Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi
Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Nämä yhteenlaskettuna maassamme on siis 193 000 muistisairasta ihmistä. Etenevään muistisairauteen arvioidaan vuosittain sairastuvan 14 500 yli 64- vuotiaan suomalaisen.
STM viesti 25.10.2013 Jos yli 75v olisi laitoshoidossa vain 2% (nykyisestä v.2011 tasosta 4.3%) saataisiin säästöä 331-340 milj. Mikä on todellinen tilanne v.2020 Kotona pidempään asuminen tulee yhteiskunnan kannalta yhä tärkeämmäksi. Teknologiset ratkaisut tulevat yhä tärkeämmäksi osaksi tukemaan kotona asumista
Muistisairaan turvallisuus kotona Riskitekijät: Ympäristö Aistítoimintojen heikkeneminen Yleiskunnon heikkeneminen Muut terveydelliset ongelmat Lääkitys Mielenterveysongelmat Asiakkaat ovat erilaisia! Vaatii lähes aina räätälöidyn ratkaisun! Ihmisen vapaata tahtoa ei saa perusteetta rajoittaa. Ei edes silloin, kun ihmisellä sattuu olemaan päätöksentekokykyä ja loogista ajattelua heikentävä muistisairaus. Näin sanoo perustuslakimme, yhteiskuntamme peruskallio.
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:25 Helsinki 2005 Arkea helpottavat välineet Opas ikäihmisille Jokaisella meistä on oikeus saada apua silloin, kun kotona asumisessa on ongelmia, turvallisuus on uhattuna tai itse ei enää kykene tekemään arjen tehtäviä. Kun jokin sairaus, vamma tai toimintavajavuus aiheuttaa tarpeen apuvälineisiin, ne saa käyttöön terveyskeskuksesta. Turvapuhelimesta ja asuntoon tarvittavista muutostöistä huolehtii kunnan sosiaalitoimi.!? Kuka päättää sopivimman välineiden/teknologian toimittamisesta: Terveyskeskus, sosiaalitoimi, omaiset, asiakas itse
Tällä hetkellä, sekä lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä yhtä yksinkertaista teknistä ratkaisua, jolla pystytään koko hoivaturva ratkaisemaan. Tarvitaan kokonaisvaltasta ratkaisua. Toimivaan ratkaisuun tarvitaan hyvää innovatiivista toimintatapaa ja erilaisia yhteistyökumppaneita ratkaisemaan hoivahenkilöstön kanssa ongelmia uutta teknologiaa ja tietoa hyväksi käyttäen! Pelkkä hälytystiedon välitys hälytyskeskuskseen ei enää riitä! Miten tämä ratkaistaan kunnallisessa organisaatiossa!!???
HoivaTurva (Kukkatolppa)
Lokitiedot/Hälytykset/ tekninen valvonta Pääkäyttäjä Seniortek Hälytys (SMTP) evalvomo Kotihoito valvonta ja Hälytysten seuranta Voidaan yhdistää työnohjaus järjäestelmiin. OH K Virtuaali valvomo Hälytys (SMS tai SMTP) Hyväksyn, hylkään, Hyväksyn ja puhun (SMS) WC TAI VAIHTOEHTOISESTI KH MH Hyväksyn, hylkään, (SMS) S E puheyhteys Hoitaja asuntoon 9
Kaatuminen Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 Asumisratkaisut ja asuinympäristöt Suurin osa iäkkäistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Vuonna 2011 lähes 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asui kotona. Heistä suurin osa, lähes 80 prosenttia, asui omistusasunnossa, pientaloissa (omakotitalot ja paritalot) hieman alle 40 prosenttia ja noin 40 prosenttia kerrostaloissa. Asuinrakennusten esteettömyydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia. Joka toinen yli 85-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa, jopa puolet toistuvasti. Joka kymmenes kaatumisista johtaa terveyspalvelujen käyttöön, 2 4 prosenttia kaatuvista saa murtuman. Erityisesti porrastapaturmat voivat olla iäkkäille kohtalokkaita.
*Noin 7 300 lonkkamurtumaa vuosittain *Noin 40 000 muuta luuston haurastumisesta johtuvaa murtumaa vuosittain *Joka 3. yli 50-vuotias nainen ja joka 5. mies saa osteoporoottisen murtuman *Joka 5. lonkkamurtumapotilas kuolee vuoden sisällä murtumasta *Kaatumis- ja putoamistapaturmat aiheuttavat eniten sairaala-hoitopäiviä Suomessa Lähteitä mm. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja 2012. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May Jun; 54(3): e294-9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECT-aineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille -sivusto.
LONKKAMURTUMIEN KUSTANNUKSET *Pelkästään lonkkamurtumien aiheuttamat kokonaishoitokustannukset Suomessa ovat 150 miljoonaa vuodessa (2010) *Yhden lonkkamurtuman kokonaishoitokustannukset noin 22.000 (1. vuosi) *Laitoshoitoon siirtyvien lonkkamurtumapotilaiden 1. hoitovuoden kustannukset noin 50.000 Lisäksi inhimilliset kärsimykset Lähteitä mm. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja 2012. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May Jun; 54(3): e294-9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECT-aineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille - sivusto.
Säästö yhden vikahälyn tai turhan käynnin poistuminen per asiakas vuositasolla Kukkatolpan avulla (Ei hälytä kurkistelusta ym.) Lähde: Vates Tupaturva Raportti 2013
Teknologian hyväksikäyttö Jotta tulevaisuudesta selvitään. Pitää teknologiaa hyödyntää: Pitää rohkeasti lähteä kehittämään keskitettyjä kokonaisvaltaisa ratkaisuita, jotka ovat hyödynnettävissä ja tuovat hyöty useita vuosia eteenpäin 2-10v. Nykyiset sirpaloituneet yksittäiset yhteen toiminnallisuuteen keskittyvät ratkaisut ei toimi. (Esim: pelkkä hälytys/paikannus) Tarvitaan yksinkertainen, koko perusturvan osalta tuetun asumisen, erityisasumisyksiköiden ja koton asumisen tueksi ja kehittämiseen keskittyvä järjestelmä. Hoivajärjestelmän tulee integroitua muihin toimintoihin! Esim: käytössä oleviin tietojärjestelmiin, olevan henkilöstön toiminnan ohjaukseen, talotekniikkaan ym.
Tekniikka on ihmistä varten! Eikä ihminen tekniikkaa varten! Kiitos ajastanne! Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.f