin käyttö) 17

3.1.3 Automaation ja kunnossapidon osaamisalan tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (100217-100218) 3.1.31 100217 Sähkömekaaniset asennukset (KM-AT-P01) 100217 Sähkömekaaniset asennukset (KM-AT-P01), 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Sähkömekaanisten asennusten perusteet Sähkömekaanisten asennusten sisällöt - työpiirustukset ja työohjeet sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvät kaaviot - asennustöiden mittaukset - mekaanisten rakenneosien liitokset ja asennukset säätötöineen - vierintä- ja liukulaakerityypit ja niiden asennuksen sekä irrotuksen periaatteet - laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettävät laitteet, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteet - voitelujärjestelmien periaatteet ja niiden asentaminen - ohjausjärjestelmät ja niiden komponentit - sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktorien toimintaperiaatteet - asennustöiden työkustannukset, tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet - englanninkieliset käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeistukset (kv) - epäkeskeisyyden ja heiton mittaaminen mittakelloa apuna käyttäen - linjaukset linjauslaitteiden avulla - laakerien kunnon tarkistaminen sekä irrotus ja laakerin vaihtaminen - hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteiden asentaminen sekä niiden putkisto- ja letku asennuksien periaatteet - tiivisteiden valmistaminen ja tiivisteasennuksen perusteet - tehonsiirrossa käytettävien koneenelimien asennus ja vaihto - koneenosien lukeminen ja piirto sekä hydrauliikan-, pneumatiikan- ja sähkötekniikan kaaviot - kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksien tulkinta - mittalaitteiden käyttö sähköisten suureiden mittaamiseen - sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktorien asennukset ja johdotukset - ohjauslaitteiden, riviliittimien ja kaapelointien asentaminen ohjauskaappeihin ja koneisiin - antureiden asennus ja toiminnan mittaukset - epätahti-, servo- ja askelmoottoreiden asennus ja vaihtotyön periaatteet - maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä - sähkömekaanisten asennuksien englanninkielinen perustermistö (y, kv) - tavallisimpien laitteiden ja komponenttien Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - epäkeskeisyyden mittaus ja heiton määritys mittakelloa apuna käyttäen - linjauksien suorittaminen linjauslaitteiden avulla - tiivisteen valmistus ja asennus - vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistus sekä irrotus- ja asennusharjoitus - laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettävien laitteiden avulla tehtävä työ, kuten lämmitys- ja paineöljymenetelmät - laakerien kunnon tarkistamistyö - tehonsiirrossa käytettävien koneenelimien asennus ja vaihtotyö - hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaiteasennustyö - sähköisten suureiden mittausharjoitukset mittalaitteistojen avulla - sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktoreiden asennus ja johdotus - ohjauslaitteiden, riviliittimien ja kaapelointien asennustyöt ohjauskaappeihin ja koneisiin - antureiden asennusharjoitus ja toiminnan tarkastus mittaamalla - maadoituksen ja häiriösuojauksen toteaminen käytännön harjoituksessa ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä - toteutetaan jokin edellä mainitusta oppimistehtävistä englanninkielisen ohjeistuksen 18

englanninkieliset nimet (kv) - työkustannuksien laskeminen pohjalta - työkustannuksien laskenta ja harjoitustehtävä - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet Työturvallisuus - oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen - perustöiden materiaalien ja työvälineiden turvallinen käyttö - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Itsenäiset oppimistehtävät: - englanninkieliseen käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeeseen määritettävä tutustumistehtävä - voitelujärjestelmien periaatteeseen tutustuminen sekä niiden asentamisperiaatteisiin kuuluva perehtymistehtävä - epätahti-, servo- ja askelmoottoreiden perehtymistehtävä - koneenosien sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvien kaavioiden luku ja piirtämistehtävä - kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksiin perehtymistehtävä - tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkielisien nimien kääntötehtävä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva sähkömekaanisen asennuksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. sähkömekaanisten laitteiden ja komponenttien asennusta ja johdotusta tai toimilaitteen asennustyön sähkökaappiin tai koneeseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Näyttöä varten vaaditaan tehtäväksi työsuunnitelma. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työn perustana oleva tiedon hallinta - Matematiikan ja luonnontieteiden taidot o arvioitava teoriatehtävä - Englannin kielen taito o arvioitava työtehtävä (mukana esim. englanninkielisen manuaalin käyttö) 19

3.1.32 100218 Automaatioasennus (KM-AT-P02) 100218 Automaatioasennus (KM-AT-P02), 30 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Automaatioasennuksen perusteet Itsenäiset oppimistehtävät: - englanninkieliseen käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeeseen määritettävä tutustumistehtävä - perehdytystehtävä: sulautettujen järjestelmien ja ohjelmoitavien ohjauslaitteiden toiminta- ja käytön periaatteet kone- ja laiterakennuksessa Automaatioasennuksen sisällöt - sähkötekniikan ja elektroniikan teorian perusteet ja sähkösuureet - yrityksissä käytettävien sähköjärjestelmien rakenteiden perusratkaisut ja toimilaitteiden ja ohjauslaitteiden tehonsyötön periaatteet - sulautettujen järjestelmien ja ohjelmoitavien ohjauslaitteiden toiminta- ja käytön periaatteet kone- ja laiterakennuksessa - kappaleen käsittely- sekä siirtojärjestelmien automatisointi - robotiikan käytön perusteet automaatiojärjestelmän osana - perusteet jostakin yleisesti käytetystä mikroohjaimen kehitysympäristöstä ja ohjelmistosta - automaatiolaitteiden yleisemmät rakenneosat ja toimilaitteet - yleisimpien automaatiokomponenttien toimintaperiaatteet ja ohjaustavat - yleisimpien digitaalisten sekä analogiaantureiden toimintaperiaatteet - yleisimpien automaatioverkkojen (kenttäväylien) toimintaperiaatteet ja rakenteet - kaapelointi ja ohjausjärjestelmään liittyvät kytkennät sekä asennuksissa mahdollisten sähköiset häiriölähteiden huomiointi - mikro-ohjainten liitäntäelektroniikan perusteet - ohjelmoitavien logiikoiden, teollisuustietokoneiden, anturoinnin ja toimilaitteiden toimintaperiaatteet - yksinkertaiset IEC61131-3 mukaiset ohjausohjelmat jossakin ohjelmointiympäristössä sekä ohjausohjelmaan muutostyöt - robotin käytön periaate automaatiojärjestelmän osana - automaatiolaitteen käyttöönoton toimenpiteet - sähköiset signaalit - automaatiolaitteiden asennuksissa käytettävien työvälineiden käyttö - vianetsinnässä ja toimivuuden toteamisessa tarvittavien mittalaitteiden käyttö ja ohjausohjelmalla ohjauslaite monitorointi - automaatiolaitteiden rakentamista koskevien koneturvallisuusdirektiivien keskeiset määräykset ja ohjeet - englanninkieliset käyttöohjeet (kv) - PC koneen, CAD-ohjelman, erilaisten sovellusten ja netin hyödyntäminen automaatioasennuksissa Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - epäkeskeisyyden mittaus ja heiton määritys mittakelloa apuna käyttäen - linjauksien suorittaminen linjauslaitteiden avulla - tiivisteen valmistus ja asennus - vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistus sekä irrotus- ja asennusharjoitus - laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettävien laitteiden avulla tehtävä työ, kuten lämmitys- ja paineöljymenetelmät - laakerien kunnon tarkistamistyö - tehonsiirrossa käytettävien kone-elimien asennus ja vaihtotyö - hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaiteasennustyö - sähköisten suureiden mittausharjoitukset mittalaitteistojen avulla - sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktoreiden asennus ja johdotus - ohjauslaitteiden, riviliittimien ja kaapelointien asennustyöt ohjauskaappeihin ja koneisiin - antureiden asennusharjoitus ja toiminnan tarkastus mittaamalla - maadoituksen ja häiriösuojauksen toteaminen käytännön harjoituksessa ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä - PC koneen käyttökuntoon laittaminen, peruskäyttö ja liitännät - verkko-oppimisalustan soveltaminen opintosuorituksiin - CAD ohjelman sovelluskäyttö - lähdemateriaalin hankinta, töiden raportointi ja dokumentointi - toteutetaan jokin edellä mainitusta oppimistehtävistä englanninkielisen ohjeistuksen pohjalta - työkustannuksien laskenta ja harjoitustehtävä 20

Sähkö- ja työturvallisuus - SFS 6002 standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus harjoituksineen ja loppukokeineen - SFS 6002 mukainen ensiapukoulutus harjoituksineen ja loppukokeineen - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet Itsenäiset oppimistehtävät: - yleisimpien digitaalisten sekä analogiaantureiden toimintaperiaatteisiin tutustuminen - yleisen automaatioverkon (kenttäväylän) toimintaperiaatteeseen ja rakenteisiin tutustuminen verkkomateriaalin avulla - perehdytystehtävät: - robotiikan käytön perusteet automaatiojärjestelmän osana - sulautettujen järjestelmien perusteet ja käyttö kone- ja laiterakennuksessa - englanninkielisiä käyttöohjeiden käyttö automaatiolaitteiden asennusharjoituksissa ja huolto-ohjeissa - työsuunnitelman teko yhteen valinnaiseen ohjattuun oppimistehtävään etukäteen kotona Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus: EA-koulutus ja sähköturvallisuuskoulutus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit. CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - SFS 6002 standardin mukainen EA- ja sähköturvallisuuskoulutus - toimintaharjoitukset, joissa aiheina: toimiminen sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten SFS 6000 mukaisesti sekä henkilökortin käyttö YSE98 mukaisesti oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen, henkilöturvallinen toiminta sekä suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö sekä perustöiden materiaalien ja työvälineiden turvallinen käyttö - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva automaatioasennuksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. ryhmäjohtotason sähköasennuksen annettujen ohjeiden ja dokumenttien perusteella tai toimilaitteen ja ohjauslaitteen tehonsyötön kytkennän ohjeiden mukaisesti tai automaatiolaitteen käyttöönoton. Näyttöä varten vaaditaan tehtäväksi työsuunnitelma. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työn perustana oleva tiedon hallinta - Matematiikan ja luonnontieteiden taidot o arvioitava teoriatehtävä 21

3.2 Valinnaiset tutkinnon osat 3.2.1 100228 Hydrauliikka-asennukset (KM-V04) 100228 Hydrauliikka-asennukset (KM-V04), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Hydrauliikkaasennuksien perusteet Hydrauliikkaasennuksien sisällöt - hydraulijärjestelmien energiansiirtoketjussa olevien laitteiden toimintojen perusteet ja niiden asentaminen - hydraulijärjestelmien käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet - hydraulijärjestelmien ylläpitoon liittyvät perustehtävät - hydraulilaitteiden huoltaminen - työturvallisuusasioiden huomioiminen hydraulitekniikassa - fysikaalisten ja matemaattisten perusteiden sekä suureiden vaikutus hydraulitekniikassa - piirrosmerkkien tunteminen - hydraulikaavioiden tulkitseminen - yksinkertaisen sähköisen toimilaitteen ohjauksen suunnittelu - avoimen- ja suljetun hydraulijärjestelmän toimintaperiaatteet - painetasoon vaikuttavat tekijät hydraulijärjestelmässä - paineiskujen, kavitaation ja lämmön vaikutus hydraulijärjestelmässä - hydraulinesteiden eri käyttökohteet - puhtausvaatimusten huomioiminen hydrauliikan asennustehtävissä - hydraulipumppujen, moottoreiden ja sylintereiden toimintaperiaatteet sekä niiden asentaminen ja huoltaminen - paineakkujen periaatteet hydraulienergian varastoinnissa - suunta-, paine-, virta- ja propotionaaliventtiileiden asentaminen hydraulienergian ohjaukseen - hydraulikomponenttien johdotus ohjauslaitteille - logiikkaventtiileiden toimintaperiaatteet - hydraulijärjestelmän ylläpitotehtävät - hydraulijärjestelmän kunnonvalvonnassa tarvittavat mittauslaitteet - putkistojen ja letkujen valmistuksessa tarvittavat tavallisimmat työkoneet ja laitteet - hydraulienergian siirrossa käytettävien standardienmukaisien putkistojen ja letkujen asentaminen - komponenttien suojaaminen epäpuhtauksilta asennuksen aikana - putki- ja letkujärjestelmien puhdistus ennen käyttöönottoa - hydraulijärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvät toimenpiteet - englanninkielisien ohjekirjojen ja dokument- Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - harjoitus: fysikaalisten ja matemaattisten perusteiden sekä suureiden vaikutus hydraulitekniikassa - hydraulijärjestelmän kunnonvalvonta ja mittauslaitteet - hydrauliikkajärjestelmän huolto - hydrauliikan putkiliitokset Itsenäiset oppimistehtävät: - huolto- ja asennussuunnitelma - piirrosmerkkien tunnistamistehtävä - hydrauliikkakaavion lukutehtävä - yksinkertaisen sähköisen toimilaitteen ohjauksen suunnittelutehtävä - englanninkielisien ohjekirjojen ja dokumenttien tulkitsemistehtävä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 22

tien tulkitseminen (kv) Työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva hydrauliikka-asennuksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. mekaanisia asennuksia ja sähköasennuksia annettujen ohjeiden ja dokumenttien perusteella tai hydraulijärjestelmän puhdistuksen ja käyttöönoton. Näyttöä varten vaaditaan tehtäväksi työsuunnitelma. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: Mekaanisten lisäkomponenttien valmistus koneistamalla ja hitsaamalla o arvioitava työtehtävä Työn perustana oleva tiedon hallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot o arvioitava teoriatehtävä 23

3.2.2 100230 Logiikkaohjauksien asennukset (KM-V06) 100230 Logiikkaohjauksien asennukset (KM-V06), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Logiikkaohjauksien asennuksien perusteet - ohjelmoitavien logiikoiden ja teollisuus-pc:n toimintaperiaatteet ja erot - modulaarisen logiikan tai teollisuus-pc:n tulo- ja lähtöyksiköiden asennusperiaatteet - tehonsyöttö periaatteet keskusyksikölle sekä tuloihin että lähtöihin - tulo- ja lähtösignaalien kytkentä - asennusten häiriösuojaus ja maadoitus periaatteet - ohjelmiston avulla tehtävä laitekokonaisuuden määrittämisperiaatteet - IEC61131-3-standardin mukaisia ohjelmien tulkinta - IEC61131-3-standardin mukaisia yksinkertaisen ohjelman laatiminen logiikkaohjelmien ohjelmointiohjelmalla - ohjelman siirto logiikan tai teollisuus-pc:n muistiin - logiikkaohjelman käynnistäminen ja varmuuskopion ottaminen - vianhakutehtävän suoritus ohjelmointiohjelmaa apuna käyttäen - standardin mukaiset signaalityypit. Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Logiikkaohjauksien asennuksien sisällöt Työturvallisuus - työturvallisuusasioiden huomioiminen logiikka-asennusten ohjauksissa - fysikaalisten ja matemaattisten perusteiden sekä suureiden vaikutus logiikkaasennuksissa - piirrosmerkkien tunteminen - ohjelmakaavioiden tulkitseminen - yksinkertaisen ohjelman ja ohjauksen suunnittelu - modulaaristen järjestelmien toimintaperiaatteet - logiikkajärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvät toimenpiteet - englanninkielisten ohjekirjojen ja dokumenttien tulkitseminen (kv) - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - fysikaalisten ja matemaattisten perusteiden sekä suureiden vaikutus ohjelmoitavien logiikoiden ohjelmoinnissa - logiikkajärjestelmän tiedonkeräyslaitteet - operointipaneelien toimintaperiaate - analogia- ja digitaalisignaalien muunnokset Itsenäiset oppimistehtävät: - kytkentä- ja ohjelmointisuunnitelma - piirrosmerkkien tunnistamistehtävä - logiikkakaavion lukutehtävä - yksinkertaisen ohjauksen vuokaavion suunnittelutehtävä - englanninkielisien ohjekirjojen ja dokumenttien tulkitsemistehtävä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely ja siistiminen tavoitteena 5s mukainen toiminta 24

- työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva logiikkaohjauksia käsittelevä tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. ohjausohjelman laatimisen, logiikkajärjestelmän käyttöönoton tai laitteiden asennuksia ohjauskaappeihin. Näyttöä varten vaaditaan tehtäväksi työsuunnitelma. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvosanasta päättää opettaja. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 25

3.2.3 100233 Pneumatiikka-asennukset (KM-V09) 100233 Pneumatiikka-asennukset (KM-V09), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Pneumatiikkaasennuksien perusteet Pneumatiikkaasennuksien sisällöt - kaavioiden, työpiirustusten ja ohjeiden mukaisen pneumatiikkajärjestelmän rakentaminen, käyttöönotto ja säätäminen toimintakuntoon - pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvonta ja pitäminen toimintakunnossa. - pneumatiikkajärjestelmän energiansiirtoketjussa käytettävät yleisimmät laitteet, komponentit ja paineilman siirtojärjestelmän osat - pneumatiikan fysikaaliset perusteet ja eri suureiden vaikutuksien tarkastelu matematiikkaa apuna käyttäen - paineilman tuottamiseen käytettävien laitteiden perusominaisuudet ja toimintatavat - paineilman tuottamiseen sekä paineilmatekniikkaan liittyvät fysikaaliset perusteet - yleisimmät pneumatiikkajärjestelmissä käytettävät ohjaustapojen periaatteet - pneumatiikkajärjestelmän ja käytettävän ohjausjärjestelmän liittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi - pneumatiikan ja ohjaustekniikan keskeisimmät piirrosmerkit - laitteen toiminnan selvittäminen kaavioiden avulla - kytkentä- ja ohjauskaavioiden käyttö vikojen selvittämisessä - pneumatiikkaventtiilien, venttiiliterminaalien ja toimilaitteiden asentaminen puhtausvaatimukset huomioiden - paineilman siirrossa käytettävien putkistojen, letkujen ja liittimien materiaalien tunnistaminen sekä niiden merkinnät - oikeiden putkien, letkujen ja putkistojen liitososien valinta - putkien ja letkujen kannakointi ja kiinnittäminen - pneumatiikkaputkistojen ja letkujen rakentamisessa tarvittavien taivutus- ja katkaisulaitteiden käyttö - paineilman siirtojärjestelmän puhdistus ennen sen käyttöönottoa - pneumatiikan komponenttien ja tarvittavien antureiden liittäminen ohjausjärjestelmään - ohjausventtiilien, venttiiliterminaalien ja pneumaattisten paikoituslaitteiden liittäminen ohjausjärjestelmään - pneumaattisen järjestelmän käyttöönotto - pneumatiikkajärjestelmän kunnonvalvonta ja järjestelmän pitäminen toimintakuntoisena - englanninkielisten käyttöohjeiden ja doku- Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Itsenäiset oppimistehtävät: - Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tutustumistehtävät: o yksi- ja kaksitoimisen sylinterin rakenne ja toimintatapa o 3/2-suuntaventtiilin rakenne ja toimintatapa o 5/2-suuntaventtiilin rakenne ja toimintatapa o pneumaattisesti ohjatun 5/2- suuntaventtiilin toimintatapa o suuntaventtiilien käyttötavat o niitä vastaavat piirrossymbolit - ohjauksiin liittyvät tehtävät: o suoran ohjauksen toiminta periaate ja rakentaminen o kytkentöjen analysointi ja arviointi o epäsuoran ohjauksen periaate ja rakentaminen o signaali- ja ohjauselimen välinen ero o pneumaattisten ohjausjärjestelmien paineen mittaus o eri kuristustapojen erottaminen ja annettujen arvojen mukaisten asetusten tekeminen o sylinterin ulos- ja sisään-liikkeiden o o o nopeusasetusten tekeminen tavat tallentaa signaali muistiin pneumaattisissa ohjausjärjestelmissä; tehdään yhdellä tavalla loogiset laskutoimitukset AND/OR/NOT (JA/TAI/EI); toiminnan selittäminen ja toteutus itsepitokytkennät ; toiminnan selittäminen ja kytkennän rakentaminen Itsenäiset oppimistehtävät: - tiedonhankintatehtävä: tapa selvittää, ovatko sylinterit ääriasennossaan. - tutustumistehtävä: logiikkaelinten yhdisteleminen - tutustumistehtävä: magneettisten lähestymiskytkinten rakenne ja toimintatapa 26

menttien hyödyntäminen (kv) - valintatehtävä: 5/2-suuntaventtiilien erottaminen toisistaan sekä valinta annettujen tietojen mukaisesti. - tiedonhankintatehtävä: painekytkimen ja painesäätimen rakenne ja toimintatapa. - paineesta riippuvien ohjausjärjestelmien rakentaminen. - tiedonhankintatehtävä: ajastinventtiilin rakenne ja toimintatapa. Sellaisen kytkennän rakentaminen, jolla saadaan aikaan värähteleviä (heilahtelevia, edestakaisia) liikkeitä. - kaksi sylinteristen kytkentöjen analysointi ja rakentaminen. Työturvallisuus - oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen - perustöiden materiaalien ja työvälineiden turvallinen käyttö - paineilman turvallinen käyttö - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva pneumatiikka-asennuksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. mekaanisia asennuksia ja sähköasennuksia annettujen ohjeiden ja dokumenttien perusteella tai pneumatiikkajärjestelmän rakentamisen ja käyttöönoton. Näyttöä varten vaaditaan tehtäväksi työsuunnitelma. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 27

3.2.4 100238 Asennushitsaus (KM-V14) 100238 Asennushitsaus (KM-V14), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Asennushitsauksen perusteet Asennushitsauksen sisällöt - hitsausprosessin valinta käyttökohteen mukaan - sopivien lisäaineiden ja suojakaasun valinta perusaineen mukaan - hitsattavien kappaleiden esivalmistelu ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta - kaasuhitsausprosessi ja sen käyttömahdollisuudet - hitsauspuikkojen valinta työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan puikkoluetteloita ja vertailutaulukoita käyttäen - hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus, ja käsittelytavat sekä niiden oikeaoppinen käsittely ja taloudellinen käyttötapa hitsauspaikalla - hitsauksen työturvallisuus ja henkilökohtaiset suojavarusteet - tulitöiden turvallinen tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla - MIG ja MAG hitsausprosessit (135, 136): hitsausprosessien käyttöalueet ja käytännön hitsaustyön harjoittelu - TIG- hitsausprosessi (141): hitsausprosessin edut ja käyttöalueet. Käytännön hitsaustyön harjoittelu eri perusmetalleilla - puikkohitsausprosessi (111): hitsausprosessin tyypilliset käyttöalueet ja käytännön hitsaustyön harjoittelu - polttoleikkaus, kovajuotokset ja kaasuhitsausprosessi: käyttöalueet ja käytännön töiden harjoittelu - hitsauslaitteiston suojakaasuvarustuksen asennus sekä kaasun virtausmäärä tarkistaminen ja säätäminen hitsauskohteen mukaan - hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säätäminen - työkohteeseen soveltuvan kaarialueen valinta - hitsauksen aikaisten ja jälkeisten muodonmuutoksia hallinta ja materiaaliin syntyvien jännitysten vaikutukset - asennushitsauksessa tarvittavien railojen valmistus - hitsausvirhetyyppien tunnistaminen ja hitsausvirheiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit): - Puikkohitsaustehtävä - MIG/MAG hitsaustehtävä - MAG - täytelankahitsaustehtävä - TIG hitsaustehtävä - lisäainevalintoja korjaushitsauskohteisiin - korjaushitsaukseen liittyvien hitsausrailojen tekeminen - Hitsauskoe 1 FW, Alapienahitsaus PB. Hitsauskoe suoritetaan kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on: o MAG - hitsaus umpilangalla (135) o Toinen valitaan seuraavista: Puikkohitsaus (111) TIG -hitsaus (141) - Hitsauskoe 2 FW, Yläpienahitsaus PD. Hitsauskoe suoritetaan kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on: o MAG hitsaus umpilangalla (135) o Toinen valitaan seuraavista: Puikkohitsaus (111) TIG hitsaus (141) - Hitsauskoe 3 FW, Pystypienahitsaus PF. Hitsauskoe suoritetaan kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on: o MAG hitsaus umpilangalla (135) o Toinen valitaan seuraavista: Puikkohitsaus (111) TIG hitsaus (141) - Hitsauskoe 4 o kaasuhitsaus (311) o kovajuotto o polttoleikkaus 28

- Itsenäiset oppimistehtävät: - hitsauslisäaine- ja suojakaasu toimittajien luetteloihin tutustuminen - kustannuslaskennan tekeminen korjaushitsatusta työstä Työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. asennus- ja korjaushitsauksia eri hitsausprosesseilla, poltto-leikkaamista, kovajuottamista ja hitsauksen viimeistelytöitä piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 29

3.2.5 100239 Hitsaus (KM-V015) 100239 Hitsaus (KM-V015), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Hitsauksen perusteet Hitsauksen sisällöt - hitsausprosessin valinta käyttökohteen mukaan - hitsauslaitteiston asennus käyttökuntoon ja virtalähteen napaisuuden valinta puikkotyypin mukaan - hitsauslaitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät - hitsauspuikkojen valinta työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan puikkoluetteloita ja vertailutaulukoita käyttäen - hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus, ja käsittelytavat sekä niiden oikeaoppinen käsittely ja taloudellinen käyttötapa hitsauspaikalla - hitsauksen työturvallisuus ja henkilökohtaiset suojavarusteet - MIG ja MAG hitsausprosessit (135, 136): hitsausprosessien käyttöalueet ja käytännön hitsaustyön harjoittelu - TIG- hitsausprosessi (141): hitsausprosessin edut ja käyttöalueet. Käytännön hitsaustyön harjoittelu eri perusmetalleilla - puikkohitsausprosessi (111): hitsausprosessin tyypilliset käyttöalueet ja käytännön hitsaustyön harjoittelu - hitsauslaitteiston suojakaasuvarustuksen asennus sekä kaasun virtausmäärä tarkistaminen ja säätäminen hitsauskohteen mukaan - hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säätäminen - työkohteeseen soveltuvan kaarialueen valinta - hitsauksen aikaisten ja jälkeisten muodonmuutoksia hallinta ja materiaaliin syntyvien jännitysten vaikutukset - monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilanteet - hitsausvirhetyyppien tunnistaminen ja hitsausvirheiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät - pätevyyskoejärjestelmä (kv) Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - Puikkohitsaustehtävä - MIG/MAG hitsaustehtävä - MAG - täytelankahitsaustehtävä - TIG hitsaustehtävä - hitsin tarkistusmittauksien suorittaminen - hitsausharjoitukset, joissa opiskelija hitsaa valitsemallaan prosessilla standardien SFS- EN 287-1 ja SFS- EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB mi, PF, PD. Vaadittu hitsausluokka C - Hitsausharjoitus 1 FW, Alapienahitsaus PB. Hitsauskoe suoritetaan kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on: o MAG - hitsaus umpilangalla (135) o Toinen valitaan seuraavista: Puikkohitsaus (111) MAG hitsaus täytelangalla (136) TIG hitsaus (141) - Hitsausharjoitus 2 FW, Yläpienahitsaus PD. Hitsauskoe suoritetaan kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on: o MAG hitsaus umpilangalla (135) o Toinen valitaan seuraavista: Puikkohitsaus (111) MAG hitsaus täytelangalla (136) TIG hitsaus (141) - Hitsausharjoitus 3 FW, Pystypienahitsaus PF. Hitsauskoe suoritetaan kahdella hitsausprosessilla, joista toinen on: o MAG hitsaus umpilangalla (135) o Toinen valitaan seuraavista: Puikkohitsaus (111) 30

Työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi MAG hitsaus täytelangalla (136) TIG hitsaus (141) Itsenäiset oppimistehtävät: - tutustuu hitsauslisäaine- ja suojakaasu toimittajien luetteloihin - kustannuslaskennan tekeminen hitsatusta työstä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää hitsauksia mahdollisesti eri hitsausprosesseilla hitsausohjeen, piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Näyttö voidaan antaa myös Taitajakilpailujen yhteydessä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaiset hitsauskokeet suoritetaan valvotussa ympäristössä oppilaitoksella ja arvioidaan siellä 31

3.2.6 100240 IW hitsaus (KM-V16) 100240 IW hitsaus (KM-V16), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) IW-hitsauksen perusteet IW-hitsauksen sisällöt - voimassa olevien hitsausstandardien (nykyisin SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817) lukeminen ja ymmärtäminen - hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt - hitsauskaasujen ja hitsauslisäaineiden valinnat - hitsausharjoitukset - IW-hitsauskokeet - hitsausstandardit SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 ja niiden merkinnät - hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt - tyypilliset hitsausvirheet ja tarkastusmenetelmät - ainetta rikkomattomat - ainetta rikkovat - hitsauskaasut ja hitsauslisäaineet - pätevyyskoejärjestelmä (kv) - hitsausohjeet (WPS standardin SFS-EN- ISO 15609-1 mukaisesti) (kv) Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - Hitsausharjoituksissa hitsataan valitulla prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD 60 sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset. Harjoituksiin sisältyy tarvittavien hitsausrailojen valmistus ja kappaleiden asemointi sekä hitsausmerkintöjen lukeminen. Hitsausprosessit: o MAG-hitsaus umpilangalla (135) o MAG-hitsaus täytelangalla (136) o Puikkohitsaus MMA (111) o TIG-hitsaus (141) - Pienahitsaushitsausharjoitukset levy/levy o Hitsausharjoitus 1 pienahitsi (FW) jalkopienahitsaus (PB) o Hitsausharjoitus 2 pienahitsi (FW) alapienahitsus (PB) o Hitsausharjoitus 3 pienahitsi (FW) pystypienahitsaus (PG) ylhäältä alas o Hitsausharjoitus 4 pienahitsi (FW) pystypienahitsaus (PF) alhaalta ylös o Hitsausharjoitus 5 pienahitsi (FW) yläpienahitsaus (PD) - Pienahitsaushitsausharjoitukset levy/putki o Hitsausharjoitus 6 pienahitsi (FW) alapienahitsaus (PB) o Hitsausharjoitus 7 pienahitsi (FW) pystypienahitsaus (PF) alhaalta ylös o Hitsausharjoitus 8 pienahitsi (FW) yläpienahitsaus (PD) o Hitsausharjoitus 9 pienahitsi (FW) yläpienahitsaus (PD), > 60 - Päittäishitsausharjoitukset levy/levy o Hitsausharjoitus 10 päittäishitsi o (BW) jalkoasennossa (PA) Hitsausharjoitus 11 päittäishitsi (BW) pystyasennossa (PF) 32

Työturvallisuus - hitsauksen ja tulitöiden työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi o harjoitustehtävä: hitsausohjeen (WPS) tulkinta standardin SFS-EN- ISO 15609-1 mukaisesti Itsenäiset oppimistehtävät: - hitsausohjeen (pwps) tulkinta ja laatiminen - perehtymistehtävä: hitsaukseen liittyvät vieraskieliset termit (englanti) Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus: EA-koulutus ja sähköturvallisuuskoulutus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaiset hitsauskokeet ja hitsaajan pätevyys-kokeet valvotuissa olosuhteissa. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvosanasta päättää opettaja. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta muilla kuin näytössä käytetyillä hitsausprosesseilla hitsausparametrien säätö arvioidaan erillisten hitsaustehtävien avulla 33

3.2.7 100241 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (KM-V17) 100241 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (KM-V17), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Levy- ja hitsausalan CNCvalmistuksen perusteet Levy- ja hitsausalan CNCvalmistuksen sisällöt Työturvallisuus - levyosien valmistaminen CNC-ohjatulla levytyökoneella - laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskoneella tai robotilla sekä siihen kiinnitetyillä laitteilla. - koneiden ja laitteiden toimintaperiaate - piirustusten ja työohjeiden ymmärtäminen - materiaalin hallinta - työturvallisuus ja turvalliset työmenetelmät - monimuotoisten kappaleita valmistaminen CNC-ohjatulla levytyökoneella - valmisohjelman siirtäminen CNCkoneeseen - ohjelmointiohjelman toimintatapa - CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyvien ohjelmia tekeminen piirustusten mukaisesti - valmiin ohjelman lukeminen ja tulkitseminen sekä tarpeellisten korjauksien tekeminen siihen - parametriohjelmoinnin perusteet - leikkausparametrien valinta ja säätö - leikattavan levyn materiaalimerkinnät - nosturin käyttö ja materiaalin siirto sitä vahingoittamatta - levyn paikoitusajoon kuuluvien toimenpiteiden suorittaminen - lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa - vesileikkauslaitteiston rakenne, toimintaperiaate ja ohjauslaitteet - laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvien tehtävien suorittaminen ja tarkastettavat kohteiden tietäminen - yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat - robotin koordinaatistot ja liiketyypit - hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobotin ohjelmointi ja käyttö - käytettävän laserin laserluokka sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset - vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet - vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja siltä suojautuminen - korkean käyttöpaineen laitteistolle aiheuttamien rasituksien ymmärtäminen - terveys, turvallisuus ja toimintakyky Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - ohjelmointitehtävä: CNC-ohjattu levytyökone (laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskone tai robotti ja siihen kiinnitetyt laitteet) - levyosien valmistus CNC-ohjatulla levytyökoneella (laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskone tai robotti ja siihen kiinnitetyt laitteet) Itsenäiset oppimistehtävät: - laser-leikkaukseen ja laserleikkauslaitteistoon liittyvä perehtymistehtävä - vesileikkaukseen ja vesileikkauslaitteistoon liittyvä perehtymistehtävä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 34

Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. työsuunnitelman tekemisen ja CNC-levytyökoneen tai robotin käyttöä sekä CNCohjelman tekemistä piirustusten ja muiden työ-ohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - Jos näyttö on tehty robotilla: levytyökoneiden käyttö arvioitava työtehtävä levytyökoneiden ohjelmointi arvioitava työtehtävä - Jos näyttö on tehty levytyökoneella: robotin käyttö arvioitava työtehtävä robotin ohjelmointi arvioitava työtehtävä 35

3.2.8 100242 Levy- ja teräsrakennetyöt (KM-V18) 100242 Levy- ja teräsrakennetyöt (KM-V18), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Levy- ja teräsrakennetöiden perusteet Levy- ja teräsrakennetöiden sisällöt - levy- ja teräsrakenteiden työpiirustukset, - ohjeet ja -suunnitelmat - materiaalin paloittelu ja määrämittaan katkaisu, tarkistusmittaukset - levyjen muodonantomenetelmät: pyöristys, kulmaaminen ja särmäys - CNC-ohjattujen levytyökoneiden käyttö - levy- ja teräsrakenteiden kokoonpanotyöt - kylmä ja kuumaoikaisun perusteet - paksujen levyjen liittäminen ohjaimin ja kiinnitysvälinein - hitsausrailon valmistus ja viisteen teko eri menetelmillä - turvalliset nostot ja työlaitteiden käyttö - teräsrakenteiden valmistukseen liittyvien työpiirustusten lukeminen ja hitsausmerkintöjen tulkinta - työsuunnitelman laatiminen; sisältää eri teräsrakenteiden valmistusmenetelmien ja oikean kokoonpanojärjestyksen valinnan - paksujen levyjen ja muototerästen käsivarainen että koneellinen polttoleikkaus SFS- EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti - paksujen levyjen leikkaaminen suuntaisleikkureilla, pyöristäminen ja särmäys - muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla - levytyökoneiden CNC-tekniikka ja särmäys CNC-ohjatulla särmäyskoneella - levy-, ja teräsrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustyöt - teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät - standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisten hitsausohjeiden tulkinta (WPS, pwps) - railon valmistus hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla - ohjainten ja kiinnitysvälineiden käyttö - rakenneosien silloitus niin, että tarvittava rakennelujuus saavutetaan - pienahitsaukset puikko, MAG- ja TIG prosesseilla. - hitsauksen laatuvaatimukset SFS-EN-ISO 5817 mukaan hitsiluokissa B, C ja D - hitsien tarkistusmittaukset sekä silmämääräinen arviointi - tarkistusmittaukset - teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus-, ja oikaisutyöt hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla - kylmä ja kuumaoikaisun perusteet ja vaikutukset työkappaleeseen - työ- ja materiaalikustannukset levy- ja hitsaustöissä - tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - työsuunnitelman laatiminen työpiirustuksen mukaan - harjoitustehtävä: muototerästen käsivarainen polttoleikkaus - CNC-ohjatun poltto- tai plasmaleikkauskoneen ohjelmointi - suuntaisleikkurin ohjelmointi - CNC-ohjatun särmäyspuristimen ohjelmointi - Puikko tai MAG - hitsaustehtävä ((FW) PA, PB ml, PF sl.) hitsausohjeen mukaan - TIG - hitsaustehtävä hitsausohjeen mukaan, PB sl (Al, Fe, Rst) - harjoitustehtävä: ohjainten käyttö kokoonpanohitsauksessa - harjoitustehtävä: railonvalmistus ja oikea silloitusjärjestys riittävän rakennelujuuden saavuttamiseksi - harjoitustehtävä: rakenteen kuuma- ja kylmäoikaisu - levy- ja teräsrakenteen valmistustehtävä (pyritään löytämään soveltuva asiakastyö) Itsenäiset oppimistehtävät: - työsuunnitelman laatiminen yhdestä vapaavalintaisesta ohjatusta oppimistehtävästä tai asiakastyöstä - WPS - lukuharjoitustehtävä. - kustannuslaskennan tekeminen yhdestä vapaavalintaisesta ohjatusta oppimistehtävästä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 36

Työturvallisuus perusteet - teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettävien nosto-, kiinnitys- ja apulaitteiden turvallinen käyttö - valmistettavien teräsrakenteiden tuenta valmistuksessa ja siirroissa - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - perehtymistehtävä: työturvallisuus raskaissa teräsrakennetöissä - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. levytyökoneiden käyttöä, CNC-koneiden perusohjelmointia, polttoleikkausta, hitsausta, oikaisu- ja viimeistelytöitä piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukainen hitsauskoe (pienahitsauskoe levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl. valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C) suoritetaan valvotussa ympäristössä oppilaitoksella ja arvioidaan siellä 37

3.2.9 100246 Ohutlevytyöt (KM-V22) 100246 Ohutlevytyöt (KM-V22), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Ohutlevytöiden perusteet Ohutlevytöiden sisällöt - materiaalin hallinta - piirustusten tunteminen sekä työohjeiden ymmärtäminen ja laatiminen - ohutlevyjen liittäminen - ohutlevyjen hitsaaminen - levitykset ja piirrottaminen - leikkaaminen ja taivuttaminen - ohutlevytuotteiden viimeistely - työpiirustusten, kuvantojen (erityisesti leikkauskuvantojen) ja piirustusmerkintöjen (hitsaus- ja muiden liitosmerkintöjen sekä muoto- ja sijaintitoleranssimerkintöjen) lukeminen - työsuunnitelman laatiminen - ohutlevyosien levitykset käsityömenetelmin - CAD-ohjelman käyttäminen levityskuvien tekoon (3D-mallinnus) - ohutlevytöissä käytettävien piirrotusmenetelmien ja merkintätapojen sekä piirrotusvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö - monimuotoisten kappaleiden leikkaaminen kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan - ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettujen suuntaisleikkureiden käyttö - kulmauskoneen käyttö, säädöt ja säätöperiaatteet - mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman tekeminen - särmäyspuristimen käyttö ohutlevyjen taivutukseen - vaotuskoneella vaottaminen tarkoituksenmukaisilla kehrillä ja oikeilla säädöillä - ohutlevyjen saumaustyyppien ja saumausmenetelmien tunteminen sekä tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman valmistaminen työkohteeseen - ohutlevyjen liimaaminen - ohutlevyjen ruuviliitokset - vetokaraniittiliitokset - eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittely - standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D - vastushitsauksen toimintaperiaate ja soveltuvuus eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuudet eri hitsauskohteisiin - vastushitsausprosessilla hitsaaminen (pistehitsaus) - ohutlevyjen hitsaaminen MAGhitsausprosessilla - ohutlevyjen hitsaaminen MIGhitsausprosessilla Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Itsenäiset oppimistehtävät: - Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit ja CADluokka): - tehtävä sisältäen ohutlevyosien levittämisen, leikkaamisen, muokkaamisen ja liittämisen hitsaamalla - ohutlevyjen särmäystehtävä Itsenäiset oppimistehtävät: - perehtymistehtävä liittämismenetelmistä - perehtymistehtävä materiaaleista Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 38

Työturvallisuus - ohutlevyjen hitsaaminen TIGhitsausprosessilla - työn laatuvaatimukset tuntien työn viimeistelytarpeen arvioiminen ja tarvittavien viimeistelytöiden suorittaminen (mm. hitsausroiskeiden ja terävien särmien poisto) - Levytyökoneiden turvallinen käyttö - Hitsauksen työturvallisuus - Työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden noudattaminen - Työpaikan työturvallisuudesta huolehtiminen ja työskentely ergonomisesti oikein Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (levytyösalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Arvioinnissa painotetaan näytön arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva ohutlevytöiden tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. käsityövälineiden, suuntaisleikkurin, kulmauskoneen ja särmäyspuristimen käyttöä, erilaisten ohutlevyliitosten tekoa ja hitsausta piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta vaotus ja saumaus - arvioitava työtehtävä liimaus - arvioitava työtehtävä hitsaus muilla menetelmillä - arvioitava työtehtävä vastushitsaus - arvioitava työtehtävä 39

3.2.10 100249 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus (KM-V25) 100249 CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus (KM-V25), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) CAD/CAM 2D työstöratojen valmistuksen perusteet CAD/CAM 2D työstöratojen valmistuksen sisällöt - teknisten kuvien lukeminen - perustaidot cnc-tekniikasta - 2D CAD/CAM ohjelman käyttö - kuvan piirtäminen 2D CAD/CAM ohjelmalla - kuvan tulostaminen - kuvan tuonti ja nollapisteen siirtäminen - kuvan editointi ja apuviivojen käyttö - työstöradan luonti ja oikeiden alkioiden valinta - työkalujen valinta ja työkalukirjaston muokkaus - oikean työstömenetelmän valinta - työstöarvojen ja lastunpaksuuksien valinta tilanteen mukaan - rouhinnan ja työstövarojen sekä viimeistelyvaiheiden käyttö - työstöradan tarkistaminen ja virheiden korjaus - työstöradan siirto työstökoneelle, edellyttäen että on huomioinut työstökoneen ominaisuudet Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - koneistuksen CAD/CAM harjoitustöiden tai asiakastöiden tekeminen itsenäisesti - piirustuksen mukaisen kappaleen piirtäminen - työstöradanluonti piirretyille kuville - työstöratojen simulointi ja virheiden korjaus - työkalukirjaston mukauttaminen ja täydentäminen Itsenäiset oppimistehtävät: - työsuunnitelman tekeminen valinnaisesta ohjatusta oppimistehtävästä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Työturvallisuus - työturvallisuusohjeiden noudattaminen - ergonominen työskentely - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 40

Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. CAD/CAMjärjestelmän käyttöä, mallinnusta, 2D työstöratojen valmistusta, parametrien muokkausta ja työkalutiedoston käyttöä sekä työstöradan siirron työstökoneelle. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvosanasta päättää opettaja. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 41

3.2.11 100251 CNC-sorvaus (KM-V27) 100251 CNC-sorvaus (KM-V27), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) CNCsorvauksen perusteet CNCsorvauksen sisällöt - CNC-ohjatun 2-akselisen työstökoneen käyttö - CNC-ohjelmointi - työstettävien materiaalien ominaisuudet - valmistustekniikka ja kappaleen kiinnitykset - terät: valinta, huolto ja asettaminen - työstöarvot: laskenta ja valinta - mittaustekniikka - työpiirustusten luku ja projektioiden, leikkauskuvantojen ja mitoituksen tulkinta - valmistukseen liittyvien toleranssien ja pintamerkkien tulkinta - CAD/CAM-tekniikan perusteiden tuntemus - CNC-sorvia turvallinen käyttö - virhekoodien tunnistaminen - materiaalien valinta piirustusten mukaisesti - valmistustekniikka, työvarat kiinnitykset ja työn vaiheistus - mittaukset oikeilla ja tarkastetuilla/säädetyillä mittalaitteilla ja tavoilla. - kartiopintoihin, pyöristyksiin ja työstöarvoihin liittyvä matematiikka - koneen akseleiden referenssiin ajo, toimintakunnon tarkistaminen ja lämmityskäyttö - istukan leukojen vaihto, pehmeiden leukojen sorvaus ja leukojen paineen säätö - koneistettavan kappaleen kiinnittäminen siten, että muoto-, mitta- ja pinnanlaatuvaatimukset säilyvät vaatimusten mukaisina - oikeiden nostoapuvälineiden oikea ja turvallinen käyttö - työhön soveltuvien terien ja teräpalojen valinta - terien asettaminen, mittaaminen ja teräkorjainten käyttö - nollapisteen haku ja asettelu sekä tarvittaessa korjaus - valmiin ohjelman ottaminen työstökoneelle ja tarvittaessa sen muokkaus - tavanomaisten ohjelmien tekeminen käyttäen nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja - ohjelman testaus ennen varsinaista koneistamista - koneistuksen suoritus turvallisesti - lämmön vaikutuksen huomioiminen - asetuksen dokumentointi - valmistettujen kappaleiden viimeistely ja mittaus sekä ohjelmien ja asetuksien korjaaminen toivotun tuloksen aikaan saamiseksi - työ-, koneaika- ja materiaalikustannusten huomioiminen - työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvien nimien ja käsitteiden ymmärtäminen englannin kielellä (kv) Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - sisältyy tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka); toteuttamissuunnitelmataulukossa on tärkeimmät osaamisen avainalueet kuvattu. (L-asemalla 3. vuoden koneistusopintojen toteuttamissuunnitelmat) - CAD-piirustustuksen tekeminen sorvattavasta kappaleesta - CNC-ohjelman laatiminen piirustuksen perusteella - CAD/CAM-harjoitus piirustuksen pohjalta - asetuksen teko CNC-sorville harjoituskappaleille tai asiakastöille - ohjelman testaus sorvilla käytössä olevilla menetelmillä - sorvattavan kappaleen valmistus ja mittaus - ohjelman siirto tietokoneelta sorville ja sen palautus tietokoneelle dokumentointia varten - mittausten ja asetusten dokumentointi Itsenäiset oppimistehtävät: - Työsuunnitelman laatiminen vapaavalintaisesta työstä, sisältäen työstöarvo laskennan ja valinnan perusteet o tarvittavien terien ja mittavälineiden valinta o CNC-ohjelman kirjoittaminen työstökoneelle o Kustannuslaskennan tekeminen vapaavalintaisesta työstä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 42

Työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta työturvakortin edellyttämällä tavalla - koneita, laitteita ja tarvikkeita ja materiaalia säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön siisteys sekä syntyvien jätteiden lajittelu ja asianmukainen hävittäminen tavoitteena 5s mukainen toiminta Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva CNC-sorvauksen tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. nollapisteen hakemisen, teräkorjaimen käyttöä, ohjelman editointia, asetuksien ja työkappaleiden kiinnityksien tekemistä, työstöarvojen määritystä, mittaamista ja kappaleiden valmistusta piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Tarvittaessa näyttöä täydennetään (esim. ohjelmoinnin osalta) oppilaitoksella. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 43

3.2.11 100252 CNC-jyrsintä (KM-V28) 100252 CNC-jyrsintä (KM-V28), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) CNC-jyrsinnän perusteet - CNC-ohjatun 3-akselisen lastuavan työstökoneen käyttö - CNC-ohjelmointi CAD/CAM-tekniikkaa hyödyntäen - työstettävän materiaalin ominaisuudet - valmistustekniikka ja kappaleen kiinnitykset - terien valinta, huolto ja asettaminen - työstöarvot, laskenta ja valinta - mittaustekniikka Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Itsenäiset oppimistehtävät: - CNC-jyrsinnän sisällöt - työpiirustusten luku ja projektioiden, leikkauskuvantojen ja mitoituksen tulkinta - valmistukseen liittyvien toleranssien ja pintamerkkien tulkinta - työstettävän geometrian poiminta CADkuvasta ja työstöratojen luonti CAMohjelmaa käyttäen sekä postprosessointi ohjelman CNC-koodiksi - CNC-koodin siirto työstökoneelle ja takaisin tietokoneelle - 3D piirtämisen ja työstön perusteet - CNC-jyrsinkoneen turvallinen käyttö - virhekoodien tunnistaminen - materiaalien valinta piirustusten mukaisesti - valmistustekniikka, työvarat, kiinnitykset ja työn vaiheistus - mittaukset oikeilla ja tarkastetuilla/säädetyillä mittalaitteilla ja tavoilla. - erilaisten muotojen ja sijaintien määrittämiseen sekä työstöarvoihin liittyvä matematiikka - koneen akseleiden referenssiin ajo, toimintakunnon tarkistaminen ja lämmitys käyttö - kiinnittimien käyttö kappaleen kiinnityksissä - koneistettavan kappaleen kiinnittäminen tukevasti siten, että muoto-, mitta- ja pinnanlaatuvaatimukset säilyvät vaatimusten mukaisina - nostoapuvälineiden oikea ja turvallinen käyttö - työhön soveltuvien jyrsinten, teräpäiden, teräpalojen ja muiden työkalujen valinta ja tarvittaessa kunnostus - työstösuuntien valinta huomioiden työstövoimat, terätaipumat ja värinät - taloudellisten työstöarvojen valinta käytetyille terille ja materiaaleille - työkalujen esiasetuslaitteen käyttö - työkalutietojen syöttö työstökoneelle - nollapisteen paikan valinta - nollapisteen haku ja asettaminen sekä korjaus tarvittaessa - valmiin ohjelman haku työstökeskukselle ja muokkaus tarvittaessa - tavanomaisten ohjelmien tekeminen käyttäen jyrsimen säteen kompensointia, työkier- Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka); toteuttamissuunnitelmataulukossa on tärkeimmät osaamisen avainalueet kuvattu. (L-asemalla 3. vuoden koneistusopintojen toteuttamissuunnitelmat) - CAD-piirustustuksen tekeminen jyrsittävästä kappaleesta - CNC-ohjelman laatiminen piirustuksen perusteella - CAD/CAM-harjoitus piirustuksen pohjalta - asetuksen teko CNC-työstökeskukselle harjoituskappaleille tai asiakastöille - ohjelman testaus työstökeskuksessa käytössä olevilla menetelmillä - koneistettavan kappaleen valmistus ja mittaus - ohjelman siirto tietokoneelta työstökeskukselle ja sen palautus tietokoneelle dokumentointia varten - mittausten ja asetusten dokumentointi Itsenäiset oppimistehtävät: - Työsuunnitelman laatiminen vapaavalintaisesta työstä, sisältäen työstöarvo laskennan ja valinnan perusteet - tarvittavien työstö- ja mittavälineiden valinta - CNC-ohjelman kirjoittaminen työstökoneelle - Kustannuslaskennan tekeminen vapaavalintaisesta työstä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 44

Työturvallisuus toja ja aliohjelmia - ohjelman testaus ennen varsinaista koneistamista - koneistuksen suoritus turvallisesti - lämmön vaikutuksen huomioiminen - asetuksen dokumentointi - valmistettujen kappaleiden viimeistely ja mittaus sekä ohjelmien ja asetuksien korjaaminen toivotun tuloksen aikaan saamiseksi - työ-, koneaika- ja materiaalikustannusten huomioiminen - työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvien nimien ja käsitteiden ymmärtäminen englannin kielellä (y, kv) - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta työturvakortin edellyttämällä tavalla - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - koneiden ja työympäristön siisteys tavoitteena 5s mukainen toiminta - syntyvien jätteiden lajittelu ja asianmukainen hävittäminen Tutkinnon osan arviointi: Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva CNC-jyrsinnän tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. nolla-pisteen hakemisen, teräkorjaimen käyttöä, CAD/CAMohjelman käyttöä ohjelmoinnin apuvälineenä, ohjelman editointia, asetuksien ja työkappaleiden kiinnityksien tekemistä, työstöarvojen määritystä, mittaamista ja kappaleiden valmistusta piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Tarvittaessa näyttöä täydennetään (esim. ohjelmoinnin osalta) oppilaitoksella Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 45

3.2.12 100253 Hionta (KM-V29) 100253 Hionta (KM-V29), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Hionnan perusteet - Hiomakoneen rakenne ja toiminta - Hionnan periaate - Hiomakivet - Leikkuunesteet ja hiottavat materiaalit - Tekniset piirustukset ja laatuvaatimukset Hionnan sisällöt - hiotun kappaleen mittaaminen - pinnan karheuden mittaaminen - sopivan kiinnityksen valinta hiottavalle kappaleelle ja kappaleen kiinnittäminen - koneenpiirustuksien lukeminen ja niistä hiottavien pintojen tunnistaminen sekä työvarojen määrittely - oikeiden työstöarvojen valinta ja säätäminen - hiomakiven ominaisuudet, kunnonvalvonta ja tarvittavat huolto- ja ylläpitotyöt - hiomakoneenpöydän säätäminen suoraksi tai koneenpiirustuksen mukaiselle kartiolle - leikkuunesteen kunnossapito - oikean hiomajärjestyksen suunnittelu kappaleelle - hiottavan kappaleen ominaisuuksien tunnistaminen - hiottujen kappaleiden oikea käsittely - koneen päivittäiset ja viikoittaiset huoltotoimenpiteet Työturvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta työturvakortin edellyttämällä tavalla - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - hiontatyön esivalmistelutehtävä o hiomakiven ominaisuuksien tunnistaminen o oikeantyyppisen kiven valinta hiottavalle materiaalille - harjoitustöiden tai asiakastöiden tekeminen itsenäisesti sekä ryhmässä o o o sisältäen perusperehdytyksen turvalliseen koneiden ja laitteiden käyttöön piirustuksen mukaisen kappaleen valmistaminen hiomakoneella valmiin kappaleen laadun mittaaminen tarkoituksenmukaisilla mittavälineillä o työstettyjen kappaleiden viimeistely - työstökoneen huolto o kiven virheettömyyden tarkistaminen kivenvaihdon yhteydessä o hiomakiven vaihto ja tasapainotus o hiomakiven timantointi oikeaaikaisesti, oikealta syvyydeltä ja oikealla nopeudella Itsenäiset oppimistehtävät: - hionnan työsuunnitelman tekeminen piirustuksen ja/tai työselityksen mukaan - sisältäen tiedot aihiosta, työstöarvoista, työvaiheista, mittaamisesta, kiinnittämisestä, työturvallisuusseikoista ja viimeistelystä - hionnan työstöarvoihin liittyvä tehtävä - hiomakiven tunnistamiseen liittyvä tehtävä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 46

Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. hiomakiven vaihdon, työkappaleen kiinnityksiä, työpöydän säätämistä erilaisille kappaleille, mittaamista ja kappaleiden valmistusta piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvosanasta päättää opettaja. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 47

3.2.13 100255 Manuaalikoneistus (KM-V31) 100255 Manuaalikoneistus (KM-V31), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Manuaalikoneistuksen perusteet Manuaalikoneistuksen sisällöt - tarkkuutta vaativa koneistus - tekniset piirustukset - koneistuskappaleiden viimeistelytyöt - kierteiden sorvaus terällä - työkappaleen kiinnittäminen ja asetuksen teko - työn aikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset - mittaukset eri mittavälineillä monipuolisesti mitta-, muoto- ja sijaintitoleransseineen - kappaleen valmistus sovittamalla sitä vastakappaleeseen - pinnankarheuden mittaaminen valmistetusta kappaleesta - koneistettujen kappaleiden viimeistely eri menetelmillä - terien valinta materiaalin työstöominaisuuksien mukaan - jyrsinkoneen jakopään käyttö ja jakopään käyttöön liittyvän matematiikka - hammaspyörän valmistamiseen liittyvät perustiedot - työvaihesuunnittelu ottaen huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutukset valmistusjärjestykseen sekä toleranssivaatimukset - vaativien kappaleiden mittaustekniikka - pikateräsmuototerien valmistus - terien ja teräpäiden kunnostus - avarrustyökalujen käyttö jyrsinkoneessa. Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - koneistuksen harjoitustöiden tekeminen itsenäisesti sekä ryhmässä o sisältäen perusperehdytyksen turvalliseen koneiden ja laitteiden käyttöön o piirustuksen mukaan kappaleen valmistaminen sorvilla o o o o o kierteen valmistus terällä koneistuskappaleen valmistaminen sorvaamalla, jyrsimällä ja hiomalla tarkkuuteen ISO 2768-m ulko- ja sisäpuolisten lieriöpintojen, viisteiden ja urien sorvaus piirustuksen tarkkuusvaatimuksien mukaisesti. tasopintojen, olakkeiden ja muotojen jyrsintä ottaen huomioon vaadittavat toleranssit kappaleen sorvaus mittaamalla ja sovittamalla toiseen kappaleeseen nähden o työstettyjen kappaleiden viimeistely o tasojen hionta hiomakoneella - työstökoneen huolto Itsenäiset oppimistehtävät: - koneistuksen työsuunnitelman tekeminen piirustuksen ja/tai työselityksen mukaan o sisältäen tiedot aihiosta, teristä, työstöarvoista, työvaiheista, mittaamisesta, kiinnittämisestä, työturvallisuusseikoista ja viimeistelystä - sorvin ja jyrsinkoneiden lisälaitteisiin liittyvät tehtävät - koneistuksen tehtäväkirjan lisätehtävien tekeminen Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen 48

Työturvallisuus Osaamisen arviointi - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta työturvakortin edellyttämällä tavalla - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työympäristön siisteys Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. sorvausta, jyrsintää, jakopään käyttöä, työkappaleiden kiinnityksien tekemistä, työstöarvojen määritystä, mittaamista ja kappaleiden valmistusta piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan oppilaitoksella 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvosanasta päättää opettaja. Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 49

3.2.14 100256 Konepajamittaus (KM-V32) 100256 Konepajamittaus (KM-V32), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Konepajamittauksen perusteet Konepajamittauksen sisällöt - käsimittalaitteet - pituuksien, leveyksien ja syvyyksien mittaus - sisä- ja ulkopuoliset mittaukset - kappaleissa olevien virheiden todentaminen - mittauksiin liittyvät dokumentit - sijaintimittaukset - työpiirustuksien lukeminen - työntömittojen ja mikrometrien käyttö - astemitan ja siniviivaimen lukeminen ja käyttö - mittapalojen ja mittakellon käyttö - pinnan laadun mittaaminen - kierteen mittaus ja tunnistaminen - kaarimikron kalibrointi - mittakoneen ja profiiliprojektorin peruskäyttö - mittauspöytäkirjan tekeminen - mittausepävarmuudet ja niiden huomiointi mittauksissa - laadun vaikutus yrityksen toimintaan - kappaleen mittausprosessin suunnittelu Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka); toteuttamissuunnitelmataulukossa on tärkeimmät osaamisen avainalueet kuvattu. (L-asemalla 3. vuoden koneistusopintojen toteuttamissuunnitelmat) - Mittausharjoitukset käsimittalaitteiden avulla o Pinnanlaadun mittaaminen vertailupalojen avulla o Kulmien mittaus astemitan avulla o Mittakoneen ja profiiliprojektorin käyttö opettajan ohjauksen avulla o Mittauspöytäkirjan täyttö tehtyjen mittausten pohjalta sekä samalla laadun todentaminen. Itsenäiset oppimistehtävät: - Työpiirustuksien lukemiseen liittyvät tehtävät - Toleransseihin liittyvä tehtävä Työturvallisuus - työturvallisuusohjeiden noudattaminen - ergonominen työskentely - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 50

Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. erilaisten mittavälineiden ja mittakoneen käyttöä, pituus- ja sijaintimittauksia ja mittausepävarmuustekijöiden arviointia. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Tarvittaessa näyttöä täydennetään (esim. 3D mittakoneen käytön osalta) oppilaitoksella Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 51

3.2.15 100257 Moniakselinen valmistus (KM-V33) 100257 Moniakselinen valmistus (KM-V33), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Moniakselisen valmistuksen perusteet - CNC-ohjatun moniakselisen lastuavan työstökoneen käyttö - CNC-ohjelmointi koneen ohjauksella tai CAD/CAM-tekniikkaa hyödyntäen - valmistustekniikka ja kappaleen kiinnitykset - terien valinta, huolto ja asettaminen - työstöarvot, laskenta ja valinta - mittaustekniikka ja dokumentointi Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Moniakselisen valmistuksen sisällöt Työturvallisuus - moniakselisen työstökoneen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen - vaaditun IT-tarkkuusasteen vaatimusten huomiointi valmistuksessa - työstökoneen ohjelmointi - ohjelmakoodin siirto työstökoneelle ja takaisin tietokoneelle - työkappaleen kiinnittäminen työstökoneeseen siten, että se voidaan koneistaa useista suunnista ja siihen liittyvän matematiikan hallinta - työstötapahtumassa käytettävien terien tarkistus ja huolto - terien mittaus ja asetus tai poisto työkalutaulukosta ja työkalumakasiinista - työstettävien materiaalien ja käytettävien terien huomioiva lastuamisarvojen laskenta ja asettaminen - nollapisteen paikan valinta - nollapisteen haku ja asettaminen sekä korjaus tarvittaessa - kosketusanturin käyttö - teräkorjaimien käyttö ja muokkaus - ohjelman testaus ja simulointi ennen varsinaista koneistamista - virheellisen ohjelman korjaaminen - tarvittavien mittausten suoritus ja mittapöytäkirjan teko laatujärjestelmän mukaisesti - taloudellisten työmenetelmien valinta - työvaiheiden suunnittelu etukäteen - oman työsuorituksen arviointi - työturvallisuuden huomioiminen työsuorituksissa - asetuksen ja ohjelmien dokumentointi - työ-, koneaika- ja materiaalikustannusten huomioiminen - työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvien nimien ja käsitteiden ymmärtäminen englannin kielellä (kv) - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta työturvakortin edellyttämällä tavalla - koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit ja CAD-luokka): - CAD-piirustuksen tekeminen koneistettavasta kappaleesta - CNC-ohjelman laatiminen piirustuksen perusteella - CAD/CAM-harjoitus piirustuksen pohjalta - asetuksen teko työstökoneelle harjoituskappaleille tai asiakastöille - ohjelman testaus ja simulointi työstökeskuksessa käytössä olevilla menetelmillä - koneistettavan kappaleen valmistus ja mittaus - ohjelman siirto tietokoneelta työstökeskukselle ja sen palautus tietokoneelle dokumentointia varten - mittausten ja asetusten dokumentointi Itsenäiset oppimistehtävät: - Työsuunnitelman laatiminen vapaavalintaisesta työstä, sisältäen työstöarvo laskennan ja valinnan perusteet - tarvittavien työstö- ja mittavälineiden valinta - CNC-ohjelman kirjoittaminen työstökoneelle - Kustannuslaskennan tekeminen vapaavalintaisesta työstä Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen) Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (koneistustyösalit, CADja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti 52

Osaamisen arviointi - koneiden työympäristön siisteys tavoitteena 5s mukainen toiminta sekä syntyvien jätteiden lajittelu ja asianmukainen hävittäminen Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. moniakselisen työstökoneen ohjelmointia, ohjelman editointia, työkappaleiden kiinnityksien tekemistä usean suunnan koneistusta varten, nollapisteen hakemisen, työstöarvojen määritystä, mittaamista ja kappaleiden valmistusta piirustusten ja muiden työohjeiden mukaisesti. Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Tarvittaessa näyttöä täydennetään (esim. ohjelmoinnin osalta) oppilaitoksella Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. 3.2.16 Kone- ja metallialan perustutkinnon valinnainen tutkinnon osa Opiskelija voi valita sopivan kone- ja metallialan perustutkinnon perusteiden valinnaisista tutkinnon osista (OPH:n määräys 50/11/2014). Opetusmenetelmänä on työssäoppiminen, joka edellyttää ammattitaitovaatimusten mukaista työpaikkaa. Tutkinnon osan voi suorittaa myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovitulla tavalla. Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä työpaikalla. 53

3.2.17 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa: Teollisuuden kunnossapitotyöt (AM-PAP6) Teollisuuden kunnossapitotyöt (AM-PAP6), 15 osaamispistettä Opintojakso Osaamistavoitteet ja sisällöt (mitä?) Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt (miten ja missä?) Teollisuuden kunnossapidon perusteet Teollisuuden kunnossapidon sisällöt - koneiden ennakko- ja käyttöhuollot - korjaava kunnossapito - mekaanisen voimansiirron huoltotehtävät - hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien huollot - ohjelmoitavat logiikat toimintaperiaatteet - voiteluhuolto ja voiteluaineet - koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollot - korjaava kunnossapito - käytön ja kunnonvalvonnan mittaukset - koneiden kuntokartoitus ja huoltotarvemääritykset - mekaanisen voimansiirron huoltotehtävät - hydrauliikka ja pneumatiikkajärjestelmien huollot - materiaalit - kunnossapidon kiinnityselimet, liimat ja lukitteet - rajakytkimet ja niiden toiminnan mittaaminen - asennus- ja kunnossapitotöihin liittyvät sorvaus-, poraus-, jyrsintä- ja hitsaustyöt - ohjelmoitavien logiikoiden toimintaperiaatteet Teoriaopetus: perusteet (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi - Teoriaopetus: ammatillinen sisältö (luokka ja CAD-luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit ja CAD-luokka): - huolto- ja mittaustöiden harjoitustehtävät - työstökoneiden voiteluhuollot - hitsauskoneen kausihuolto - työstökoneen huoltotyö - kunnonvalvontamittaukset - vaihteiston huolto - kytkimen ja käyttöjen huolto - hydrauliikkajärjestelmän huolto - paineilmajärjestelmän huolto - hydrauliikan ja pneumatiikan putkiliitoksien tekeminen - harjoitustehtävä: levytyökoneen rajakytkimet ja toiminnan mittaukset - liittämismenetelmien harjoitustehtävät - korjaushitsaus - kova- ja pehmytjuotto - koneistustehtävät: koneen osan sorvaus, jyrsintä ja poraus - harjoitustehtävä: kierteen korjaus - ohjelmoitavan logiikan perusohjelmointitehtävä Itsenäiset oppimistehtävät: - tutustumistehtävä: materiaalit - pintakäsittelyt - huoltosuunnitelman tekeminen - tutustumistehtävä: ohjelmoitavat logiikat - toimintaperiaatteet työturvallisuus - koneturvallisuus ja koneturvallisuus määräykset - sähkötyöturvallisuus ja tulitöiden turvallisuus - suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö - henkilöturvallinen toiminta Työssäoppiminen: - tutkinnonosaan liittyvien työtehtävien suorittaminen riittävällä rutiinilla ja oikealla joutuisuudella - työyhteisön ja tiimin jäsenenä toimiminen) Teoriaopetus (luokka) Ohjatut oppimistehtävät (työsalit, CAD- ja teorialuokat sekä sosiaalitilat): - tutustumistehtävä ja toimintaharjoitus: koneturvallisuus kunnossapitotehtävissä 54

- koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta - työkykyä ylläpitävä toiminta - työympäristön järjestys ja siisteys; tavoitteena 5S:n mukainen toiminta - työympäristön järjestely sekä siistiminen ja toiminta 5S periaatteiden mukaisesti Itsenäiset oppimistehtävät: - koneturvallisuusmääräyksiin tutustuminen Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit on esitetty liitteellä 2. Ammattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Soveltuva tehtäväkokonaisuus, joka sisältää esim. jonkin koneen tai laitteen huoltotoimenpiteitä huoltosuunnitelman mukaisesti (esim. huoltokohteiden toiminnan tarkistukset, nesteiden täytökset sekä vaihdot, kunnossapidon mittaukset ja tarvittaessa säädöt) ja/tai asennus- sekä korjaustehtäviä (korjattavien kohteiden tunnistaminen, vian määritys ja korjaustyön suorittaminen). Näyttöympäristö: Näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikalla 2. tai 3.vuonna ja ensisijaisesti kokonäyttönä. Arviointi ja arvioijat: Arviointi perustuu kriteeripohjaiseen opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun, jossa on mukana opiskelijan ja opettajan lisäksi työelämän edustaja. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Arvioinnista päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Muu osaamisen arviointi Ei muuta osaamisen arviointia. Opiskelija voi valita opintoihinsa myös muun paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvan tutkinnon osan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tarjonnassa olevista paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvista tutkinnon osista. Alan työtehtävissä toimiminen ulkomailla tutkinnon osa Verkkovideon toteuttaminen tutkinnon osa Eri alojen alakohtaisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 55

3.2.18 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Opiskelija voi valita yhden ammatillisen tutkinnon osan ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Mikäli valitun perustutkinnon ammatillinen tutkinnon osa on alle 15 osaamispistettä, voidaan valita useampi tutkinnon osa niin, että 15 osaamispisteen laajuus täyttyy. on voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osien enimmäismäärät ovat alla olevassa taulukossa. Kaivosalan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp / 3 valinnaista tutkinnon osaa Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Liiketalouden perustutkinto, Asiakaspalvelun ja myynninosaamisala Metsäalan perustutkinto, Metsäkoneasennuksen osaamisala Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto, Teollisen pintakäsittelyn osaamisala tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa tutkinnon osa/ osia, yhteensä, enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Prosessiteollisuuden perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Suunnitteluassistentin perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Talotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa Autoalan perustutkinto, Autotekniikan tai Autokorikorjauksen osaamisala tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa Puualan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa Rakennusalan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa Veneenrakennuksen perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa 56

3.2.19 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Opiskelija voi valita yhden ammatillisen tutkinnon osan ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. on voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. on voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto Elektroniikka-asentajan ammattitutkinto Hissiasentajan ammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto Ilmastointiasentajan ammattitutkinto Kaivosalan ammattitutkinto Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto Kengityssepän ammattitutkinto Kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto Kivimiehen ammattitutkinto Koneenasentajan ammattitutkinto Koneistajan ammattitutkinto Korroosionestomaalarin ammattitutkinto Kunnossapidon ammattitutkinto Kylmäasentajan ammattitutkinto Laivanrakentajan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Lukkosepän ammattitutkinto Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Metallien jalostuksen ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Pienkonemekaanikon ammattitutkinto Putkiasentajan ammattitutkinto Puusepänalan ammattitutkinto Rakennuspeltisepän ammattitutkinto Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto Seppäkisällin ammattitutkinto Suunnitteluassistentin ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Teknisen eristäjän ammattitutkinto Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto Teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto 57

Työvälinevalmistajan ammattitutkinto Ulkomaankaupan ammattitutkinto Valajan ammattitutkinto Valumallin valmistajan ammattitutkinto Veneenrakentajan ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. on voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. on voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia erikoisammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto Kunnossapidon erikoisammattitutkinto Levytyömestarin erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto Valajamestarin erikoisammattitutkinto Valumallimestarin erikoisammattitutkinto Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. 3.2.20 Yritystoiminnan suunnittelu Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.21 Huippuosaajana toimiminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.22 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 58

3.2.23 Yrityksessä toimiminen Tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 3.2.24 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Opiskelija voi valita yhden ammatillinen tutkinnon osan alaan liittyvistä ammattikorkeakouluopinnoista. on voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. 3.2.25 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista Opiskelija voi valita yhden tutkinnon osan vapaasti valittavista tutkinnon osista. Mikäli sisällytetty tutkinnon osa on ammatillinen, se arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. 59

4. Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat on kuvattu yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 5. Vapaasti valittavat tutkinnon osat Opiskelijan henkilökohtaisten opintopolkujen toteuttamista tuetaan vapaasti valittavilla tutkinnon osilla. Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, joita ovat: 1) Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osia toisista ammatillisista perustutkinnoista Tutkinnon osia omasta ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osia ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista Ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä tai tutkintotilaisuudessa. Osaaminen arvioidaan asteikolla T1 H2 K3 ja ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa Hyväksytty. 2) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä tarjottavat paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat on kuvattu kaikille tutkinnoille yhteisten valinnaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmassa. 60