Keskusta-alueen Taideohjeen "sisällysluettelo"



Samankaltaiset tiedostot
Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

TRENDIKÄS BETONI JA KAAVOITUKSEN MAHDOLLISUUDET Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Marja-Vantaa -projekti

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

KONSEPTI VALAISTUS REITIT JA SISÄÄNKÄYNNIT TOIMINNOT JA OLESKELU YKSITYINEN-JULKINEN

Valkeakosken Kanavanranta

YLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA

SALPAKANGAS Hollolan kuntakeskus

Tehdashistorian elementtejä

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Vantaan keskustojen kehittäminen

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Jyväskylän Kankaan entisen tehdasalueen sydänkortteleiden yleinen arkkitehtuurikilpailu

Kaupunkirakenteelliset periaatteet

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

Aviapolis kaavarunko. Mari Siivola Yleiskaavapäällikkö / Vantaa Rakennusfoorumi

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset rsh)

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

LIITE 1a. Suunnittelu

Leppävaara Lähtökohdat ja tavoitteet

Pöytäkirja :t 1-3 1/2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta Aika klo Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, Vantaa

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

Ideakilpailusta esitetyt kysymykset ja vastaukset kysymyksiin

MAFFEE - PORIN AARRE 1/6

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

Kajaanin älykäs elinkaarikortteli

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Tampereen Ratikalle oma ilme ja identiteetti Muuttuko Nysse? Pekka Sirviö, Tampereen Raitiotie Oy Paikallisliikennepäivät 28.9.

Mäntän keskusta-alueen yleissuunnitelmaluonnos

RAKENTAMISTAPAOHJEET

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B

HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa

ASEMAPIIRROS 1 : 800 JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 1/8

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

KAUPUNKIKUVALLINEN TARKASTELU KUNINKAANTAMMI ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 3D RENDER OY

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Rakennesuunnitelma 2040

KAUPUNKIMUOTOILU. Kankaanpään elinkeinoseminaari Päivi Raivio

Kivistön kaavarunkotyön liikenneselvitys

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Turvallisuus kaupunkikehityksessä. Sampo Perttula

Petra Tammisto, maisema-arkkitehti Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

LUONNONMAAN VISIO 2070

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT

Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

Uudenlaisen asumisen alue!

Kouvolan keskustakortteleiden ideakilpailu DYNAMO

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Studio Puisto Arkkitehdit Oy Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus

SAVONLINNAN KIRKKOLAHDEN ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILU

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Kaupunkikuva ja valaistus

vesa-pekka rannikko Leinelän taiteen yleissuunnitelma yleisille alueille

Tiivistelmä kandidaatin opinnäytetyöstä

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA

Äänekosken kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

SEMINAARIN PUUTARHA. Puistosuunnitelma SEMINAARIN PUUTARHA, RAAHE SUUNNITELMA JONNA KOIVURANTA

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Transkriptio:

Keskusta-alueen Taideohjeen "sisällysluettelo"

2

Marja-Vantaan Keskusta-alueen taideohjeen "sisällysluettelo" hyödyntää jo tuotettua materiaalia, josta erityisen tarkastelun kohteeksi on nostettu Visiokortit (Toiminnallisuus, Visuaalisuus ja Kestävä ympäristö) sekä Marja-Vantaan jo rakentuvan Keimolanmäen taideohje. Nämä valmiit paketit ovat helpottaneet taideohjeen sisällön tuottamista, sillä itse konseptia ei ole tarvinnut etsiä tai luoda, vaan valmiit ajatukset on vain täytynyt koota ja "visualisoida". Teemana paikan henki Marja-Vantaan Keskusta-alue rakentuu uuden Kehäradan Kivistön aseman ympärille ja Kivistön vanhan asuinalueen välittömään yhteyteen. Marja-Vantaan Keskusta-alueen nimistön teemaksi on nostettu kiviteema, josta erityisesti jalokivet. Marja-Vantaan Keskusta-alueella Kehärata ja Kivistön uusi asema räjäytetään kiveen. Marja-Vantaan Keskusta-alue perustetaan pääasiassa peruskalliolle. (Rakennustöiden yhteydessä alueella syntyy paljon siirrettävää kivimassaa.) On luontevaa nostaa kiviteema Keskusta-alueen visuaaliseksi kokoojaksi, joka luo Kivistön asemalle vahvan ilmeen ja toisaalta herättää henkiin Keskusta-alueen jo olemassa olevaa "Genius Locia", paikan henkeä. Taiteen luonne - "Taide läsnä arjessa" Tila- ja ympäristötaide ovat tutuimmillaan veistos- ja reliefitaidetta. Teostaide nostetaan usein kaupunkitilassa paikan keskipisteeksi, jolloin itse paikka on ikään kuin tyhjä ja olematon ilman kyseistä teosta. Marja-Vantaan Keskusta-alueella taiteen tehtävä on edistää kaupunkimaisen ympäristön luomista. Taiteen tehtävä on helpottaa kaupunkirakenteen hahmottamista; nostaa esiin kaupunkitilan erityispiirteitä esimerkiksi korostamalla hulevesiuomia (kiiltävä, kivetty ja muotoiltu painauma toimii kuivana aikanakin ympäristötaiteellisena aiheena) tai selkeyttämällä massoittelua, vaikka sisäänkäyntejä korostaen. Erityisesti Keskusta-alueella taiteen tulisi olla luonteva osa rakennettua ympäristöä, eikä päälle liimattu lisä. Tämä ei tarkoita, että alueella ei tulisi sallia tai suosia valmista teostaidetta, kuten veistoksia ja reliefejä vaan, että teostaide tulisi ottaa huomioon jo kaupunkirakennetta suunniteltaessa ja rakennettaessa, jottei se jää ir- 3

ralliseksi muuten mietityssä kokonaisuudessa. Taiteen luontevia ilmentymiä Marja-Vantaan Keskusta-alueella ovat esimerkiksi katupintojen vaihteleva kiveys, kivijalat, kiviset julkiset- ja pihakalusteet (penkit, pöydät, istutusruukut, pihakatokset, grillit, mattotelineet, suihkulähteet), kivetyt aukiot ja puistot, kiviaidat, kivipengerrykset sekä kiviteostaide. Asuminen - "Hyvien yhteyksien elinkaariasuminen" Kaupunkimainen ympäristö ei muodostu pelkästään tiiviisti rakentamalla. Kaupunkimaista ympäristöä luotaessa on erittäin tärkeää ymmärtää toimintojen sekoittumisen tärkeys. Asumisen vaatima yksityisyys tulisi näin ollen luoda muilla keinoilla kuin aitaamalla asuinrakennukset keskelle suurta tonttia. Toimintojen sekoittaminen luo elävää kaupunkiympäristöä, jossa on mukavaa ja turvallista liikkua kellon ajasta huolimatta. Yksityisen ja julkisen raja on kaupunkirakenteessa hämärä. Marja-Vantaan Keskusta-alueella katua rajaavat rakennukset olisi hyvä elävöittää kivijaloin. Näin ollen kivijaloista muodostuisi luonteva palvelukerros, jolloin kaupunkiytimen pääkatujen asuminen sijoittuisi pääasiassa "yksityisemmäksi" katutilan yläpuolelle. Olisi kuitenkin suotavaa, että asuminen tuotaisiin liike- ja työtilojen kanssa osaksi katutilaa ainakin pihakaduilla ("shared space"!). Marja-Vantaan Keskusta-alueella kivijalat ovat oiva taiteen paikka. Kivijalat itsessään ovat taidetta. Työ ja palvelut - "Tekemisen paikkoja ja kumppanuustarjontaa" Kivijalat luovat julkisuutta. Marja-Vantaan Keskusta-alueella palvelut ja paikalliset työpaikat keskitetään pääsääntöisesti kivijalkoihin, näkyväksi osaksi katutilaa. Korostamalla kivijalkoja korostetaan palveluita ja niiden tavoitettavuutta. Kivijalkojen lisäksi tulisi taidetta hyödyntää sisäänkäyntien merkitsemiseen. Katupinta on siis osaltaan oiva taiteen paikka. Esimerkiksi erilainen kiveys pysäyttää kulkijaa ja suuntaa liikkeen luontevasti liikkeisiin ja palveluihin. Näin painotetaan myös horisontaalin ja vertikaalin rajapintaa, joka monesti rakennettaessa unohtuu, sillä useimmiten kadun ja rakennuksen rakentavat eri tahot. 4

5

Liikenne - "Järkevän ja tehokkaan liikenneverkon kohtaamispaikka" Sisäänkäyntien korostaminen katupinnan avulla elävöittää liikkumista. Liikkumista voi ohjata enemmältikin pintamateriaalein. Katuverkkojen risteysalueet, linja-autopysäkit ja juna-aseman sisäänkäynnit muiden sisäänkäyntien ohella tarvitsevat ohjaavaa merkintää. Katupintaa taiteilemalla syntyy funktionaalista estetiikkaa, joka voidaan tarvittaessa nostaa ylös vertikaaliksi pinnaksi esimerkiksi seinäpinnoin ja julkisin kalustein. Liikennettä voidaan edistää tarpeista riippuen korostamalla liikenteen eri muotoja ja tyyppejä. Yhtenäinen, jaettu katupinta (hidaskatu, "home-zone", "shared space") tekee kaikista liikkujista yhdenvertaisia ja vastuullisia kulkijoita. Yhtenäinen katupinta on myös oiva taiteen paikka, jossa on tilaa leikitellä ja käytännössä leikkiä. Jaetulla katupinnalla on aikaa käyskennellä ja nauttia elävästä kadusta, joka voidaan paikoin rikkoa kasvattamalla se katukalusteeksi (penkiksi, valaisimeksi) tms. Nopeille liikkujille tarkoitettujen väylien turvallisuutta on hyvä edistää selkein materiaalivaihdoin. Taide astuu kuvaan tässäkin. Materiaali- ja värimaailmat ovat oiva keino maalata maisemaa. Esimerkiksi kirkuvan punainen pikapyörätie on luotaantyöntävä sunnuntaikävelijälle. Julkisen liikenteen kannalta on olennaista korostaa paikan henkeä. Taiteen keinoin voidaan paikasta luoda erityislaatuinen ja muusta ympäristöstään positiivisesti poikkeava. Julkisen liikenteen kannalta on erittäin tärkeää korostaa pysäkkejä paikalle tyypilliseen tapaan, jotta esimerkiksi Hämeenlinnan-väylää kulkeva bussikyytiläinen tunnistaa helposti Marja-Vantaan pysäkkimaisemastaan. Kehäradan kulkijan tulisi myös tunnistaa saapumisensa Marja-Vantaalle nopeasti ja kyseenalaistamatta. Yksityisautoilijalle Marja-Vantaan Keskusta-alueen tulisi olla ohittamaton. Taide on apukeino alueen maisemoinnissa kaupungiksi. Marja-Vantaan Keskusta-alueella olisi erittäin tärkeää luoda selkeää kaupungin rajaa, jotta kaupunkirakenne ei "karkaa käsistä". Taide auttaa rajan luonnissa ilmentyen vaikkapa muureiksi ja porteiksi. Virkistys - "Kulttuurimaisemasta maiseman kulttuuria" Virkistyspalvelut korostuvat Marja-Vantaan Keskusta-alueella moninaisuudessaan. Viherverkko palveluineen kattaa alueen tasaisesti niin, että luonto ja virkistysmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla. Taide erityistää luontomaisemaa korostamalla sen luontaisia arvoja tai luomalla niitä. Leikki- ja urheilualueiden ilme ja niihin sidottu taide värittää Marja-Vantaan Keskusta-alueella omakseen, luontaiseksi osaksi muuta rakennettua ympäristöä. "Piilotettu taide", ympäristön yllättäjä toimii virkistävänä virikkeenä kaupunkikuvassa. Pieni "kompakoje", katupelit jne saavat oman ilmeensä taiteen avulla. 6

7

Yhteenveto Marja-Vantaan Keskusta-alueen tavoitteena on synnyttää kaupunkikulttuuria aidoimmillaan. Kivistön kivinen luonne maalaa katukuvasta yhtenäisen. Nimistön alueelle tuomat kivilajit antavat oman ilmeensä ja värinsä maisemaan. Arjen hyvinvoinnin edistäminen taiteen avulla on keskeinen pyrkimys Marja-Vantaan Keskusta-alueen kaupunkiympäristöä suunniteltaessa. Jokapäiväiseen elämään luontevasti nitoutuva taidemaailma tukee kaupungin ja kaupunkilaisten kulttuurista kasvua ja kehitystä. 8

9