Luonnos 15.12.2013 VALTION JA JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN VÄLINEN KASVUSOPIMUS 2013-2015 Sopijaosapuolet Tarkoitus Taustaa Valtio: työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun kaupunkiseudun 7 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Ilomantsi, Juuka Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Alueella toimivat korkeakoulut: Itä-Suomen yliopisto, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Maakunnan liitto: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kasvusopimuksen tarkoituksena on Joensuun kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisten kasvusopimusten tekeminen on linjattu hallitusohjelmassa ja valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille 2011 2015. Hallitusohjelman mukaan aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmassa vuosille 2012 2015 linjataan, että kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat Helsingin seudun metropolialueen lisäksi yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta). Haku- ja neuvotteluvaiheen jälkeen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 3.10.2013 puoltaa valtion ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmassa mainittujen 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Samat kaupunkiseudut ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisällytetään ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua suurilla kaupunkiseuduilla. Tällä on suuri kansallinen merkitys, sillä 12 suurimmalla kaupunkiseudulla tuotetaan noin 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille 2013 2015. Kasvusopimusmenettelyn lainsäädännöllisenä perustana on laki alueiden kehittämisestä, jonka 28 :ssä sääde-
tään yhteistyösopimuksen tekemisestä. Valmistelussa on noudatettu em. lain nojalla annetun asetuksen 19 :n mukaista menettelytapaa, jolla on varmistettu yhteensopivuus alueen kehittämistavoitteiden kanssa. Tavoitteet Strategiset painopisteet Toimenpiteet Kasvusopimuksen tavoitteena on tasapainoiseen luontosuhteeseen perustuen vahvistaa Joensuun kaupunkiseudun kestävää kasvua ja älykästä uudistumista. Sopimusosapuolet edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: 1. Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden kehittämisedellytysten vahvistaminen 2. Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja 3. Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien toimenpiteiden toteuttamisesta: 1. Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja BIO-ICT-fotoniikka rajapintojen innovaatioiden edistäminen Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt valita Joensuun kaupungin vetovastuuseen INKA-ohjelman biotalouden pääteemaan vuosille 2014-2020. Metsäbiotalouden osaamiskeskittymän ytimenä tulee toimimaan Vihreän kasvun keskus. Tavoitteena on, että Vihreän kasvun keskus työstää yhdessä yritysten kanssa demonstraatioita ja teknologia- tai tuotantopilotteja. Myös teknologiaevaluaatiot, markkinaselvitykset sekä kotimaisen että EU -rahoituksen järjestäminen näihin yritysten kehittämishankkeisiin ovat keskeinen osa vihreän kasvun keskuksen toimintaa. Uudet innovaatiot syntyvät osaamisalojen rajapinnoista. Biotalous-INKAn teknologista osuutta tukee erityisesti kansallisen fotoniikkaklusterin toiminnan aktivoituminen ja johdon siirtyminen Joensuuhun sekä Euroopan fotoniikan seuran (EOS) ja alan yhteistyön keskittyminen Joensuuhun. Rajapinnoilla olevan osaamisen yhdistämiseksi ja uuden liiketoiminnan luomiseksi perustetaan yhteistyömalleja, osaajayhteisöjä/foorumeita ja työkaluja. Toimintaa tukee ammattikorkeakoulun tarkkuustekniikkaosaaminen ja kansainväliset verkostot. 1.1.2015 perustettava luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta kokonaisvaltaisesti. Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimipaikkaa vahvistetaan osana biotalouden innovaatiokeskittymää. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Itä-Suomen yliopisto ja Karelia Ammattikorkeakoulu edistävät alueen kehittämistä kansainvälisen tason biotalouskeskittymänä ja rajapintojen innovaatioiden edistäjänä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tukevat omilla päätöksillään edellä mainittua tavoitetta.
Vastuutahot: opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Joensuun kaupunki, Joensuun Tiedepuisto, Itä-Suomen yliopisto, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan ELY, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2. Penttilän yrityspuisto ja Penttilänrannan SmartCity Penttilän yrityspuisto sijaitsee Penttilänrannan asuinalueen välittömässä läheisyydessä. Yrityspuistosta kehitetään biotaloutta palvelevan konepajateollisuuden hotspot-alue, jonka toimintakonsepti sisältää alueen sisäisen ja yritysten välisen synergian kehittämisen, tehostetut yritysten liiketoiminnan kehittämispalvelut ja teknologisen kehittämisen, kasvuinvestoinnit ja niiden rahoituksen sekä verkostojen rakentamisen. Yrityspuisto hyödyntää Joensuun syväsataman alueen logistisia mahdollisuuksia. Yrityspuisto ja satama sovitetaan yhteen jo käynnissä olevassa kaavahankkeessa kasvusopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrityspuisto ja Penttilänranta ovat painopistealueita houkuteltaessa kansainvälisiä toimijoita ja kehitettäessä osaamislähtöisen ja alueen elinkeinorakennetta kehittävän, kohdennetun Invest in -toiminnan konseptia. Alue on ehdolla metsäkonealan kehittämis- ja demonstraatioympäristön sijoituspaikaksi. Yrityspuiston yritysten viennin, biotalouskeskittymän, fotoniikan ja tarkkuustekniikan kansainvälisten yhteyksien kehittämisen kannalta toimivat lentoliikenneyhteydet ovat tärkeitä. SmartCity Penttilänranta on Biotalous-INKAn toteutuksessa keskeinen älykkään ja ekotehokkaan rakentamisen kehittämisalusta. Alue on Joensuun tärkein täydennysrakentamiskohde, joka vastaa kooltaan noin 5 % kantakaupungin asukasmäärästä ja joka liitetään kevyen liikenteen sillalla osaksi kaupunkikeskustaa. Alueen perusidean puitteissa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalli, jossa vihreän kasvun johtoajatusta noudatetaan toteutuksen kaikissa vaiheissa. Innovatiivisia ratkaisuja haetaan erityisesti täydentämään jalankulkuun ja pyöräilyyn perustuvaa liikkumismallia ja liikkumisen infrastruktuuria. Keskeinen osa SmartCity Penttilänrantaa rakentuu puukerrostalojen korttelialueen ja Penttilä Timber Towerin ympärille. Toimintaa tukee Karelia Ammattikorkeakoulun puurakentaminen ja talotekniikka. Kaupunki ja muut keskeiset toimijat ovat sitoutuneet kokeiluihin ja demonstraatioihin, joissa luodaan innovatiivisten julkisten hankintojen edelläkävijämarkkinoita uuden teknologian, materiaalien ja palvelukonseptien käytölle ja kehitykselle. Vähintään 5 %:ssa investointihankinnoista haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja edistetään valtioneuvoston 13.6.2013 hyväksymän periaatepäätöksen mukaisia kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja. Vastuutahot: Joensuun kaupunki, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes, ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuun Tiedepuisto, Josek Oy ja alueen korkeakoulut.
3. Joensuun ydinkeskustan laajamittaisten investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen Symmetrinen kaupunki -hankkeen laajamittaisten kasvua edistävien investointien toteuttaminen edellyttää Joensuun ratapiha-alueen maanomistusjärjestelyjä. Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen luo edellytyksiä parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentää ympäristökuormitusta ja lisätä turvallisuutta. Joensuun ratapihan toimivuudella ja sijainnilla on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Alueelle toteutetaan Nikolaintori-hanke, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto- ja asuntorakentamisen kokonaisuudesta, jonka yhteyteen on tavoitteena toteuttaa joukkoliikenteen solmupisteeksi matkakeskus. Järjestelyyn kytkeytyy myös venäläisille matkailijoille tarjottavien palvelujen lisääminen. Alueelle sijoitetaan luovan alan teollisuuden ja kulttuurin työpaikka- ja yrityskeskittymä, jolla vahvistetaan rajapintojen hyödyntämistä mm. teollisuuden tuotekehityksessä, opetuksessa, ICT:ssa ja matkailussa. Valtiotoimijoiden yhteistyötä tiivistetään perustamalla yhteistyöelin VM:n johdolla valtion toimenpiteiden koordinoimiseksi sekä kuntien kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä poistuneiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi. Valtion maiden kehittämisessä ja luovuttamisessa noudatetaan valtion kiinteistöstrategian mukaisia periaatteita. Vastuutahot käynnistävät neuvottelut alueen omistusjärjestelyistä. Joensuun kaupunki ja liikennevirasto parantavat joukkoliikenteen edellytyksiä alueella ja sopivat erikseen alueen maankäytöstä, uudis- ja täydennysrakentamisesta ja toteutuskustannusten jaosta. Vastuutahot: Joensuun kaupunki, VM, LVM, YM, Liikennevirasto. 4. Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen Kontiorannan lakkautettavan varuskunnan alue yhdessä kansainvälisen ampumahiihtokeskuksen kanssa muodostaa Symmetrisen kaupungin tiivistyvän kasvusuunnan pohjoiseen. Alue tarjoaa hyvät puitteet hyvinvointimatkailulle ja virkistykselle. Alue mahdollistaa testialustan mm. puurakentamiselle ja energiaratkaisuille sekä taajamarakenteen suunnitelmallisen kasvun. Suomen Olympiakomitean vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä tekemässä listauksessa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on nimetty suomalaisen huippu-urheilun kannalta kolmanneksi merkittävämmäksi rakennushankkeeksi Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Ampumahiihdon MM-kisat pidetään alueella vuonna 2015. Kontiolahdelle on myönnetty ampumahiihdon maailmancupin kilpailut vuosille 2014 ja 2018.
Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto edistävät Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistamista Suomen johtavana kansainvälisten ampumahiihtotapahtumien järjestämispaikkana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut ampumahiihtokeskuksen kehittämistä. Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta valmistelevat ampumahiihtokeskuksen ylläpidon uudelleen organisointia. Kontiolahden kunta ja alueen omistajat edistävät nopeaa ratkaisua alueen uusiokäytön liikkeelle saamiseksi. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja työ- ja elinkeinoministeriö edistävät omalta osaltaan ydinkaupunkiseudun kannalta merkittävän alueen toteuttamista. Vastuutahot: opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kontiolahden kunta, Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteutus ja seuranta 5. Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen Venäjän kasvavien markkinoiden ja venäläisten kuluttajien ostovoiman hyödyntäminen ovat Joensuun seudulla merkittävä kasvun lähde. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan ylitti vuonna 2012 yli 1,5 milj. henkilöä. Rajanylityspaikan kautta kulkee maantie- ja rautatieliikenne Suomesta Sortavalaan ja Petroskoihin sekä muualle Karjalan tasavaltaan ja Venäjälle. Rajanylityspaikan infrastruktuurin, saavutettavuuden ja ylitysten sujuvoittaminen mahdollistaa merkittävän kasvun matkailussa, kaupassa, käyntiin lähteneessä palvelutoiminnassa sekä yritysten ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä. Työttömyyden kanssa kamppailevan alueen kannalta on kyse merkittävästä työllisyyden lisäysmahdollisuudesta. Symmetrisen kaupungin rakentamisessa on mahdollisuus hyödyntää maahan suuntautuvia investointeja. Vastuutahot: liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Kasvusopimuksessa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat osaltaan EU:n rakennerahastojen kansallista ja alueellista suuntaamista. Osa niistä liittyy INKA - Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 -ohjelman toteutukseen, osa toteutetaan Manner-Suomen EAKR-ohjelman ja muiden EU- ja Tekes-ohjelmien puitteissa. Ministeriöt, ministeriöiden alaiset virastot sekä valtion aluehallinto edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan sekä huomioivat ne kansallisten politiikkalinjausten valmistelussa. Kasvusopimuksen sisällöllisiä painopisteitä edistetään mm. ELY-keskusten ohjauksessa. Joensuun kaupunkiseudun kunnat ja kuntayhteisöt ottavat kasvusopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen huomioon strategioissaan ja talousarvioissaan, kaavoituksessa, omistajapolitiikassa ja konserniohjauksessa sekä muussa päätöksenteossa.
Pohjois-Karjalan liitto huomioi kasvusopimuksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet maakuntaohjelman, maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan sekä niiden toteuttamissuunnitelmien laadinnassa. Aiesopimuksen toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Toimenpiteitä voidaan tarkistaa sopimuskauden kuluessa. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana. Allekirjoitukset Helsingissä 20.12.2013 Allekirjoittajatahot ja nimet lisättävä.