Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014
PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan osaaminen - edellisen kerran vuonna 2003 Tutkimukseen osallistui 65 maata ja aluetta Kohdejoukkona 15 -vuotiaat nuoret Suomen aineisto: 311 koulua ja 10 157 oppilasta Suomen otoksen oppilaista 90 % osallistui 6.6.2014
LUKUOHJEITA: OECD-maiden keskiarvo PISA 2000 = 500 pistettä OECD-maiden keskihajonta PISA 2000 = 100 pistettä 40 pistettä = noin yhden kouluvuoden opiskelua vastaava pistemäärä 6.6.2014
Suomalaisnuorten osaaminen 2012
6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
Suomalaisnuorten osaamisen muutos
KESKIARVOT ERI OSA-ALUEILLA 570 560 563 554 550 540 546 538 536 548 544 543 548 547 541 536 546 530 524 520 519 510 PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede 6.6.2014
6.6.2014
KESKIARVOT LUKUTAIDON ERI OSA-ALUEILLA Tiedonhaku 532 556 Ymmärtäminen ja tulkinta 538 555 Pohdinta ja arviointi 533 536 520 525 530 535 540 545 550 555 560 PISA 2000 PISA 2009 6.6.2014
100 OSAAMISEN VAIHTELU 95 95 93 91 90 89 85 84 85 86 86 80 81 81 81 80 75 70 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Keskihajonnat eri mittauskerroilla PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 6.6.2014
OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN ERI SUO- RITUSTASOILLE MATEMATIIKASSA (%) Suomi 2003 1 5 16 28 26 17 7 Suomi 2012 3 9 20 29 23 12 4 OECD 2003 8 13 21 24 19 11 4 OECD 2012 8 15 23 24 18 9 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 6.6.2014
Koulutuksen tasa-arvo
Pistemäärän muutos, kun SES muuttuu yhden keskihajonnan verran OPPILAAN SOSIO-EKONOMISEN TAUSTAN YHTEYS MATEMATIIKAN OSAAMISEEN 45 40 35 39 39 33 30 28 25 20 15 10 5 0 PISA 2003 PISA2012 Suomi OECD 6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLISET EROT 51 Lukutaito Pojat parempia 44 51 55 62-1 Matematiikka -12-7 -3 3 Tytöt parempia 6 Luonnontiede 3 6 15 16-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 6.6.2014
6.6.2014
TYTÖT JA POJAT LUKUTAIDON ERI SUORITUSTASOILLA Pojat 2000 2,5 8,5 19,7 31,8 26,5 11,0 Pojat 2009 2,8 10,1 22,7 32,4 23,9 8,1 Tytöt 2000 1,0 2,0 9,1 25,8 36,4 25,5 Tytöt 2009 0,62,6 10,7 27,8 37,0 21,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle taso 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 6.6.2014
6.6.2014
SUOMEN- JA RUOTSINKIELISTEN OPPILAIDEN MENESTYMINEN Lukutaito 2000 513 548 Lukutaito 2009 511 538 Lukutaito 2012 508 525 Matematiikka 2003 534 545 Matematiikka 2009 527 541 Matematiikka 2012 519 520 Luonnontiede 2006 531 565 Luonnontiede 2009 528 556 Luonnontiede 2012 519 547 470 480 490 500 510 520 530 540 550 560 570 Suomenkieliset Ruotsinkieliset 6.6.2014
Motivaation ja asenteiden tärkeys
6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
6.6.2014
LUKEMISEN MONIPUOLISUUS JA KIINNOSTUS LUKEMISEEN Lukemisen monipuolisuus 2000 0,51 0,70 Lukemisen monipuolisuus 2009 0,36 0,55 Kiinnostus lukemiseen 2000-0,28 0,69 Kiinnostus lukemiseen 2009-0,41 0,50-0,60-0,40-0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Tytöt Pojat 6.6.2014
Lukutaidon pistemäärä ASENNE LUKEMISEEN JA LUKUTAITOA 600 580 560 540 520 500 480 460 440 Alin neljännes Toinen neljännes Kolmas neljännes Ylin neljännes Lukemisesta nauttiminen - indeksi 6.6.2014
Prosenttia oppilaista 35 30 25 22 OPPILAIDEN OMAKSI ILOKSI LUKEMISEEN KÄYTTÄMÄ AIKA 33 29 32 26 20 19 18 15 13 10 5 4 3 0 Ei lainkaan Enintään 1/2 tuntia Yli 1/2 tuntia - alle 1 tunti PISA 2000 PISA 2009 1-2 tuntia Yli 2 tuntia 6.6.2014
Omaksi ilokseen lukevat (%) 100 LUKUHARRASTUKSEN MUUTOS SUKUPUOLEN JA SOSIAALISEN TAUSTAN MUKAAN 90 92 86 87 80 70 72 75 60 64 64 50 45 40 PISA 2000 PISA 2009 Alin SES, Pojat Alin SES,Tytöt Ylin SES, Pojat Ylin SES, Tytöt 6.6.2014
6.6.2014
Oppilastekijöiden vaikutus koulun ilmapiiriin Seuraavat tekijät haittaavat oppimista koulussamme hyvin vähän tai ei lainkaan (%) Suomi Japani OECD Oppilaiden poissaolot 27 67 52 Oppilaiden aiheuttamat häiriöt tunneilla 36 91 60 Oppilaiden pinnaaminen tunneilta 57 89 67 Oppilaat eivät kunnioita opettajia 67 76 76 Alkoholin tai huumeiden käyttö 96 98 91 Toisten oppilaiden uhkailu tai kiusaaminen 71 93 86 6.6.2014
6.6.2014
Opettajan kannustus tunneilla Seuraavia asioita tapahtuu useimmilla tunneilla tai kaikilla tunneilla (%) Opettaja pyytää oppilaita selittämään tekstin merkitystä. Opettaja esittää vaikeita kysymyksiä saadakseen oppilaat miettimään ja ymmärtämään tekstin paremmin. Opettaja antaa oppilaille tarpeeksi aikaa vastausten miettimiseen. Opettaja suosittelee oppilaille jotakin kirjaa tai kirjailijaa. Opettaja kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä tekstistä. Opettaja auttaa oppilaita näkemään, miten heidän lukemansa tekstit liittyvät heidän omaan elämäänsä. Opettaja osoittaa, miten tekstien sisältämät asiat rakentuvat sille, mitä oppilaat tietävät entuudestaan. Suomi OECD 35 52 35 59 63 60 38 36 47 55 17 33 24 43 6.6.2014
PISA:n arviointialueet (OECD, 2013) Matematiikan osaaminen (mathematical literacy) Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa tilanteissa. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn sekä matemaattisten tietojen, käsitteiden, menetelmien ja välineiden käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa ja tekemään tarvittavia perusteltuja päätöksiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina. Lukutaito (reading literacy) Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. Luonnontieteellinen osaaminen (scientific literacy) Luonnontieteellinen osaaminen on yksilön kykyä hyödyntää tieteellistä tietoa, määrittää kysymyksiä, hankkia uutta tietoa, selittää luonnontieteellisiä ilmiöitä ja tehdä havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä sekä ymmärtää luonnontieteiden rooli osana inhimillistä tietoa ja tutkimusta. Lisäksi osaamiseen kuuluu sen ymmärtäminen, miten luonnontieteet ja teknologia muovaavat aineellisia, älyllisiä ja kulttuurillisia ympäristöjä. Osaaminen liittyy myös yksilön haluun yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä sitoutua luonnontieteelliseen keskusteluun ja luonnontieteen tapaan tarkastella maailmaa.
Matematiikan sisältöalueet / 1 (OECD, 2013) Määrällinen ajattelu lukujen hahmottaminen, lukujen ilmaiseminen eri tavoin, laskutoimitusten merkityksen ymmärtäminen, käsitys lukujen suuruusluokasta, tarkoituksenmukaiset laskentatavat sekä päässälaskuja arviointitaidot suhteellisen koon ymmärtäminen, numeeristen säännönmukaisuuksien havaitseminen ja lukujen käyttö ilmaisemaan reaalimaailman objektien määrää ja määrällisiä ominaisuuksia (lukumäärät ja mitat) Tila ja muoto muotojen ja rakenteiden hahmottaminen ja analysoiminen ympäröivässä kolmiulotteisessa maailmassa sekä liikkuminen tilaavaruudessa ja erilaisten muotojen ja rakenteiden keskellä erilaisten kappaleiden ominaisuuksien ja suhteellisen sijainnin ymmärtäminen muotojen ja kuvien tai muiden visuaalisten esitysten välisten yhteyksien ymmärtäminen (esimerkiksi kaupungin ja sitä esittävien valokuvien ja karttojen välillä) ymmärtäminen kuinka kolmiulotteiset kohteet voidaan esittää kaksiulotteisesti sekä mikä on perspektiivi ja kuinka se toimii
Matematiikan sisältöalueet / 2 (OECD, 2013) Muutos ja yhteydet funktionaalinen ajattelu (keskinäisiä yhteyksiä koskeva ja hyödyntävä ajattelu) ilmiöiden välisten yhteyksien ilmaiseminen eri tavoin: symbolien, kuvaajien, taulukoiden tai geometrian avulla muunnokset eri esitystapojen välillä Epävarmuus tietoaines (data) ja sen käsittely; tapahtuman mahdollisuus arkielämässä eteen tulevien tapahtumien epävarmuus ja informaation ristiriitaisuus tiedon keruu, esittäminen ja analysointi tapahtumien todennäköisyys ja päätelmien tekeminen annettujen tietojen pohjalta
PIRLS & TIMSS 2011 Arvioinnin kohteena neljännen luokan oppilaiden luetun ymmärtäminen sekä neljännen (ja seitsemännen/kahdeksannen) luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen Edustava otos suomalaisista 4. luokan oppilaista 45 maata 145 alakoulua ja 268 luokkaa 4 640 oppilasta
Tyttöjen ja poikien lukutaidon ero Italia Belgia (ranska) Espanja Ranska Tšekki Israel Alankomaat Saksa Itävalta Yhdysvallat Slovakia Kanada Tanska Norja Portugali Ruotsi Kroatia Puola Irlanti Romania Bulgaria Taiwan Kansainvälinen ka. Hongkong Pohjois-Irlanti Slovenia Unkari Singapore Australia Venäjä Liettua Malta Uusi-Seelanti Suomi Georgia Englanti 3 5 5 5 6 6 7 8 8 10 10 12 12 14 14 14 14 14 15 15 15 15 16 16 16 16 16 17 17 18 18 18 20 21 22 23 0 5 10 15 20 25 Pistettä
Hyvin motivoituneet lukijat Georgia Bulgaria Portugali Venäjä Romania Malta Norja Kroatia Liettua Espanja Slovakia Israel Irlanti Kansainvälinen ka. Tanska Kanada Puola Itävalta Uusi-Seelanti Yhdysvallat Australia Belgia (ranska) Unkari Ranska Saksa Tšekki Ruotsi Slovenia Englanti Alankomaat Pohjois-Irlanti Taiwan Italia Singapore Suomi Hongkong 52 62 62 60 59 85 83 83 83 82 81 80 79 77 76 75 75 74 74 72 72 72 72 71 71 70 69 68 68 67 66 66 65 65 65 92 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Prosenttia oppilaista
Yhteenvetoa/lukutaito Taidolliset oppimistulokset saavutetaan hyvin Osaaminen jakautuu tasaisesti Lukutaidon kannalta poikien lukutaidon kehittäminen tyttöjen tasolle suurimpia tasa-arvohaasteita Asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvät oppimistulokset saavutetaan verraten heikosti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa nämä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen keskeisiä tavoitteita Keskeisiä lukutaidon selittäjiä Pedagogisen kehittämisen aika Kohti aidosti oppijakeskeistä pedagogiikkaa
Matematiikan suorituspistemäärät / 4. luokka
Matematiikan osaamisen jakautuminen / 4. luokka
Oppilaiden matematiikka-asenteet Myönteiset asenteet Kielteiset asenteet 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 Pitää paljon matematiikasta Luottaa paljon osaamiseensa Hyvin sitoutunut opetukseen 0 Pitää vähän matematiikasta Luottaa heikosti osaamiseensa Heikosti sitoutunut opetukseen 4. luokka 8. luokka 4. luokka 8. luokka
Yhteenvetoa/matematiikka Suomalaislasten ja nuorten matematiikan osaaminen hyvää kansainvälistä tasoa Osaaminen jakautuu tasaisesti Sukupuolierot varsin pienet Alueelliset erot vähäiset Seitsemäsluokkalaisten osaamisen lasku huolestuttava signaali Oppilaiden asenteissa matematiikkaa ja sen oppimista kohtaan paljon kehittämisen varaa Enemmän iloa oppimiseen
Luonnontieteiden suorituspistemäärät/4.luokka
Neljäsluokkalaisten jakautuminen eri suoritustasoille
Neljäsluokkalaisten osaaminen kognitiivisilla osa-alueilla 610 600 590 580 570 560 550 540 530 Tiedot ja taidot Soveltaminen Päättely Suomi Singapore Korea
Yhteenvetoa Luonnontieteiden osaamisessa Suomi on maailman kärjen tuntumassa Heikosti suoriutuvia on vähiten maailmassa Parhaiten osaavien osuudessa emme yllä aivan huipputasolle Tiedot ja taidot ovat maailman parhaat, mutta soveltamisessa ja päättelyssä jäämme kärkimaille Alueelliset ja sukupuolten väliset erot pieniä Tytöt parempia biologiassa Poikien taso laskenut -> tytöt saavuttaneet vuodesta 1999 Sitoutuminen, pitäminen ja arvostus heikkoja Opettajilla vaikeuksia eriyttää lahjakkaiden oppilaiden opetusta Opettajien täydennyskoulutuksella oppijalähtöisempään pedagogiikkaan
Lähde: Gustafsson, J-E et al. 2014