LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 61/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-304 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2009 ASIA Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN HAKIJA Alavuden kaupunki PL 14 63300 ALAVUS LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Alavuden kaupungin Kirkkokankaan kaupunginosassa kiinteistöllä 10-15-9908-0 (Kirkkokankaan erityisalue) sijaitsevan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesilietteen kompostointiin puhdistamoalueella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Lapuanjokeen puhdistamon edustalle. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakija on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastoon 12.11.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti kohdat 1 ja 4, 31 :n 4 momentti ja 35 :n 4 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a ja 5 :n 1 momentin kohta 8 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen Länsi-Suomen vesioikeus on 2.9.1998 antamallaan päätöksellä nro 52/1998/2 myöntänyt Alavuden kaupungille luvan jätevesien johtamiseen edelleen Lapuanjokeen. Luvan mukaan luvan saajan tuli vuoden 2008 loppuun mennessä jättää vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi.
2 Vesiylioikeus 23.4.1999 päätöksellään nro 34/1999 muuttanut em. vesioikeuden päätöstä lupamääräyksen 1 osalta. Lupamääräys 1 kuului muutettuna seuraavasti: "1) Jätevesien käsittelymenetelmä ja tulos Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l sekä COD Cr -arvo enintään 125 mg O 2 /l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehojen tulee olla BOD 7ATU -arvon, fosforin sekä kiintoaineen osalta vähintään 90 % ja COD Cr -arvon osalta vähintään 90 % ja COD Cr -arvon osalta vähintään 75 %. Kiintoaineen osalta pitoisuus ja poistoteho ovat vaihtoehtoiset. Jäteveden käsittelyä on tehostettava 30.6.2002 mennessä siten, että vuoden 2003 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 8 mg NH 4 -N/l ja puhdistusteho ammoniumtypen suhteen vähintään 80 %. Edellä sanotut arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan käsittelemättömän jäteveden kokonaistypen ja vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen arvoista vuosikeskiarvoina. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä vaaraa. Jätevesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen suunniteltuun toimenpiteeseen ryhtymistä, kuitenkin viimeistään 31.12.2000." Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.2.2001 antamallaan päätöksellä nro 7/2001/2 muuttanut vesioikeuden 2.9.1998 antaman päätöksen nro 52/1998/2 lupamääräyksen 1 3. kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Jäteveden käsittelyä on tehostettava 30.6.2004 mennessä siten, että vuoden 2005 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 8 mg NH 4 -N/l ja puhdistusteho ammoniumtypen suhteen vähintään 80 %." Lietteen kompostointilaitoksen ympäristölupa Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on 13.12.1995 ( 45) myöntänyt puhdistamolietteen kompostointi- ja varastointialueelle
3 ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan, joka on voimassa toistaiseksi. Puhdistamoalueen kaavoitus Puhdistamo sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Alueen asemakaavassa (Peräkankaan asemakaavan muutos ja laajennus 15.8.1996) jätevedenpuhdistamon alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-2), joka on varattu jätevedenpuhdistamoa varten ja jolle saa rakentaa rakennuksia ja laitoksia jäteveden, lietteen, biojätteen ja muun jätteen käsittelyä ja lajittelua varten siten, että siitä ei aiheudu ympäristölle melu- tai hajuhaittaa eikä roskaantumista. Puhdistamoa ympäröivä alue on kaavoitettu asuin- ja peltoalueiksi. PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee noin kilometrin päässä Alavuden kaupungin keskustasta sen pohjoispuolella Lapuanjoen rannassa. Puhdistamon pohjoispuolella on lietteen kompostointialue aumoineen. Puhdistamon läheisyydessä on melko runsaasti asutusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee puhdistamon länsipuolella noin 150 metrin päässä. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Ritolanmäki, sijaitsee noin 700 metrin päässä lännen suunnassa. Tiedossa ei ole luonnonsuojelukohteita, joihin toiminnalla olisi vaikutusta. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella puhdistamon edustalle Lapuanjokeen. Purkupaikan yläjuoksun suunnassa noin 800 metrin päässä on Vähäjärvi. Alajuoksun suunnassa sijaitsevat Kärppäkoski (2,5 km) ja Karsinakoski (4,5 km), jossa on pieni voimalaitos. Pian sen jälkeen Lapuanjokeen yhtyy Rantatöysänjoki. Lapuanjoki alkaa Alavuden Sapsalammesta ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan, Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän ja Uudenkaarlepyyn kautta Perämereen. Joen pituus on noin 170 km ja valuma-alueen pinta-ala 4 137 km 2, josta 42 % on metsää, 31 % suota, 24 % peltoa ja 3 % vesistöä. Lapuanjoen pisimmät sivuhaarat ovat Nurmonjoki, Kauhavanjoki ja Kätkänjoki. Yli 100 ha:n järviä tekoaltaat mukaan luettuna vesistöalueella on yhteensä 27.
4 Kuormitus Lapuanjoen virtaamat (m 3 /s) vaihtelevat seuraavasti: HQ = 320 MHQ = 205 MQ = 34 MNQ = 3,8 NQ = 0,8 Vesistöalueen valuma-alue on Alavuden kohdalla 578 km 2 ja keskivirtaama vain noin 4,6 m 3 /s. Talvella virtaama on tasaisin tekojärvien ja säännösteltyjen järvien juoksutuksesta johtuen. Lapuanjoen vesistöalueelle on tyypillistä loivapiirteinen topografia ja maaperän hienorakeisuus. Joen keski- ja alaosalla ei ole merkittäviä virtaamia tasaavia järvialtaita, joten tulvaherkkyys on suuri. Lapuanjoen kuormituksesta suurin osa tulee hajakuormituksena. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen lisäksi Lapuanjokea kuormittaa viisi jätevedenpuhdistamoa sekä joukko metalli- ja elintarviketeollisuuden laitoksia. Asutus- ja elinkeinorakenteesta johtuen ravinnekuormasta kuitenkin vain noin 10 % tulee pistekuormituksesta. Hajakuormituksesta suurin osa tulee maatalousmailta (24 % valumaalueen pinta-alasta). Maataloudesta on peräisin 50 % fosforin ja 75 % typen kokonaiskuormituksesta. Lapuanjoen veden ravinnepitoisuudet ja ravinnevirtaamat Perämereen olivat vuonna 2007: Kuukausi Virtaama m 3 /s Pitoisuus µg/l Ainevirtaama kg/d fosfori typpi fosfori typpi tammikuu 44 32 2 900 122 11 053 helmikuu 19 51 1 700 85 2 842 maaliskuu 53 58 2 400 267 11 042 huhtikuu 57 49 2 550 240 12 480 toukokuu 28 38 1 700 91 4 068 kesäkuu 9 52 1 500 41 1 185 heinäkuu 8 elokuu 16 69 1 300 95 1 791 syyskuu 17 63 1 700 90 2 418 lokakuu 17 44 1 900 63 2 703 marraskuu 34 joulukuu 62 81 5 200 436 27 963 keskiarvo 30 54 2 285 153 7 755 Vuonna 2007 Lapuanjoen mereen kuljettamasta fosforista 4,3 % ja typestä 7 % oli peräisin jokivarren tarkkailuvelvollisista puhdistamoista.
5 Veden laatu Lapuanjoen vesistöalueella veden laatu on luontaisesti heikko maaperän ominaisuuksista johtuen. Veden laatu on parhaimmillaan Lapuanjoen latvavesillä Alavudella ja Kuortaneella. Vesi on luontaisesti humusvesille ominaisesti hyvin ruskeaa ja kemiallinen hapenkulutus suurta. Heikoimmillaan Lapuanjoen vesi on Kauhavanjoen sivuhaaran alapuolella sekä kevättulvien ja runsaiden sateiden jälkeen. Alajuoksua rasittaa maaperästä huuhtoutuva happamuus, sillä Lapuan kaupungin alapuolisella jokiosuudella on runsaasti alunamaita, joista huuhtoutuu happamia sulfaatteja. Jokiveden ph on ajoittain 4 5. Vuonna 2008 Lapuanjoen vesi luokiteltiin ekologiselta tilaltaan enimmäkseen huonolaatuiseksi. Alavuden kohdalla vesi luokiteltiin tyydyttäväksi. Kalakannat ja kalastus Vesistön muu käyttö Lapuanjoen kalasto on varsin monipuolinen käsittäen 23 kalalajia ja lisäksi kaksi nahkiaislajia ja ravun, vaikka kalojen elinoloja rajoittaa alajuoksulla joen sulkeva pato ja joen heikko veden laatu. Saaliskaloista tärkeimmät ovat jokisuulla ja merialueella siika, yläjuoksulla ahven ja hauki. Jokisuulla esiintyy nahkiaisia, joen latvoilla rapuja. Vuonna 2007 Lapuanjoen vesistöalueella tehtiin kalastustiedustelu ja koekalastuksia. Kalastus painottui selvästi vapakalastukseen ja kesäkauteen. Verkoilla kalastettiin pääasiassa keväisin ja syksyisin. Alavuden alueella oli 775 kalastavaa ruokakuntaa (noin 19 % ruokakunnista), joiden arvioitu kokonaissaalis oli noin 3 400 kg. Saaliiksi saadaan haukien ja ahventen ohella kirjolohta (noin 1 400 kg) ja taimenta. Kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin muun muassa vesikasvien runsaus ja pyydysten likaantuminen. Verkkokoekalastukset suoritettiin seitsemällä kalastuspaikalla Nordic-yleiskatsausverkolla kesäkuun 2007 alussa. Koekalastusten kokonaissaalis oli noin 19 kg, josta särkien osuus oli suurin (40 %). Ahventen osuus oli noin 20 %. Vuosien 2003 ja 2007 koekalastusten saalisjakaumat olivat pääpiirteissään samanlaiset ja erot johtuivat lähinnä erilaisista koeverkoista (aikaisemmin käytettiin Vekaryverkkosarjaa). Lapuanjoen valuma-alueen hajakuormitus on niin suuri, etteivät jätevesikuormituksen vaikutukset näy kalastorakenteessa. Lapuanjoessa ei ole vedenottamoita. Vesistöalueella on viisi voimalaitosta, joista merkittävin on Hirvikosken voimala.
6 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Alavuden kaupungin viemärilaitoksen verkoston piiriin kuuluu noin 4 700 asukasta Alavudelta ja 1700 asukasta Töysän kunnan alueelta. Asutuksen lisäksi verkostoon on liittynyt teollisuuslaitoksia molempien kuntien alueelta. Jätevedenpuhdistamon kokonaisjätevesimäärä vuonna 2007 oli 522 463 m 3 eli keskimäärin 1 462 m 3 /d, joka on noin 74 % mitoitusvirtaamasta. Päivittäiset virtaamat vaihtelivat välillä 766 3 666 m 3 /d. Töysän kunnan osuus kokonaisvirtaamasta oli 89 738 m 3 eli noin 17 %. Vuosina 2001 2007 puhdistamolla ei ole tehty ohituksia. Jätevedenpuhdistamolla vuosina 2005 2007 käsitellyt jätevesimäärät olivat: 2005 2006 2007 keskiarvo liittyjämäärä, asukasta 4 682 4 697 4 719 liittymisaste % 48,6 49,2 49,5 käsitelty jätevesimäärä, m 3 /a käsitelty jätevesimäärä, m 3 /d 509 367 1 396 510 882 1 400 533 463 1 462 517 904 1 419 ominaisjätevesimäärä, l/as d 298 298 310 302 jätevesi Töysästä, m 3 /a 80 790 87 428 89 738 85 985 syntynyt puhdistamoliete m 3 /a 1 466 864 758 1 029 Viemäriverkoston pituus on Alavudella 74 km, josta on betonia noin 22 km ja loput 52 km muovia. Töysässä verkoston pituus on noin 35 km, josta betonia on noin 9 km ja muovia 26 km. Jätevesiverkostoa voidaan laajentaa haja-asutusalueille rajoitetusti johtuen muun muassa järvisyydestä ja topografiasta. Väestömäärän ei ennusteta liioin kasvavan, joten jätevesimääriin ei ole odotettavissa suuria muutoksia aikavälillä 2007 2030. Puhdistamon kapasiteetti riittää ennusteiden mukaan hyvin vuoteen 2030 saakka. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään sakokaivolietteitä (3 081 m 3 vuonna 2007). Jätevesilietettä on kompostoitu puhdistamon vieressä sijaitsevalla kompostointikentällä. Lietettä poistettiin prosessista vuonna 2007 yhteensä 758 m 3. Kompostoinnin jälkeen sitä käytettiin viherrakentamiseen. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon tulokuormituksen (kg/d) vuosikeskiarvot olivat vuosina 1997 2007 seuraavat:
7 Vuosi BOD 7 Kok-P COD Cr Kok-N kiintoaine 1997 389 16,3 87,5 1998 343 15,6 84,1 494 1999 396 16,8 836 101,0 451 2000 443 21,7 1020 101,0 614 2001 476 20,2 953 98,5 702 2002 437 17,5 905 91,1 499 2003 409 17,3 793 89,0 442 2004 481 17,0 1230 91,2 553 2005 494 17,0 1000 94,4 654 2006 417 14,8 914 90,5 550 2007 375 15,0 977 91,9 498 Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitus Puhdistamo on biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos. Puhdistamoa on viimeksi saneerattu ja laajennettu vuonna 2004. Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Q kesk 2 000 m 3 /d q mit 100 m 3 /h q max 110 m 3 /h BOD 7ATU 450 kg O 2 /d Puhdistamon mitoituksessa käytetty tuntivirtaama vastaa väliselkeytyksen pintakuormaa 0,5 m/h ja BOD 7ATU -kuorma ilmastuksen tilavuuskuormaa 0,35 kg BOD 7ATU /m 3 d. Kuormitusmitoitus vastaa asukasvastinelukua 6 550. Puhdistamon vesiprosessin yksiköt ovat seuraavat: - tulopumppaus - siivilöinti - ilmastettu hiekan ja rasvan erotus - tasausallas - ferrosulfaatin annostelu - kaksilinjainen ilmastus, tilavuus 2 x 650 m 3 - kaksilinjainen väliselkeytys - jälkisaostuskemikaalin annostelu ja sekoitus - kaksilinjainen jälkiselkeytys, pinta-ala 2 x 118 m 2 - puhdistettujen jätevesien johtaminen Lapuanjokeen. Puhdistamolla on sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopiste. Liete otetaan nykyään prosessin alkuun. Puhdistamoliete sakeutetaan, minkä jälkeen se kuivataan koneellisesti.
8 Puhdistamolietteen kompostointi Puhdistamoliete on ennen kompostoitu kokonaisuudessaan puhdistamokiinteistöllä puhdistamon pohjoispuolella avokompostointina aumoissa. Kompostointikenttä on asfaltoitu ja kentällä muodostuvat pintavedet johdetaan puhdistamolle. Nykyään pääosa kuivatusta lietteestä toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitokselle Ilmajoelle ja kompostointikentällä kompostoidaan ainoastaan viherrakentamisessa tarvittava enintään 300 m 3 :n määrä kuivattua jätevesilietettä. Kompostointimahdollisuus on tärkeää säilyttää myös kuljetus- ynnä muiden häiriöiden varalta. Kompostin tukiaineena käytetään turvetta ja lopputuotteeseen lisätään käytön mukaan kivennäismaata, hiekkaa tai haketta. Puhdistamolietettä syntyi vuonna 2008 1 212 t, josta 1 032 t toimitettiin Lakeuden Etappi Oy:lle ja loput 180 t kompostoitiin. Liete täyttää valtioneuvoston päätöksen 282/1994 vaatimukset maanviljelyksessä käytettävälle puhdistamolietteelle. Kemikaalit ja veden käyttö Energian käyttö Puhdistamolla käytetään vuosittain fosforin saostukseen ferrosulfaattia noin 43 tonnia ja jälkisaostuksessa polyalumiinikloridia (PAX-18) noin 25 tonnia. Lisäksi käytetään tarvittaessa soodaa eli natriumbikarbonaattia ph:n säätöön sekä polymeeriä selkeytyksen tehostuksessa ja lietteen kunnostukseen. Puhdistamolla ei säilytetä kemikaaleja suuria määriä kerrallaan, ja kemikaalit säilytetään lukituissa tiloissa. Jätevedenpuhdistamo on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Tekninen käyttövesi otetaan Lapuanjoesta. Käytetty vesimäärä on yhteensä noin 750 m 3 vuodessa. Puhdistamon sähköenergian käyttö on noin 903 MWh/a. Sähköä käytetään lähinnä prosessilaitteisiin, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Varsinaisen prosessin sähkönkulutusta ei juurikaan voida pienentää, koska tehokas jätevesien puhdistaminen vaatii sähköenergian käyttöä. Liikenne Liikennöinti tapahtuu pääasiassa henkilöautoilla. Raskasta liikennettä aiheuttaa sakokaivolietteiden ja puhdistamolietteen sekä kemikaalien kuljetus. Purkujohto Purkuputken pää sijaitsee Alavuden seudun kalastuskunta -nimisen osakaskunnan vesialueella 876-1-0.
9 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Käsittelytulos Puhdistamon neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuonna 2007 seuraavat: BOD 7ATU Kok-P COD cr Kiintoaine NH 4-N mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot 15 90 0,7 90 125 75 35 tai 90 8,0 80 ka. 2007 4,1 98,4 0,39 96,1 34 94,6 9,5 96,8 2,3 96,1 I/2007 3,7 98,4 0,14 98,4 30 94,3 6,6 97,6 3,4 II/2007 6,7 97,4 0,91 90,3 42 92,0 17 92,8 5,0 III/2007 3,8 98,7 0,32 97,4 30 96,2 8,3 98,2 0,66 IV/2007 2,2 99,1 0,19 98,2 32 96,0 5,8 98,5 0,04 ka. 2006 4,4 98,4 0,20 97,8 32 95,0 9,5 97,1 2,5 94,8 ka. 2005 3,9 98,9 0,22 98,2 43,6 93,9 5,3 98,9 1,4 97,9 ka. 2004 13,3 96,4 0,73 94,4 70,9 92,6 15,3 96,4 25,2 64,2 Jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2007 kaikki puhdistustasolle asetetut vaatimukset lukuun ottamatta toisen vuosineljänneksen kokonaisfosforipitoisuutta. Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) yhdyskuntajätevesistä mukaiset vaatimukset täyttyivät vuosina 2007 ja 2008. Kiintoaineen puhdistusteho jäi vuonna 2007 yhdellä näytteenottokerralla alle asetuksen raja-arvon, mutta asetus sallii kaksi raja-arvot ylittävää näytettä, kun näytteitä otetaan vuodessa 8 16. Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen raja-arvojen toteutuminen Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamolla vuonna 2007: Tarkastelu BOD 7ATU näytekohtainen COD Cr näytekohtainen Kiintoaine näytekohtainen Kok-P vuosikeskiarvo Kok-N vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot* 30 70 125 75 35 90 2** 80 *** *** ka. 2007 4,1 98,4 34 94,6 9,5 96,8 0,39 96,1 ylitykset 12.-13.6. 77 *Puhdistamon koon ollessa > 2000 AVL verrataan yksittäisten mittausten tuloksia lupaehtoihin. Kun vuosittaisia näytteitä 8-16, sallitaan 2 näytettä, jotka eivät täytä raja-arvovaatimuksia. ** Puhdistamon koko 2 000 10 000 AVL *** Puhdistamon koko alle 10 000 AVL Valtioneuvoston asetuksen (888/2006) raja-arvojen toteutuminen Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamolla vuonna 2008: Tarkastelu BOD 7ATU näytekohtainen mg/l % COD Cr näytekohtainen mg/l % Kiintoaine näytekohtainen mg/l % Kok-P vuosikeskiarvo mg/l % Kok-N vuosikeskiarvo mg/l % Lupaehdot* 30 70 125 75 35 90 2** 80 *** *** ka. 2008 3,4 98,7 32 95,4 6,5 98,5 0,28 97,4 11 83 ylitykset - - - - - - - - - -
10 Päästöt vesistöön Puhdistamolta vesistöön johdettujen BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipäästöjen määrän (kg/d) ja poistotehon (%) vuosikeskiarvot olivat vuosina 2002 2007 seuraavat: vuosi BOD 7 Kok-P Kok-N kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % 2002 13,7 96,9 0,31 98,3 57,4 36,9 2003 18,7 95,4 0,62 96,4 59,3 33,4 2004 17,3 96,4 0,94 94,4 52,8 42,2 2005 5,4 98,9 0,31 98,2 20,2 78,5 2006 6,5 98,4 0,31 97,8 19,2 78,5 2007 5,9 98,4 0,56 96,1 13,6 85,2 Jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneeraustyöt saatiin päätökseen vuonna 2004, mikä selittää kuormituksen pienenemisen. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamolla ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan, haju ja melu Päästöt ilmaan ovat tavanomaisia jätevesien käsittelyprosesseissa syntyviä nopeasti hajoavia ja haitattomia kaasuja. Haju saattaa ajoittain häiritä ympäröivää asutusta. Hajuhaittojen vähentämiseksi uuden prosessirakennuksen yhteyteen asennettiin hajunkäsittelyyksikkö, jolla käsitellään esikäsittelystä, sakokaivolietteiden käsittelystä ja lietteen kuivauksesta poistetut kaasut. Lietteen käsittelymäärä kompostointikentällä on vähentynyt huomattavasti, kun lietettä on alettu käsitellä Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitoksella. Jäljelle jäävän lietteen kompostointi pyritään toteuttamaan niin, että taataan riittävä ilmastointi. Aumaa käännetään sekoittavalla kauhalla vähintään kerran kuukaudessa. Laitokselle tuleva ja sieltä lähtevä ajoneuvoliikenne voi aiheuttaa hetkellistä melua. Koneistojen osalta laitos on katettu ja osin lämpöja äänieristetty. Kompressorien käyntiääni kuuluu vain vaimeasti laitoksen piha-alueella. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivatun puhdistamolietteen lisäksi prosessista syntyy välpettä ja hiekkaa jäteveden esikäsittelyssä. Välpe (noin 50 m 3 /a) toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:n jäteasemalle ja hiekka kompostointikentälle. Syntyvät ongelmajätteet (muun muassa loisteputket ja öljyt), metallijätteet ja sekajätteet toimitetaan myös Lakeuden Etappi Oy:n jäteasemalle.
11 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Laitoksen saneerauksen ja prosessin tehostuksen yhteydessä laitos varustettiin ajanmukaisimmalla tekniikalla. Prosessi on varustettu automaatiojärjestelmällä, jonka avulla käyttöhäiriöt pystytään minimoimaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Muut vaikutukset Lapuanjoen ravinnevirtaamasta 0,4 % fosforista (204 kg) ja 0,2 % typestä (4 964 kg) oli peräisin Alavuden jätevedenpuhdistamolta vuonna 2007. Puhdistamon vaikutus Lapuanjoen veden ravinnepitoisuuksiin purkualueella näkyi vain lähinnä alivirtaamakausina typpija fosforipitoisuuksien nousuna seuraavasti: virtaama kok-p pitoisuusnousu kok-n pitoisuusnousu NQ 0,4 m 3 /s 16,2 µg/l 394 µg/l MQ 4,6 m 3 /s 1,4 µg/l 34 µg/l HQ 4,2 m 3 /s 0,5 µg/l 11 µg/l Ravinnesuhdetarkastelun perusteella Lapuanjoen vesistöalueella levien kasvua rajoittava tekijä on fosfori. Puhdistettujen jätevesien vaikutukset vesikasvillisuuden määrään tai lajikoostumukseen ovat olleet vähäisiä eikä jätevesien ravinnekuormituksen ole todettu lisänneen vesikasvillisuuden määrää purkupaikan läheisyydessä. Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamon vaikutus Lapuanjoen veden laatuun on lähes merkityksetön. Suurin osa Lapuanjoen ravinnekuormituksesta tulee hajakuormituksena. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu maaperään, pohjaveteen tai ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia. Myöskään merkittävää melua ei aiheudu puhdistamon ympäristöön. Hajuhaittoja saattaa aiheutua ajoittain ja puhdistamon häiriötilanteissa sekä puhdistamolietteen tyhjennyksen yhteydessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lapuanjoen yhteistarkkailu on aloitettu vuonna 1979. Yhteistarkkailussa on mukana alueen jätevedenpuhdistamoja ja teollisuuslaitoksia. Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamo on osallisena yhteistarkkailussa. Tarkkailu käsittää kuormitus- ja vesistötarkkailun sekä omatoimisen käyttötarkkailun puhdistamolla. Kalataloustarkkailu on sisältynyt yhteistarkkailuun vuodesta 1990 lähtien.
12 Tarkkailusta vastaa nykyään Pöyry Environment Oy yhteistyössä Nab Labs Oy:n kanssa. Näytteet analysoidaan Nab Labs Oy:n laboratoriossa Kaustisella (Finas-akkreditoitu laboratorio T111). Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut nykyisen yhteistarkkailuohjelman, joka on voimassa vuosille 2006 2009. Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 25.4.2006 ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 25.4.2006 kalataloustarkkailun osalta. Uusi yhteistarkkailuohjelma laaditaan syksyllä 2009. Velvoitetarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen käyttö- ja päästötarkkailun, vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun osalta. Käyttö- ja päästötarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Päästötarkkailun näytteet otetaan 24 tunnin kokoomanäytteinä automaattisin näytteenottolaittein. Sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä otetaan 12 kokoomanäytettä vuodessa. Jätevesistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliniteetti. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitriitti- ja nitraattityppi (NO 2 -N + NO 3 -N), lämpökestoiset koliformiset bakteerit, liukoinen kokonaisfosfori ja saostuskemikaalien (Fe ja Al) jäännöspitoisuus. Lisäksi tehdään määrityksiä, joilla selvitetään prosessin sisäistä toimintaa ja kemikaalien oikeaa annostusta. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Vesistötarkkailuun sisältyy veden laadun tarkkailua ja biologisia selvityksiä. Tarkkailuvuosina otetaan jokivesinäytteitä helmimaaliskuussa, kesäkuussa tulvan jälkeen, loppukesällä elokuussa ja loppusyksyllä lokakuussa. Kalataloustarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä neljän vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun ja koekalastuksen. YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Puhdistamolla ei säilytetä suuria määriä kemikaaleja kerrallaan eikä puhdistamo sijaitse pohjavesialueella.
13 Puhdistamon toimintahäiriötilanteissa voidaan joutua turvautumaan koko laitoksen tai prosessivaiheiden ohituksiin. Toiminnan riskejä on pyritty minimoimaan muun muassa suunnittelemalla puhdistamo tärkeimmiltä osiltaan kaksilinjaiseksi. Sähkötoimiset laitteet ja koneet on varustettu erilaisilla toimintaa tarkkailevilla antureilla tai tarkkailujärjestelmillä, joista on tiedonsiirto hälytyksen muodossa laitosmiehelle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa 4.5. 3.6.2009. Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille ja 28.4.2009 Viiskunta -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että puhdistamolle johdettava jätevesi on pääosin asumisjätevettä, vaikka viemäriin on asutuksen lisäksi liittynyt metalli- ja puusepänteollisuutta, rypsiöljypuristamo, terveyskeskus ja sairaala. Vesistötarkkailun mukaan Alavuden puhdistamon aiheuttama fosforikuormitus Lapuanjoen ainevirtaamasta oli 0,4 % ja typpikuormitus 0,2 % vuonna 2007. Alavuden jätevesien ei ole todettu lisänneen vesikasvillisuuden määrää purkupaikan läheisyydessä eikä jätevesillä ole todettu olleen selviä vaikutuksia pohjaeläintiheyksiin. Jäteveden käsittelytulos on kuluneella lupakaudella ollut luvan mukainen. Puhdistustehot ovat olleet BOD 7ATU -arvon osalta 96 99 %, fosforin osalta 94 98 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 90 95 %. Nitrifikaatioaste on laitoksen tehostamisen jälkeen ollut viimeisten vuosien aikana 95 98 %. Kokonaistypen vähenemä on vuodesta 2005 ollut vuosikeskiarvona 78 85 %. Puhdistamo on varustettu uudenaikaisilla prosessin mittaus-, säätöja valvontalaitteistoilla. Kaikki prosessialtaat on tehty vesitiiviistä betonista. Melua aiheuttavat ilmapuristimet sijaitsevat rakennuksen sisätiloissa. Hajua aiheuttavista toiminnoista pilaantunut ilma johdetaan hajunpoistosuodattimille. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan puhdistamo edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Muistutukset ja mielipiteet 14 Ympäristökeskus esittää, että jäteveden käsittelyvaatimuksia tarkistettaisiin vesiensuojelun tavoitteiden mukaisesti seuraavasti: BOD 7ATU 10 mg O 2 /l, käsittelyteho 95 %, COD Cr 80 90 mg O 2 /l, käsittelyteho 80 85 %, kokonaisfosfori 0,5 mg/l, käsittelyteho 95 % ja nitrifikaatioaste 85 %. Tulos lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina. Ympäristökeskus esittää, että kokonaistypen vähentäminen perustuisi jatkossa edelleenkin vapaaehtoisuuteen. Valtioneuvoston asetuksessa VNA 888/2006 typen kokonaismäärän vähentämistä ei edellytetä laitoksilta, joiden asukasvastineluku on alle 10 000. Alavuden puhdistamon asukasvastineluku on selvästi alle 10 000 eikä typpi rajoita tuotantoa Lapuanjoessa. Tästä syystä typen kokonaismäärän vähentämiselle ei ole tarpeen antaa ehdottomia määräyksiä. Ympäristökeskus esittää lisäksi, että lupa myönnettäisiin enintään noin 300 m 3 :n lietemäärän vuosittaiseen kompostointiin puhdistamon kompostointikentällä. 2) Pohjanmaan TE-keskus on todennut, että vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa vesiensuojelusuunnittelussa Lapuanjoki on Alavuden alapuolisella osuudella sijoittunut ekologiseen luokkaan tyydyttävä. Kunnallisten jätevedenpuhdistamojen osuus joen kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti jätevesien vaikutus joen veden laatuun on ollut havaittavissa varsinkin alivirtaamatilanteissa kohonneina ravinnepitoisuuksina purkupaikan alapuolisella havaintopaikalla. Puhdistamolla on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja jatkuvasti kehitettävä puhdistusmenetelmiä kuormituksen vähentämiseksi. Puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin pitoisuusraja-arvo tulisi olla korkeintaan 0,5 mg/l ja vastaavasti biologisen hapenkulutuksen raja-arvo korkeintaan 10 mg/l. Luvan saajan on edelleen tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan puhdistettujen jätevesien vaikutus Lapuanjokeen on erittäin vähäinen. Mikäli jätevesilietteen kompostointi käsitellään puhdistamon kanssa toimintakokonaisuutena, tulisi ympäristölautakunnan ympäristölupa huomioida lupamääräyksissä. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakija on 20.8.2009 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen johdosta.
15 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt käsittelyvaatimukset ovat kohtuullisia ja linjassa muiden alueen puhdistamojen kanssa. Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että puhdistamon osuus Lapuanjoen ravinnevirtaamasta on esimerkiksi fosforin osalta 0,4 % ja typen osalta 0,2 % suurimman kuormituksen tullessa hajakuormituksesta. Hakija pitää kohtuuttomana, että näin pienen kuormittajan tulee tarkkailla kalakantojen kehitystä. Kustannukset tarkkailusta tulisi jakaa aiheuttamisperiaatteella. Kalataloustarkkailuvaatimus on jäänne niiltä ajoilta, kun todellista tietoa joen kuormittajista ei ollut. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja puhdistamolietteen kompostoinnille ympäristöluvan (asemapiirros liite 1). Puhdistamon asukasvastineluku on noin 7 000. Lupa koskee Alavuden kaupungin ja Töysän kunnan viemäröintialueiden jätevesien sekä sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien lupamääräysten mukaista käsittelyä ja käsitellyn jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle Lapuanjokeen sekä puhdistamolietteen kuivausta ja kompostointia hakemuksen mukaisesti. Lupamääräykset Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja-arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, -haitat ja -riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevilla viemärilaitoksilla muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot (ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona, muilta osin puolivuosikeskiarvona laskettuna): Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,4 95 Ammoniumtyppi, N 6 85 Kiintoaine 20 95
16 Ammoniumtypen poistoteho lasketaan nitrifiointiasteena puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen arvoista. Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset lupamääräyksen 16 mukaisesti tarkkailtuna ja lupamääräyksen 19 mukaisesti raportoituna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Puhdistamolietteen kompostointi 3) Kuivattua puhdistamolietettä saadaan kompostoida puhdistamon vieressä sijaitsevalla tiiviillä, asfaltoidulla kompostointikentällä enintään 300 m 3 :n lietemäärä vuodessa. Kompostointialueen valumavedet on johdettava käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Kompostointialueen ja asutuksen välissä on oltava suojapuustoa. Kompostoinnin onnistumisesta on huolehdittava sekoittamalla liete ja seosaineet huolellisesti, käyttämällä riittävästi seosaineita liiallisen kosteuden ja hajun sitomiseksi sekä pitämällä kompostiaumat kuohkeina ja hapekkaina. Kompostia on käännettävä säännöllisesti ja varsinkin, kun kompostin lämpötila alkaa laskea liiallisen tiivistymisen vuoksi. Kompostiauman sisälämpötilan on oltava riittävän kauan niin korkea, että massan kaikki osat hygienisoituvat. Jälkikompostoitumisajan on oltava riittävän pitkä tasalaatuisen ja käyttökelpoisen kompostimullan aikaansaamiseksi. Jälkikypsytysvaiheessa olevia aumoja on käännettävä tarpeen mukaan. Valmis komposti on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltävä siten kuin jätteiden käsittelystä on tässä päätöksessä määrätty. Kompostituotetta ei saa toimittaa lannoitevalmisteena käytettäväksi ilman elintarviketurvallisuusviraston myöntämää laitoshyväksyntää ja lannoitevalmistelain mukaista ilmoitusta. Päästöt ilmaan, haju ja melu 4) Toiminta on, jätevesien ja lietteiden vastaanotto ja lopputuotteiden kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 5) Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään.
17 Puhdistamon ja viemäriverkostojen käyttö ja hoito 6) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 7) Puhdistamolla, kompostointi mukaan lukien, on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkostot ja niiden kunnostus Poikkeavat jätevedet 8) Viemäriverkostoja on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ja tarvittavilta osin Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen kunnostustoimenpiteistä ja vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä. 9) Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. 10) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoihin ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoihin ja toimittamisessa puhdistamolle on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu
18 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Alavuden kaupungin ja tarvittavilta osin Töysän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet Varastointi 11) Puhdistamoliete on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi energiana ja toissijaisesti kompostoitava lupamääräyksen 3 mukaisesti ja käytettävä viherrakentamiseen tai maanparannusaineena. Muutkin hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, joiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) edellyttämällä tavalla, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 12) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset jätteet hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 13) Kemikaalit, voiteluaineet, öljyt, kompostoinnin seosaineet ja kompostituotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Alueella olevilla lastaus- ja purkupaikoilla, varasto- ja säilytysalueilla, kompostin jälkikypsytyskentällä sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys sekä asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Varastosäiliöillä ja -astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja-altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotaneet aineet eivät pääse maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia.
19 Riskinhallinta sekä häiriö- ja muut poikkeustilanteet 14) Luvan saajan on toimitettava viimeistään 30.9.2010 Länsi- Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettu, toimintaa kokonaisuudessaan koskeva ja esityksen tarvittavista toimenpiteistä toteutusaikatauluineen sisältävä riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. 15) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ja tarvittaessa asianomaisen muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Alavuden kaupungin ja tarvittaessa asianomaisen muun kunnan terveydensuojeluviranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu 16) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu, viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta teollisuusjätevedet sekä sakokaivo- ja muut lietteet ja jätevedet mukaan lukien. Tarkkailuun sisältyviä vuorokauden kokoomanäytteitä on otettava vähintään 12 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Tarkkailusuunnitelmaan on lisättävä kompostoinnin tarkkailu.
20 Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on esitettävä Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kirjanpito 17) Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. 18) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostosta tapahtuneet päästöpaikkakohtaiset päästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja kompostoinnin seosaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja,
21 - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden sekä kompostituotteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 19) Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia koskevat tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TEkeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttiin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vuosiraportista tulee käydä ilmi jäteveden käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokitelluista, vastaanotetuista ja toiminnassa syntyneistä, muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetuista ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä ja käsittelytapa) sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) edellyttämällä tavalla. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai
Lupamääräysten perustelut 22 pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Purkualueen veden laatu ja ekologinen tila ovat vain tyydyttäviä. Tehokas jäteveden käsittely ja hyvä puhdistustulos ovat tarpeen Lapuanjokeen kohdistuvien päästöjen edelleen vähentämiseksi. Jätevesien puhdistuksen raja-arvot ovat saavutettavissa saneeratulla puhdistamolla. Lapuanjoen rehevöitymisen vähentämiseksi on fosforin poisto ensisijaista. Ammoniumtypen poiston tehostaminen aikaisemman luvan mukaisesta on myös katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Jäteveden ajoittain matala lämpötila ja olosuhteiden nopeat vaihtelut vaikeuttavat prosessin hallintaa siinä määrin, että ammoniumtyppeä koskeva raja-arvo on perusteltua asettaa vuosikeskiarvona. Muilta osin päästöraja-arvot on purkualue huomioon ottaen tarkoituksenmukaista asettaa puolivuosikeskiarvoina. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Puhdistamolietteen kompostointia koskeva lupamääräys 3 Hakemuksessa on ilmoitettu, että valtaosa syntyvästä puhdistamolietteestä toimitetaan biokaasulaitokselle Ilmajoelle ja puhdistamokiinteistöllä kompostoidaan ainoastaan viherrakentamiseen tarvittava lietemäärä. Kompostointialuetta koskevat vaatimukset perustuvat jäteasetuksen 8 :ään. Lupamääräys 3 on tarpeen kompostoinnista ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi ja kompostituotteen asianmukaisen laadun varmistamiseksi.
23 Päästöjä ilmaan, hajua ja melua koskevat lupamääräykset 4 ja 5 Puhdistamon läheisyydessä on asutusta. Lupamääräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Puhdistamon, kompostoinnin ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostoja ja niiden kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 6 10 Edellytetty menettely on tarpeen mm. ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 11 12 Annetut määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n sekä jätelain 6 :n ja 12 :n noudattamiseksi. Varastointia ja riskinhallintaa sekä häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 13 15 Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua koskevat lupamääräykset 16 17 Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään ja ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Kalataloudellinen tarkkailu on edelleen aiheellista päästöjen paikallisten vaikutusten selvittämiseksi.
24 Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 18 19 Määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään sekä jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset asian ratkaisusta ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Luvan tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään 31.1.2018 jätettävä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 52/1998/2 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan 13.12.1995 puhdistamolietteen kompostointialueelle myöntämän ympäristöluvan.