Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver
Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen sivuille. Jaa, keskustele #uraseurannat #aarresaariverkosto Laajempi raportti tohtoriuraseurannan tuloksista julkaistaan 1.6.2016 osoitteessa aarresaari.net/uraseurannat.
Kaikki yliopistot mukana* Aarresaari on yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden verkosto. * Tohtoriuraseurannassa oli syksyllä 2015 mukana 12 yliopistoa. Aarresaari-verkostoon kuuluvat kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Taideyliopisto liittyi Aarresaari-verkostoon vuoden 2016 alussa.
Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon suorittaneet. Tilastoaineistoa vuosina 2004-2013 tohtoroituneista. Lähes kaikki yliopistot ovat olleet mukana koko ajan. Kyselyjen vastausprosentit ovat vaihdelleet yliopistoittain 30 ja 86 välillä. Vastausprosentteja 57 04-05 tohtoroituneet 52 06-07 tohtoroituneet 49 08-09 tohtoroituneet 47 10-11 tohtoroituneet 49 12-13 tohtoroituneet
Syksyllä 2015 kyselyyn vastasi 1604 2012-2013 väitellyttä tohtoria 48% kaikista Suomen yliopistoista ko. vuosina valmistuneista.
Koulutus kannattaa, mutta tohtorien työllistyminen on muuttunut haasteellisemmaksi.
Työvoima (työlliset + työttömät) 15-64-vuotiaat 2002 2014 60 000 Diplomi-insinööri Ekonomi, ylempi kk 50 000 40 000 30 000 Filosofian maist.(hum.) Kasvatustieteiden maist. Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtiot./yhteiskuntatiet. maist. 24617 Tohtori 20 000 10 000 0 13690 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lääkäri Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Akava.
Työttömien osuudet työvoimasta 2003 2015 (15-64-vuotiaat) 11 10 9 8 Filosofian maist.(hum.) 9,0% Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtiot./yhteiskuntatiet. maist. Ekonomi, ylempi kk 6,3% 7,9% 6,5% 7 6 5 4 3 2 2,3% 1,7% 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Agronomi, maa- ja metsät. maist. Diplomi-insinööri Tohtori Kasvatustieteiden maist. Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja 3% Lääkäri 4,2% 0,7% 5,3% 3,6% 3,8% 5,4% Tilanne v. 2015 (12 kk keskiarvo) Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. 12kk keskiarvo työttömien työhakijoiden määrästä. Akava.
Työttömyyden kesto 1/2013 1/2016 Alempi korkeakouluaste 2013 42 0 12 vkoa 13 26 vkoa 27 52 vkoa Yli vuoden 22 17 19 2014 37 22 18 23 2015 34 22 20 25 2016 32 21 19 29 Ylempi korkeakouluaste 2013 37 2014 33 2015 29 2016 26 Tutkijakoulutusaste 2013 36 17 19 22 20 19 21 22 21 17 19 21 27 30 35 27 Tilanne tammikuun lopussa vuosittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Akava 2014 34 18 20 29 2015 27 17 20 37 2016 24 15 20 41 Muut kuin korkeakoulutetut 2013 38 22 15 25 2014 33 21 16 29 2015 30 21 18 30 2016 27 20 18 35 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Työttömien osuudet työvoimasta 2003 2015, % 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 12,5 8,9 7,0 6,8 4,5 4,7 4,3 2,7 Kaikki työttömät Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkija-aste 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 *Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa, joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin. Tutkija-aste: tohtori ja lisensiaatti Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. 12kk keskiarvo työttömien työhakijoiden määrästä. Akava.
Tohtorit työllistyvät yhä vähän yrityksiin.
Mille sektorille tohtorit työllistyvät? Tilanne 2-3 vuotta valmistumisesta Yliopisto Yksityinen yritys Valtio Kunta 3.sektori* Yhteensä 2012-2013 tohtoroituneet 39,0 24,9 7,7 18,7 7,7 98 2010-2011 tohtoroituneet 42,1 22,3 10,1 17,4 5,9 97,8 2008-2009 tohtoroituneet 36,0 21,8 12,4 19,4 6,7 96,3 2006-2007 tohtoroituneet 36,7 22,7 12,7 19,8 6,2 98,1 *järjestö, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö
Yrityksiin työllistyneiden osuuksia 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% Teknillistieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Kauppatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteellinen Terveystieteiden Maatalous-metsätieteellinen 10% 5% 0% s. 2009 s. 2011 s. 2013 s. 2015
Tohtorit ovat sijoittuneet aiempaa useammin tehtäviin, jotka liittyvät heidän väitöskirjansa teemaan tai aiheeseen. Samalla myös yhä useampi tohtori kokee olevansa täysin tavoitteidensa mukaisella työuralla.
Pääasiallinen työtehtävä Tilanne 2-3 vuotta valmistumisesta 1 2 3 4 5 6 7 Total 2012-2013 tohtoroituneet 41,5 12,3 2,4 7,2 4,2 12,6 11,9 92,1 2010-2011 tohtoroituneet 43,6 13,9 3,6 6,6 3,3 10,1 11,4 92,5 2008-2009 tohtoroituneet 42,5 13,4 3,3 7,4 3,5 12,3 11,0 93,4 2006-2007 tohtoroituneet 39,7 14,7 3,2 8,9 3,8 10,5 11,2 92,0 1 = Tutkimus 4 = Johto- ja esimiestehtävät 6 = Asiakastyö/potilastyö 2 = Opetus tai kasvatus 5 = Konsultointi tai koulutus 7 = Suunnittelu- ja kehitystehtävät 3 = Hallintotehtävät
Liittyykö nykyinen työ väitöskirjan teemaan tai aiheeseen? 12-13 tohtoroituneet 10-11 tohtoroituneet 08-09 tohtoroituneet 06-07 tohtoroituneet Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain Ei 29 % 22 % 19 % 18 % 49 % 54 % 55 % 55 % 22 % 25 % 27 % 27 %
Tavoitteidensa mukaisella työuralla / arvio työn vaativuustasosta suhteessa koulutukseen 12-13 tohtoroituneet Työ vastaa hyvin koulutustasoa Työn vaativuustaso on koulutustasoa hieman alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi Ei osaa sanoa Kyllä, kokonaan 85 % 11 % 2 % 2 % Kyllä, osittain 65 % 23 % 9 % 3 % Ei 40 % 26 % 33 % 2 % Ei osaa sanoa 55 % 23 % 10 % 13 %
Tavoitteidensa mukaisella työuralla / onko tohtorin tutkinto ollut vaatimuksena nyk. työhön 12-13 tohtoroituneet Kyllä, pätevyysvaatimuksena Kyllä, mutta ei pätevyysvaatimuksena Ei Ei osaa sanoa Kyllä, kokonaan 45 % 12 % 34 % 10 % Kyllä, osittain 38 % 13 % 41 % 8 % Ei 25 % 13 % 57 % 5 % Ei osaa sanoa 39 % 7 % 46 % 8 %
Osaamisnäkökulma tohtorikoulutuksessa 6 Tyytyväisyys tohtorin tutkintoon, kaikki vastaajat (keskiarvo) 5,5 5 Opinnoissa keskityttiin riittävästi seuraaviin osaalueisiin Vastausasteikko: 1 täysin eri mieltä 6 täysin samaa mieltä 4,5 4 3,5 3 2,5 4,53 4,32 4,25 4 3,89 2 1,5 1 Tutkimusalaan liittyvä sisällöllinen osaaminen Metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvä osaaminen Asiantuntijuus Tutkimusetiikka Tieteellisen viestinnän taidot N 1565 1564 1550 1559 1559 keskihajonta 1,203 1,204 1,218 1,339 1,296
6 Mitä osaamista tohtorit tarvitsevat työssään? kaikki vastaajat, keskiarvo Vastausasteikko: 1 ei lainkaan 6 erittäin paljon 5 4 3 2 1 5,3 5,3 4,91 4,8 3,88 3,61 0 Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä Johtamisen ja hallintoosaamisen tarve nykyisessä työssä N 1468 1475 1477 1470 1473 1471 keskihajonta 1,063 0,934 1,369 1,27 1,558 1,486
Tutkimustyötä tekevillä korostuu tutkimusosaamisen tarpeen lisäksi substanssi-osaamisen ja opetusosaamisen merkitys. Arvioi kuinka paljon tarvitset työssäsi seuraavia osaamisalueita? (T, työhön kuulu tutkimusta, E, työhön ei kuulu tutkimusta), kaikki vastaajat, vastausten jakauma 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vastaajilla, joiden työhön ei kuulu tutkimusta, korostuu vuorovaikutustaitojen ja johtamisosaamis- ja hallinto-osaamisen merkitys. T: Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä E: Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä 06 19 77 32 166 86 97 T: Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä 64 31 78 243 E: Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä 1619 27 59 131 T: Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä 65 146 149 E: Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä T: Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve nykyisessä työssä 41 78 91 175 89 208 702 157 228 117 264 601 250 176 65 94 201 102 162 38 78 Se kuuluuko tohtorin työtehtäviin tutkimus vai ei, on tärkeämpi osaamistarpeisiin vaikuttava tekijä kuin se, millä työnantajasektorilla vastaaja työskentelee. E. Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve nykyisessä työssä 60 66 76 109 T: Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä 67 40 140 314 E. Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä T: Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä E. Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä 49 33 1644 2018 88 35 122 183 77 288 157 Ei lainkaan 2 3 4 5 Erittäin paljon 92 460 333 347 194 100
Mitä osa-alueita tohtorikoulutuksessa tulisi huomioida? Kaikki vastaajat, keskiarvo 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 Akateeminen kirjoittaminen 5,43 Esiintymistaidot Kansainväliset kontaktit Rahoituksen hakeminen Vuorovaikutustaidot Projektiosaaminen Tieteellisten tulosten popularisointi 4,99 4,92 4,92 4,86 4,68 4,49 Tieto- ja viestintäteknologiset taidot Opetustaidot Urasuunnittelu Johtamistaitodot Tutkimustulosten kaupallistaminen 4,19 4,16 4,13 3,99 3,84 Työnhakuvalmennus IPR-osaaminen (immateriaalioikeudet) Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys 3,54 3,52 3,50 3,25 Vastausasteikko: 1 ei lainkaan 6 erittäin paljon
Tohtorinkoulutuksen kehittäminen osaamisnäkökulmasta Tohtorien työn kannalta keskeisiä osaamisalueita ovat kaikilla työnantajasektoreilla substanssiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja organisointitaidot. Tutkimusosaaminen on erittäin tärkeää kaikille niille, joihin työhön kuuluu tutkimus, mikä on selkeä enemmistö tohtoreista. Opetusosaamisen kehittämiseen tulisi olla mahdollisuuksia tohtorikoulutuksen aikana, sillä sen merkitys yliopistossa ja kuntasektorilla (ml. Ammattikorkeakoulut) työskenteleville tohtoreille on keskeinen. Tohtorikoulutuksessa tulee yleisesti panostaa akateemiseen kirjoittamiseen, esiintymistaitoihin, kansainvälisten kontaktien kehittymiseen, rahoituksen hakemisen osaamiseen, projektiosaamiseen, tieteellisten taitojen popularisointiin, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen ja urasuunnittelutaitojen kehittymiseen. Mikäli tohtorien työllistymistä yksityiselle sektorille ja yrittäjiksi halutaan lisätä, on liiketoimintaosaamisen, IPR-osaamisen, tutkimustulosten kaupallistamisosaamisen ja yrittäjyyden kehittämiseen oltava mahdollisuus tohtorikoulutuksen aikana.
Kehittämisideoita ja olemassa olevia hyviä käytänteitä Perustuvat tohtoriuraseurannan avovastauksiin.
1 Tohtorikoulutukselle selkeät osaamistavoitteet Tohtorikoulutuksen tuottama osaamisen hahmottaminen ja sanoittaminen ovat keskeisiä sekä tohtorin urasuunnittelun että työnhaun kannalta. Silloin kun tohtorikoulutuksella on selkeät osaamistavoitteet, kaikkien osapuolten (tohtorikoulutettava, väitöskirjan ohjaaja(t) ja potentiaaliset tulevat työnantajat) on helpompi hahmottaa tohtorin osaamista. Tohtorikoulutukseen liittyvät kurssit ja ohjaus sekä opetus-, hallinto-, kehitys- ja tutkimustehtävät tulee nähdä kokonaisuutena, jotka kehittävät tohtorikoulutettavan osaamista. Väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien tuki tohtorikoulutettavan laaja-alaisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymiselle on tärkeää.
2 Urasuunnittelun systemaattinen tukeminen tohtorikoulutuksen aikana Uraseurantakyselyn vastaajat pitivät urasuunnittelun kehittymistä keskimäärin yhtä tärkeänä kuin opetustaitojen tai tieto- ja viestintäteknologian taitojen kehittymistä. Tukea urasuunnitteluun ja työnhakuun toivottiin myös kyselyn avovastauksissa. Urasuunnittelun tuen muotoja mainittiin useita. Väitöskirjan ohjaajan tuen lisäksi mainittiin erilaiset urasuunnittelua tai työelämävalmiuksia kehittävät kurssit ja mentorointi, alumnitoiminta sekä messut, seminaarit ja vapaamuotoiset kohtaamiset potentiaalisten tulevien työnantajien kanssa. Tutkijakouluilla ja tohtoriohjelmilla tulisi olla selkeät tohtorien urasuunnittelua tukevat toimintatavat, jossa yhdistyvät väitöskirjan ohjaus, yhteistyö yliopistojen urapalveluiden/työelämäpalveluiden kanssa, mentorointi, alumniyhteistyö ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö..
3 Tohtorikoulutuksen järjestäjän ja väitöskirjaohjaajan verkostot osaksi tohtorikoulutusta Tohtorikoulutusta järjestävän yksikön ja väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien verkostot ja yhteistyösuhteet ovat keskeisiä tohtorikoulutettavan verkostojen kehittymisen ja erilaisten yhteistyöprojektien syntymisen kannalta. Jokaisella tohtorikoulutusta järjestävällä yksiköllä tulisi olla selkeä ja tohtorikoulutettavien tiedossa oleva strategia siitä, miten tohtorikoulutettavat pääsevät osaksi yksikön verkostoja ja käynnissä olevia yhteistyöprojekteja. Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella näyttäisi olevan keskeinen rooli yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittymiselle. Uraseurantakyselyssä mainintoja sai etenkin Tekes-rahoitus
4 Tohtorikoulutettavan väitöskirjatutkimuksen verkostojen vahvistaminen Väitöskirjatutkimuksella olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa tai ohjausryhmä, joka osaltaan tukisi tohtorikoulutuksen ja väitöskirjatutkimuksen linkittymistä tohtorikoulutettavan tulevan uran kannalta keskeisiin organisaatiohiin, verkostoihin ja potentiaalisiin tuleviin työnantajiin. Uraseurantakyselyn vastausten perusteella kokemukset kahden ohjaajan mallista ja väitöskirjatutkimuksen ohjausryhmästä ovat olleet hyviä. Tohtorikoulutettavat ovat hyötyneet siitä, kun he ovat aktiivisesti hakeutuneet tutkimusaiheensa ja tohtorikoulutuksensa osaamistavoitteiden kannalta keskeisiin yhteistyöverkostoihin, seminaareihin ja konferensseihin, Suomessa ja ulkomailla.
5 Oman yliopiston ulkopuolella tehtävä jakso osaksi tohtorikoulutusta Tohtoriuraseurannan vastaajista moni nosti esiin toiveen siitä, että tohtorikoulutukseen kuuluisi jakso, joka tehtäisiin oman yliopiston ulkopuolella. Jakson aikana voitaisiin tehdä väitöskirjatutkimusta tai muita tutkimus- ja kehittämistehtäviä. Uraseurantaan vastanneilla oli positiivisia kokemuksia esimerkiksi osin tai kokonaan yrityksissä tehdyistä väitöskirjatutkimuksista. Jakso tuo tohtorikoulutukseen mahdollisuuden kehittää osaamista erityyppisessä työympäristössä ja mahdollisesti myös erilaisissa tehtävissä kuin yliopistossa tapahtuvassa tohtorikoulutuksessa. Jakson kohde tulisi valita tarkkaan väitöskirjatutkimuksen ja tohtorikoulutettavien uratavoitteiden perusteella. Se voisi olla toisessa yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, yrityksessä, julkisella tai kolmannella sektorilla Suomessa tai ulkomailla.
Kiitos! Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta kaikki materiaalit ja linkit yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen sivuille #uraseurannat #aarresaariverkosto Uraseurantoja kehitetään yhteistyössä ESR-rahoitteisen LATUA-hankkeen kanssa.