SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 5. 25.7.2012 Ensimmäisen puolen vuoden talouskasvu arviolta 4,4 prosenttia. WTO-sopimus ratifioitiin, Venäjästä tulee WTO:n jäsen elokuun lopulla. Hallitus hyväksyi vihdoin uuden maatalousohjelman 2013 2020. Rosneft haluaa kasvaa maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi. Venäjä valmistautuu APEC-maiden huippukokoukseen Vladivostokissa. Skolkovon innovaatiokaupunki herää eloon. Venäjän talouskasvu 1-6/2012 1-6/2011 2011 2012 est * BKT:n kasvu % 4,4 % ** 4,9 % 4,3 % 3,4 % Reaalipalkka % 11,3 % 2,1 % 3,5 % 6,3 % Inflaatio % 3,8 % 9,5 % 6,1 % 6,5 % Vähittäiskauppa, % 7,1 % 5,4 % 7,2 % 6,3 % Teollisuustuotanto % 3,1 % 5,3 % 4,7 % 3,1 % Investoinnit % 10,2 % 2,7 % 8,3 % 6,6 % Vienti % 9,8 % 29 % 30 % 0-5 % Tuonti % 5,9 % 43 % 30 % 10 15% Urals-öljyn keskihinta 112$ 107$ 110 $ 110 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön ennuste vuodelle 2012 ** Talouskehitysministeriön arvio 1-6/2012 Federaation budjetti 2012 2013 2014 2015 % bkt:sta uusi * uusi * uusi * uusi * Budjetin tulot 20,9 % 18,8 % 18,6 % 18,7 % Budjetin menot 21,0 % 20,3 % 19,2 % 18,8 % Ylijäämä/alijäämä -0,1 % -1,5 % -0,6 % -0,1 % Alijäämä ennen öljytuloja -10,6 % -10,1 % -8,9 % -8,6 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö * Uusi budjettisuunnitelma 2013 15 Vararahastot mrd. USD 1.1.2012 1.7.2012 Vararahasto 25,2 60,5 mrd.$ Hyvinvointirahasto 86,8 85,6 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 499 514 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2012 25.7.2012 RUB/EUR 41,67 39,54 RUB/EUR RUB/USD 32,20 32,63 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2012 24.7.2012 Brent USD/bll 112,95 $/bll 103,15 $/bll Urals USD/bll 110,25 $/bll 101,25 $/bll Lähde: Interfax, Vedomosti
2 Talouskehitys Ensimmäisen puolen vuoden talouskasvu oli arviolta 4,4 %. Alkuvuoden talouskasvua ovat vauhdittaneet yksityinen kulutus ja investoinnit, vähittäiskauppa on kasvanut yli 7 % ja investoinnit 10 %. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastumassa, kesäkuussa investoinnit kasvoivat enää vajaat 5 %, tuotanto vain pari prosenttia ja myös vähittäiskaupan kasvu hiljeni hieman. Vaikka talouskasvu odotetusti hidastuu toisella vuosipuoliskolla, koko vuoden bkt-kasvun ennuste on 3 4 % tasolla. Jos öljyn markkinahinta pysyy yli 100 dollarin, talouskasvun ennuste on 4 %. Riski raaka-aineiden hintojen laskusta on kuitenkin merkittävä, joten osa investointipankeista on jo alentanut ennusteensa. EBRD ilmoitti tällä viikolla, että se laskee Venäjän bkt-ennustettaan 3,3 prosenttiin (keväällä pankki ennusti vielä 4,3 % kasvua). Myös kauppakorkeakoulu HSE:n tutkijat varoittavat talouskasvun hidastumisesta. Venäläiset kuluttajat ovat pysyneet optimisteina. Euroopan kriisistä huolimatta kulutuskysyntä on Venäjällä pysynyt vahvana, kodin elektroniikan ja muiden kulutustavaroiden kysyntä on kasvanut lähes 10 % edellisvuodesta, elintarvikkeiden myynti on lisääntynyt viitisen prosenttia. Yksityinen kulutus on pysynyt talouskasvun voimana: se kattaa noin puolet bruttokansantuotteesta. Kulutusta vauhdittaa kasvava palkkataso ja yhä merkittävämmin vähittäislainojen kasvu: kulutuslainoja on myönnetty nimellisesti 40 % enemmän kuin viime vuonna. Venäjän ennakoiva kuluttajaindeksi osoittaa kulutuksen hidastuvan heinäkuussa, osittain kausittaisesta syystä, mutta mahdollisesti myös uusista taloushuolista johtuen. Työvoimapula ajaa palkat nousuun ja työttömyyden laskuun. Asiantuntijoista on yhä vakavampi pula Venäjällä, erityisesti isoissa talouskeskuksissa kuten Moskovassa ja Pietarissa. Seurauksena venäläisten reaalipalkat ovat tänä vuonna nousseet nimellisesti jo 15 %, reaalisestikin yli 11 %. Samalla työttömyysaste on pysynyt ennätyksellisen alhaisena, kesäkuussa se oli vain 5,4 % (ILO-menetelmän mukaan). Reaalipalkkojen nousun odotetaan hieman hidastuvan syksyllä, osittain inflaation kiihtymisen takia, mutta työvoimapulan jatkuessa palkankorotuspaineet säilyvät kasvusektoreilla. Teollisuustuotannon kasvu hidastui kesäkuussa. Tuotanto kasvoi toisen neljänneksen aikana vain 2,3 % vuositasolla, kun ensimmäisen neljänneksen kasvu oli vielä noin 4 %. Öljy-, muovi- ja kumituotteiden tuotanto jatkoi yli kolmen prosentin kasvuaan toisellakin neljänneksellä, mutta esimerkiksi metallituotanto sekä sellu- ja paperituotanto supistuivat ja koneiden ja laitteiden tuotanto kasvoi vain prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Teollisuuden ostopäälliköiden kyselyt ennustavat tuotannon hidastumista kolmannella neljänneksellä. Ulkomaiset sijoittajat ovat edelleen varovaisia. UNCTAD:in raportin mukaan ulkomaiset investoinnit Venäjälle lisääntyivät viime vuonna 22 %. Sijoitusten arvo oli kuitenkin vielä 30 % vähemmän kuin ennen kriisiä (vuonna 2008), ja merkittävä osa oli venäläisomisteisten ulkomaan konsernien paluuinvestointeja. Nettona venäläiset investoivat viime vuonna enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Venäjälle. Parhaimpina talouskasvun vuosina (2006 2008) ulkomaiset investoinnit kattoivat yli 4 % Venäjän bruttokansantuotteesta, viime vuonna niiden osuus jäi alle 3 % ja nettopääomavirtaus oli negatiivinen. Venäjä valmistautuu APEC-huippukokoukseen. APEC-maiden huippukokous järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Venäjällä. Kokouspaikaksi on valittu Vladivostok. Venäjän Kaukoitä on jo neljän vuoden ajan valmistautunut kokouksen isännöintiin, lentokenttä ja lentokenttätie on täysin uusittu, kaupungin ja Russki-saaren väliin on rakennettu kaksi kilometriä pitkä silta, saarelle on rakennettu uusi konferenssikeskus ja uusi yliopisto, jota kehutaan Venäjän moderneimmaksi, ja kaupungin muitakin teitä ja rakennuksia on remontoitu. Yhteensä rakennustyöt ja muut valmistelutyöt ovat Kommersant-lehden mukaan maksaneet valtiolle 679 miljardia ruplaa (noin 17 miljardia euroa). Maailman suurimpien yhtiöiden listalle mahtui 10 venäläistä. Financial Timesin Maailman 500 suurinta yhtiötä -listalle pääsivät tänä vuonna valtionyhtiöt Gazprom, Rosneft ja Gazprom Neft, valtionpankit Sberbank ja VTB, valtion osakkuusyhtiö Surgutneftegaz sekä yksityiset yhtiöt Novatek, Lukoil, Norilsk Nikel ja Uralkali. Edellisvuonna mukaan mahtuivat myös teräsjätit Severstal ja NLMK, mutta niiden pörssiarvojen laskeminen esti listalle pääsyn tänä vuonna.
3 Yksityiset pankit Otkrytie ja Nomos-pankki yhdistyvät. Nomos-pankki oli viime vuonna Venäjän 13. suurin ja Otkrytie Venäjän 30. suurin pankki (tasearvolla mitattuna). Yhdessä ne nousevat Venäjän kahdeksanneksi suurimmaksi pankiksi ja toiseksi suurimmaksi yksityiseksi pankiksi. Venäjän kiistattomasti suurimmat pankit ovat valtion kontrollissa, mukaan lukien markkinajohtajat Sberbank ja VTB. Yksityisistä pankeista suurin on Alfabank. Yksityisille pankeille yhdentyminen on väistämätöntä kilpailuaseman parantamiseksi. 13 venäläistä pankkia menetti alkuvuonna toimiluvan. Venäjän keskuspankki on ensimmäisen puolen vuoden aikana evännyt pankkilisenssit jo 13 pankilta. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhä useampi pankki ei täytä pankkilainsäädännön minimipääomavaatimuksia. Pääomavaatimuksia on Venäjällä viime vuosina tiukennettu, ja niitä tiukennetaan seuraavinakin vuosina. Kaiken kaikkiaan Venäjällä toimii yli 900 pankkia, mutta 10 suurinta kattaa yli puolet markkinoista. Näistä seitsemän on valtionpankkeja. Moody s varoittaa mahdollisesta pankkikriisistä. Moody s varoittaa, että Euroopan velkakriisi voi heikentää venäläistenkin pankkien omavaraisuusastetta. Pahimman skenaarion mukaan venäläisten pankkien omavaraisuusaste laskee puoleen nykyisestä, perusskenaarion mukaan se kuitenkin pysyy riittävän vakaalla tasolla. Moody s katsoo, että riski pankkikriisin leviämisestä on viime aikoina kasvanut, ja toteaa, että se joutuu harkitsemaan venäläistenkin pankkien riskinluokituksen alentamista. 20 vuoden aikana venäläiset ovat vieneet offshore-tileille 800 miljardia dollaria. Tax Justice International -raportin mukaan venäläiset yksityishenkilöt ovat neuvostoajan jälkeen siirtäneet merkittävästi varoja offshore-tileille. Kansainvälisessä vertailussa vain kiinalaiset ovat vieneet enemmän rahaa ulkomaille. Maailmanlaajuisesti offshore-tileillä on eri arvioiden mukaan yhteensä 21 32 biljoonaa dollaria, josta ei ole maksettu minkään valtion veroja. Arviot perustuvat kansainvälisten ja kansallisten pankkien tietoihin sekä Maailman valuuttarahaston tilastoihin. Innovaatiot Skolkovon innovaatiokaupunki herää eloon. Skolkovon rahasto perustettiin vuonna 2010 tukemaan Venäjän innovaatiostrategiaa. Innovaatiokeskus pyrkii kopioimaan yhdysvaltalaisen piilaakson konseptia tavoitteenaan luoda ympäristö, jossa tuetaan uusien ideoiden, tuotteiden ja yritysten syntymistä. Innovaatiokeskukseen on kutsuttu mukaan seed- ja startup -rahastoja, tieteellisiä yhteisöjä ja korkeakouluja sekä kansainvälisiä teknologian alan yhtiöitä. Rahaston johtajan Viktor Vekselbergin mukaan Skolkovo on jo solminut yhteistyösopimuksia yli 400 yrityksen kanssa ja rahoittanut 70 startupyritystä. Rahasto saa tukea Venäjän valtiolta ja rahoitusta investointipankeilta ja alan yhtiöiltä. Päätökset projektirahoituksesta tekee erillinen neuvosto, jonka jäseninä on mm. Googlen, Cisco Systemsin, Siemensin ja Intelin johtajia sekä kolme Nobelin palkinnon saajaa. Ensimmäiset startup-yritykset aloittivat toimintansa Skolkovon rahaston avulla viime vuonna ja tänä vuonna suunnitellaan jo ensimmäisiä osakeanteja. Innovaatiokeskus on toistaiseksi virtuaalinen yhteisö, mutta syksyllä sen ensimmäinen varsinainen rakennus valmistuu Moskovan kaupungin laidalle. Suunnitelmien mukaan innovaatiokeskus, mukaan lukien toimistotilat, uuden yliopiston ja tutkimuskeskuksen tilat sekä alueen asunnot, valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaluga perustaa lääketeknologiakeskuksen. Kalugan aluehallinto on ilmoittanut perustavansa erillisen lääketieteen keskuksen. Aluehallinnon mukaan aiesopimukset on jo tehty kuuden kansainvälisen yrityksen kanssa, joista eurooppalaisia ovat Novo Nordisk, AstraZeneca, Stada, Menarini ja paikallisia Nearmedic Plus ja Sphera-Pharm. Osa näistä toimii jo Kalugan alueella ja ne ovat sijoittaneet alueelle jo noin 500 biljoonaa dollaria. Aluehallinto neuvottelee myös uusien mahdollisten sijoittajien kanssa. Venäjän lääketeollisuus kasvoi viime vuonna 17 % ja kasvun odotetaan jatkuvan vauhdikkaana myös tänä vuonna. Hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaan lääketeollisuuden valmistus. Tällä hetkellä suurin osa Venäjällä käytetyistä lääkkeistä on tuontitavaraa. LTE-taajuuksien huutokaupan tulokset julkaistiin. Voittajiksi julistettiin odotetusti Venäjän neljä suurinta telekommunikaatioyhtiötä: Megafon, Beeline, MTS ja Rostelekom. Huutokauppaan osallistui yhteensä kahdeksan yhtiötä, voittajien lisäksi ruotsalaisen Tele2-yhtiön tytäryhtiöt Voronežissa ja
4 Omskissa, Summa ja TTK. Jokainen lisenssi oikeuttaa sovitun taajuuden koko Venäjän kattavaan käyttöön. Voittajat joutuivat sitoutumaan merkittäviin investointeihin. Jokaisen yhtiön on investoitava uuden verkon kehittämiseen vähintään 15 biljoonaa ruplaa vuodessa, kunnes verkko kattaa koko Venäjän. Viestintäministeriön tavoitteena on, että uudet LTE-verkot kattaisivat 41 kaupunkia ja 27 % Venäjän väestöstä jo tämän vuoden loppuun mennessä ja koko Venäjän (yli 90 %) vuoteen 2015 mennessä. Julkinen sektori Keskuspankki laajensi ruplan vaihtelukäytävää. Keskuspankki ylläpitää ruplan vaihtokurssille ylä- ja alarajoja asetettua valuuttakoria vastaan, jossa on 55 % USD ja 45 % EUR. Keskuspankki on viime vuosina asteittain laajentanut ruplan kurssin vaihtelukäytävää, rupla kerrallaan. Viimeinen muutos oli vuoden 2011 lopulla. Uudella heinäkuisella päätöksella käytävä on seitsemän ruplaa, alaraja 31,65 ja yläraja 38,65 valuuttakoria vastaan. Samanaikaisesti keskuspankki lmoitti vähentävänsä valuutan interventio-ostonsa, joka sallii ruplan kurssin vapaamman vaihtelun. Pankin pitkäaikainen strategia on luopua valuuttakurssin ohjauksesta kokonaan ja siirtyä inflaatioperusteiseen rahapolitiikkaan. Seuraavan kolmen vuoden budjettisuunnitelma leikkaa koulutuksen ja terveydenhuollon menoja ja kasvattaa puolustusmenoja. Finanssiministeriö julkaisi uuden budjettisuunnitelman, joka sisältää seuraavan kolmen vuoden päälinjaukset. Tarkempi budjettilaki valmistuu 1. lokakuuta mennessä. Päätavoitteeksi on asetettu budjetin tasapainottaminen vuoteen 2015 mennessä. Federaation budjetin arvioidut tulot alenevat varovaisemman öljynhintaennusteen takia sekä absoluuttisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vastaavasti menojen lisäyksiä joudutaan priorisoimaan. Vaalilupauksista huolimatta terveydenhuollon ja koulutuksen menoja supistetaan, myös reaalitalouden menoja vähennetään. Puolustusmenoja taas kasvatetaan armeijan uuden uudistusohjelman mukaisesti, puolustusmenojen osuus kasvaa noin 20 prosenttiin federaation budjetin menoista. Sosiaalimenot pysyvät noin 30 prosentin tasolla. Seuraavien vuosien alijäämä rahoitetaan ensisijaisesti kotimaisella lisävelanotolla, valtionvelka kasvaa nykyisestä noin 10 prosentista vajaaseen 15 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Alueiden velkataakka on merkittävästi noussut. Edellisen kriisin aikana Venäjän aluehallinnot joutuivat ottamaan keskushallinnolta lisää velkaa omien vastuidensa hoitamiseen. Seurauksena alueiden velkataakka on kasvanut merkittävästi, joillakin alueella velka on kaksinkertaistunut vuoden 2008 tasoon verrattuna. Venäjän kaikista 83 alueesta 32 alueella velkataakka ylittää 30 % alueen tuloista ja 12 alueella se ylittää 50 %. Vuodentakaisesta tilanteesta alueen velka on kasvanut merkittävästi esim. Tatarstanin, Vologdan, Saratovin ja Arkangelin alueilla. Kolmessa vuodessa velka on kasvanut eniten Murmanskin alueella, Mordvassa, Kostroman alueella ja Pohjois-Ossetiassa. Hallitus hyväksyi siirtymisen kohti uutta tavoitebudjetointia. Hallitus hyväksyi julkisen hallinnon tehostamisohjelman, jonka tarkoituksena on uusia valtiovarainhoitoa ensi budjettikauden aikana. Budjettiuudistuksen kautta tarkoituksena on siirtyä ministeriökohtaisesta määräraha-allokaatiosta pitkäaikaiseen tavoiteperusteiseen budjetointiin. Uudistushanke julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2010, mutta sen toteuttaminen on aina siirtynyt vuodella eteenpäin. Nyt sitä aiotaan soveltaa vuodesta 2014 alkaen. Uuden budjetoinnin peruspilareiksi nousevat nk. pitkäaikaiset tavoiteohjelmat, joille asetetaan strategiset tavoitteet ja mittarit. Päätavoitteet on määritelty Venäjän talouskehitys 2020 - strategiassa. Eläkejärjestelmän uudistusprosessi alkaa ensi vuonna. Muutokseen liittyvää lakipakettia valmistellaan parhaillaan duuman käsittelyä varten. Eläkejärjestelmän uudistus aiotaan toteuttaa asteittain 5 10 vuoden aikana. Ensimmäinen ehdotettu muutos on valtion vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttavan työvuosivaatimuksen korottaminen. Tällä hetkellä raja on hyvin alhainen, vanhuuseläkettä voi saada, vaikka työvuosia olisi vain viisi. Tämän lisäksi porrastus on pieni, minkä takia pitkään töissä ollut eläkeläinen saa vain vähän enemmän kuin alle 10 vuotta työelämässä viettänyt. Myös varsinaista eläkeikää halutaan korottaa, mutta tätä muutosta suunnitellaan vasta vuoden 2015 jälkeen.
5 Energia Putin vaati uusia investointeja energiasektorille. Uuden presidentin ensimmäisessä energiakomitean kokouksessa Putin asetti yleisiksi tavoitteiksi nostaa nykyisen tuotannon tehokkuutta, lisätä investointeja uusille tuotanto- ja esiintymäalueille sekä parantaa ympäristövaikutuksia. Venäjän öljy- ja kaasunalan tulevaisuus liittyy uusien esiintymien hyödyntämiseen, vanhojen kenttien tuotanto kun ei enää kasva. Tuotannon painopisteen siirtyessä yhä enemmän vaikeisiin, myös arktisiin olosuhteisiin tuotantokustannukset nousevat. Alan kehittämiseen tarvitaan uutta teknologiaa ja Venäjä on Putinin mukaan valmis tekemään yhteistyötä kansainvälisten yhtiöiden kanssa. Strategisten alojen lakia on muokattu siten, että ulkomaisten sijoittajien osuus voi olla 25 % ilman erillislupaa ja 50 % Venäjän strategisten alojen investointikomitean erillispäätöksellä. Samalla Putin täsmensi, että strategisiksi investointikohteiksi lasketaan uudet esiintymäalueet, jossa arvioitu tuotanto ylittää 70 miljoonaa tonnia raakaöljyä tai 50 miljardia kuutiometriä maakaasua. Oikeudet uusien strategisten kenttien hyödyntämiseen ja kehittämiseen tullaan jatkossa päättämään julkisten huutokauppojen kautta. Rosneft haluaa maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi. Valtion öljy-yhtiö Rosneft tavoittelee maailman ykkösasemaa. Rosneft nousi merkittäväksi öljyntuottajaksi, kun se hankki itselleen Jukoskonsernin öljykentät ja tuotantolaitokset. Nyt Rosneft tavoittelee British Petroleumin (BP:n) osuutta yhteisyrityksestä TNK-BP. BP on ilmoittanut valmiutensa oman osuutensa myyntiin. Yhtiön toinen omistaja on venäläisten oligarkkien konsortio AAR, joka myös on kiinnostunut kaupasta. Jos BP myy osuutensa Rosneftille, Rosneftistä tulee maailman suurin öljyntuottaja. BP voisi hyötyä kaupasta saamalla jalansijan muissa Venäjän valtion kehitysprojekteissa. Yhtiö on aikaisemmin yrittänyt päästä mukaan Venäjän arktisiin energiaprojekteihin, mutta AAR kaatoi hankkeen oikeudessa kumppanuussopimukseen vedoten. Rosneftegaz hankkii Inter RAO:n ja Rushydron osakkeita. Valtion yksityistämislistalla olevien Inter RAO:n ja Rushydron valtionomistus siirtyy presidentin uuden energiakomission sihteerin ja Rosneftin hallituksen puheenjohtajan Igor Setšinin mukaan valtion holdingyhtiölle Rosneftegazille. Rosneftegaz on valtion energiasektorin holdingyhtiö, joka omistaa Rosneft öljy-yhtiöstä 75 % enemmistön ja Gazpromista 10 % vähemmistön. Valtio on siirtämässä yhtiölle omistamansa 60 % Rushydrosta ja noin 25 % Inter RAO:sta. Siirrot tehdään useamman transaktion kautta ja prosessi kestää arvioiden mukaan ainakin puoli vuotta. Toisten kahden yksityistämislistalla olevan energiayhtiön - FSK ja MRSK siirtämisestä samalle holdingyhtiölle Rosneftegazille ei ole vielä sovittu, mutta Setšinin mukaan Putin on antanut tehtäväksi valmistella niidenkin omistusosuuksien siirtoa Rosneftegazille. Rosneft ja italialainen Eni sopivat uusien kaasukenttien hyödyntämisestä. Yhteistyösopimus kattaa kolme uutta mannerjalustaa, kaksi Barentsinmeren rannikolla ja yhden Mustanmeren alueella. Geologisten tutkimustöiden kustannukset jaetaan Rosneftin ja Enin välillä: Rosneftille tulee kaksi kolmasosaa, Enille yksi kolmasosa projektista. Rosneftin pääjohtajan Igor Setšinin mukaan Rosneft aikoo tehdä yhteistyötä Enin kanssa myös Pohjois-Afrikassa ja Euroopassa. Sähköteollisuuden vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaa uusittiin. Energiaministeriö julkaisi sähkösektorin uuden strategian, joka tavoittelee sähköntuotannon modernisointia, tuotantokapasiteetin lisäämistä ja kantaverkoston merkittävää uusimista. Venäjän laaja sähkösektorin uudistamisen ensimmäinen vaihe on jo pitkälti toteutunut: tuotantoyksiköitä on yksityistetty, kantaverkot on siirretty valtion omistukseen ja hinnoittelu asteittain vapautettu. Seuraava vaihe vaatii vanhan kapasiteetin modernisointia ja uuden kapasiteetin rakentamista. Sähkötuotannon yksityistämisen jälkeen sektorin investoinnit ovat nopeasti lisääntyneet. Viimeisten neljän vuoden on rakennettu yli 10 gigawattia uutta kapasiteettia. Vuoteen 2020 tarvitaan ministeriön arvion mukaan 38 gigawattia lisää kapasiteettia. Uudistusohjelman investointitarve on ministeriön arvioiden mukaan 8,2 biljoonaa ruplaa (noin 200 miljardia euroa). Pääministeri Medvedev uusi sähköteollisuuden kehityskomitean täysin. Komitean tavoitteena on edistää sähköteollisuuden ja -markkinoiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Vanhat komitean jäsenet vapautettiin tehtävistään. Uuden komitean johtoon pääministeri nimitti ensimmäisen varapääministerin Šuvalovin ja komitean jäseniksi tulivat mm. presidentin avustaja Ustinov, energiaministeri Novak, hänen
6 varaministerinsä Kurbatov ja avustajansa Kovarski. Lisäksi komitean työhön osallistuu eri ministeriöiden edustajia varaministeritasolla. Energia-alan yhtiöistä osallistuvat mm. Inter RAO UES:n hallituksen jäsen Abyzov, Gazpromin energiayksikön johtaja Fjodorov ja Fortumin venäläisen tytäryhtiön pääjohtaja Tšhuvajev. Metsä- ja maatalous Hallitus hyväksyi vihdoin uuden maatalousohjelman 2013 2020. Vuoden kädenväännön jälkeen hallitus hyväksyi uuden maatalouden kehittämisohjelman, jonka loppusumma on noin 58 miljardia euroa (eli keskimäärin 7,25 miljardia euroa vuodessa). Ohjelman rahoituksesta kaksi kolmasosaa tulee federaation budjetista ja kolmasosa alueiden. Maatalousohjelman päätavoitteena on maan elintarvikeriippumattomuuden ja maataloustuottajien rahoituksen turvaaminen sekä venäläisten maataloustuottajien kilpailukyvyn parantaminen koti- ja ulkomaan markkinoilla. Maataloustuotannon tulee kasvaa 20 % vuoteen 2020 mennessä. Viljan tuotanto kasvaa suunnitelman mukaan 115 miljoonaan tonniin (vrt. 94 milj. t/2011), perunan 32 miljoonaan tonniin (28 milj. t/2011) ja maidon 38,2 miljoonaan tonniin (32 milj. t/2011). Metsäalan prioriteetti-investointihankkeita kaikkiaan 114. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön vuodesta 2008 lähtien listaamien hankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat noin 10 miljardia euroa ja niistä on toteutunut 4,7 miljardia euroa. Suurin osa hankkeista on pieniä, ja yli 175 000 euron hankkeita on vain 10 %. Hankkeiden toteutusta on hidastanut talouskriisi ja vaikeudet rahoituksen järjestämisessä. Prioriteetti-investointihankkeet voivat saada vuokrametsäalueita ilman huutokauppaa ja 50 % alennuksen metsämaksuista investoinnin takaisinmaksuajalta. Ruotsalainen SCA laajentaa pehmopaperitehdastaan Tulan alueella. Investointi käsittää toisen pehmopaperikoneen, Zewa- ja Tork-tuotemerkkien (käsipyyhkeet, wc-paperi) lisälinjojen sekä lisävarastotilojen rakentamisen. Investoinnin kokonaisarvo on 130 miljoonaa euroa. Sen myötä tehtaan tuotantokapasiteetti kolminkertaistuu 90 000 tonniin valmiita tuotteita vuodessa. Tehdas käyttää raakaaineena sekä kierrätyspaperia että valmista ensikuitua. SCA on ollut Venäjän markkinoilla vuodesta 1994 lähtien ja se on Venäjän suurin pehmo- ja ruoanlaittopapereiden valmistaja. Suomalainen Metsä Tissue on toiseksi suurin. Hallitus saattaa hyväksyä Venäjän metsätalouden kehittämisohjelman kuukauden kuluessa. Kohta 1,5 vuotta valmistelun alla olleen ohjelman federaation rahoitus olisi vuosina 2012 2020 vajaat 7 miljardia euroa. Mikäli alueiden rahoitus otetaan mukaan, ohjelman rahoitus nousisi 11,8 miljardiin euroon. Hallituksen alainen, nykyisin varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin johtama metsäsektorin kehittämisneuvosto hyväksyi ohjelman jo lokakuussa 2011. Ohjelma kattaisi kaikki metsätalouden toimet, kuten metsien uudistamisen, käytön, inventoinnin ja suunnittelun sekä metsien suojelun metsäpaloja, tuhohyönteisiä ja sienitauteja sekä laittomia hakkuita vastaan. Viktor Tšikaljuk nimitettiin Karjalan metsäministeriksi. Venäjän metsätalousviraston varajohtajana toukokuusta 2010 lähtien toiminut Tšikaljuk nimitettiin Karjalan tasavallan luonnonvarojen käytön ja ekologian ministeriksi. Hänen edeltäjänsä oli Sergei Štrahov. Tšikaljuk toimi aiemmin mm. Leningradin alueen metsäviraston johtajana (2004 2007) ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirin metsäosaston varajohtajana (2008 2009). Venäjä aikoo säilyttää WTO:ta tiukemmat standardinsa lihan antibioottijäämistä. Kyse on suurimmista sallituista tetrasykliinijäämistä. Venäjän kuluttajasuojeluviraston (Rospotrebnadzor) johtajan Gennadi Oništšenkon mukaan virasto aikoo yhdessä Venäjän lääketieteen akatemian kanssa esittää tieteelliset perusteet tiukempien standardien säilyttämiseksi Venäjän hygieenisen turvallisuuden standardeissa. Tetrasykliinijäämistä on keskusteltu usein myös lihantuonnin yhteydessä EU:sta Venäjälle. WTO auttaa rajoittamaan huonolaatuisten ja vaarallisten elintarvikkeiden tuontia Venäjälle. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen Rosselhoznadzorin johtajan Sergei Dankvertin mukaan alan kansainvälisiltä organisaatioilta ja muiden maiden käyttämistä terveys- ja kasvinterveystoimista
7 saatavien tietojen pohjalta Venäjä voi WTO:n jäsenenä määrätä väliaikaisia eläinlääkintään ja kasvinterveyteen liittyviä rajoituksia. Dankvert toteaa, että huomioimalla toimien laajuuden ja eri maiden toisilleen asettamat aiemmat rajoitukset Venäjä voisi sulkea kaikkien maiden tuonnin Venäjälle. Rosselhoznadzorin tavoitteena on vähentää ulkomailta Venäjälle tuovien yritysten määrää. Kyseeseen tulisivat yritykset, joilla ei ole luotettavia takeita tuotteiden laadusta, joita federaation tarkastuslaitokset eivät ole tarkastaneet tai jotka eivät ole toimittaneet tuotteitaan Venäjälle pitkään aikaan. Afrikkalaisen sikaruton leviämistä pelätään Moskovan alueella. Pelko liittyy sikaruton esiintymiseen jo 15 piirissä luoteisen naapurin Tverin alueella. Leviämisen estämiseksi osassa Tveriin alueeseen rajoittuvien piirien alueista määrättiin kuukauden mittainen karanteeni. Sen aikana toreilla ei saa myydä sianlihaa, järjestää karjatalouden markkinoita ja näyttelyitä ja ottaa vastaan elintarvikkeita sisältäviä postipaketteja. Karjatilojen eläimet rokotetaan sikaruttoa vastaan. Kaikki yritykset, jotka hankkivat, jalostavat tai myyvät lihaa, ovat eläinlääkärien tehostetun valvonnan alla. Afrikkalainen sikarutto on sioissa ja villisioissa esiintyvä viruksen aiheuttama sairaus. Taudin tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, verenpurkaukset iholla ja sisäelimissä. Jos tartunta leviää sikatilalle, se voi tappaa kaikki tilan eläimet. Ihmiseen tauti ei tartu. Venäläinen rakastaa kesämökkiään, mutta siihen kuuluu yhä harvemmin perunamaa. Neuvostoaikoina jaettiin venäläisille pieniä maapalstoja, missä he pystyivät kasvattamaan omia perunoitaan ja vihanneksiaan ja näin täydentämään niukkoja ruokavarastojaan. Kesämökki on edelleen rakas paikka useimmille kaupungissa asuville, mutta yhä harvemmin kesämökillä pidetään perunamaata tai vihannesmaata. Tuoreen VTsIOM:in teettämän kansalaiskyselyn mukaan enää alle 10 % venäläisistä viettää mökillä koko kesälomansa ja vaikka yli puolet kesämökkien omistajista kasvattaa maapalstallaan jotain, niin vain 3 % kasvattaa perunoita tai vihanneksia myytäväksi. Suurin osa kasvattaa vain pienen määrän itselleen, harrastuksen ja omien tuotteiden puhtauden vuoksi. Kevyiden alkoholijuomien myynti on 10 vuodessa kaksinkertaistunut. Viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjän alkoholinmyynnissä on tapahtunut merkittävä siirto väkevistä alkoholijuomista kevyiden alkoholijuomien puolelle. Oluen myynti on 10 vuodessa kasvanut 36 litrasta 75 litraan / henkilö, vodkan myynti taas vähentynyt 15 litrasta 11 litraan / henkilö / vuosi. Vodka on edelleen yhtä halpaa kuin olut, mutta uuden alkoholilain myötä vodkan vähittäiskaupan minimihintaa korotetaan asteittain, kolmessa vuodessa minimihinta lähes kolminkertaistuu. Tänä kesänä astui voimaan myös lakimuutos, joka luokittelee oluen alkoholijuomaksi. Tämä tarkoittaa, että oluen valmistuksen, jakelun ja myynnin lisensointi tiukkenee ja sen mainonta kielletään televisiossa ja internetissä. Tiukemmat säännöt voivat vähentää oluen kulutusta, ainakaan sen myynti ei enää jatkossa kasva entiseen tahtiin, arvioivat asiantuntijat. Ulkomaankauppa Venäjän tuonti supistui hieman kesäkuussa. Venäjän tullitilastojen mukaan tuonnin arvo IVY-maiden ulkopuolelta supistui puolisen prosenttia edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna. Ensimmäisen puolen vuoden tuonnin arvo oli kuitenkin 5,7 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Elintarvikkeiden tuonti väheni kesäkuussa 12 %, osittain viime vuoden erityisen korkean lähtötason ansiosta. Kemikaalien ja tekstiilien tuonti supistuivat kumpikin noin 5 %. Koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen tuonti, joka kattaa puolet Venäjän tuonnista, jatkoi kuitenkin kasvua, erityisesti lisääntyi rautatievaunujen ja ajoneuvojen tuonti. Myös optisten laitteiden tuonti kasvoi keskimäärin 10 %. Suomen palveluvienti Venäjälle ei kasvanut vuonna 2011. Suomen tilastokeskuksen mukaan palvelujen vienti Venäjälle oli viime vuonna 588 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 628 miljoonaa euroa. Suomi vie Venäjälle ensisijaisesti asiantuntija- ja rakennuspalveluita, sekä matkailupalveluja. Venäläiset ovat selvästi suurin matkailijaryhmä Suomessa (4,4 miljoonaa matkailijaa vuonna 2011). Matkailupalvelut muodostavatkin yli kolmanneksen Venäjän palvelutuonnista, kuljetuspalveluiden ja eri asiantuntijapalveluiden osuudet ovat kumpikin noin 15 %.
8 Sääntely WTO-sopimus ratifioitiin ja Venäjästä tulee WTO:n jäsen elokuun lopulla. Venäjän duuma ratifioi Venäjän WTO-liittymissopimuksen 10. heinäkuuta, ja presidentti allekirjoitti sopimuksen 21. heinäkuuta. Venäjän talouskehitysministeriö tallensi asiakirjat WTO:hon 23. heinäkuuta, joten Venäjästä tulee täysimääräinen WTO:n jäsen 30 päivän sisällä. WTO:n tiedotteen mukaan jäsenyys astuu näin voimaan 22. elokuuta 2012. Venäjästä tulee WTO:n 156. maa, minkä jälkeen WTO kattaa 97 % maailman kaupasta. Euraasian talouskomissio hyväksyi Venäjän uudet WTO-tullitariffit. Euraasian talouskomissio hyväksyi 20. heinäkuuta tulliliiton uudet tullitariffit, jotka ovat osa Venäjän WTO-liittymissopimuksen sitoumuksia. Valko-Venäjä ja Kazakstan ottavat tariffit käyttöön samanaikaisesti kuin Venäjä, mutta komission mukaan niille on myönnetty 120 poikkeusta, joiden osalta maiden tuontitariffit voivat erota Venäjän tuontitariffeista. Uudet tullitariffit on julkaistu 23.7. Euraasian talouskomission sivulla www.tsouz.ru. Venäjän duuma hyväksyi uuden käyttömaksun autoille. Uuden lain mukaan kaikki autonvalmistajat joutuvat 1.9.2012 alkaen maksamaan ylimääräisen, ympäristönäkökohdilla perustellun käyttömaksun uusille autoille. Uudella maksulla on tarkoitus korvata auton romutuskulut. Maksu koskee teoriassa sekä tuontiautoja että kotimaassa valmistettuja autoja, mutta kotimaiset autovalmistajat voivat välttyä maksusta antamalla romutustakuun auton ostajalle. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että valmistaja kantaa vastuun auton romutuksesta. Ulkomailta tuoduille autoille vastaavanlaista poikkeuslupaa ei voida myöntää, vaan maksu peritään tuonnin yhteydessä, eli sääntö syrjii ulkomaisia valmistajia. Viestintäministeriö täsmensi ATK-ohjelmistolisensioinnin ehtoja. Uudella määräyksellä ministeriö täsmensi, kuka voi hakea ohjelmistotuotannon lisenssejä ja miten niitä haetaan. Hakemuksen voi jatkossa jättää myös sähköisesti valtion palveluportaalin kautta (www.gosuslugi.ru). Hakemuksen käsittelyaika on rajattu 45 päivään ja sen kustannus 2600 ruplaan. Rekisteristä voi tarvittaessa pyytää listan olemassa olevista lisensseistä tai kopion omasta lisenssistä. Nämä palvelut ovat määräyksen mukaan ilmaisia, maksu veloitetaan vain itse asiakirjan tuottamisesta (200 ruplaa). Itse lisenssin käsittelymaksu on 2600 ruplaa (noin 65 euroa). Viestintäministeriö aikoo uusia viestintälakia ja vähentää telekommunikaatiolisenssien määrää. Edellinen viestintälaki on vuodelta 2003, ja se on monilta osin vanhentunut, lähinnä teknologiakehityksen takia. Ministeriön mukaan lisenssien kohteena pitäisi olla itse verkostot, ei niiden palvelut. Lisenssien määrä vähennettäisiin yli puoleen nykyisestä. Taajuuksien käyttömaksun ministeriö ehdottaa muutettavaksi alueelliseksi maksuksi (tällä hetkellä se perustuu tukiasemien määrään). Myös yleismaksun perustetta halutaan muuttaa, se perustuu tällä hetkellä yritysten liikevaihtoon. Uutta lakia valmistellaan ministeriön asiantuntijaryhmässä ja lakiehdotus valmistuu syksyllä. Alkoholin mainontaa rajoitetaan. Muutokset alkoholilainsäädäntöön astuivat voimaan 23.7.2012. Alkoholin mainonta on jatkossa kiellettyä sekä televisiossa, radiossa että internetissä, mainonta on sallittua vain painetussa mediassa sekä kauppakeskuksissa ja kaupoissa, jotka myyvät alkoholia. Mainonta kielletään kokonaan julkisilla paikoilla, kuten linja-autoissa, raitiovaunuissa ja metrossa, linjaauto- ja rautatieasemilla sekä lentokentillä. Mainonnan sisältöä rajataan esim. niin, että mainoksissa ei enää saa käyttää ihmisiä tai eläimiä muuten kuin animaation muodossa. Mainontaa ei myöskään saa yhdistää arvontaan tai muihin alkoholiostoksiin sidottuihin bonusjärjestelmiin.