KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.3.2014 COM(2014) 173 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansalaiskuulemisten merkitys eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisessä FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansalaiskuulemisten merkitys eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisessä Euroopan unionin toimet rahoitus- ja talouskriisin taltuttamiseksi ovat johtaneet siihen, että kansalaisten elämään suoraan vaikuttavia päätöksiä tehdään yhä enemmän EU:n tasolla. Siksi on aiheellista pohtia, miten EU:n demokraattisia rakenteita voitaisiin vahvistaa entisestään. Tarvitaan suuria uudistuksia, joiden pohjaksi EU-päättäjien ja kansallisten poliitikkojen on käytävä kansalaisten kanssa laajaa keskustelua siitä, millainen EU:n pitäisi tulevaisuudessa olla. Keskustelua on käytävä EU:n laajuisesti, ja kansalaisten on oltava keskustelun keskiössä. Tätä tarkoitusta varten Euroopan komissio on ottanut käyttöön uudenlaiset kansalaiskuulemiset, jotka täydentävät muita kansalaisten suoran osallistumisen keinoja. Kansalaiskuulemisten esikuvana on käytetty paikallistasolla järjestettäviä keskustelutilaisuuksia, joissa poliitikot kuulevat kansalaisia ja keskustelevat tulevista toimista ja päätöksistä heidän kanssaan. EU:n jäsenvaltioissa on järjestetty yhteensä 51 kansalaiskuulemista. Niihin on yleensä osallistunut EU-komissaareja, joista 22 on ollut mukana vähintään yhdessä tilaisuuksista, Euroopan parlamentin jäseniä sekä eri EU-maiden ja paikallistason poliitikkoja (ks. liitteessä oleva taulukko). Monissa maissa järjestetään nyt vastaavanlaisia keskusteluja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kansalaiskuulemisten sarja käynnistyi syyskuussa 2012, jatkui läpi Euroopan kansalaisten teemavuoden 2013 ja päättyy maaliskuussa 2014. Se palveli hyvin teemavuoden tavoitteita. Vuoden aikana haluttiin kiinnittää huomiota EU-kansalaisuuteen käsitteeseen, joka oli luotu Maastrichtin sopimuksella 20 vuotta aiemmin ja valmistaa maaperää toukokuun 2014 Euroopan parlamentin vaaleille. Vaaleissa kansalaiset päättävät, mihin suuntaan he haluavat EU:ta kehitettävän. Puolentoista vuoden kokemus on osoittanut, että kansalaiskuulemiset täydentävät tehokkaasti julkisia kuulemisia ja muita kanavia, joiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa EU:n tasolla tehtäviin päätöksiin. Niissä yleisöllä on tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja esittää kysymyksiä tärkeinä pitämistään asioista, kuten talouskriisin ratkaisukeinoista. Komission jäsenillä ja muilla poliitikoilla taas on mahdollisuus kuulla kansalaisia suoraan, selittää heille EU:n toimia ja tuoda esiin EU:n tasolla tehtyjen päätösten konkreettisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisiin ja heidän elämäänsä. Kansalaiskuulemisilla voidaan näin ollen välittää tietoa kansalaisille, palauttaa luottamusta EU:n ja jäsenmaiden toimielimiin ja saada kansalaiset tiedostamaan, että heidän mielipiteillään on merkitystä EU:ssa. Koska kansalaiskuulemisiin on osallistunut EU:n toimielinten edustajia ja kansallisia päättäjiä eri maista ja malli on levinnyt EU-maihin ja tilaisuuksien määrä on moninkertaistunut, kuulemisilla voidaan selvästikin edistää eurooppalaisen julkisen tilan 2

kehittämistä. Tavoitteena on tila, jossa eurooppalaiset puhuvat toistensa kanssa eivätkä toisistaan, jossa keskustellaan EU- kysymyksistä eurooppalaisesta näkökulmasta ja jossa luodaan uutta Eurooppa-kertomusta yhteisten arvojen ja kansallisten ja alueellisten erityispiirteiden pohjalta. Samalla voidaan osoittaa kansalaisille, että myös EU:n tasolla on tarjolla erilaisia poliittisia linjavaihtoehtoja ja toimintamalleja. POLIITTINEN TAUSTA: MAHDOLLISUUS EDISTÄÄ DEMOKRATIAA 1.1. Suuria edistysaskelia Rahoitus- ja talouskriisi on toiminut muutoksen käynnistäjänä. Siirtyminen kohti tiiviimpää talous- ja rahaliittoa on lisännyt EU-tason koordinointia ja päätöksentekoa. EU:ssa on otettu käyttöön uusia välineitä ja toimia, joilla on pyritty korjaamaan talouskriisin vaikutuksia ja perimmäisiä syitä ja estämään vaikeuksien paheneminen vastaisuudessa. On esimerkiksi luotu Euroopan vakausmekanismi, jonka lainanantokyky on 500 miljardia euroa. On myös otettu käyttöön EU-ohjausjakso, jonka avulla koordinoidaan jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikkaa huomattavasti aiempaa voimakkaammin. Lisäksi on luotu perusta pankkiunionille, jotta rahoitusjärjestelmä olisi entistä vakaampi ja jotta veronmaksajien ei tarvitsisi vastaisuudessa maksaa pankinjohtajien virheistä. Muutosten jälkeen on toteutettava uudistuksia, joiden avulla uusista rakenteista tulee entistä demokraattisempia ja joilla varmistetaan avoimuus ja vastuullisuus. Asiakirjassa Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi 1 kuvaillaan, mitä institutionaalisia muutoksia tarvitaan sekä miten poliittista tietoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä. Asiakirja muodostaa myös perustan toimenpideehdotuksille, joiden avulla voidaan edetä kohti finanssivakausunionia ja tiiviimpää poliittista unionia. 2 Kriisi on vähentänyt voimakkaasti luottamusta hallintoa ja poliittista johtoa kohtaan sekä kansallisella että EU:n tasolla. Tämän vuoksi on pyrittävä entistä tarmokkaammin pitämään yhteyttä kansalaisiin, kuuntelemaan heitä ja tiedottamaan heille siitä, miten EU:n toimet voivat heitä auttaa, miten he voivat hyödyntää EU:n kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan ja miten he voivat edustuksellisen demokratian järjestelmän kautta vaikuttaa EU:n tasolla. Kansalaisten kanssa on keskusteltava tarvittavista poliittisista muutoksista ennen uusien rakenteiden käyttöönottoa eikä vasta sen jälkeen. 1 2 COM(2012) 777. COM(2012) 777 final/2; vrt. myös Euroopan komission puheenjohtajan puhe unionin tilasta vuonna 2013. 3

Kansalaiskuulemisia täydentävät EU:n alakohtaisen politiikan toimet, joilla pyritään palauttamaan kansalaisten luottamusta EU:n hallintoon vuoropuhelun avulla. Niitä käytetään esimerkiksi tutkimuspolitiikan alalla. 3 1.2. Luottamuksen palauttamisen tarve Kansalaiskuulemiset ovat keskeinen osa poliittisista muutoksista käytävää keskustelua. Ne aloitettiin ajankohtana, jolloin Eurobarometri-tutkimusten mukaan kansalaisten luottamus päättäjiin oli kriisin vaikutuksesta vähentynyt voimakkaasti. Kevään 2007 ja syksyn 2013 välisenä aikana luottamus EU:hun väheni 57 prosentista 31 prosenttiin ja luottamus kansallisiin instituutioihin 41 prosentista 23 prosenttiin. 4 Samoin EU:n julkisuuskuva oli huonontunut ja kansalaiset olivat alkaneet suhtautua vähemmän optimistisesti unionin tulevaisuuteen. 5 QA10. Kerro, kuinka paljon luotat seuraaviin instituutioihin. Ilmoita kunkin instituution osalta, luotatko siihen vai etkö luota siihen. - Luottamus - % EU:ssa Euroopan unioni (KANSALLINEN) parlamentti (KANSALLINEN) hallitus 57% 50% 38% 34% 48% 38% 35% 35% 35% 31% 31% 45% 33% 30% 43% 41% 48% 50% 47% 47% 47% 48% 42% 43% 41% 38% 35% 34% 34% 34% 32% 31% 33% 30% 31% 31% 33% 31% 31% 36% 34% 27% 28% 32% 32% 26% 25% 29% 29% 28% 28% 27% 24% 25% 23% Syksy 2004 Kevät 2005 Syksy 2005 Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2007 Kevät 2008 Syksy 2008 Tammi-helmikuu 2009 Kevät 2009 Syksy 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 EB62 EB63 EB64 EB65 EB66 EB67 EB68 EB69 EB70 EB71.1 EB71 EB72 EB73 EB74 EB75 EB76 EB77 EB78 EB79 EB80 Eurobarometri 80 syksy 2013 Luottamuksen vähenemisen rinnalla kansalaisten keskuudessa oli yleistynyt tunne siitä, ettei heidän mielipiteellään ole merkitystä. Väittämään Mielipiteelläni on merkitystä Euroopan unionissa yhtyvien osuus pieneni kevään 2009 ja syksyn 2013 välillä 38 prosentista 3 4 5 Hyvä esimerkki on VOICES-aloite (www.voicesforinnovation.eu). Se on Euroopan laajuinen kuulemisprosessi, jossa kansalaisilta kerätään ideoita kasvotusten ja ne otetaan huomioon tutkimus- ja innovointipolitiikan kehittämisessä. Myös kansalaisten osallistumista tiedepolitiikan kehittämiseen edistävä erityisaloite ( Special Initiative for Citizen Engagement in Science Have your say about science ) sekä alan toimijoita aktivoivat ja keskinäistä oppimista edistävät toimintasuunnitelmat ( Mobilisation and Mutual Learning Action Plans ) lisäävät kansalaisten ja eri toimijoiden kiinnostusta tutkimukseen ja innovointiin. Eurobarometri 80 (syksy 2013), s. 5. Ks. edellinen alaviite, s. 9 (tosin pessimismi väheni hieman syksyllä 2013). 4

29 prosenttiin, kun taas väittämästä eri mieltä olevien osuus kasvoi 53 prosentista 66 prosenttiin. 6 EU-maista vain Tanskassa yli puolet väestöstä tunsi voivansa vaikuttaa tehokkaasti EU:n politiikkaan. Joissakin maissa, joihin kriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti, kuten Kyproksessa, Kreikassa ja Portugalissa, vain 11 18 prosenttia kansalaisista oli tästä asiasta samaa mieltä. 7 QA19.a.3. Missä määrin olet samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Mielipiteelläni on merkitystä Euroopan unionissa Yhteensä Samaa mieltä Yhteensä Eri mieltä Ei osaa sanoa Eurobarometri 80 syksy 2013 1.3. Kansalaiskuulemiset: uusi malli, jolla on eurooppalainen ulottuvuus Kansalaiskuulemiset oli suunniteltu avoimiksi tapahtumiksi, joissa kansalaiset voivat kertoa mielipiteitään kaikkialla EU:ssa samaan tapaan kuin paikallisissa kansalaiskokouksissa. Keskustelutilaisuudet kestivät 1,5 2 tuntia, ja niissä oli kolme pääteemaa: talouskriisi, kansalaisten oikeudet ja EU:n tulevaisuus. Lisäksi keskusteltiin maakohtaisista kysymyksistä ja tilaisuudessa läsnä olleiden EU-komissaarien erikoisalaan kuuluvista asioista. Keskustelujen avoimuuden ansiosta kansalaiset voivat yleensä tuoda esiin minkä tahansa asian, jota he halusivat käsiteltävän. 8 Tapahtumista levitettiin laajasti tietoa kansallisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä, komission edustustojen verkkosivuilla ja sosiaalisen median välityksellä. Keskustelut olivat täysin avoimia tilaisuuksia, joten osallistujat eivät muodostaneet edustavaa otosta koko EU:n väestöstä. Tilaisuuksien aikana esitetyt 6 7 8 Ks. edellinen alaviite, s. 7 (tosin negatiivinen kehityssuunta tasaantui hieman syksyllä 2013). Ks. edellinen alaviite, s. 8. http://ec.europa.eu/debate-future-europe 5

kansalaisten näkemykset vastasivat kuitenkin komission säännöllisesti tekemien edustavien tutkimusten tuloksia. Kuulemistilaisuuksissa tavoitteena oli antaa kansalaisille mahdollisuus esittää EU:n tulevaisuutta ja toimia koskevia kysymyksiä suoraan EU-tason ja kansallisen tason poliitikoille. Kansalaiset voivat myös kertoa mielipiteensä ja saada konkreettista tietoa. Suorassa keskustelussa päättäjien kanssa EU:n politiikka sai kasvot. Yleisön ja poliitikkojen palaute sekä tilaisuuksien saama medianäkyvyys osoittavat, että tämä tavoite joka ilmeisesti vastasi osallistujien odotuksia saavutettiin. Suorassa vuorovaikutuksessa voidaan erityisen hyvin osoittaa kansalaisille, että kansallisten poliitikkojen tavoin myös EU-tason poliitikot edustavat tiettyä poliittista näkemystä ja politiikkaa. Eurooppalaisuus oli keskeinen osa tapahtumia alusta alkaen. Useimpiin keskustelutilaisuuksiin osallistui EU-komissaarien lisäksi Euroopan parlamentin jäseniä sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia poliitikkoja. Erityisesti Euroopan parlamentin jäsenet osallistuivat moniin keskusteluihin. Toisinaan he vastasivat kysymyksiin komissaarien kanssa, toisinaan taas esittivät kysymyksiä tai näkemyksiään. Tilaisuuksiin osallistui monia korkean tason kansallisen ja aluetason poliitikkoja, kuten Bulgarian tasavallan presidentti, Itävallan varakansleri sekä joidenkin Saksan ja Itävallan osavaltioiden pääministerit (Bundesländer). Isäntäkaupunkien johtajilla oli ratkaiseva rooli yhteyden saamisessa kansalaisiin. He auttoivat kansalaisia tuomaan paikalliset ja EU-kysymykset lähemmäs toisiaan sekä näkemään paikallisten ongelmien eurooppalaisen ulottuvuuden ja EU:n politiikkaa koskevien kysymysten paikallisen ulottuvuuden. Tässä toimintamallissa korostettiin, että kattavaan EU-keskusteluun pitää saada osallistujia kaikilta hallintoportailta EU:n tasolta aina paikalliselle tasolle asti. Näin kansalaiskuulemisista tuli aidosti eurooppalaisia tapahtumia, jotka edistivät eurooppalaisen julkisen tilan kehittämistä. Tähän vaikuttivat myös käytetyt menetelmät ja tekniset ratkaisut: Kaikki keskustelut välitettiin suoratoistolähetyksinä internetissä isäntämaan kielellä/kielillä ja englanniksi. Tilaisuuden juontajat esittivät kysymyksiä tai välittivät kommentteja, joita saatiin sosiaalisen median, lähinnä Twitterin (#eudeb8) ja komission Facebook-tilien välityksellä. Keskusteluja oli mahdollista jatkaa www.debatingeurope.eu-foorumilla. 9 Lisäksi järjestäjämaan alueelliset tai valtakunnalliset televisiokanavat lähettivät osan keskusteluista suorana lähetyksenä. Viestintä sosiaalisessa mediassa ennen kutakin tilaisuutta, sen aikana ja sen jälkeen osoittautui erityisen hedelmälliseksi. Sen avulla eri maiden kansalaiskuulemisia voitiin yhdistää toisiinsa ja aiempien keskustelujen osallistujat pystyivät osallistumaan myöhemmin järjestettyihin 9 Keskustelussa haluttiin nimenomaan käyttää olemassa olevaa verkkofoorumia eikä luoda uutta foorumia. Debatingeurope-foorumilla oli vuoden 2013 alussa jo yli 100 000 seuraajaa, joita pidettiin kansalaiskuulemisten yhteydessä järjestettyjen 15 verkkokeskustelun mahdollisina osallistujina. 6

keskusteluihin. Verkossa järjestettyyn kansalaiskuulemiseen osallistui kansalaisia kaikkialta Euroopasta television, verkon suoratoistolähetyksen ja sosiaalisen median välityksellä. Joissakin tilaisuuksissa oli läsnä kansalaisia useista maista. Esimerkiksi Esch-sur-Alzettessa järjestetty keskustelu oli tarkoitettu Luxemburgin sekä Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa sijaitsevien lähialueiden kansalaisille. Triestessä järjestettyyn tilaisuuteen taas osallistui kansalaisia Italiasta, Sloveniasta, Kroatiasta ja Itävallasta. Kansalaiskuulemisten sarjan päätteeksi on tarkoitus järjestää 27. maaliskuuta 2014 yleiseurooppalainen tilaisuus, johon tulee osallistujia kustakin aiempien kansalaiskuulemisten isäntäkaupungista. Koko päivän kestävä tapahtuma pidetään juuri ennen vuoden 2014 europarlamenttivaalien viimeistä kampanjavaihetta. Osallistujilla on mahdollisuus keskustella useiden EU-tason ja kansallisten poliitikkojen kanssa. Se on oiva tilaisuus osoittaa, että kansallisen politiikan tavoin myös EU-politiikassa äänestäjät ratkaisevat, mitkä toimintalinjat valitaan. Kansalaiskuuleminen verkossa Internetissä 16.1.2014 järjestettyyn kansalaiskuulemiseen 10 osallistui kansalaisia kaikkialta Euroopasta ja myös sen ulkopuolelta. Sen ohessa keskustelua käytiin sosiaalisen median välityksellä. Ennen varsinaista kuulemistilaisuutta komissaari keskusteli poliittiseen keskusteluun verkossa ja sosiaalisessa mediassa osallistuvien eri maalaisten bloginpitäjien kanssa 11. Näitä kahta verkossa järjestettyä keskustelua kommentoitiin yli 15 000 kertaa sosiaalisessa mediassa ja katsottiin lähes 5 000 kertaa YouTubessa. Lisäksi niistä julkaistiin tiedotusvälineissä yli 40 juttua. Varsinainen kansalaiskuuleminen järjestettiin yhteistyössä Euronews-kanavan kanssa. Keskeisenä tavoitteena oli, että mahdollisimman monet voisivat jollakin tavoin osallistua tapahtumaan. Koska suoraan verkkokeskusteluun voitiin teknisistä syistä ottaa vain muutamia kysyjiä, ulkopuolelle jääneiltä otettiin vastaan kysymyksiä muilla tavoin. Kuuleminen toteutettiin Google Hangout -keskusteluna ja välitettiin suoratoistona YouTubessa. Kuulemista edelsi parhaaseen katseluaikaan Euronews-kanavalla suorana lähetetty Global conversation -haastattelu (perinteisen televisiolähetyksen ja internet-keskustelufoorumin yhdistelmä). Verkossa järjestetyt kansalaisten ja bloginpitäjien kuulemistilaisuudet synnyttivät selvästi enemmän keskustelua verkossa kuin tavanomaiset kansalaiskuulemiset. Tämä kannattaa muistaa, kun pohditaan toimintavaihtoehtoja eri kansalaisryhmien aktivoimiseksi. On ilmeistä, että tämän menetelmän avulla saavutetaan eri kohderyhmä kuin perinteisissä kuulemistilaisuuksissa. 10 Verkossa järjestetty kansalaiskuuleminen: https://www.youtube.com/watch?v=qhydoo9svkc. 11 Ks. https://www.youtube.com/watch?v=k7qklqdska8. 7

1.4. Kansalaisten tavoittaminen Kansalaiskuulemisten keskeinen periaate oli, että kaikki kansalaiset voivat osallistua niihin eivätkä ne edellyttäneet perusteellisia tietoja EU:sta tai sen politiikasta. Osallistujat puhuivat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta omissa nimissään eivätkä minkään tietyn intressiryhmän nimissä. Osallistujia ei valittu ennalta, vaan he olivat kansalaisia, jotka olivat kiinnostuneita EU:sta ja halusivat vaihtaa mielipiteitä EU:n ja EU-maiden päättäjien kanssa. Jotta kansalaiskuulemiset saatiin osallistujien kannalta mielekkäämmiksi, komissio järjesti monissa maissa, kuten Tšekissä, Ranskassa, Liettuassa ja Espanjassa, valmistelevia keskusteluja ja seurantakeskusteluja (joko tapaamisia tai internet-keskusteluja). Niiden avulla voitiin priorisoida keskustelunaiheita varsinaisessa keskustelutilaisuudessa ja toisaalta ylläpitää keskustelujen aikana syntynyttä kiinnostusta. Ruotsissa ja Italiassa ennen valtakunnallista pääkeskustelutilaisuutta järjestettiin eri alueilla yksittäisiä teemoja käsitteleviä keskusteluja, joista osaan osallistui myös EU-komissaareja. Näin kyseisten maiden kansalaisille erityisen tärkeisiin aiheisiin voitiin valmistautua perusteellisesti. Useimpien kansalaiskuulemisten yhteydessä tehtiin yhteistyötä yhden tai useamman tiedotusvälineen kanssa. Useimmiten yhteistyökumppanit olivat paikallisia tai alueellisia sanomalehtiä sekä radio- ja televisiokanavia. Joissakin tapauksissa valtakunnallinen julkinen televisioyhtiö lähetti keskustelutilaisuuden suorana lähetyksenä kokonaan tai osittain. Näin tapahtui esimerkiksi Bulgariassa, Kreikassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Kroatiassa. Joissakin maissa tilaisuuksista esitettiin televisioreportaasi jälkikäteen. 1.5. Osallistujamäärä ja näkyvyys tiedotusvälineissä Kansalaiskuulemisissa oli läsnä keskimäärin noin 350 kansalaista. Suosituin oli Triesten tilaisuus, jossa oli noin 800 osallistujaa. Yhteensä mukana oli yli 16 000 kansalaista. Suoratoistolähetysten ja sosiaalisen median välityksellä keskusteluihin osallistui yli 105 000 ihmistä, ja vielä useammat seurasivat keskusteluja television välityksellä. Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet tulivat erityisen selvästi esiin Dublinin, Tallinnan ja Barcelonan kansalaiskuulemisten yhteydessä. Tilaisuutta aktiivisesti internetin välityksellä seuranneiden määrä oli 100 kertaa suurempi kuin tapahtumapaikalla olleiden määrä. 8

60000 50000 40000 30000 20000 Läsnäolo tapahtumassa Suora verkkolähetys Sosiaalinen media DebatingEurope 10000 0 Kansalaiskuulemisiin osallistumisen muodot Osallistujamäärä vastaa kuitenkin vain murto-osaa EU:n koko väestöstä. Kansalaiskuulemisten kehitystyö onkin EU:n osalta vielä alkutekijöissään. Mahdollisuudet ovat suuret, sillä mallin käyttö leviää, ja vastaavia keskusteluja järjestetään yhä enemmän kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Jo nyt ne kuitenkin täydentävät tehokkaasti muita keinoja, joilla komissio ja muut EU:n toimielimet ovat suorassa yhteydessä kansalaisiin. Muita käytettävissä olevia keinoja ovat julkiset kuulemiset, joissa kartoitetaan mielipiteitä suunnitteilla olevasta lainsäädännöstä, ja erilaiset erityishankkeet, kuten Share Europe Online- tai Back to School -aloitteet. Monien kansalaiskuulemisten yhteydessä paikallisissa sanomalehdissä julkaistiin ennen tapahtumapäivää EU:sta, sen toimielimistä ja kansalaisten oikeuksista kertovia liitteitä, joiden levikki oli yhteensä lähes 12 miljoonaa kappaletta. Usein valtakunnallisissa tai alueellisissa sanomalehdissä myös julkaistiin tapahtumaan osallistuneiden EU-komissaarien haastatteluja. Yhteensä tavoitettiin 43 miljoonaa mahdollista sanomalehtien lukijaa ja 51 miljoonaa aiheeseen liittyvien verkkosivustojen lukijaa 12. Lisäksi useilla miljoonilla kansalaisilla oli mahdollisuus saada tietoa kansalaiskuulemisista television, radion, painettujen tiedotusvälineiden ja verkkoviestimien välityksellä. Joissakin maissa tapahtumat lähetettiin suorina lähetyksinä. Tiedotusvälineissä julkaistiin keskimäärin 38 juttua tapahtumaa kohti. 12 Sanomalehtien bruttopeitto (gross rating point, GRP): 42 643 868; verkkosivustojen bruttopeitto: 51 202 539. 9

250 200 150 100 50 0 Tiedotusvälineissä kansalaiskuulemisten jälkeen julkaistut uutiset (Cádiz Amsterdam) Keskusteluja käsiteltiin hyvin usein paitsi sen maan tiedotusvälineissä, jossa tilaisuus järjestettiin, myös muiden maiden tiedotusvälineissä (näin kävi esimerkiksi Dublinissa, Heidelbergissä ja Liègessä järjestettyjen kansalaiskuulemisten yhteydessä). On selvää, että tapahtumat tavoittavat merkittävästi suuremman määrän kansalaisia, jos niitä käsitellään joukkotiedotusvälineissä, erityisesti televisiossa ja radiossa. Kävi myös ilmi, että tiedotusvälineissä keskityttiin usein tarkastelemaan varsinaisen keskustelun ohella myös tiettyjä poliittisia kysymyksiä, joita komissaarit ja heidän keskustelukumppaninsa toivat esiin. Lisäksi kysymykset ja kommentit, joita kansalaiskuulemisten jälkeen lähetettiin EUedustustoihin ja Europe Direct -puhelinpalveluun, osoittavat keskustelujen vaikuttavan huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisten yksisuuntaisten puheiden. Keskustelujen interaktiivisuus innosti kansalaisia jatkamaan osallistumista varsinaisten tilaisuuksien jälkeenkin. He esittivät kysymyksiä ja myös arvostelivat EU:n politiikkaa sekä komissaarien poliittisia kantoja. 10

Uutisoinnin maantieteellinen laajuus niiden maiden määrä, joissa keskusteluista uutisoitiin 25 24 Uutisointi Heidelbergissä (16.7.2013) järjestetystä kansalaiskuulemisesta oli maantieteellisesti laajinta. 20 20 15 12 11 10 8 8 8 7 5 5 4 4 4 4 4 3 3 3 3 Kansalaiskuulemisesta uutisoitiin vain isäntämaassa. 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 Uutisoinnin maantieteellinen laajuus (Cádiz Amsterdam) 1.6. Kansalaisten asenteiden mittaaminen Keskustelutilaisuuksien ohella kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta sekä odotuksia käynnissä olevista ja tulevista aloitteista kartoitettiin komission ja EU:n muiden toimielinten teettämillä Eurobarometri-tutkimuksilla. 13 Europe Direct -tiedotuspisteiden verkostolla ja Europe Direct -puhelinpalvelulla oli suuri merkitys kansalaiskuulemisten valmistelussa ja seurannassa. Nämä elimet tiedottivat kansalaisille lähialueilla järjestettävistä kansalaiskuulemisista ja antoivat keskusteluja järjestäneille lisätietoja alueen kansalaisia askarruttavista kysymyksistä. Lisäksi kansalaisia kehotettiin lähettämään kansalaiskuulemistilaisuuksissa vastaamatta jääneet kysymykset ja muuta palautetta jälkikäteen Europe Direct palveluun, joka niihin myös vastasi. Tilaisuuksissa käytettiin sähköisiä äänestyslaitteita, joiden avulla osallistujat saivat vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Tuntuuko sinusta, että mielipiteesi kuullaan EU:ssa? ja Uskotko, että EU on kriisin jälkeen entistä vahvempi?. Kysymykset julkaistiin kaikilla EU:n kielillä. Komission edustustot jakoivat kysymyslomakkeita muissa kansalaistilaisuuksissa, ja lisäksi niitä jaettiin komission vierailukeskuksessa Brysselissä. 13 Esimerkiksi Eurobarometri 80 (syksy 2013); Euroopan parlamentin Eurobarometri 79.5 (elokuu 2013). 11

Puolentoista vuoden aikana, jona kansalaiskuulemisia järjestettiin, saatiin ja analysoitiin yli 6 000 vastausta. Kansalaiskuulemisista sekä valmistelevista keskusteluista ja jatkokeskusteluista saatu palaute vahvisti tämän Eurobarometri-tutkimusten tuloksen: yli 60 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, ettei heidän mielipiteitään kuulla EU:ssa. Noin 57 prosenttia kansalaiskuulemisiin osallistuneista oli samaa mieltä. Vastaavasti noin 88 prosenttia osallistujista toivoi, että kansalaiskuulemisia järjestettäisiin enemmän. Maissa, joihin talouskriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti, kansalaiskuulemiset tarjosivat yleisölle tervetulleen tilaisuuden kertoa maansa ongelmista ja kohdata ja haastaa suoraan EU:ssa vaikuttavia ja maansa tai alueensa poliitikkoja. EU-komissaarit ja muut poliitikot saivat puolestaan osoittaa, etteivät he kaihda vaikeitakaan kysymyksiä ja ovat halukkaita kuuntelemaan kansalaisia ja valmiita selittämään kriisin edellyttämiä toimia. 1.7. Keskustelunaiheet Kansalaiskuulemisissa käsiteltiin hyvin monenlaisia aiheita. Ne paljastivat, mitkä kysymykset ovat kansalaisille tärkeimpiä ja mitä he odottavat poliittisten johtajien tekevän niiden ratkaisemiseksi. Tilaisuuksissa esitetyt näkemykset ja kysymykset vastasivat useissa tapauksissa tutkimustuloksia. 12

Tiiviimpi poliittinen unioni Enemmän vuoropuhelua Komission puheenjohtajan valinta suoralla vaalilla Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014 Keskimäärin KYLLÄ Eurooppa selviää kriisistä entistä vahvempana Keskimäärin EI Keskimäärin EI OSAA SANOA EU merkitsee solidaarisuutta Ääntäsi kuullaan EU:ssa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kansalaiskuulemisten osallistujien keskuudessa tehdyt tutkimukset (Cádiz Bukarest) Sekä tutkimukset että keskustelut toivat esimerkiksi selvästi esiin sen, että kansalaiset olivat kaikissa maissa huolissaan kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista riippumatta siitä, vaikuttiko kriisi heidän omaan elämäänsä vai ei. Erityisesti pelättiin sitä, että työttömistä nuorista oli vaarassa tulla menetetty sukupolvi. Tässä suhteessa tärkein havainto oli, että keskusteluihin osallistuneet olivat kaikkialla yleensä sitä mieltä, että solidaarisuuden ja vastuullisuuden on kytkeydyttävä toisiinsa. Kansalaiset ilmaisivat selvästi kaikkialla EU:ssa, että heille EU merkitsee solidaarisuutta. Kansalaispalautetta: Olisiko EU:n mielestäsi tehtävä nykyistä enemmän talouskriisin selättämiseksi? Osallistujista 66,9 prosenttia vastasi kyllä Berliinissä (10.11.2012) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa 14. Eurooppa on Kreikka ja Kreikka on Eurooppa. Se merkitsee unionia. Twitter-viesti Dublinissa (10.1.2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. Mitä solidaarisuus merkitsee? Emme saa menettää kokonaista sukupolvea. Olemme ihmisten unioni! Nuori mies Thessalonikissa (22.11.2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. 14 Kaikkien keskustelutilaisuuksien keskiarvo oli 65,7 prosenttia. 13

Perussopimuksissa määritellyt EU:n kansalaisten oikeudet olivat merkittävässä osassa kansalaiskuulemisissa. Osallistujat painottivat erityisesti oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sekä toimia, joilla edistetään työllisyyttä koulutuksen avulla. Kansalaispalautetta: Miten voidaan saavuttaa oikeudenmukaisuus ja 75 prosentin työllisyystavoite, kun sukupuolten välillä on edelleen palkkaeroja? Nainen Dublinissa (10.1.2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. PRISM ja Tempora herättivät meidät todellisuuteen. EU:n valvontalainsäädäntö on pantava koetukselle. Unionin tuomioistuin totesi, että tietojen keräämistä ja tallentamista koskevat säännöt eivät toimi niin kuin pitäisi. Kyse on perusoikeuksien loukkauksesta. Mies Heidelbergissä (16.7. 2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. Olen osallistunut ERASMUS-ohjelmaan. Nyt olen mukana eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toiminnassa ja tapaan ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. Mielestäni on hienoa viettää aikaa ja jakaa ajatuksia ja unelmia heidän kanssaan... Jaamme myös toistemme kärsimyksiä... Pyydämme, että nyt vastuussa olevat antavat meille mahdollisuuden jatkaa tällaista kulttuurienvälistä elämäntapaa. Brysselissä (4.5.2013) järjestetyn kansalaiskuulemisen jälkeen debatingeurope.eu-foorumissa esitetty kommentti. Vapaa liikkuvuus on joutunut populististen poliitikkojen hyökkäyksen kohteeksi. EU:n on toimittava, sillä joissakin jäsenvaltioissa syrjitään Romanian kansalaisia. Verkossa (16.1.2014) järjestetyn kansalaiskuulemisen osallistuja. EU:n tulevaisuudesta kysyttäessä 54 prosenttia Euroopan kansalaisten teemavuoden tapahtumiin osallistuneista kannatti EU:n tiiviimpää yhdentymistä. Kansalaiskuulemisiin osallistuneista puolestaan 74 prosenttia kannatti poliittisen unionin tiivistämistä. Kansalaispalautetta: Tarvitsemme todellista poliittista unionia. On korkea aika saada koko EU:n kattavat poliittiset puolueet, jotka edustavat kansalaisia. On aika ottaa jättiharppaus kohti liittovaltiota. Nuori mies Brysselissä (4.5.2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. Tarvitsemme liittovaltion keskushallinnon... tai muuten unionista erkanee ja häviää yksi jäsenvaltio toisensa jälkeen, myös Saksan, Ranskan ja Britannian kaltaisia suuria maita. Brysselissä (4.5.2013) järjestetyn kansalaiskuulemisen jälkeen debatingeurope.eu-foorumissa jätetty kommentti. Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä on hyvä tilaisuus muodostaa kokonaiskuva ja osoittaa, mikä yhteinen identiteettimme on. Verkossa (16.1.2014) järjestetyn kansalaiskuulemisen osallistuja. 14

Monissa kansalaisten kommenteissa tuli selvästi esiin näkemys, että taloudelliseen yhdentymiseen on yhdistettävä demokratian lisääminen. Osallistujat luottavat eurooppalaiseen edustukselliseen demokratiaan: heistä 87 prosenttia vastasi aikovansa äänestää vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa. Noin 61 prosenttia osallistujista kannatti sitä, että seuraava komission puheenjohtaja valittaisiin suoralla vaalilla. 15

Kansalaispalautetta: Noin 15 000 apurahaa on lopetettu. Opiskelijat elävät huonoissa olosuhteissa, tai heidän on luovuttava opiskelusta kokonaan. Jotkut jopa näkevät nälkää. Komissio ja troikka ovat vastuussa tästä. Opiskelija Coimbrassa (22.2.2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. EU:n johtajien on käännettävä kurssia ja vakiinnutettava taas demokraattiset arvot. Talous on hyvin tärkeä asia, mutta EU:n on tehtävä työtä myös kansalaisten hyvinvoinnin puolesta. EU:ta on uudistettava, ja siitä on tehtävä kansalaisten unioni. Euroopan yhdentyminen ei voi enää olla entisenlainen hallitustenvälinen sirkus. EU ei ole demokratia! Heti, kun saan äänestää suoraan lainsäädännöstä ja toimintalinjoista, todennäköisesti äänestän. Brysselissä (4.5.2013) järjestetyn kansalaiskuulemisen jälkeen debatingeurope.eu-foorumissa jätettyjä vastustavia kommentteja. EU on nuorten ukrainalaisten toivo ja unelma. Verkossa (16.1.2014) järjestetyn kansalaiskuulemisen osallistuja. Rauha oli aihe, joka nousi keskusteluissa esiin silmiinpistävän usein etenkin EU:n saatua Nobelin rauhanpalkinnon vuoden 2012 lopussa. Asiaan vaikutti se, että vuonna 2014 on ensimmäisen maailmansodan alkamisen 100. vuosipäivä ja että parikymmenen vuoden takaiset Balkanin sodat ovat vielä tuoreessa muistissa. Sekä kansalaiset että poliitikot korostivat, että EU:n merkittävin saavutus on mantereella vuosisatoja jatkuneen verenvuodatuksen loppuminen. Monet osallistujat ja etenkin nuoret olivat ylpeitä eurooppalaisista juuristaan ja kulttuuritaustastaan. Monien muiden kansalaisten teemavuonna järjestettyjen tapahtumien tavoin kansalaiskuulemiset osoittivat, että kansalaiset ovat aidosti kiinnostuneita EU:n arvopohjasta. He odottavat Euroopan yhdentymisen edistävän demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia ja takaavan oikeudenmukaisen yhteiskunnan, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Kansalaiskuulemisista saatu palaute osoittaa lisäksi, että kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin vaaleissa valita kilpailevien poliittisten linjojen välillä. Keskeisiä kysymyksiä ovat yhtenäisyys, demokratia ja solidaarisuus. Kansalaispalautetta: Tervetuloa saarelle, jonka rannoilla ja luolissa fasistisen hallituksen mantereelta karkottamat ihmiset joutuivat kokoontumaan salaa. Altiero Spinelli kumppaneineen kehitti täällä sodan aikana visionsa Euroopasta, kun tilanne näytti toivottomalta. Ventotenen kaupunginjohtaja Giuseppe Assenso (27.5.2013) järjestetyssä kansalaiskuulemisessa. Kaikenlainen syrjintä (niin positiivien kuin negatiivinenkin) tuhoaa oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden ja reilun pelin ytimen. Tallinnassa (14.9.2013) järjestetyn kansalaiskuulemisen jälkeen jätetty kommentti. 16

PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET: MITEN KANSALAISKUULEMISIA VOIDAAN KEHITTÄÄ? Kansalaiskuulemiset ovat uusi yleiseurooppalainen tiedonvaihtokeino, jonka käyttöä on nyt kokeiltu pienimuotoisesti. Syyskuun 2012 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana järjestetyt 51 kansalaiskuulemista olivat oppimisprosessi kaikille mukana olleille. Niiden pohjalta aloitetta on hyvä kehittää, jotta kuulemisilla voidaan tavoittaa entistä useampia kansalaisia. Kun avoimeen keskusteluun osallistuu toisaalta EU:n, EU-maiden ja alue- ja paikallistason poliittisia päättäjiä ja toisaalta EU:n kansalaisia, joiden arkeen päätökset vaikuttavat, EU:n toimielimet eivät ole enää vain kasvoton hallintokoneisto. Keskustelujen avulla myös EUkomissaarit ja muut poliitikot saavat uutta tietoa kansalaisten näkökulmasta. Koska tulevina vuosina on edessä tärkeitä institutionaalisia ja poliittisia päätöksiä, on sekä kansalaisten että poliitikkojen etujen mukaista, että keskustelut jatkuvat vuoden 2014 europarlamenttivaalien jälkeen. Jotta keskusteluissa on aidosti eurooppalainen perspektiivi, mukana olisi oltava osallistujia kaikilta hallintotasoilta: EU:n tasolta, kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta. On jo ensimmäisiä merkkejä siitä, että kansalaiskuulemisten mallia ollaan hyödyntämässä myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi Saksassa, Bulgariassa ja Irlannissa kansalliset poliitikot ovat käynnistäneet omia keskustelutilaisuuksia. Myös entiset poliitikot, tiedeyhteisön edustajat ja ajatushautomot suunnittelevat samaa. Tämä osoittaa, että tällaiselle vuorovaikutukselle on kansalaisten keskuudessa suuri kysyntä ja että keskusteluista voi hyvinkin kehittyä pitkäaikainen eurooppalainen hanke. Tätä näkemystä tukee myös se, että kansalaiskuulemisten valmistelu ja järjestämisen yhteydessä on useissa maissa, kuten Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, syntynyt epävirallisia verkostoja. Ne voivat moninkertaistaa aloitteen vaikutukset ja pitää yllä keskustelua, johon voivat osallistua EUpoliitikot, valtion- ja aluehallinnon edustajat, komission edustustot, Euroopan parlamentin tiedotustoimistot, yksittäiset kansalaiset, kansalaisjärjestöt yms. Keskustelu on alkanut. Kansalaiskuulemiset ovat osoittaneet, että EU:n kansalaiset ovat valmiita ja halukkaita keskustelemaan EU-kysymyksistä ja tuomaan äänestäjien kanssa jäsenvaltioissa käytävään keskusteluun todellisen eurooppalaisen näkökulman 15. Myös 27. maaliskuuta 2014 järjestettävä yleiseurooppalainen kansalaiskuuleminen, jossa on mukana osallistujia kaikkien aiempien keskustelutilaisuuksien isäntäkaupungeista sekä verkossa järjestetystä kansalaiskuulemisesta, vie varmasti keskustelua eteenpäin. Kansalaiskuulemiset ovat osa EU:n laajuista keskustelua, jota tarvitaan ennen unionin demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseen tähtääviä uudistuksia. Kuulemisten avulla on jo valistettu kansalaisia siitä, että he voivat aidosti valita eri linjavaihtoehtojen välillä tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa ja että heidän äänellään on todellakin merkitystä. 15 J.M. Barroso, Puhe unionin tilasta (2013). 17