Sosiaalityön erikoistumiskoulutus Anneli Pohjola Poske 8.5.15
Nykyinen sosiaalityön erikoistumiskoulutus Yhteiskunta- tai valtiotieteen lisensiaatintutkintoon johtava, ns. ammatillinen lisensiaatintutkintoi t tki t 120 opintopistettä, koulutus 4 vuoden aikana työn ohella järjestetty vuodesta 2000 alkaen oman lainsäädännön turvin (VNA 794/2004, VNA 568/2005) SOSNET-verkostoyhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot OKM:n erillisrahoitus 2010 asti, sen jälkeen yliopistot Tutkintoon t johtavana maksutonta t Valintakriteerinä sosiaalityöntekijän ammatillinen pätevyys ja vähintään kahden vuoden työkokemus sosiaalityöstä
Viisi erikoisalaa vahvistettu asetuksella Hyvinvointipalvelut (2. koulutus 2012-2015) Kuntouttava sosiaalityö (4.koulutus 2013-2016) Lapsi- ja nuorisososiaalityö (4.koulutus 2012-2015) Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö (4.koulutus 2013-2016) Yhteisösosiaalityö (3.koulutus 2012-2015) 2015)
Koulutukset (2000-2013) SOSNET-yliopistot järjestävät valtakunnallisena yhteistyönä Koulutukseen valittu noin 300 opiskelijaa Haku neljän vuoden välein kullekin erikoisalalle 96 opiskelijan koulutusohjelma meneillään Valmistuminen ollut hyvää, yleensä valmistutaan viidentenä vuonna Sisältää lisensiaatintutkimuksen, mikä tuottanut merkittävää työelämälähtöistä tutkimustietoa sosiaalityön kentälle aiheet usein omasta työstä
Uudet erikoistumiskoulutukset (Lait ja asetukset voimaan 1.1.2015, 1 YOL 558/2009 7 a, VNA 794/2004, VNA 1082/2009) Ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä, luonteeltaan täydennyskoulutusta pysyvämmäksi tarkoitettuja koulutuksia Opiskelijaksi voidaan ottaa soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut, edellytetään työkokemusta Ei tuota sinällään jatkotutkintoa (sosiaalityö: VTL tai YTL), mutta yliopisto antaa todistuksen Vähimmäislaajuus 30 op enimmäislaajuutta ei määritelty Opiskelijamaksut enintään 120 euroa/op Opiskelijan asema kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa Valviran rekisteriin merkitään tiedot sosiaalihuollon ammattihenkilön suorittamasta lisensiaatintutkinnosta tai erikoistumiskoulutuksesta (ammattihenkilölaki)
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet (VNA 20 a ) Koulutustaustansa u us a sa ja työkokemuksensa sa pohjalta a opiskelija kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen i i ja sen yhteydet t toimintaympäristöön i t i töö pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana.
Sopimukset ja rahoitus Yliopisto ei voi järjestää j yksin, vaan sopimus on tehtävä koulutusalayliopistojen enemmistön kesken Suunniteltava yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa, työelämätahot eivät ole sopijaosapuolia Suomen yliopistot Unifi ry koordinoi koulutusten suunnittelua Ensimmäisinä vuosina (siirtymäkautena) rahoitus myönnetään valtionavustuksin Erikoistumiskoulutusten rahoitus perustuu korkeakoulujen perusrahoitukseen (opintopisteet) p )ja opiskelijamaksuihin Sosnet- hakemus: opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisrahan haku 30.4.2015 mennessä ja toteutusrahan haku 31.10.2015 mennessä
Erilaiset vaihtoehdot mahdollisia Ammatillisen lisensiaatintutkinnon kaltainen 120 op:n koulutus, jonka opinnäyte voitaisiin hyväksyä lisensiaatintutkimuksena koulutuksen jälkeen, mahdollistaisi lisensiaatintutkinnon o 80 100 op:n erikoistumiskoulutus, joka voitaisiin lukea hyväksi lisensiaatin- / tohtorintutkintoon 60-80 op:n erikoistumiskoulutus, jonka jälkeen olisi myös mahdollista jatkaa lisensiaatin- /trintutkintoon Tai muunlaiset ratkaisut Erillisten osaamisalueiden pienemmät, vähintään 30 op:n erikoistumiskoulutukset ovat myös tarpeen voidaan tarvittaessa sisällyttää moduulina osaksi em. laajempaa erikoistumiskoulutusta
Miten paljon koulutus voisi maksaa, jotta myös työnantaja voisi tukea sitä osin tai kokonaan? 20 euroa / 1 op, esim. 60 op = 1200 e 120 op = 2400 e o 50 euroa / 1 op, esim. 60 op = 3000 e o 120 op = 6000 e 100 euroa / 1 op, esim. 60 op = 6000 e 120 op = 12 000e 120 euroa / 1 op, esim. 60 op = 7200 e 120 op = 14 400e Olennaista myös, mille ajalle jakautuu Maksuton vaihtoehto ehkä STM:n evorahoituksella?
Osaamisen haasteita Kunnallisen päätöksenteon hallinta ja sosiaalihuollon kehittäminen (kunnallinen sosiaalipolitiikka) Tiedolla johtaminen Ehkäisevän ja edistävän työn rakentaminen Rakenteellinen sosiaalityö Sosiaalisen kuntoutuksen rakentaminen Sote-uudistuksen t haasteet t sosiaalihuollon ll uudistamiselle sote-integraatiossa (vrt. lääkäreistä 63% erikoistuneita, erikoistumisaloja 50, evo-rahoitus, palkallinen lli erikoistumiskoulutuspaikka) i i k ikk Vaikuttavuuden arviointi Näyttöön perustuva sosiaalityö tutkittujen työmenetelmien kehittäminen
Tarvitaanko & toiveet? Terveiset koulutusorganisaatioille? Anneli.Pohjola@ulapland.fi