HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSET LATOKSET. 1916. VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS. HELSNGSSÄ, 1917.
HELSNGSSÄ SANOMALEHT- JA KRJAPANO-OSAKEYHTÖN KRJAPANO 1917.
S SÄLLYSLUETTELO. Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus... V Vesijohtolaitos... 1 Kaasulaitos.................................................................................. 65 Sähkölaitos.................................................................................. 89
Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten julkaisema Kertomus vuodelta 1916. Antaessaan säädetyn kertomuksen hallituksen kuudennesta toimintavuodesta 1916 t;:lhtoo hallitus ensinnä ilmaista valittelunsa sen johdosta, että sen suuresti kunnioitettu puheenjohtaja, kamarineuvos, pääkonsuli Hj. Schildt erosi toimestaan vuoden päättyessä, oltuaan monet vuodet teknillisten laitosten etunehässä. Jo vuonna 1899, jolloin kaasulaitos juotui kaupungille, kutsuttiin pääkonsuli Schildt laitoksen hallituksen puheenjohtajaksi. Ja kun' v. 1907 tehtiin päätös kaupungin sähkölaitoksen rakentamisesta, uskottiin pääkonsuli Schildtille puheenjohtajantoimi sekä tätä 'varten perustetussa rakennushallituksessa että sittemmin laitoksen valmistuttua v. 1910 kaasu- ja sähkölaitoksen hallituksessa. Kun vihdoin vesijohtolaitoksen hallinto v. 1911 siirtyi Rahatoimikamarilta silloin asetule kaikkien kolmen laitoksen yhteiselle Helsingin kaupungin teknillisten laitosten HaJ.litukselle, oli kuin itsestään selvää, että pääkonsuli Schildt valittiin tämän hallituksen puheenjohtajaksi. Näin ollen ovat teknilliset laitokset saaneet pitkän ajan nauttia pääkonsuli Schildtin./ valpasta ja taitavaa johtoa, jolloin hänen sekä liike-elämän monilla aloill~ että julkisissa toimissa saavuttamansa kokemukset ovat tulieet laitoksen hyväksi ja olennaisesti vaikuttaneet sen menestykselliseen kehitykseen. Kaunopuheisena todistuksena pääkonsuli Schildtin lämpimästä kiintymyksestä näihin laitoksiin on myös se 5,000 Smk:n lahja, jonka pääkonsuli hallituksen puheenjohtaja'toimesta erotessaan lahjoitti yhteisen kirjaston hankkimiseksi laitosten konttori henkilökunnalle: Vuoden 1916 päättyessä erosi myös sähkölaitoksen etevä ja sen kehitykseen nähden hyvin ansiokas toimitusjohtaja insinööri Bernh. Wuolle. Jo rakennuspäällikkönä johti insinööri Wuolle laitoksen rakennustöitä ja sittemmin laitoksen valmistumisesta asti hän on toiminut sen johtajana. Hänen tarmokkaalla ja taitavalla johdollaan on laitos kulkenut ripeää ja lupaavaa kehitystä kohti, josta kaupunki on suuressa kiitollisuudenvelassa insinööri Wuolteelle. Vuonna 1916 ovat hallituksen varsinaisina jäseninä olleet: pääkonsuli Hj. Schildt, hallituksen puheenjohtajana, filosofian maisteri A. E. Alfthan, h,allituksen varapuheenjohtajana, molemmat valtuuston valitsemina, sekä pankinjohtaja H. Hertzberg, rahatoimikamarin valitsemana, samalla, kuin insinöörit fredr. Rosberg ja Adolf Engström sekä oikeusneuvosmies W. f. Heimbiirger ovat toimineet varajäseninä. Kun pankinjohtaja
V Herzbergilä ei ole ollut tilaisuutta ottamaan osaa hallituksen kokouksiin, on varajäsen Heimbiirger ollut hänen viransijaisenaan, jotapaitsi rahatoimikamari valitsi filosofiantohtori H. M. J. Relanderin toiseksi varajäseneksi vuoden loppuun. Hallitus on vuoden kuluessa käsitellyt noin 240 asiaa. Kaupunginvaltuustole. on hallitus tehnyt m. m. seuraavat esitykset: tammikuun 26 p:nä luvan myöntämisestä sähkölaitokselle käyttää voittoylijäämä Smk 280,000: - kaupungin kassasta otetun lainan yhentämiseksi; helmikuun 4 p:nä assistentti- ja l:stä käyttöinsinööritointa koskevat; maaliskuun 31 p:nä ja toukqkuun 4 p:nä sähkövoiman hankinnasta sähkölaitokselta Osakeyhtiö Malmin sähkölaitokselle; maaliskuun 31 p:nä määrärahan myöntämisestä kaapeliojien betoonilla perustamiseksi Sörnäisten rantatiellä; huhtikuun 10 p:nä varojen osoittamisesta sähkölaitoksen lauhdutusvesijohdon uudestaan laittamista varten; sam. päiv. määrärahan myöntämisestä uuden 'höyrykattilan ja roottorin hankkimista varten sähkölaitokselle; kesäkuun 2 p:nä vakinaisten vir'kamiesten kiinnitt~misjärjestyksestä sähkölaitoksen palvelukseen; kesäkuun 21 p:nä korotetun kalliinajanlisäyksen myöntämisestä erinäisille laitosten toimihenkilöille ; syyskuun 20 p:nä kaasulaitoksen lisätuloista ja lisämenoista j. n. e.; syyskuun 27 p:nä erityisen selvittelyn antamisesta A. Ahlström O. Y:lle, koskeva Rökhus- ja Sjöforsen'ia; sam. päiv. tarpeellisen isämää.rärahan myöntämisest& sähkölaitokselle; lokakuun 18 p:nä varojen myöntämisestä kaasu laitoksen installatsioninsinööritoimen väliaikaista säilyttämistä varten;. lokakuun 25 p:nä määrärahan myöntämisestä kaskaadimuuttajan hankkimiseksi sähkölaitokselle; marraskuun 16 p:nä kaasun hinnan. korottamisesta; joulukuun 6 p:nä henkilökohtaisen palk~nlisäyksen myöntämisestä vesijohtolaitoksen assistentille ja laitoksen laboratorion esimiehelle. Muutoin teknillisten laitosten hallintoon nähden viitjltaan seuraaviin erikoisselvittelyihin. Helsingissä maaliskuulla 1917. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus: K. Mel Ahlfors. \. 1. Savonius.
Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1916. Joulukuun l:nä 1916 oli neljä vuosikymmentä kulunut siitä päivästä jolloin vesijohtopumput Vanhassakaupungissa voitiin panna käyntiin säännöllistä' vedenpumppuamista varten kaupunkiin. Vesijohdon rakentamista alettiin jo marraskuun l:nä 1872. yksityisen yhtiön - Neptun Kontinentai vattenverks aktiebolag, Berliinissä - laskuml myönnetyn valtioluvannojalla, mutta yhtiö ei voinut toteuttaa aikomustaan, vaan tuli kaupunki, Kaupunginvaltuuston kesäkuun l:nä 1875 tekemän päätöksen mukaan, verrattain huokeasta ostohinnasta, 1,200,000 markasta,' täysin valmiin laitoksen omistajaksi. Täytyy pitää sangen onnellisena sattumana että kaupunki tuli vesijohdon omistajaksi, sillä kaupungin nopean kasvamisen vuoksi menneinä vuosina on sellaisia vaatimuksia tehty vesijohdolle joita valtionluvan sopimuksessa ei ole voitu aavistaa. Että vesijohdon kehitys etenkin viimeisellä vuosikymmenellä on ollut erinomainen, selviää ilman muuta esittämällä muutamia numeroita.. Vuonna 1906 oli pumppuaminel} siten 2,864,742 m. 3, mutta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1916, 6,827,277m 3, eli kokonaista n. 140 Olo suurempi. Kulutus henkilöä kohti vuorokaud~ssa oli samana aikana noussut. 65 litrasta - melkein samasta määrästä joka kulutettiin 1890-luvun alussa, jolloin vesimittareita ruvettiin käyttämään - 104 litraan vuonna 1916, vastaten 60 Olo lisäystä. Pääoma-arvo on samalla ajalla noussut Smk:sta 4,652,131: 92 Smk:aan 7,256,572: -, ja menot hallinnosta, käytöstä ja kunnossapidosta Smk:sta 101,999: 86 Smk:aan 605,619: 90, samalla kuin tulot lisääntyivät Smk:sta 613,847: 88 vuonna 1906 Smk:aan 1,762,561: 22 vuonna 1916. Kehitys selviää lähemmin kertomuksen lopussa, sivv. 22 ja 23, löytyvistä uudisrakennuksia y. m. sekä vedenpumppuamista ja kulutusta vuosina 1876-1916 koskevista tauluista. '. Elantosuhteiden kallistumisen ja rajoitetun työvoiman saannin takia on työmiehille jo lokakuusta saakka vuonna 1915 myönnetty' kalliinajanlisäyksiä, joiden suuruus oli riippuvainen heidän elätysvelvollisuudestaan. Vuonna 1916 korotettiin näitä lisäyksiä vielä, jotapaitsi myöskin tunti palkat määrättiin lokakuun 7:stä laskien 20 Olo niitä paikkoja suuremmiksi- jotka maksettiin elokuussa vuonna 1914. Riippumatta tästä yleisestä koroituksesta on yksityisten työmiesten palkkoja tasoittamalla korjattu, useimmissa tapauksissa ylöspäin. Vuoden lopussa nautt.ivat työmiehet sit.en tuntipalkkoja jotka keskimäärin olivat 25 Olo suuremmat kuin ennen sodan puhkeamista Ja tämän lisäksi maksettiin kalliinajanlisäystä' 20 markkaa kuussa naimattomalle ja 30 markkaa 'naineelle
2 työmiehelle; jokaisesta 15 vuofta nuoremmasta lapsesta maksettiin vielä 6 markkaa kuussa. Yhteensä nous.ivat namä palkanlisäykset vesijohtolaitoksen työmiehille keskimäärin n. 52 Ofo:iin palkoista elokuussa vuonna 1914. Kaupungin toimessa oleville virka- ja palvelusmiehille, joiden palkat palkanlisäyksineen ja sivutuloineen eivät nousseet yli 4,800 markan, myönsi Kaupunginvalhiusto jo lokakuun alusta vuonna -1915 kalliinajanlisäyksiä, vaihdellen 30 ja 5 Olo välillä palkasta, riippuen elätysvelvollisuuden suuruudesta. Marraskuun 21:nä 1916 päätti Kaupunginvaltuu,sto koroittaa nämä lisäykset, jotka sen mukaan vaihtelivat 70 ja_5 Olo välillä niiden virkailijain palkasta joiden vuosi palkka oli korkeintaan 8,400 markkaa, ja maksettiin - tämä lisäys lokakuunl:stä 1916. Nämät Kaupunginvaltuuston päätöksien mukaan virka- ja palvelusmiehille maksetut kalliinajanlisäykset eivät kuitenkaan löydy laitoksen tileissä, vaan on ne maksettu erityisestä määrärahasta. Ne nousivat vuonna.t916 Smk 11,268: 18. Veden kemiallinen puhdistaminen, joka rikkihappoisen savimaan puutteen takia täytyi keskeyttää joulukuun alussa v. 1915, voitiin taas tammikuun lopussa panna käyntiin,. jos kohtakin rajoitetussa määrässä. Siten puhdistettiin tammikuun 27:stä helmikuun 14:een puolet vesimäärästä saostamisella rikkihappoisella savi maalla, sillaikaa kuin taas toinen puoli käsiteltiin ylijäämällä tavalistakalkkia. Helmikuun 15:stä huhtikuun l:een pantiin veteen tavallisen kalkin asemesta vähäpätöinen määrä kloori kalkkia, ja viimeksimainitusta päivästä toukokuun :31:een saakka voitiin kloorikalkkia panna koko vesimäärään, jota paitsi' huhtikuun 5:stä alkaen koko vesimäärä puhdistettiin saostamisella rikkihappoisen savi maan avulla. Käsittely kloorilla keskeytettiin kesäkuun alussa. Heti ennen kloori kai kila. käsitellyn veden suodattamista, pantiin veteen joko natriumisulfiittia tahi natriumitiosulfaattia vähäpätöisen vapaan klooriylijäämän sitomiseksi, joka vielä löytyi vedessä ja joka oli välttämätön hyvän bakterioloogisen tehon saavuttamiseksi. Tämä teho oli erittäin tyydyttävä, vaikka panosmäärät olivat aivan mitättömät, vaihdellen 0.67 ja 1.0 mg välillä klooria litraa kohti. Kloorinsyötön vaikutus on bakterioloogisessa suhteessa yhdenvertainen paraimman hitaisen suodattamisen kanssa. Eri puhdistusjaksoina löytyvien bakteriapesäkkeiden luvut sekä joki- että johtovedessä ja saavutetut puhdistustehot selviävät allaolevasta yhdistelmästä: Vuonna 1916 Bakteriapesäkkeitä cm3:ssä Jokivettä Johtovettä :T 1:). Ui E :;<:: en '0 :;<:: ~ n> en 31 n> s:: ;;. n> s:: :T ' s:: ' s:: n> :>: ::1 0 ~..:>: ::1 ~. ~. ::1 S' ~. ::1 S' ;p 1-26 p. tammik.... 1,805 6,540 285 1,182 4,420 140 34.51 27 p. tammik.-14 p. helmik....,... 2,747 8,470 756 173 398 54 93.70 15 p. helmik.-l p. huhtik... 2,844 50,000 328 42 488 8 98.52 2--4p. huhtik.... 5'9,000. 75,000 48,000 32 43 31 99.95 5 p. huhtik.-31 p. toukok... 10,656 69,200 408 1 7, 0 99.99 1 p. kesäk.-vuoden loppuun... 5,017 60,000 120 140 2,760 0 97.21
3 Yksityiskohtaiset tiedot puhdistamisesta selviävät kemistin jälempänä olevasta kertomuksesta sekä graafillisesta liitteestä n:o 2. Hallituksen maaliskuun lo:nä 1914 vahvistetun, laitosta kos,kevan ohjesäännön ja taksan nojalla vesijohtourakoitsijoiksi ottamat toiminimet ovat nyttemmin seuraavat: Aktiebolaget Rob. Huber Osakeyhtiö, Aktiebolaget Vesijohtoliike Osakeyhtiö, Kallion Konepaja Osakeyhtiö. fi~ska Hiss- & Värmelednings-Aktiebolaget, Johan Käcklund, Rauta- ja Metallitehdas O. S. P<:sonen, K. O. Tirkkonen, W. Ekdahl, Orahns fabriks Aktiebolag ja Juho Salmi.. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien. käyttöä varten on ollut vieläkin runsaampi kuin lähinnä edellisinä vuosina. Kaupungin sähkölaitoksen sähköenergiaa on. sentakia kulutettu vähän suuremmassa määrässä ainoastaan. maalis-, heinä- ja elokuussa. Viime vuosina on tämä, ~ulutus ohut: Vuonna 1911........ 294,310 kwt. Vuonna 1914.... 655,960 kwt. 1912... 255,349 1915... ',... 331,527 1913... 410,320 1916.... 147,603,,-. Tällöin on huomattava että laitoksen 300 hv turbiini sähkögeneraattorineen voitiin panna käyntiin helmikuussa 1911 ja että joen vesivoimaha käypä mylly oli käynnissä vielä vuonna 1914, mutta suljettiin vuoden 1915 alussa. Voiman tarve laitoksella' tulee vuosi vuodelta yhä suuremmaksi ja kasvaa noin samassa suhteessa kuin pumputut vesi määrät. Myöskin viime vuonna on joen jäätymisen aikana käyttö tullut jossain määrin häirityksi, ja kun syksyllä sattui kaksi jään lähtöä on joki kolme eri kertaa jäätynyt. Vedenkorkeus padon kynnyks~en verrattuna selviää allaolevasta taulusta: Vedenkorkeus Vantaan joessa. Kuukausi Keskim. m Korkein m MataUn m Tammikuu.... ± 0.00 Helmikuu............................ + 0.02 Maaliskuu................................................ - 0.03 Huhtikuu.............................. + 0.91 Toukokuu... :.............. + 0.45 Kesäku.u... ;.............. + 0.23 Heinäkuu................................................ ± 0.00 Elokuu...... + 0.01 Syyskuu................................................. -+- 0.04 Lokakuu................................................. + 0.18 Marraskuu...,................................ + 0.45 Joulukuu... + 0.24 + 0.15 + 0.10 + 0.20 + 1.55 + 0.77 + 0.57 + 0.14 + 0.54 + 0.13 + 0.57 + 0.87 + 0.48-0.011-0.011-0.10 + 0.111 + 0.02 ± 0.00-0.10-0.15-0.10-0.05 + 0.20 + 0.09 ~----~----~~----~--------~------- Koko vuonnal + 0.21 + 1.55-0.15
4 Jäänlähtö joessa tapahtui huhtikuun 20:nä + 1.04 m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Aina vuodesta 1886 ovat jäänlähdöt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20:nä. Aikasin jäänlähtö, maaliskuun 29:nä oli vuonna 1890, myöhäisin toukokuun l:nä vuonna 1902. Veden kulutus. Vuonna 1915 on kulutettu... 6,382,613 m 3 Vuonna 1916 on kulutettu... 6,827,277 Lisäys vuonna 1916 tekee... { _444,6~.~ 0;0 Keskikulutus vuorakaudessa oli... 18,654 m 3 Suurin kulutus vuorokaudessll:, 29/4, oli................ 23,370 Pienin kulutus vuorokaudessa, 24/6, oli... 11,434 K.un kirkonkirjoihin merkjtty väkiluku on kasvanut. 176,576 henkilöstä 31 112 1915 181,903:een 31 112 1916, oli keskiväkiluku vuonna 1916 179,240. Keski, suurin ja pienin kulutus oli henkilöä kohti vuorokaudessa sentähden 104.1, 130.4 ja 63.8 litraa. Suurin vuorokautinen vedenkulutus vaihteli eri tunteina seuraavasti prosenteis~a laskettuna: k:lo 12-1 a.p. 1.32 0/0 klo 12-1 i.p. 5.70 % 1-2 1.31 1-2.'. 5.98 2-3 1.11 2-3 5.56, 3-4 1.29 3-4 6.05 4-5 1.60 4-5 5.47 5-6 2.40 5-6 5.48 6-7 3.97 6-7 5.19 7-8 4.64 7-8 5.09 8-9 5.92 8-9 5.08 9-10 5.93 9-10 4.64 10-11 5.32 10-11 2.90 11-12 5.70 11-12 2.35 Suurin kulutus tunnissa sattui klo. 3-4 i. p. ja oli 6.05 % koko vuorokauden kul utuksesta. Veden kulutus (= vedenpumppuaminen) jokaiselle vuoden päivälle näkyy graafillisesta liitteestä n:o 1; on kuitenkin huomattava että kulutus muutamana päivänä ei ollut täysin yhtäpitävä pumputun määrän kanssa. Kuukautinen kulutus löytyy esitettynä taulussa sivulla 10.. Mittarien mukaan kulutetut vesimäärät olivat:
Yksityiskulutus. 5 1-9 kaupunginosassa.._...'... 3,534,980 m 3 eli 51.78 olo 10-12 sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla... 1,234,750 18.08 Rautatien länsipuolella olevilla alueilla... 433,612 6.35 Satamapostien kautta on kulutettu ja paloposteista jaettu.. 277,089 4.06 Yksityiskulutus 5,480,431 m 3 eli 80.27 Ofo Yleiskulutus. Kaupungin maksama kulutus...,.... 500,080 Laitoksen oma kulutus...,..... 21,056 Yhteensä mittarien mukaan 6,001,567 m S eli 7.33 0.31 87.91 Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vesitarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näy tässä...,............. 825,710 Yhteensä 6,827,277 m 3 eli Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli 'Siis: vuonna 1916...,... 6,001,567 m 3 eli 87.91 Olo koko pumputusta vesi määrästä.. Vastaavat luvut olivat 3 vuonna 1915... 5,524,6~7 m eli 86.56 Olo 1914... 5,146,711 88.97 1913..... 4,581,071 83.66 1912... '....,. 3,930,955 78.4.3. 1911... 3,543,949 78.73 12.09. 100.00 Olo Seuraava taulu näyttää henkilökohtaisen keskikulutuksen vuorokaudessa y. m. eri vuosina:
6 v u 0 s i kpl. 3 < ' g <;3 Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa Yksityisiin Yleisiin Yhteensä tarpeisiin tarpeisiin :0;-;;<; o 0 ::r _. _:0; (1) < S' C :0; o c :3 :0;- 2' _ co C C ' o.::r (1) (1) ' ::l -~ _ 0' B. ~: 1895.... 1900.... 1905.... 1910.... 1911.... 1912.... 1913.... 1914.... 1915.... 1916.... 1,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 1) 2,119 4,051 5,515 7,110 11,660 12,333 13,695 15,002 15,849 17,486 18,654 31.8 39.2 42.8 53.6 57.1 61.0 6!l.4 74.4 79.6 83.6 23.8 20.9 19.4 27.0 24.8 25.9 23.0 19.4 21.2 20.5 55.6 60.1 62.2 80.6 81.9 86.9 91.4 93.8 100.8 104.1 96 83 87 102 112 113 109 123.7 121.6 130.4 Menot ja tulot. Kertomuksen lopussa, sivv. 24-28 löytyvästä yhdistelmästälaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä vuodelle 1916 vahvistetun tulo- ja menosäännön mukaan myönnetyistä määrärahoista ja arvioituista tuloista selviää että menoja koskevat määrärahat ylipäänsä ovat olleet riittävät. Näyttävätpä muutamat erät melkoisiakin säästöjä. Niinpä on vedenpumppuamiskustannuksissa säästynyt Smk 71,123: 61 veden runsauden. takia joessa. Määrärahassa veden puhdistamista varten on säästynyt Smk' 35,616: 44 syystä että puhdistus vuoden alussa oli keskeytetty. Tulot veden myynnistä nousevat 12,125: 06 markalla ja voitto tehdyistä töistä kokonaista 81,969: 10 markalla yli. arvioitujen määrien. Tulo- ja menosäännön mukaan piti bruttoylijäämän olla Smk 932,197: -, mutta nousi itse asiassa Smk 1,156,941: 32, eli 224,744: 32 markalla yli arvioidun määrän. Laajennukset ja pääoma-arvon lisäykset Vuoden kuluessa on tehty seuraavat työt, joista ovat koituneet allamainitut kustannukset, nimittäin: a) Aikasemmilta vuosilta si~rtyneillä määrärahoilla: Vesijohto Brändön, nyttemmin Verkkosaarenkadulla............ 531: 81 S:n Busholmalla ja Santaholmalla............................ 1,780: 03 S:n Lastauttajakadulla... ;... 2,674: 46 4,986: 30 Siirto 4,986: 30 1) Tästä on 155 kpl. kaupungin omia taloja, vapaakaivoja y. m.
7 b) Vuoden menoarvion määrärahoilla: Siirto 4,986: 30 Työkalujen ja kalustojen ostoja,,,,,,,,,,, ', ',,,,,,, ',,.,,, ' 5,279: 78 Vesijohto L rantakadulla Esplanaadi- ja P. Makasiinikatujen välillä 5,582: 14 Tullimaksuja aikasempina vuosina tehdyistä putkijohdoista 1,978: 22 12,840: 14 Smk 17,826: 44 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 1O:nä 1912 vahvistavan järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patonikennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 % alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta...,.. 1,082: - Kemistinasunto, myllärinra~ennus, hiilivaja ja er'ilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 %, kuoletusaika 20 vuotta..,..,.,,. 990:- Tiiliset kone-, höyrykattila- ja myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 20 vuotta.,...,.,.,..,...,.,..., 3,078: - Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat ja sekoitusrakennukset sekä laboratoorirakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusai'ka 10 vuotta 78,858: - VmpyrHi.iset saostusaltaat,' erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, purkauspaikka, pikasuodattimet, putkijohdot ja sillat, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 10 vuotta.,,.,...,, ',,,,,,,,,,,,.,..,,,,,,.,.,.,.,... 52,559:- Vesipostit, kastelupostit; vapaakaivot, hevosien juottoaltaat y. m., kuoletusaika 10 vuotta.,.,.,.,.. ','.,,,.,,,.,.,,,,,.,... '.,,.,,,,.,.,,,.,.. Vesisäiliö, myyntiarvo 10 %, kuoletusaika 50 vuotta.,......,...,. Putkiverkko, myyntiarvo 10 %, kuoletusaika 50 vuotta,,,,.,.,,,..,,,,,. Vesi mittarit, myyntiarvo 5 %, kuoletusaika 10 vuotta.,,,.,,,,,,,. '.,,,,, 4,178: - 2,009:- 30,430: 66. 27,434: - Työkalut ja kalustot, myyntiarvo.1 0 0/0, ~uoletusaika 10 vuotta... ' 11,129: 78 Vlimääräine,n kuoletus myydyistä vesi mittareista.,.,.,.,.,., 125:- ------- Smk 211,873: 44 Vesitohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo 31 p. joulukuuta 1915,,...,,,,,,,..,...,.. 7,450,619:- Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1916,,.,,.,,.., ' 17,826: 44 7,468,445: 44 Poistot samana vuonna.,. '.. '.' '..,,,,,,,,,.,.,,,,,. '..,,,,.,.,,.,. 211,873: 44 Pääoma-arvo 31 p. joulukuuta 1916,....,.,.. Smk 7,256,572:- jaettuna seuraavasti:
Vanhassakaupungissa : 15116 Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni.... Vanhempi pumppuhuone tiilestä.... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit.... 1 kpl. 300 hv, säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori.......... Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä....... Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita....... Savupiippu............. Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset........... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista... ~. Hiilen purkkauspaikka ja raide.... Amerikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt 8 94,100: - 23,426: - 35,786: - 33,262: - 6,253: - 24,797: - 58,412: - 20,580: - 1,663: - 37,047: - 2,615: - 233:- 1,556: - 350:- ja kaivot.... 139,968: - 11 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2. sjodatuspinta-ala)...'.... 176,419: - Neliskulmaiset saostusaltaat..., 44,825: ~ Ympyriäiset....................... 121,047:- Sekoitusrakennus........... 15,983:- Kalkin sekoituskone... : 2,707: - mukaasugeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput...85,415:- Kaksi sähkönmuuntajaa... :... :... :.... 12,460:- Putkijohqot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat 4,900: - Antrasiittivaja ja laivalaituri...,....... 1,981: - Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta............ 7,793:- Öljykellari...... 874: - P~ja tiilestä....... 1,690: - KemistiQasunto puusta... 9,814:- Koneenhoitajain asunto puusta................ 39,715: - Laboratoorirakennus puusta....-... 6,822: - Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä,.......................... 7,067: - Myllyrakennus tiilestä.................................. 18,884: - Myllynkoneisto ja sisustus.............................. 13,483: -.Myllärinrakennus puusta...... 2,353: - 1,054,280:- Vesisäiliö Eläintarhassa................................ 394,353: - Vartija-asunto hirsistä.................................. 2,430: - 396,783: - Vesijohfofyöpaja tiilestä korttelissa n:o 179...... 29,283: - Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista............. 3,968: - 33,251:- -----=~====--~~~ Siirto 1,484,314:-
Siirto Vesipostit satamissa... 8,465: - Vapaakaivot....'...,........... 5,447:- Hevosten juottoaltaat.... '.'... ~... '............ 5,200: - Putkiverkko...'.... Vesimittarit... :................ 121,353: - 9 1,484,314: - 19,112: -- 5,550,480: -- Köneet ja työkalut...,... ~........ 81,313: -- 202,666: - =~==--=~~- Smk 7,256,572:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: m Vesijohto L. rantakadulla.... S:n Lastauttajakadulla.... S:n Verkkosaarenkadulla... c.................................... 15 S:n Brändön' kadulla... :.'...,...;.'....;...;...;....;.'.+-_1O;...-f-_-i-_-+ Yhteensä 25 Poiskaivettuja tahi hylättyjä 0, _ _._._ _.;......;..+-_-+-_-+ +- 1 LisäyS! 25 Vllämainittujen laajennuksien jälkeen ovat putkiverkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien luvut seuraavat: '0 00..,. V'J ~ t-.:l ~ -< -... 0 ' g 0 en - -t-.:l - 0 g 0'... =. t-.:l 0 -.j Ol t-.:l -.j t-.:l ('1) '0 =: :>; c ;;l ' ('1) 0 V ('1) a a a a a a a a a :::l ~ 0;; ;g, ';i;' ~ m m m m m m m m m m kpl. kpl. - 31 p.jouluk. 1915... 3,122 5,153 4,296 4,901 13,892 17,171 30,718 27,171 17,226 123,650 947 1,036 lisäys v. 1916... - - - - - 25-248 - 273 2 3 31 p. jouluk. 19161 3,122!5,153!4,2961 4,9011 13,8921 17,196130,718!27,419!1 7,226!123,923194911,039 Putki verkon keskiläpimitta on 270 mm ja tilavuus 7,079 m S Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3 ja on korkeimman vedenpinnan korkeus 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. 2
848,10 Laitoksen hallintoa, käyttöä ja ylläpitoa koskevat menot ja tulot sekä muutamat tilastolliset tiedot selviävät seuraavista yhdistelmistä: Menot hallinnosta, käytöstä ja ylläpidosta. A. Hallinto. Osa hallituksen menosäännöstä...'.... 4,620: 68 Palkkoja ja palkkioita...,'...,.. ::...,.,,...,_.,.... 40,090: - Konttoriapulaiset...... :,,.... Piirustaja-apulaiset.,...,....... Konttorihuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.,...,.,...,..,.... Kulungit, kaava paperit ja painatuskustannukset.....,...,. 2,970: 66,;. aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon.... 262: 19 7,326: - 1,750: - 7,768: 02 /1 muut kustannukset...,...,..,...... 4,635: 95 7,868: 81 Smk 69,423: 51. B. Käyttö. 1) Laboratoori. Kahden kemistin palkat,,...,.,,.,,...,.,,.,.,................ 14,080:- Vahtimestarin. palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 4,555: 78 Sm k 18,635: 78 Mitä laboratoorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen k~rtom\.lkseen. 2) Vedenpumppuaminen. Vuoden kuluessa kaupunkiin pumputtu vesimä,ärä nousee 6,827,277 m 3 :iin.. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun vesimäärän sekä sen jaon eri pumppulajien kesken: - Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu pumpu,t ' vuorokaudessa Kuukausi ;;s:; ;;s:; ;;s:; Yhteensä ;;s:; ~ ~, ~ - «-«-«m 3 V> [Jl ' '1::l C ;:l m 3 ;:l C ;:l _ m 3 C ;:l m3 3 Co 3 C 3 (Ö. ;:tt:t - r' ~. ;:l -. _.,3 ~ ' :; ' ;:l. ' D> S S ~, ~ ~ ~..., ~ ~ Tammikuu... 1,459 266,931 - - 685 272,703 541,634 17,472 19,685 12,527 Helmikuu............. 1,371 252,776 - - 715 282,151 534,927 18,446 20,667 13,159 Maaliskuu... 1,458 269,744 - - 689 298,427 568,171 18,328 20,233 12,970 ~ Huhtikuu... 1,384 254,215-320,362 574,577 19,153 23,370 13,494 Toukokuu............. 1,468 266,667 - - 979 357,162 623,829 20,124 22,553 13,866 Kesäkuu.,... :... 1,400 257,529 - - 752 276;388 533,917 17,797 24,252 11,434 Heinäkuu............. 1,464 262,912 - - 827 314,552 577,464 18,628 21,041 11,817 Elokuu...,..,... 789 147,094 - - 1,043 385,421 532,515 17,178 19,421 11,289 Syyskuu... 1,358 248,300 - - 840 315,074 563,374 18,779 20,410 13,636 Lokakuu......,... ' 1,470 26.9,087 - - 876 324,196 593,283 19,138 23,613 13,881 Marraskuu... 1,421 256,488 - - 892 324,767. '581,255 19,375 21,329 13,655 Joulukuu... 1,445 262,369 4 979 928 338;983 602,331 19,430 21,854 14,368 ' Koko vuosi! 16,487!3,O4,1121 4!97911O,074!3,812,1861 6,827,2771 18,654!24,252! 11,289 ~,
11 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 3,014,112 m S, eli 44.15 olo koko vesi määrästä, höyrypumpulla 979 m S ja keskipakoispumpuilla 3,812,186 m S, eli.55.84 olo koko vesi määrästä Vuorokautinen pumppuaminen selviää graafillisesta liitteestä n:o. 1. Veden pumppuamiskustannukset ovat ollet seuraavat:, a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkasta... '............................ 500: - Koneenhoitajat ja. apulaiset... ~........................ 5,483: 31 Muut käyttö~ ja hoitokustannukset....................................... 2,268: 79 Pumppujen korjauks(;!t ja kunnossapito... :........................... 1,807: 20 Smk 10,059: 30 Koska turbiinipumpuilla on kaupunkiin pumputtu 3,014,112 m S vettä on tämä pumppuaminen maksanut 0.334 penniä kuutiometritä. b) Höyrypumppll. Osa ylikoneenhoitajan palkasta..................................... K;oneenhoitaja ja apulaiset.... 500:- 687:50 Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... 'J' '::'i~i~. höyry.kattiloita varten... :.... 551: 44 OJYja, ~rassla y. m..................................................... Kattiloiden ja koneiden korjaukset ja kunnossapito... 342: 54 Smk 2,081: 48 Höyrypumpulla on kaupunkiin pumputtu ainoastaan 979 m 3 vettä. c) /(eskipakojspuf!lpllt. Nämät pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä; sähkövirta saadaan osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta.. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkasta... :.... Koneenhoitajat ja apulaiset.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... /.... Öljyjä, trassia ja muita aineita'... :...,.... Koneiden ja pumppujen. korjaukset- ja kunnossapito. '.... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku: 137,733 kiowattitunnista a 0.'10... 13,773: 30 1,175: - 9,~20: 81 484:'01 1,064: 03 1,116:31 S:n s:n 9,870 kilowattitunnista a 0.16... 1,579: 20 15,352: 50 Siirto 28,612: 66
12 Siirto 28,612: 66 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesu kustannuk~et.... 2,200:- S:n laitoksen valaistus...'.... 2,135: 58 S:n kemiallinen puhd.istus.... 1,508: 80 5,844: 38 Smk 22,768: 28 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: KauPlJngin sähkölaitoksesta, saatu virta... :.... 147,603 kw. tuntia mukaasumoottörien kehittämä virta.... 600 Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta... ;... :...;...;....:.....:....;....:...;...;..~=;;;.:.:...;...:...---.;;_~:-.. 1,202,797 H Yhteensä 1,351,000 kw. tuntia ja on jokainen kilowattitunti. siis maksanut keskimäärin 2.118 penniä. Sähkövirtaa 'on käytettx allamainitulla tavalla: Selkeytyneen veden suodattimiin pumppuamiseen....... 327,000 kw, tuntia Veden kaupunkiin pumppuamiseen.... 968,000 Suodatinhiekan pesuun.... 22,000 Koko laitoksen valaistukseen...'.. 18,912 Kemialliseenpuhdistukseen.... 15,088 ------------~----~--~- Yhteensä 1,351.000 kw. tuntia Koska energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen ja veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu osaksi 10 ja osaksi 16 pennin mukaan kwhjnnilta, nousevat menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista seuraaviin summiin:.pumppuaminen suodattimiin... 5,749: -. kaupunkiin..._._._._._.._._. 1-,7,,-0_19_:_2_8 Smk 22.768: 28 eli 0.446 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputusta vedestä, 3,812,186 kuutiometristä, ja 0.084 penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sill~ määrälle, 6,827,277 kuutiometrille, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin.. Koko veden pumppuami.sejle on keskikustannus 0.511 penniä kuutil?metriltä, jos vuosikustannukset, Smk 34,909: 06, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesi määrälle. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkasta.... Ylimääräinen koneenhoitaja.... Päiväpalkat hiekan seufomisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m.... Suodatinhiekan pesun käyttökustannukset... :.... Suodattimien ja konehuoneen sisällä olevien putkijohtojen korjaukset ja kunnossapito..._._._._._ 500:- \ 1,875: - 7,303: 50 2,200: -.._._. 80_1_:..;.5_8 Smk 12,680: 08 eli ja'ettuna kaupunkiin pumputulle vesi määrälle, 0.186 penniä kuutiometriltä.
13 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkasta... 500: -, Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista... 28,550: 86 Aluminiumisulfaattia...,............................... 251,896: 80 - Kalsineerattua soodaa, 37.3 tonnia... :........... 4,362: 99 Kalkkia, 2,101 hl... 4,313: 82. Kloorikalkkia, 4.9 tonnia... 6,063: 13 Natriumisulfiittia ja natriumitiosulfaattia, 5.9 tonnia... '........ 4,325: 08 Veden lämmitystä kemikaalien iuentamista varten....... :... 3,362: 08 Sähköenergiaa..._...'.. '....'... '. J 1,508: 80 A.taiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito......;...;...;...;...;...;...;..,;...;;;.:.;;..;;...;;.;...;...;. 2,144: 76 Smk 307,028: 32 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat selkeyttämiskustannukset 4.497 penniin m 3 :ltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin- ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...'.................. 1,649: 62 Kone- ja muiden rakennuksien kunnossapito ja korjaus... 550: '37 Siltojen, raitioteiden, aitojen ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... 956: 90 Vedeilkorkeudenosottajien ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 396: 23 Kustannukset tasotuksista ja istutuksista... '................. 694: 23 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä...'... 3,041: 38 S:n asuinrakennusten polttoaineista... 7,380: 88 S:n kone- ja muiden rakennuksien polttoaineista ja lämmityksestä........ 2,072: 73 S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista... :... 415: 19 S:n sähkövirrasta... ~............. 2,135: 58 S:n yövartijasta... :...... 2,942: 35 Sekalaiset kulut.................................................... 763: 45 Kulungit ja painatuskustannukset...;...;...;....;...;..;'..;...;.....;.44.;;.6;.;.:..;.6..;.0 Smk 23,445: 51 tehden 0.344 pennin menon jokaiselta pumputulta kuutiometriltä vettä. Menot käytöstä nousevat 396,698: 75 markkaan, eli 5.811 penniin jokaiselta pumputulta kuutiometritä vettä. c.. jakelu. Konttoriapulaiset... 7,075: - Vesimittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen..... 11,553: 50 Mittarieri vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 15,866: 31 Mittarien vaihto sopivamman kokqisiin................................ 1,073: 18 Kulungit ja painatuskustannukset... :... 1,704: 10 ''''';''';'''';'''';''';''';''';''';'''''---'';;':'';''';''';;';'';;''';' Smk 37,272: 09
14 Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa vähentynyt 65:lä ja oli. niitä vuoden lopussa 2,822 kpl. Tuloaukon läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13,20 25 30 40 Lukumäärä 219 834 649 444 429 50 121 75 100 90 29 150 mm 7 kpl. Vuoden kuluessa on työpajassa korjattu ja oikaistu yhteensä 2,257 mittaria, eli 80 Olo kaikista käytännössä olevista. Vaihdettujen ja. poistettujen mittarien lukumäärä oli 2,175. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin virallista koetta varten.... epävarman käynnin takia.... pysähtymisen takia.... taaksemenon takia.... vian takia osoittimessa' tahi taulussa vuotamisen takia... :.... jää~ymisen..... lakkautuneen käytön takia.. '.... ----------------~--------~~------------- Yhteensä Asetetuista mittareista ovat 363 kpl. olleet levymittareita ja näistä on 24 vaihdettu, syystä että niitä on pidetty epävarmoina ja 39 kpl. pysähtymisen takia; viimeksimainitut kaksi lukua vastaavat 6.6 ja 10.7 olo koko 'uvusta asetettuja mittareita. Uusia mittareita on asetettu 212 kpl., joista 101 kpl. ainoastaa kesäksi, Laitoksen varasto joulukuun 31:nä mittareita, jotka osaksi löytyvät asetettuina taloissa osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi suuruutta myöskin näyttää vitlmisteen ja mittari en rakenteen:, -< ::r Tuloaukon läpimitta mm rd Valmiste ::l ' Rakenne ' 7-13120125130 140 15~ 17511001150 Meinecke... 236 822 627 464 456 275 138 33 14 3,065 nopeusmittari S:n... - 138-59 10 - - - - 207 levymittari Siemens & Halske... 4 20 83-139 -- - - - 246 s:n S:n s:n... - 2 - - - - - - - 2 nopeusm i ttari Dreyer,' Rosenkrantz & Droop - - - 1 20 11 - - - 32 s:n, n. k. Einstrahlmesser Sekalaisia valmisteitä... 10 3 2 - - - - - - 15 eri lajia ;>; ~ Yhteensäl 25019851712152416251,28611381 331 1413,567/
15. D. Putkiverkko ja vesisäiliö.. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka.... 2 putki mestaria, palkat...,.... Säifiönvartija, palkkio...'....-.... Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta' suojeleminen sekä putkiverkon.5,400: - 7,008: 31 700:- huuhtelu... 7,096: 55 Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset j~ kunnossapito.......... 9,195: 40 Satamapostien ynnä niihin kuuluvien johtojen ja letkujen korjaukset ja h()ito 13,461: 65 Säiliön ja vartija-åsunnon kunnossapito..,... 1,246: 44 Vesisäiliöalueen hoito ja puhtaanapito... 466: 62 Vesisäiliön ja vartija-asunnon lämmitys....'... '. 392: 27 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset... 375: - Kulungit ja painatuskustannukset...,... 630: 99 ------- Smk 45,973: 23 Vuoden kuluessa on korjattu 8 vuotoa, kaikki liitosvuotoja. Jaettuna putkiverkon koko pituudelle, sattui yksi vuoto jokaisella 15.5 kilometrillä. Viime. vuonna on konttoriin jätetty tarkastettava~si ja hyväksyttäväksi 95 piirustusta yksityisjohtojen uudisrakennuksista tahi vanhempien muuttamisesta. E. Talojohto-osasto, ty(jpaja ja varasto. 1 insinööri,' samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... :.... 1. työnjohtaja, palkka paitsi asuntoa' ja lämpöä... '.... 2 putkimestaria :...,.... 1 varastonhoitaja, palkka...'.... Konttori- ja varastoapulaiset...,... :.... Rakennuksien ja aitojen korjaus ja kunnossapito..... Tontin ja rakennuksien puhtaanapito... :.... Valaistus... '.... L~mmitys ja polttoaineet... :...,'. '.'.... Päivystys ja yövartija...,...'.. Maksuttomat korjaukset.... Sekalaiset menot...,... :... :... 5,100: - 3,175: - 6,508: 31 2,640:- 10,269: 15 856:92 1,504: 27 308:07 834:56 1,098: 35 270:27. 482: 06 -------0-...;...;...;...=, Kulungit ja painatuskustannukset...,... 56~65 Smk 33,614: 61 Påitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 42 liitosta putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta 20 25 30 40. 50 75 100.125 mm Luku 1 5 12 2 8 9 3 2 kpl. Talojohto-osaston taloudellinen tulos löytyy esitettynä kertomuksen lopussa.
16 F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitä.jän kunnalle...... 2,034:- Palovakuutusmaksut... :.............. 2,190: 01 Maanvuokramaksut.:...,... 3,550: - Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärinmaksut................ 724: 10 Työmiesten kesäloma... :... ;... 2,035: 01 Puhelinmaksut...,... :....1,363: 50 Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.............. 9,393: 75 Mittaukset ja tutkimukset...,... 1,336: 89 22,627: 26 Pohjavesitutkimukset.,...,... 11,490: 78 Maksamattomien ja epävarmojen saatavien vähentäminen... 10: 45 Smk 34,128: 49 Pohjavesitutkimuksia varten on maksettu Smk 11,490: 78. Tutkimuksien tarkoituksena viime vuonna on ollut selvittää hydroloogiset olosuhteet Vantaan joen varrella Lillforsin yläpuolella sekä vielä tutkimatta jääneessä osassa Vääräkallion ja Tikkurilan välistä vierukiviharjannetta. Näiden tutkimuksien tuloksena on ollut po11javesivirran löytäminen, joka noin 40 l!sek. antoisuudella juoksee harjusta Palojokeen, noin 32 km päässä Vanhastakaupungista. Sitä vastoin on pohjavesimäärä Lillforsin yläpuolella - kuten voitiin arvata - havaittu erittäin mitättömäksi. yeden kemialliset analyysitkin todistavat sen, sillä otetulla pohjavedellä on aina vaan merived.en ominaisuudet, riippuen virran pienestä nopeudesta hienojyvisissä ja huuhtelemattomissa maakerroksissa...' Jos yhdistellään ylläolevat todelliset menot 1) sekä myös kustannukset jaettuina jokaiselle kuutiometrille kaupunkiin pumputtua vettä, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1916 menot. Penniä m 3 :ltä vettä A. Hallinto.... 69,423: 51 1.017 B. Käyttö: 1) laboratoori...,...,... '. 18,635: 78 0.273 2) vedenpiimppuaminen...,.. ::... 34,909: 06 0.511 3) suodattaminen........ 12,680: 08 0.186 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen 307,028: 32 4.497 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 23,445: 51 396,698: 75 0.344 5.811 C. Jakelu'... _;...,... _. _... 37,272: 69 0.546 D. Putkiverkko ja vesisäiliö... ~...... _ 45,973: 23 0.673 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto...-_... _... _.. 33,614: 61 0.492 f. Sekalatset menot.... _. _... _... _. _.'.. _ 34,128: 49 0.500 --------------~----------~~ Yhteensä Smk 617,110:68 9.039 1) Siihen luettuna edelliseltä vuodelta siirretyt miärärahat.
1.7 Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 1O:nä v. 1912 tekemän. päätöksen mukaan laskettuina ovat seuraavat: 5 Olo korko Smklle 7,450,619: -... 372,530: 95, eli 5.457 p:iä kuut. m:ltä Kuoletus, siv. 7.............................. 211,873: 44, 3.103. Smk 584,404: 39,. eli 8.560 p:iä kuut. m:ltä on siis: Kustannus jokaiselta pumputulta kuutiometritä vettä Menot hallinnosta k~ytöstä y. m.... 9.039 penniä S:n koro$ta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle... '.'.................. 8.560 Yhteensä 17.599 penniä Mutta koska yleistä ja yksityistä kulutusta on vei otettu ainoastaan 5,980,511 kuutiometristä, ovat samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä kuutiometrl.ltä vettä 20.091 penniä. Taloudellinen tulos. Talojohto-osasto: Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat................................ 285,590: 13 Menot ovat olleet: Työkustannukset.:... 72,549: 86 Aineet ja muut kustannukset... :... :... 111,071: 17 183,621: 03 Vuoden ylijäämä... :...... Smk 101,969; 10 Talojohto-osasto, työpaja: ja varasto erittelyn mukaan siv. 15.. 33,614: 61. Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa.......... 12,500: - 21,114: 61 Talojohto-osaston bruttoylijäämä.... :... '... '.......... 80,854: 49 Smk 101,969: 10 Tulos vesijohtolaitoksen käytöstä k9konaisuudessaan, kun siirretyt määrärahat otetaan huomioon, selviää seuraavasta voitto- ja tappiotilistä: 3
18 Voitto- ja tappiotili. Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... 1,385,560: 67 satamaposteista jaetusta vedestä... /... -.......... 114,746: 62 kaupungin kulutuksesta... 111,817: 77 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 4,786: 16 Vesimittarien vuokrat... :...'..........,...,.... Maksut ilman mittareita toim.ivista paloposteista ja lisämaksut isommista mittareista...,...,...., Voitto tehdyistä talojohtotöistä...,..,...,.,..,.,...,.... Maanvuokra suojelusalueesta..., :'...,.,. :...'... Myydyistä vesimittareista...,.... Vuokrat myllärinasunnosta... :... ',.... Tulo aikasemmin poistetusta saatavasta...,...,.. 53: 18 Velan vähentäminen...,...,...,.,:,.. 64: 55 Kurssivoitot...'...,... '...,...,.... Vuodeltl;l 1915 siirretyt varat...,..,...,... '.. 11,653: 33 1,616,911: 22 42,114: 50 745:- 101,969: 10 200:- 125: - 300:- 117: 73 78:67 Vuodelle 1917... 162:55 114QO'78 --==--~:.!..' :'::'~'::'::::: Smk 1,774,052:- Menot. Hallinto, käyttö y. m., erittelyn, mukaan siv. 16... ;........ 617,110: 68 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle.. 584,404: 39 Vuoden netto voitto.,...,... :... ' 572,536: 93 Bruttoylijäämä.... :.. ','..,...,'... -...,., 1,156,941: 32 U56,941: 32 Smk 1,174,052:- Tulot kuutiometritä vettä. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä... '.'....................... 27.376 penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä...'... '..,... 23.317 Tulot jokaiselta inyydyltä kuutio metriltä ovat: vedestä...,... 27.036 penniä mittarinvuokrista..., 0.705. tehdyistä talojohtotöistä... 1.705 muut tulot... '.... 0.026 Yhteensä 29.472 penniä
'19 Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä... 23.683 penniä mittarinvuokrista....... ;... 0.617 tehdyistä talojohtotöistä... 1.494 muut tu.lot.......................... 0.022 Yhteensä 25.816 penniä Tulot vesimittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, tekevät Smk 14: 93 kustakin mittarista vuodessa. Bilanssi Jl,p:ni joulukuuta 1916. Varat. Pääoma-arvo sivv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukaan.... Ainevarasto...'...'.... Konttorin rahastossa Saatavat vesi maksuista... '... '.. 405,411: 59 talojohtotöjden ja myytyjen aineiden laskuista.. '.... ' 99,040: 28 Muut saatavat... :.... Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin...,... ' 7,256,572: -, 497,553: 89 17,459: 17 504,451: 87 74,630: 25 1,378: 43 Kaupunginrahasto: konttokuranttitili11ä... '... '... '.. 99,499: 19 nostamattomia määrärahoja... ','... :...' 140,105: 83 239,605: 02 Korko pat:kkitililtä...;,...:.,..:...,:' '..;,.' ---=.1~8:~ -Smk 8,591,668: 63 Velat. Kaupunginrahasto, myönnetyt lainavarat: nostetut.... :...'... 7,256,572:- nostamatto11}at...'...,............. 140,105: 83 7,396,677: 83 Siirretyt määrärahat................................................ 162: 55 Velkoja ~ri henkilöille... :...................................... 37,886: 93 Siirto 7;434,727: 31
20 \ Siirto 7,434,727: 31 5 Olo korko pääoma-arvolle tammikuun l:nä 1916, Smk:lle 7,450,619: -... :........................ 372,530: 95 Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus... 211,748: 44 Ylimääräinen kuoletus myytyjen vesimiftarien takia... 125: - -----., 584,404: 39 Nettovoitto,...,...,..,..,...,.,.... 572,536: 93 Bruttoylijäämä... ~.. ~...,... 1,156,941: 32 1,156,941: 32 fmk 8,591,668: 63 Bruttoylijäämä, Smk 1,156,941: 32, tekee 15.53 olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk 572,536: 93, 7.68 olo samasta pääomasta. Helsinki helmikuun 8:na 1917. Albiti Skog.
21 Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. M eno t Pum- Uudisraputtkennuksia Pääomaarvo Hallinto, Kuoletus ja 5 0/0 vesi- vuoden h käyttö ja korko pääoma- määrä kuluessa Vuosi kunnossapito 1) arvolle Yhteensä m~noja m3 Smk Smk Smk p:niä p:niä p:niä Smk Smk m3:ltä m3:ltä m3:ltä -1911.... 4,501,509 5,880,008: 04 377,542: 15 371,246: 71 8.247 402,941: 58 8.951 774;188: 29 17.198 1912... 5,012,198 6,257,550: 19 306,215: 89 317,849: 54 6.342 470,255: 59 9.382. Z88,105: 13 15.724 1913... 5,475,615 6,406,388: - 860,999: 39 388,361: 79 7.092 476,131: 13 8.696 864,492: 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575: 66 613,214: 05 446,290: 76 7.715 535,110: 49 9.250 981,401: 25 16.965 1915... 6,382,613 7,583,558: - 109,922: 87 443,635: 19 6.951 583,739: 77 9.146 1,027,374: 96 16.097 1916... 6,827,277 7,457,619: - 17,826: 44 605,619: 90 8.871 584,404: 39 8.560 1,190,024: 29 17.481, T u 0 t,. Veden Muut Yhteensä Nettovoitto V u 0 s i myynti tulot tuloja, Smk pääoma- arvosta p:niä Smk p:niä p:niä Smk m3:ltä m 3 :ltä m3:ltä Smk 0/0 1911.... :... 930,011: 72 20.660 87,885: 45 1.952 1,017,897: 17.22.612 243,708: 88 4.14 1912... 1,064,..5l6: 77 21.238 103,228: 11 2.060 1,167,744: 88 23.298 379,639: 75 6.07 1913... 1,213,447: 30 22.161 93,700: 52 1. 71 1 1,307,147: 82 23.872 442,654: 90 6.91 1914... 1,342,433: 59 23.206 90,597: 15 1.566 1,433,030: 74 24.772 451,629: 49 6.35 1915... 1,525,267: 82 23.897 83,317: 59 1.306 1,608,585: 41. 25.203 581,210: 45 7.66 1916... 1,616,911: 22 23.683 145,650: - 2.133 1,762,561: 22 25.816 572,536: 93 7.68 1) Edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat eivät ole tähän laskettuna.
22 Taulu uudisrakennuksista, poistoista ja pääoma-arvosta. v u 0 s i 1877... :.... 1878... :.... 1879.... 1880.... 1881... '...,.... 1882.... 1883... :.... 1884.... 1885.... 1886.... 1887... -.... 1888.... 1889.... 1~0..._.... 1891.... 1892.... 1893.... 1894.... 1895... :.... 1896.... 1897... ' 1898... :..... 1899.... 1900..... :.... 1901.... 1'902.... 1903...,.,... :..... 1904.... 1905...,...,.... 1906... '. 1907..... 1908...,...,..... 1909.... 1910...,.... 1911... :.... 1912.... 1913.... 1914.... 1915...'~...'.... 1916.... Vuoden' uudisrakennukset Mk _ p. 26,953 16 1,319 55 7,808 75 56,240 79 15,891 44 81,609 03 40,425 09 70,573 24 47,[98 51 94,155 77 112,432 45 256,475 20 451,082 27 173,(?70 21 142,439 85 14,844 97 116,226 02 164,806 87 56,699 45 89,378 37 117,867 06 187,771 95-74,670 05 194,684 75 211,49442 149,528 29 108,487 51 169,852 22 i3,671 12 408,751 89 946,532 96 700,399 44 431,717 56 1) 429,006 20 306,215 89 860,999 39 613,214 05 109,922 87 17,826 44 Vuoden poistot Mk 1,000 6,600 11,562 42,972 ~ 28,180 19,900 5,400 20,180 32,234 97 32,044 81.54,088 57 79,383 60 89,543 85 679,221 87 157,378 08 155,811 73 179,531 71 204,561 87 211,873 '44 Pääoma-arvo 31(12 Mk, p. 1,095,195 45 1,122,148 61 1,123,468 16 1,131,276 91 1,187,517 70 1,203,409 14 1,285,018 17 1,325,443 26 1,396,016 50 1,443,215 01 1,537,370 78 1,652,112 03 1.906,278 43 2,357,360 70 2,531,030 91 2,673,470 76 2,688,315 73 2,804,541 75 2,969,348 62 3,026,048 07 3,114,426 44 3,225,693 50 3,401,903 45 3,433,601 50 3,628,286 25 3,811,600 67 3,941,228 96 4,044,316 47 4,193,988 69 4,275,424 84 4,652,131 92 5,544,576 31 6,165,592 15 6,507,765 86 1) 6,257,550 19 6,406,388 7,111,575 66 7,545,258 7,450,619 7,256,572 1) Vesijohdon kalustot sisältyvät pääoma-arvoon vuodesta 1,911 alkaen.
23 Vedenpumppuamtnen ja kulutus. v u 0 s' i Kokonais pumppuaminen vuodessa m 3 :>;:>; ~ g. :r: Vuoro- \ c..:t'd kaudessa (l < ~ m3. ~.., 5 ~ -9 Muist. 1877...,_... 1878... 1879... 1880 1... 1881... 1882... 1883... ',... 1884... 1885... 1886... 1887... 1888... 1889... 1890'.,...... _.. _.. 1891... 1892...,,'... 1893... 1894...,.. 1895...,.,...,..,...,...,. 1896......,...,.. 1897,. 0 0.00'.'... 0 1898 o, 0 0.0'. 0 0. 0 0'.. -1899 0 0 0 0' '.00. 0 1900.,......,... 1901 0 ',., 1902... '..,... 1903...,... '...,. 1904 1905 0 ', ',, 0 0 0 ' 0 0 1906...,...,.. 1907..... 1908... '... 1909-..... _...... _... 1910 1911 1912 1913 1914 0, 0 ',., 0 0. 0 ', 0, 0.0, ' 0.0 ' 1915,<: 0 olo 0 0'.. 1916 ' ',, 0 0 ' 138,700 217,905 292,365 374,418 517,202 564,938 748,512 815,448 785,115 844,610 904,470 1,241,876 1,434,534 1,399,410 1,469,808 1,326,719 1,604,716 1,364,537 1,478,567 1,440,142 1,648,725 1,695,014 1,892,606 2,012,904 2,111,623 ~,996,1l2 2,236,071 2,408,029' 2,595,017 2,864,742 3,157,253 3,662,230 3,883,401 4,255,940 4,501,509 5,012,198 5,475,615 5,784,820-6,382,613 6,827,271 380 597 801 20 1,023 24 1,417 32 1,548 34 2,051 44 2,228 47 2,151 44 2,314 45 2,478 46 3,393 61-3,930 67 3,834 64 4,027 62 3,625 54 }. Kylmät talvet ja vuotavat hanat ' '}, Vesimittareita ' ruvetaan käyttämään' 4,367 64 Kylmä talvi 3,738 53 Mittarit kaikkialla 4,051 56 3,935 51 4,517 56 4,643 55 5,185 58 5,515 60 5,785 60 5,469 54 Kylmä ja, kostea kesä 6,126 58 6,579 61 7,110 62 7,849 65 8,650 68 10,006 76 10,639 76 11,660 81 12,333 82 '13,695 87 15,002 91 15,849 94 17,486 101 18,654 104
Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioituista tuloista vuoden 1916 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus hallituksen menosäännössä toirrieenpaneva johtaja... ',, apulaisjohtaja... '... '.. ','.. '.. kamreeri,...,...,'.... kirjan pitäjä...,. rahastonhoitajatar.... Konttoriapulaiset... '... '.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustan~ukset ja ostot kirjastoon.... Määräraha menosäännössä 4,633: - 16,900: - 9,200: -.:... 6,600: - 3,600: - 2,400: - 7,300: - 3,000: - 7,000: - 7,00Q; - Kustannukset kirjojen mukaan 4,620: 68 16,900: - 9,200: - 6,600: -. 3,600:- 2,400: - 7,326: - 1,750: - 7,000: - 7,000: - Määrärahaa ylitetty 26: - Määrärahaa säästetty 12:32 1,250: - B. Käyttö. kemisti.... kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja.... 2 ensimäistä koneenhoitajaa.... 4 toista koneenhoitajaa... '.... 4 koneenhoitajan apulaista...,.... Laboratoorin kustannukset... '.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodatlamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja sel-,keyttämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kun- 8,800: -' 5,280: - 3,000: - 4,000: - 6,800: - 4,800: -- 5,000: - 85,000: - 7,000: ---: 8,800:- 5,280: - 3,175: - 4,466: 62 7,500: - 5,500: - 4,555: 78 13,876: 39 7,000: - 340,000: - 304,383: 56 nossapifo sekä puhtaanapito...... 20,000: - 13,501: 12 S:n valaistus... '... 2,700: - 2,550: 77 S:n lämmitys... '... 12,000: - 9,453:' 61 Yövartija sekä sekalaiset kustannukset.. 3,000: - 3,000: - 175: -1) 466: 62 1 ) 700: -1) 700: -1) 444:22 71,123: 61 35,616: 44 6,498: 88 149:23 2,546: 39 Kulungit ja painatuskustannukset 500: - 446: 60-53: 40 ----------------------------------------------- Siirto 575,513: - 459,886: 13 2,067: 62 117,694: 49 1) Kaupunginvaltuuston 1/8 1916 tekemän päätöksen mukaan saa määrärahassa luetellut palkat ylittää kaikkiaan 3,033: 24 markalla.