Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki 1. ASIA Valitus liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) päätöksestä oikaisuvaatimukseen auton XXX-123 muutoskatsastusasiassa (Dnro TRAFI/2434/03.05.00/2014). 4. VAATIMUKSET N.N. käytti omistamansa BMW 330i henkilöauton muutoskatsastuksessa Plus Katsastuksen Pirkkalan toimipisteessä 13.1.2014. Katsastus hylättiin katsastaja Teemu Kyllösen toimesta, koska autoon vaihdetun alustasarjan mukana toimitettu VTT Expert Services Oy:n laatima lausunto alustasarjan sopivuudesta kyseiseen automalliin ei ollut hänen mukaansa riittävän tarkka. Katsastuksesta tehtiin oikaisuvaatimus, jonka Trafi hylkäsi 11.3.2014 antamallaan päätöksellä. Katsomme ensisijaisesti, että vaatimus riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksesta on lakiin perustumaton. Muutoskatsastus tulee siten hyväksyä jos säädöksissä mainitut reunaehdot täyttyvät. Mikäli riippumattoman tutkimuslaitoksen todistus kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi, katsomme toissijaisesti katsastuksessa esitetyn VTT Expert Services Oy:n laatiman lausunnon olevan sisällöltään riittävä. Koska N.N. auton muutoskatsastus olisi tullut joka tapauksesa hyväksyä, vaadimme kunnioittavasti hallinto-oikeutta kumoamaan Trafin päätöksen edellä mainitussa oikaisuvaatimusasiassa ja vahvistamaan, että muutoskatsastus olisi tullut hyväksyä ensisijaisesti ilman minkäänlaisia todistuksia tai toissijaisesti VTT Expert Services Oy:n lausunnolla. 5. PERUSTELUT Asiassa on riidatonta, että N.N. auton korkeutta on muutettu alustasarjalla 1 ja auto on tästä syystä muutoskatsastettava. Riidatonta on niin ikään se, että madallus tehty rakennemuutospäätöksen 2 reunaehtojen puitteissa ja katsastus olisi siltä osin hyväksyttävissä. Kysymys on näin ollen yksinomaan siitä vaaditaanko 1 2 Alustasarjalla tarkoitetaan tässä yhteydessä jousien ja iskunvaimentimien muodostamaa kokonaisuutta. Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta, 23.10.1998/779
muutoskatsastuksessa riippumattoman tutkimuslaitoksen todistus 3 ja jos vaaditaan, mitä vaatimuksia sen sisällöllä on. 5.1. SÄÄDÖSPOHJA Auton korkeuden muuttamisesta säädetään rakennemuutospäätöksen 15 :ssä. Saman päätöksen 14 :ssä sallitaan heilahduksenvaimentimien 4 vaihtaminen myös tyypiltään alkuperäisestä poikkeaviksi. Auton korkeuden muuttamisesta jousimuutoksilla on olemassa myös Trafin ohje 5. Päätöksessään Trafi viittaa ajoneuvolakiin, rakennemuutospäätökseen ja ajoneuvojen hyväsynnästä annettuun valtioneuvoston asetukseen 6. Ajoneuvolain 7 :n 2 momentin mukaan ajoneuvon rakenteen muuttamisen ehdoista säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Kyseinen asetus on edellä mainittu rakennemuutospäätös. Rakennemuutospäätöksen 2 :ssä määritellään yleiset periaatteet ajoneuvojen vaatimustenmukaisuudelle. Muutetun ajoneuvon on täytettävä 1 momentin vaatimukset, ellei jäljempänä rakennemuutospäätöksessä toisin säädetä. Muutokset eivät saa 2 momentin mukaan heikentää liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia ja ajoneuvon on muutoksen jälkeenkin täytettävä sitä käyttöönottopäivän perusteella koskevat (tai uudemmat) vaatimukset. 3 :ssä säädetään erikseen EY-tyyppihyväksytyn auton vaatimustenmukaisuudesta. 3 :n 2 momentin mukaan autoa ei saa muuttaa siten, että käyttöönottoajankohdan (tai uudemmat) vaatimukset eivät täyty. Hyväksyntäasetuksen 22 :n 1 momentin mukaan katsastustoimipaikka voi vaatia ajoneuvon katsastukseen esittäjää toimittamaan ajoneuvolain 60 a :n tai sen nojalla säädetyn taikka 60 b :n 1 momentin mukaisen selvityksen vaatimustenmukaisuudesta jos katsastustoimipaikka ei käytettävissään olevien tietojen tai teknisen tarkastuksen avulla voi jonkin rakenteen tai varusteen osalta vakuuttua ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta. 60 a :n 1 momentissa viitataan Ajoneuvolain 50 e :n 2. momentin 1-4 kohdissa tarkoitettuihin vaatimustenmukaisuuden osoittamistapoihin. Trafin korkeusmuutosohjeen mukaan EY-tyyppihyväksytyn auton korkeuden muuttaminen voidaan hyväksyä muutoskatsastuksessa rakennemuutospäätöksessä säädetyin ehdoin. Korkeuden muuttamiseen käytettyjen osien soveltuminen EY-tyyppihyväksynnän alaiseen autoon voidaan osoittaa esimerkiksi auton valmistajan lausunnolla tai riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksella. 3 Trafin ohjeessa puhutaan riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksesta. VTT Expert Services Oy kutsuu tässä tapauksessa relevanttia dokumenttia lausunnoksi. Kysymys on kuitenkin samasta asiasta. 4 5 6 Heilahduksenvaimentimella tarkoitetaan puhekielessä yleisemmin käytettyä iskunvaimenninta. TRAFI/33691/03.04.03.03/2010 Hyväksyntäasetus, 1244/2002
Iskunvaimentimille tai jousille ei osana tai erillisenä teknisenä yksikkönä ole vaatimuksia direktiiveissä eikä kansallisessa lainsäädännössä. 5.2. RIIPPUMATTOMAN TUTKIMUSLAITOKSEN TODISTUS Vaatimus riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksesta perustuu Trafin korkeudenmuutosohjeeseen. Sen mukaan alustasarjan soveltuvuus tyyppihyväksyttyyn autoon voidaan osoittaa esimerkiksi auton valmistajan lausunnolla tai riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksella. Ohjeistus ei siten edellytä nimenomaisesti riippumattoman tutkimuslaitoksen todistusta, se on vain yksi vaihtoehto. Rakennemuutospäätöksen 15 :n 1 momentti ei vaadi jousimuutoksien osalta minkäänlaista tutkimuslaitoksen todistusta tai muutakaan selvitystä. Myöskään iskunvaimentimien vaihtamisen myös tyypiltään alkuperäisistä poikkeaviksi erikseen sallivassa 14 :ssä ei vaadita todistusta 7. Sen sijaan monessa muussa Rakennemuutospäätöksen kohdassa edellytetään nimeltä mainittujen vaatimusten täyttymistä ja tarvittaessa luotettavaa selvitystä asiasta 8. Myös 15 :n 2 momentti edellyttää tarvittaessa selvitystä osien soveltumisesta automalliin. Trafin Rakennemuutospäätöksen tulkintaohje 9 mainitsee tässä tapauksessa riittäväksi selvitykseksi osien valmistajan lausunnon. Riippumatonta tutkimuslaitosta ei siis Trafin ohjeiden mukaan edellytetä edes siinä tilanteessa, että jonkinlaista selvitystä tarvitaan. Ajoneuvolaissa viitataan nimenomaisesti rakennemuutospäätökseen, joten edellä mainitut pykälät tulevat myös sen nojalla sovellettavaksi. Näillä perusteilla voidaan todeta, että todistuksen vaatimiselle muutoskatsastuksen läpäisemiseksi ei löydy perusteita lainsäädännöstä. Rakennemuutospäätöksessa on yksiselitteisesti asetettu kriteerit, joiden puitteissa korkeuden muuttaminen on sallittua. Pykälässä ei erotella EY-tyyppihyväksyttyjä ja muita autoja toisistaan, joten tyyppihyväksynnällä ei tässä kohtaa ole merkitystä. Rakennemuutospäätös on annettu osana EY-tyyppihyväksyntävaatimusten voimaantuloa, joten säädöksessä on nimenomaisesti huomioitu myös tyyppihyväksynnän alaiset autot. Koska Rakennemuutospäätös ei todistusta vaadi, ei sitä näkemyksemme mukaan voida myöskään katsastuksessa vaatia. 5.2.1. TRAFIN OHJEEN SÄÄDÖSPERUSTA JA TOIMIVALTA Trafin ohje on annettu Liikenteen turvallisuusvirastosta annetun lain nojalla 10. Tarkempaa pykälää ei ole yksilöity. Trafi ilmoittaa päätöksessään valtuutuksensa perusteen olevan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä. Alkuperäisessä ajoneuvolain 99 :n 7 Tässä tapauksessa on nimenomaisesti kysymys iskunvaimentimen vaihdon ja jousimuutoksin aikaansaatavasta korkeuden muutoksesta. 8 9 10 Esim. ohjauslaitteiden muutokset 12 2 mom. e-kohta ja jarrujen muutokset 13 1 mom g-kohta. TRAFI/17674/03.04.03.02/2011 13.11.2009/863
3.momentin mukaan Trafi voi antaa tarkempia ohjeita katsastukseen liittyvien ilmoitusten tekemisestä, katsastuksessa käytettävistä asiakirjoista ja katsastustehtävien suorittamisesta. On selvää, että Trafilla on edellä mainituilla perusteilla yleinen mandaatti katsastustoimen valvontaan ja ohjeistukseen ilman erillistä valtuutusta. Tässä tapauksessa vaatimus todistuksesta kuitenkin tosiasiallisesti muuttaisi asetuksen tasoista Rakennemuutospäätöstä tiukempaan suuntaan. Liikenteen turvallisuusvirastosta annetun lain 2 1 momentin 8 kohdan mukaan Trafi voi antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puittessa. Koska Rakannemuutospäätöksen 15 :n 1 momentissa nimenomaisesti ei vaadita minkäänlaista todistusta, pitäisi Trafilla olla tämän muuttamiseen erillinen ja nimenomainen valtuutus. Yleinen ohjeidenantovaltuutus ei tarkoita valtuutta muuttaa asetuksen tasoisia säädöksiä, eikä kysymys ole myöskään jo kumotussa ajoneuvolain 99 :ssä tarkoitetuista ilmoituksista, asiakirjoista tai katsastustehtävän suorittamisesta. Trafi on ylittänyt toimivaltansa antaessaan ohjeen todistuksen vaatimisesta alustasarjan muutoskatsastuksessa. Lain mukaan minkäänlaista todistusta ei edellytetä, jos rakennemuutospäätöksen ehdot täyttyvät. Edes Trafin omat ohjeistukset eivät EYtyyppihyväksynnän alaisessakaan autossa edellytä nimenomaan riippumattoman tutkimuslaitoksen todistusta. Vaatimus tämänkaltaisesta todistuksesta katsastuksen hyväksymisen edellytyksenä on perusteeton ja N.N. auton muutoskatsastus olisi tullut hyväksyä. 5.2.2. TODISTUKSEN MUOTOVAATIMUKSET Mikäli hallinto-oikeus kuitenkin katsoo edellä esitetystä huolimatta todistuksen tarpeelliseksi, on näkemyksemme mukaan katsastuksessa esitetty VTT Expert Services Oy:n lausunto jäljempänä esitetyin perustein sisällöltään riittävä. 5.2.2.1. TODISTETTAVAT TEKNISET SEIKAT Todistuksen sisältövaatimuksista ei ole lainkaan säännöksiä, eikä Trafi ole niitä pystynyt erikseen pyydettäessäkään toimittamaan 11. Iskunvaimentimille tai jousille (alustasarjoille) ei ole minkäänlaisia teknisiä vaatimuksia direktiiveissä, e-säännöissä tai kansallisessa lainsäädännössä. Koska vaatimuksia ei ole, ei ole myöskään mitään mitä todistuksella tulisi todistaa. Tämä on luonnollinen selitys sille, miksi rakennemuutospäätöksen 14 ja 15 :ssä ei edellytetä todistuksia. Trafin mukaan muutoskatsastuksessa tarkistetaan autoon asennetun alustasarjan soveltuvuus yleisessä tieliikenteessä käytettäväksi, alustasarjan soveltuvuus kyseiseen 11 Valituksen alaisessa päätöksessä on ensimmäisen kerran listattu edes osittain Trafin näkemyksen mukaan todistettavia seikkoja. Virallista ohjeistusta tai säädöstä ei ole vieläkään.
autoon ja auton EY-tyyppihyväksynnän edellyttämien vaatimusten täyttyminen muutoskohteiden ja niiden välillisten vaikutuskohteiden osalta. Tällaisina kohteina Trafi mainitsee suurimmat sallitut akselimassat, valojen sijainti, suuntaus ja korkeussäätö, pyörien asentokulmat, renkaat ja vanteet sekä vetokoukun korkeus. Koska muutoskohteille (iskunvaimentimet ja jouset) ei ole tyyppihyväksyntävaatimuksia, todistus voidaan siis edes teoriassa edellyttää ainoastaan välillisten muutoskohteiden osalta. Tämäkään vaatimus ei saa tukea lainsäädännöstä. Rakennemuutospäätöksen alkuperäinen 12 15 4 momentti kuului seuraavasti: M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etu- ja sivutörmäyslujuusvaatimukset, korkeutta saa muuttaa ja muutoksen muutoskatsastuksessa hyväksyä vain edellyttäen, että atuo muutosten jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien vaatimukset. Törmäyslujuusvaatimukset ovat yksi osa auton EY-tyyppihyväksyntää, siinä missä esimerkiksi valojen sijoittelu ja suuntaus. Kysymys on nimenomaisesti korkeuden muutoksen välillisistä vaikutuskohteista. Koska ainoa erikseen mainittu välillinen vaikutuskohde on kumottu, ei ole lain mukaisia perusteita edellyttää todistusta myöskään muista kohteista, varsinkaan kun Rakennemuutospäätös on annettu nimenomaan silmällä pitäen EY-tyyppihyväksynnän mukanaan tuomia vaatimuksia. Päätöksessään Trafi on edellyttänyt myös alustasarjan fyysistä tutkimista valmistusmateriaalien ja ominaisuuksien osalta. Tällaista vaatimusta ei kuitenkaan ole edellytetty missään direktiivissä, laissa, asetuksessa tai ohjeessa. Minkäänlaista tutkimusta ei myöskään edellytetä tarvikevaraosana myytäville iskunvaimentimille tai jousille. Kun teknisiä vaatimuksia ei ole, on epäselvää mitä valmistusmateriaalien ja ominaisuuksien osalta tulisi ylipäätään tutkia. Ei ole mitään perusteita miksi tietyille iskunvaimentimille ja jousille vaadittaisiin erityisiä tutkimuslaitoksen tutkimuksia, mutta toisille ei. Tässä tapauksessa VTT Expert Services Oy on laatinut lausuntonsa sillä lähtökohdalla, että alustasarjan on selvitetty sopivan kyseiseen automalliin ilman, että auton rakenteeseen tarvitsee tehdä muutoksia. Tulkitsemme Trafin ohjeessa edellytetyn soveltuvuuden tarkoittavan tätä. Muutoskatsastuksessa tarkistetaan, että alustasarja on asennettu asianmukaisesti ja että edellä mainitut välilliset vaikutuskohteet pysyvät raja-arvojen puitteissa. Muut ehdot on lueteltu rakennemuutospäätöksen 15 :ssä. Koska tässä tapauksessa ei ole edes väitetty, etteikö rakennemuutospäätöksen ehdot olisi täyttyneet, olisi N.N. auto tullut hyväksyä muutoskatsastuksessa. 5.2.2.2. HYVÄKSYTTY TAHO TODISTUKSEN KIRJOITTAMISEEN Normaalisti tietyn osan tai teknisen yksikön vaatimustenmukaisuus osoitetaan ns. nimetyn tutkimuslaitoksen, muun ETA-valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan todistuksella. Kullakin tutkimuslaitoksella ja hyväksytyllä asiantuntijalla on tietyt erikseen nimetyt pätevyysalueet, joiden puitteissa hyväksyntätestauksia ja tutkimuksia 12 Kumottu asetuksella 19.12.2002/1256
voidaan tehdä. Osien vaatimukset tulevat direktiiveistä tai e-säännöistä ja akreditoitu taho voi testata ja kirjoittaa todistuksen vaatimusten täyttymisestä. Päätöksessään Trafi katsoo, että EY-tyyppihyväksyntävaatimusten alaisen auton alustan korkeutta saadaan muuttaa vain sellaisia osia tai muutossarjoja käyttäen, jotka nimetty tutkimuslaitos, muun ETA-valtion ilmoittama tutkimuslaitos tai hyväksytty asiantuntija on tarkastanut ja todennut muutoksen kohteena olevaan autoon soveltuviksi ja yleisen tieliikenteeseen tarkoitetuksi. Austasarjoille, iskunvaimentimille tai jousille ei ole erillistä pätevyysaluetta, koska niille ei ole teknisiä vaatimuksia. Ei siis ole olemassakaan tutkimuslaitosta tai hyväksyttyä asiantuntijaa, joka olisi akreditoitu nimenomaan alustasarjojen testaamiseen tai tutkimiseen. On epäselvää mikä taho on ylipäätään Trafin näkemyksen mukaan pätevä kirjoittamaan katsastuksessa vaadittavan todistuksen. Tämän tapauksen osalta Trafi on ilmoittanut VTT Expert Services Oy:n olevan pätevä taho lausunnon kirjoittamiseen. Yleisellä tasolla sen lisäksi, että todistukselle ei ole teknisiä sisältövaatimuksia, on myös erittäin epäselvää mikä taho sen voi laatia. Katsastus on luonteeltaan hallintopäätös, eikä sen edellytyksenä voida vaatia paperia, jolle ei löydy minkäänlaista tukea lainsäädännöstä. 5.2.2.3. SUHDE HYVÄKSYNTÄASETUKSEN 22 1. MOMENTTIIN Hyväksyntäasetuksen 22 1. momentin mukaan katsastustoimipaikka voi vaatia selvityksen vaatimusten täyttymisestä, jos käytettävissä olevien tietojen perusteella tai teknisen tarkastuksen avulla ei voida vakuuttua ajoneuvon vaatimustenmukaisuudesta. Ensimmäiseksi, koska alustasarjoille ei ole teknisiä vaatimuksia, edelleen ainoa edes teoriassa mahdollinen selvityksen kohde on välilliset vaikutuskohteet. Toiseksi, todistus on lainkohdan mukaan vasta toissijainen keino, jos vaatimustenmukaisuudesta ei muuten voida vakuuttua. Hyväksyntäasetuksen 22 1 momentti viittaa ajoneuvolain 60 a :ään, joka puolestaan viittaa ajoneuvolain 50 e :n 1 ja 2 momenttiin. 1 momentin mukaan vaatimusenmukaisuus voidaan osoittaa EY-tyyppihyväksyntätodistuksella tai hyväksyntää osoittavalla merkinnällä. Milloin erikseen niin säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella, 2 momentin mukaan vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa ilmoitetun tutkimuslaitoksen todistuksella, hyväksytyn asiantuntijan lausunnolla, osaan kiinnitetyllä kansainvälisesti käytetyllä muulla kuin 1 momentin mukaisella merkinnällä, valmistajan suorittamin yleisesti käytettyihin menettelyihin perustuvan mittauksin, laskelmin tai testein tai vähäisiltä osin yksittäishyväksynnän myöntäjän 13 tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskemilla ja selvityksillä. Ajoneuvolain 50 e :n 1 momentti ei sovellu tähän tapaukseen lainkaan, koska alustasarjoille ei ole tyyppihyväksyntävaatimuksia. Samasta syystä ei sovellu myöskään 2 momentin 1-3 kohdat. 4 kohta ei sovellu, koska ei ole olemassa yleisesti käytettyjä menettelyitä tai testejä. 5 kohta tarkoittaa käytännössä katsastuksessa suoritettavaa 13 Tässä yhteydessä kysymys on katsastuksen suorittajasta.
tarkastelua. 2 momentti edellyttää myös liikenne- ja viestintäministeriön asetusta, jossa asiasta säädetään. Alustasarjojen tapauksessa mikään asetus ei edellytä alustasarjoille minkäänlaista selvitystä vaan asennuksen kriteerit on lueteltu suoraan rakennemuutospäätöksen 15 :ssä. Kaikki Trafin päätöksessä mainitut välilliset vaikutuskohteet ovat hyvin yksinkertaisesti mitattavissa tai muuten selvitettävissä muutoskatsastuksessa, joka auton korkeutta muutettaessa on joka tapauksessa pakollinen. Valojen suuntauksesta ja sijoittelusta sekä vetokoukun korkeudesta on olemassa hyvin yksityiskohtaiset säännökset, jotka voidaan todeta yksinkertaisella mittauksella 14. Renkaiden, vanteiden ja pyörien asentokulmien osalta vaatimukset ovat epäselvät, mutta katsastuksessa on joka tapauksessa tarkistettava (todistuksesta riippumatta), että renkaat eivät ota missään asennossa kiinni auton koriin tai muihin rakenteisiin ja että pyörän kulmat ovat asialliset 15. Valojen oikea suuntaus voidaan todeta jokaisen katsatustoimipaikan pakollisiin varusteisiin kuuluvalla suuntauslaitteella. Koska kaikki Trafin päätöksessään listaamat välilliset vaikutuskohteet tarkistetaan joka tapauksessa muutoskatsastuksessa, todistuksen vaatiminen niistä ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista. Rakennemuutospäätös ei sitä edellytä, eikä sitä voi johtaa Hyväksyntäasetuksestakaan. Mainittakoon vielä, että ainoissa tällä hetkellä Trafille kelpaavissa ns. TÜV-todistukssa nämä seikat ohitetaan kehotuksella tarkistaa kohteiden asianmukaisuus. Edes näissä tapauksissa todistus ei suoranaisesti todista välillisten vaikutuskohteiden asianmukaisuutta korkeuden muutoksen jälkeen. 5. 3. A L U S T A S A R J A N S O V E L T U V U U S T I E L I I K E N N E K Ä Y T T Ö Ö N J A LIIKENNETURVALLISUUS Yleisten periaatteiden mukaisesti vaihdettujen osien tulee olla tieliikennekäyttöön tarkoitettuja, eivätkä ne saa heikentää liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia. Tässä tapauksessa ei ole edes väitetty, että alustasarjan vaihtaminen olisi vaikuttanut haitallisesti liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin ominaisuuksiin. Kysymys on ollut ainoastaan alustasarjan mukana toimitetun, katsastuksen läpäisemisen edellytyksenä olevan tutkimuslaitoksen todistuksen väitetysti riittämättömästä sisällöstä. Myöskään soveltumattomuudesta tieliikennekäyttöön ei ole esitetty edes väitettä. Liikenneturvallisuus on tässä yhteydessä ontuva argumentti myös sen vuoksi, että sama (ja muita vastaavia) alustasarja voidaan hyväksyä muutoskatsastuksessa illman todistusta kun kyseessä ei ole EY-tyyppihyväksytty auto. Tällaisia autoja ovat kaikki vuosimallin 1996 tai sitä vanhemmat autot, suuri osa 1996-1998 välillä käyttöönotetuista autoista ja kaikki yksittäiskappaleina tai muuttoautoina tuodut ei-tyyppihyväksytyt autot ikään katsomatta. 14 Korkeuden muutoksen seurauksena kysymys on lähinnä siitä, säilyykö ajovalojen korkeus tienpinnasta mittattuna direktiivissä mainituissa rajoissa. 15 Pyöränkulmille ei ole yksiselitteisiä raja-arvoja. Renkaiden (ja sitä kautta myös vanteiden) koon kasvaessa tietyn rajan yli, ne on erikseen muutoskatsastettava.
Liikenneturvallisuudella ei voida perustella sitä, että joiltain vaaditaan määrittelemätön lausunto ja joiltain ei. Tai toisaalta, korkeuden pysyessä muuttumattomana voidaan hyväksyä mikä tahansa osa ilman selvityksiä tai todistuksia. Ainoat kriteerit löytyvät rakennemuutospäätöksen 14 ja 15 :stä, joissa erikseen sallitaan mainituin ehdoin iskunvaimentimien vaihto myös tyypiltään alkuperäisestä poikkeaviksi ja korkeuden muutos jousimuutoksin ilman todistuksia. 5.4. KÄYTÄNNÖSTÄ Tällä hetkellä alustasarjojen muutoskatsastuksissa EY-tyyppihyväksytyiltä autoilta edellytetään riippumattoman tutkimuslaitoksen todistusta. Muut autot hyväksytään Rakennemuutospäätöksen ehdoin ilman todistuksia. Ainoa käytännössä saatavilla oleva ja hyväksytty todistus tulee saksalaiselta TÜV:ltä 16. Saksan kansallinen lainsäädäntökään ei suoranaisesti tällaista todistusta edellytä, mutta se on muotoutunut käytännössä pakolliseksi ja yksinkertaistaa muutoskatsastusprosessia huomattavasti. TÜV-todistusta lukemalla voidaan todeta, että kyseessä on pääasiassa ohjeistus auton omistajalle ja katsastajalle. Todistuksessa kuvaillaan tuotteen ulkonäköä ja tunnusmerkkejä, kerrotaan saksan lainsäädännön mukaisesta muutoskatsastusvelvollisuudesta ja ohjeistetaan katsastajaa tarkistamaan muun ohella valojen suuntaus ja sijoittelu 17, sekä kerrotaan mitä saksalaiseen rekisteriotteeseen tulee merkitä. Kohdassa V. ilmoitetaan ajokokeiden perusteella alustasarjan soveltuvan normaaliin tieliikennekäyttöön. Olennaista on huomata, että todistus ei ota minkäänlaista kantaa auton EYtyyppihyväksynnän säilymiseen alustasarjan asennuksen seurauksena. Todistus ei myöskään muuta muutoskatsastusprosessia Suomessa millään lailla, esimerkiksi suurin mahdollinen madallus ja rekisteriotteeseen kirjattavat mitat on selvitettävä muutoskatsastuksessa joka tapauksessa 18. Todistuksessa mainittuja ajokokeita tai niiden raja-arvoja ei ole määritely missään, eikä niitä edellytetä direktiiveissä, e-säännöissä, Saksan tai Suomen kansallisessa lainsäädännössä. TÜV-todistus ei siten tarkkaan ottaen todista juuri mitään. Sen peruste on enemmän saksalaisissa kuluttajansuojasäädöksissä ja siksi sen saamisen edellytyksenä on esimerkiksi saksankieliset käyttö- ja asennusohjeet sekä valmistajan ISO9001-sertifiointi. Kaupallisena toimijana TÜV kirjoittaa todistuksen käytännössä kenelle tahansa, joka siitä on valmis maksamaan. Vastaavasti maailmassa on lukuisia korkealuokkaisia alustasarjavalmistajia, joilla ei TÜV:n todistusta. Kyseinen todistus joitain harvinaisia 16 17 TÜV-todistus, liitteenä toisen merkkisen alustasarjan todistus N.N. autolle. Välilliset vaikutuskohteet 18 Korkeussäädettävän alustasarjan tapauksessa (kuten tässä) rekisteriotteeseen kirjataan korkeuden vaihteluväli pyörän navasta lokasuojan reunaan mitattuna. Tällaista mittaa ei TÜV-todistuksessa ole. Liitteenä olevassa todistuksessa itseasiassa ilmoitetaan alustasarjan madaltavan edessä n. 60 mm (kohta II), joka ylittää rakennemuutospäätöksessä sallitun 51 mm:n maksimimadalluksen. Tällä todistuksella katsastus siis pitäisi automaattisesti hylätä. Käytännössä tämä todistus kelpaa kuitenkin poikkeuksetta.
poikkeuksia lukuunottamatta ainostaan saksalaisilla valmistajilla, koska todistus on korostuneesti saksalainen ilmiö. Suomessa nyt puheena olevat alustasarjat läpäisevät katsastuksen ilman todistusta kaikissa autoissa, jotka eivät ole EY-tyypppihyväksyttyjä. Tyyppihyväksytyissä todistusvaatimusta perustellaan pääasiassa sillä, että tällaista autoa ei saa muuttaa siten, että EYtyyppihyväksynnän vaatimukset eivät enää täyty. Näiden osalta on edellä käsitelty välillisiä vaikutuskohteita. EY-tyyppihyväksyntä on kuitenkin tässä suhteessa hyvin keinotekoinen raja. Esimerkiksi valojen ja niiden suuntauksen osalta voimassa on ennen EYtyyppihyväksyntääkin ollut pitkälti samat direktiivien ja e-sääntöjen vaatimukset. Tyyppihyväksyntädirektiivillä harmonisoitiin tyyppihyväksynnän myöntämisen kriteerit, määrättiin EU-maat hyväksymään toisessa EU-maassa myönnetty tyyppihyväksyntä ja tehtiin muita vastaavia, pääasiassa säädösteknisiä harmonisointeja. Varsinaiset ajoneuvotekniset vaatimukset eivät tämän seurauksena muuttuneet lainkaan, vaan samat vaatimukset olivat olleet voimassa jo aikaisemminkin. EY-tyyppihyväksynnän myötä ei siis siirrytty sääntelemättömästä säänneltyyn aikakauteen. Yhtälailla ennen EY-tyyppihyväksyntävaatimuksia autoa ei ole saanut muuttaa siten, että se ei täytä sen käyttöönottoajankohtana voimassa olleita vaatimuksia. Teknisten vaatimusten osalta ei siten ole mitään syytä kohdella EY-tyyppihyväksyttyjä autoja eri tavalla kuin tyyppihyväksymättömiä. Erottelua ei ole myöskään tehty rakennemuutospääöksen 14 eikä 15 :ssä. Käytännössä siis katsastuksessa vaaditaan saksan kansalliseen käytäntöön 19 perustuvaa todistusta, jolle ei löydy mitään tukea tai perusteita EU- eikä kansallisista säädöksistä, joka ei todista varsinaisesti mitään, jolle ei ole mitään teknisistä vaatimuksista johtuvaa perustetta ja jota ei tällä hetkellä voi kriteerien puuttumisen takia edes teettää missään muualla kuin Saksassa. Lisäksi samanlaiset autot, jotka on uutena myyty EU:n ulkopuolella voidaan hyväksyä samalla alustasarjalla ilman tätä todistusta. Voidaan siis todeta, että todistuksen teettäminen on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta, eikä sen vaatiminen ole edellä esitetyillä perusteilla missään järkevässä suhteessa sillä tavoiteltuihin, varsin epäselviksi jääneisiin päämääriin nähden. 6. YHTEENVETO N.N. auto täyttää rakennemuutospäätöksen ehdot ja se olisi siten tullut hyväksyä muutoskatsastuksessa ilman katsastaja Kyllösen vaatimaa riippumattoman tutkimuslaitoksen todistusta. Rakennemuutospäätöksessä nimenomaisesti sallitaan heilahduksenvaimentimien vaihtaminen myös tyypiltään alkuperäisistä poikkeaviksi ja auton korkeuden muuttaminen jousimuutoksiin. Kysymys on juurikin tässä tapauksessa puheena olevasta muutoksesta. Rakennemuutospäätöksessä on otettu huomioon EYtyyppihyväksynnän alaiset autot, eikä niiden osalta ole erillisiä vaatimuksia todistusten tai muiden ehtojen suhteen. Vaatimus riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksesta perustuu Trafin antamaan ohjeeseen. Ohje on annettu Trafin yleisellä Liikenteen turvallisuusvirastosta annetun lain ja 19 Ei lainsäädäntöön.
perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön perustuvalla valtuutuksella ohjeistaa katsastusalaa. Yleisillä ohjeilla ei kuitenkaan voida muuttaa asetuksen tasoisen rakennemuutospäätöksen selväsanaista säädöstä. Trafi tarvitsee uusien oikeussääntöjen antamiseen nimenomaisen valtuutuksen, jota tässä tapauksessa ei ole. Kun rakennemuutospäätös ei vaadi todistusta, Trafilla ei ole erillisen valtuutuksen puuttuessa toimivaltaa säätää toisin. Jos hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että riippumattoman tutkimuslaitoksen todistus edellytetään, katsomme katsastuksessa esitetyn VTT Expert Services Oy:n lausunnon sisällöltään riittäväksi. Alustasarjoille ei ole minkäänlaisia teknisiä vaatimuksia. Näin ollen myöskään vaadittavalle todistukselle ei ole sisältövaatimuksia, eikä niitä ole Trafilta saatu erikseen kysyttäessäkään. Päätöksessään Trafi on edellyttänyt todistuksessa selvitystä ns. välillisistä vaikutuskohteista. Rakennemuutospäätöksen alkuperäisessä muodossa oli välillisistä vaiktuskohteista huomioitu ainoastaan törmäyslujuusvaatimukset. Koska nekin on kumottu, ei ole säädöksiin pohjautuvaa perustetta vaatia todistusta muista, tähän asti määrittelemättömistä välillisistä vaikutuskohteista. Todistusta ei voida vaatia hyväksyntäasetuksen 22 1 momentinkaan perusteella. Lainkohdassa selvitetään keinot vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen. Alusasarjoille ei ole teknisiä vaatimuksia. Todistuksen vaatiminen on tämän kohdan perusteella joka tapauksessa toissijainen keino. Kaikki Trafin listaamat välilliset vaikutuskohteet pystytään tarkistetaan joka tapauksessa muutoskatsastuksessa. Erillisen todistuksen vaatiminen näistä on siten epätarkoituksenmukaista. Päätöksessä edellytetään niin ikään fyysistä tutkimusta ominaisuuksien ja materiaalien osalta. Katsomme, että tällaista vaatimusta ei voida esittää, koska ei olemassa minkäänlaisia kriteereitä testauksille. Testausta ei myöskään vaadita tarvikkeena myytäville varaosille. VTT Expert Services Oy:n lausunto on laadittu sillä ajatuksella, että se todistaa alustasarjan soveltuvan autoon ilman, että auton rakenteeseen tarvitsee tehdä muutoksia. Tarkempien kriteerien puuttuessa katsomme tämän riittäväksi täyttämään todistuksen sisältövaatimukset. Sen lisäksi, että todistuksen sisältövaatimukset ovat epäselvät, myös todistuksen kirjoittamiseen oikeutetusta tutkimuslaitoksesta ei ole varmuutta. Tässä tapauksessa on kuitenkin riidatonta, että VTT Expert Services Oy on pätevä taho todistuksen laatimiseen. Yleisten periaatteiden mukaan alustasarjan on oltava soveltuva yleiseen tieliikennekäyttöön ja se ei saa heikentää liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia. Tässä tapauksessa ei ole esitetty edes väitettä, etteikö puheena oleva alustasarja olisi turvallinen ja muutenkin asianmukainen tieliikenteessä käytettäväksi. Koska Trafi ei ole selvittänyt kriteereitä todistukselle, tosiasiallisesti ainoa mahdollisuus on saksalainen TÜV-todistus. Sekään ei lausu mitään muutetun auton EYtyyppihyväksyntävaatimusten täyttymisestä, vaan kyseessä on pääosin saksalaiseen
kuluttajansuojasäädöksiin perustuva paperi. Sillä ei siis ole mitään loogista yhteyttä suomalaiseen muutoskatsastukseen. Lisäksi todistusta vaaditaan vain EYtyyppihyväksytyiltä autoilta, vaikka teknisissä vaatimuksissa ei ole tyyppihyväksynnän myötä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Trafi siis käytännössä vaatii itse antamansa juridisesti pätemättömän ohjeistuksen nojalla todistusta, jota lainsäädäntö ei vaadi, jolle ei ole minkäänlaisia kriteereitä niin sisällön kuin laatijankaan suhteen, jolle ei ole mitään perustetta teknisten vaatimusten tai liikenneturvallisuuden suhteen ja joka ei tosiasiassa todista mitään. Lisäksi ainoa tällä hetkellä katsastuksessa kelpaava todistus löytyy saksalaisilla alustasarjavalmistajilta paikallisesta käytännöstä johtuen. Katsomme edellä kerrotuilla perusteilla ensisijaisesti, että vaatimukselle riippumattoman tutkimuslaitoksen todistuksesta ei ole laillisia perusteita ja N.N. auton muutoskatsastus oli tullu hyväksyä ilman todistusta. Jos hallinto-oikeus toteaa todistuksen kaikesta huolimatta tarpeelliseksi, katsomme toissijaisesti, että katsastuksessa esitetty VTT Expert Services Oy:n todistus on sisällöltään riittävä ja katsastus olisi tullut hyväksyä joka tapauksessa. Vaadimme kunnioittavasti näillä perusteilla hallinto-oikeutta kumoamaan Trafin oikaisuvaatimukseen antaman päätöksen ja vahvistamaan, että N.N. auton muutoskatsastus olisi tullut hyväksyä. 7. OIKEUDENKÄYNTIKULUT Koska tapauksessa on kysymys pääasiallisesti viranomaisen epäselvästä ohjeistuksesta ja ilmeisen väärästä laintulkinnasta, eikä viranomainen ole pyynnöstä huolimatta selvittänyt vaatimuksiaan tai niiden perusteita edes päätöksessään oikaisuvaatimukseen, katsomme kohtuuttomaksi, että oikeudenkäyntikulut jäisivät kokonaan asianosaisen itsensä vastuulle. Katsomme hallinto-oikeuskäsittelyn johtuvan viranomaisen virheestä ja näin ollen vaadimme hallintolainkäyttölain 74 :n perusteella korvattavaksi kohtuulliset oikeudenkäyntikulut erillisen laskun mukaisesti.