AINEOPINTOJEN ERIKOISALAT Ssu251 Kielen kehitys ja vaihtelu Vastuuhenkilö: Hanna Lappalainen 1. Kielen muuttuminen ja vaihtelu (2 op) Aitchison, J.: Language change: Progress or decay? (2 op) Itkonen, E.: Kieli ja sen tutkimus s. 85 298. (2 op): Lehtinen, T.: Itämerensuomen passiivin alkuperästä; Lehtinen, T.: Konditionaalit kompostissa. Teoksessa Nordlund ym. (toim.), Kohtauspaikkana kieli s. 127 140; Lehtinen, T.: Suomen konditionaalin morfologisesta ja semanttisesta motivaatiosta. Virittäjä 1983 s. 482 507; Nahkola, K.: Typologisia havaintoja foneettisesta variaatiosta äänteenmuutoksessa.teoksessa Nahkola, K.: Suomen kielen tyyppioppia s. 5 46, Opera fennistica & linguistica 3. (Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos). (4 op) Juusela, K.: Törmäysmurteen variaatiosta. (4 op) Campbell, L.: Historical Linguistics: An Introduction. (4 op) Harris, A. H. & Campbell, L.: Historical syntax in cross-linguistic perspective. Kuulustelija: Mari Siiroinen 2. Dialektologia ja suomen murteet (2 op) Chambers, J. K. & Trudgill, P.: Dialectology. (4 op) Wiik, K.: Suomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus. Kuulustelijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta esim. seuraavista (2 6 op): Itkonen, T.: Uudenmaan suomalaisasutus ja kielimaantiede. Teoksessa Julku (toim.): Suomen varhaishistoria s. 95 121); Leino, J.: Passiivin infinitiivimuodot suomen murteissa. Teoksessa Herlin & Visapää (toim.): Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa s. 231 257; Leskinen, H.: Karjalaisen siirtoväen murteen sulautumisesta ja sen tutkimisesta. Virittäjä 1974 s. 361 377; Leskinen, H.: Suomen murteiden synty (Pohjan poluilla s. 358 371); Leskinen, H.: Tilastollisia havaintoja kaakkoismurteiden loppu-n:stä. Virittäjä 1971 s. 343 367; Makkonen, S. & Mantila, H. (toim.): Pohjoissuomalaisen puhekielen sosiolingvistinen variaatio; Mantila, H.: Lapin rajat ja murrerajat Virittäjä 2000 s. 188 202; Nuolijärvi, P.: Kielenulkoisten taustamuuttujien huomioon ottaminen 1800-luvun ja 1900-luvun alun murretutkimuksissa. (Kieli 3 s. 117 160); Nuolijärvi, P. & Sorjonen, M.-L.: Miten kuvata muutosta?; Paunonen, H.: De finska dialekterna på Nordkalotten och deras förhållande till de andra finska dialekterna. Teoksessa Julku (toim.): Nordkalotten i en skiftande värld kulturer utan gränser och stater over gränser s. 211 237; Paunonen, H.: Lounaismurteiden asema suomen murteiden ryhmityksessä. Teoksessa Nordlund ym. (toim.): Kohtauspaikkana kieli s. 249 268. Paunonen, H.: Till en ny indelning av de finska dialekterna. Fenno-ugrica Suecana 10 s. 75 95;
Rapola, M.: Johdatus suomen murteisiin (2. uudistettu painos. Tietolipas 4). Kuulustelija: Taru Nordlund 3. Sosiolingvistiikka (6 op): Juusela, K. Variation as a theme in Finnish dialectology and sociolinguistics in recent years. Fenno-ugrica suecana 12 s. 1 54; Juusela, K.: Yksilölliset poikkeamat morfologiassa. Määttä, U. & Laalo, K. (toim.): Kirjoituksia muoto- ja merkitysopista s. 51 75; Laitinen et al. Muotojen mieli. Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta, Kieli 15 (osin); Milroy, L. & Gordon, M.: Sociolinguistics. Method and interpretation (osin, s. 1 168); Nuolijärvi, P.: Sosiolingvistiikka kielentutkimuksen kentässä Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.): Kieli, diskurssi & yhteisö s. 13 37; Suojanen, M.K. & Suojanen, P. (toim.): Sosiolingvistiikan näkymiä (osin, s. 7 110). (2 op): Lappalainen, H.: Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen. Virittäjä 2001 s. 74 01; Lappalainen, H. & Vaattovaara, J.: Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. Virittäjä 2005 s. 98 108; Lehtonen, H.: Morfologinen variaatio maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisnuorten puheessa Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s. 255 274; Mantila, H.: Murre ja identiteetti Virittäjä 2004 s. 322 346; Paunonen, H.: Kansankielestä kansalliskieleksi Virittäjä 2001 s. 223 239; Paunonen, H.: Puhesuomen muuttuva omistusmuotojärjestelmä Virittäjä 1995 s. 501 531 Paunonen, H.: Totta vai toiveajattelua: näennäisaikainen muutos todellisen muutoksen kuvastajana Muuttuva muoto (Kieli 16 s. 13 53). (2 3 op): Mielikäinen, A: Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan. Sananjalka 47, s. 98 116; Palander, M.: Alueellisen taustan vaikutus murrekäsityksiin. Virittäjä 2007. s. 24 55; Palander, M. & Nupponen, A. (toim.): Monenlaiset karjalaiset; Vaattovaara, J. & Soininen-Stojanov H.: Pääkaupunkiseudulla kasvaneiden kotiseuturajaukset ja kielelliset asenteet. Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s. 223 254.; Teoksesta Long, D. & Preston D. R. (toim.), Handbook of perceptual dialectology, vol. I seuraavat artikkelit (tai muita kuulustelijan kanssa sovittavia): Preston, D. R. : A language attitude approach to the perception of regional variety, s. 359 373 ja Williams, A.-Garrett, P.-Coupland, N.: Dialect recognition, s. 345 358. (Vaihtoehtoisesti kuulustelijan kanssa sovittavia artikkeleita teoksesta Handbook of perceptual dialectology, vol. II.) (4 op) Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä. (4 op) Lappalainen, H.: Variaatio ja sen funktiot. (4 op) Palander, M. Lapsuudesta keski-ikään. Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä. Auer, P. (toim.) 1998: Code-switching in conversation. Language, interaction and identity (osin); Romaine, S.: Bilingualism.
(2 op): Markkola, P.: Helsingissä asuvien Kivennavan siirtokarjalaisten murteenkäytöstä. Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s. 181 222; Nordberg, B. (toim.) The Sociolinguistics of urbanization: The case of the Nordic countries (osin); Nuolijärvi, P.: Kieliyhteisön vaihto ja muuttajan identiteetti. Kuulustelija: Hanna Lappalainen 4. Kirjasuomen kehitys (6 op): Häkkinen, K.: Agricolasta nykykieleen s. 186 404, 520 536; Koivusalo, E. (toim.): Mikael Agricolan kieli. (Tietolipas 112). (3 4 op) Sopimuksen mukaan n. 300 400 sivua teoksesta Huumo, K. ym. (toim.): Yhteistä kieltä tekemässä. Teoksesta Huttunen, S. ym. (toim.): Tahdon sanoa s. 51 79 (Nordlund, T.); teoksesta Kurki, T. ym. (toim.): Suomettaren helmoista s. 13 59 (Häkkinen, K.; Ojutkangas, K.), s. 85 148 (Laine, P.; Sjöblom, P.); teoksesta Nordlund, T. ym. (toim.): Kohtauspaikkana kieli s. 314 385 (Paikkala, S.; Paloposki, O.; Lauerma, P.). Ikola, O.: Suomen kielen historia. Teoksessa Paunonen ym. (toim.): Nykysuomen rakenne ja kehitys 2 s. 111 138; Heikkinen, L.: Suomenkielisen suomen kielen oppikirjan synty ja kehittyminen 1880- luvulla; Paunonen, H.: Kielettären koulijat. Teoksessa Yli-Vakkuri ym. (toim.): Yhteiskunta muuttuu kieli muuttuu s. 150 175; Pääkkönen, I.: Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen kehittäjänä (osin, Suomi 172). (2 op): Teoksesta Kurki, T. ym. (toim.): Suomettaren helmoista s. 153 199 (Kurki; Vaittinen); Häkkinen, K.: Suomen kirjakielen sijajärjestelmän vakiintuminen 1800-luvulla. Teoksessa Punttila, M. ym. (toim.) Pipliakielestä kirjakieleksi s. 171 201; Koivisto, V.: Kirjasuomen isa-adjektiivien vaiheista ja taustoista. Kohtauspaikkana kieli (Taru Nordlund ym. toim.) s. 286 313; Pitkänen, K.: Suomen kielen suurin rikkaus ja ihanin ominaisuus. Elias Lönnrotin johto-oppia. Virittäjä 2005 s. 52 82. Kuulustelija: Mari Siiroinen 5. Sanastontutkimus (3 op) Koski, M.: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. (2 op): Anttila, R.: Affektiivis(-deskriptiivis-onomatopoieettis)ten sanojen asema kielen merkkisysteemissä. Virittäjä 1976 s. 126 133. Itkonen, T.: Karjalais-suomalainen suksiretki (Aloja ja aiheita s. 254 275); Itkonen, T.: Suomen kielen suksisanastoa; (3 4 op) Noin 300 sivua kuulustelijan kanssa sovittavia teoksia tai artikkeleita muilta leksikologian aloilta (ks. esim. kohdan Ssu326 kirjallisuutta). Kuulustelija: Taru Nordlund
6. Kieliopillistuminen Hopper, P. & Traugott, E.: Grammaticalization; Lehmann, Ch.: Thoughts on Grammaticalization. (3 op) Bybee, J., Perkins, R. & Pagliuca, W. 1994: The evolution of Grammar. Tense, aspect and modality in the languages of the world. (2 op) Heine, B., Claudi, U. & Hünnemeyer, F. 1991: Grammaticalization. A conceptual framework. (3 op) Ojutkangas, K.: Ruumiinosannimien kieliopillistuminen suomessa ja virossa. (2 op) Lehtinen, T. & Laitinen, L. (toim.): Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta. (Kieli 12) (2 op) Salminen, T.: Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. Kuulustelija: Taru Nordlund 7. Suomen historiallinen kielioppi Kuulustelijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta seuraavilta aloilta: a) Historiallista fonologiaa: esim. Rapola, M.: Suomen kielen äännehistorian luennot; Lehtinen, T.: Pääkohtia suomen kielen äännehistoriasta (suomen kielen laitoksen luentomoniste) tai muuta kirjallisuutta b) Historiallista morfosyntaksia ja semantiikkaa: (4 op) Forsberg, H.: Suomen murteiden potentiaali; c) Historiallista morfologiaa: esim. Lehtinen, T.: Suomen kielen historiallista muotooppia (suomen kielen laitoksen luentomoniste); Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne ja kehitys (4. painos) s. 111 306 tai muuta kirjallisuutta; d) Historiallista syntaksia: (3 op) Leino, J.: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja kehitys; (2 op): Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne ja kehitys (4. painos) s. 496 593; Ikola, O.: Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä Sananjalka 1 s. 39 60; Itkonen, T.: Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta Virittäjä 1976 s. 52 81; Larjavaara, M.: Aspektuaalisen objektin synty Virittäjä 1991 s. 372 409; Lehtinen, T.: Vanhan persoonallisen passiivin jatkajiako? Virittäjä 1985 s. 270 289. Kuulustelija: Taru Nordlund 8. Asutushistoria ja lainakontaktit (2 op) Grünthal, R. (toim.): Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan; (4 op): Huurre, M.: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (5. painos tai tuoreempi); Itkonen, E.: Suomen suvun esihistoria. Teoksessa Ikola (toim.), Suomen kielen käsikirja s. 11 34; seuraavat artikkelit teoksesta Fogelberg, P. (toim.) 1999: Pohjan poluilla; Koivulehto, J.: Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa (s. 207 236); Leskinen, H.: Suomen murteiden synty (s. 358 371); Parpola, A.: Varhaisten indoeurooppalaiskontaktien ajoitus ja paikannus kielellisen ja arkeologisen aineiston perusteella (s. 180 206); Salminen, T.: Euroopan kielet muinoin ja nykyisin (s. 13 26); Vahtola, J.: Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa (s. 109 116).
Kuulustelija: Taru Nordlund 9. Suomi ja sukukielet Kirjallisuudesta ja muista suorituksista sovitaan kuulustelijan kanssa. Kuulustelija: Taru Nordlund Ssu252 Kielellinen vuorovaikutus Vastuuhenkilö: sl Marjo Savijärvi, kl Markku Haakana Kirjatenttilistat ovat viime kädessä viitteellisiä, sillä kuulustelijan kanssa voi ja kannattaa neuvotella tenttikirjallisuudesta. 1. Lapsen kieli Leiwo, Matti 1989: Lapsen kielen kehitys (3, uudistettu painos); lisäksi erikseen kuulustelijan kanssa sovittavia artikkeleita tai muuta kirjallisuutta, esim. Kauppinen, A.: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto (s. 13 152). (4 5 op): Lisäksi sopimuksen mukaan artikkeleita esim. A. Iivosen, A. Liekon & P. Korpilahden toimittamasta teoksesta Lapsen normaali ja poikkeava kielenkehitys, M. Karjalaisen toimittamasta teoksesta Kielen ituja tai D. I. Slobinin teoksesta The crosslinguistic study of language acquisition Kuulustelija: Marjo Savijärvi 2. Keskustelunanalyysi a) Perusteita Tainio, L. (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet; Heritage, J. 1996: Harold Garfinkel ja etnometodologia s. 228 292 b) Institutionaalinen vuorovaikutus Drew, P. & Heritage, J. (toim.) 1992: Talk at work (osin); Ruusuvuori, J., Haakana, M. & Raevaara, L. (toim.) 2001: Institutionaalinen vuorovaikutus (4 5 op) Edellisten lisäksi esim. Sorjonen, M.-L., Peräkylä, A. & Eskola, K. (toim.) 2001: Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Teoksessa Halonen & Routarinne (toim.) 2001: Kieli 13. c) Vuorovaikutus ja kielioppi (3 5 op): Kokoelma pääasiallisesti suomalaisia artikkeleita esim. A. Hakulisen teoksesta Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä tai Suomalaisen keskustelun keinoja II (Kieli 10) tai Keskustelunanalyysin näkymiä (Kieli 13) tai M. Seltingin & E. Couper-Kuhlenin (toim.) 2001: Studies in Interactional Linguistics. Kuulustelija: sl Marjo Savijärvi, kl Markku Haakana
3. Puhutun ja kirjoitetun kielen suhde Halliday, M. A. K. 1989: Spoken and written language; Helasvuo, M.-L. 1988: Mitä puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ja niiden eroista on sanottu fennistiikassa? Virittäjä 1988 s. 395 401; lisäksi erikseen sovittavaa kirjallisuutta, esim. Isosta suomen kieliopista luvut Lausuma ja vuoro sekä Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina (s. 955 1026) tai L. Tiittula: Puhuva kieli (paitsi luku 4). (3 5 op sopimuksen mukaan) Linell, P.: The written language bias in linguistics (uudistettu painos 2005). Kuulustelija: sl Jarkko Niemi, kl Markku Haakana 4. Vuorovaikutus opetuksessa (2 op) Tainio, L. (toim.) 2007: Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. Kuulustelija: sl Jarkko Niemi, kl Markku Haakana Ssu253 Kielen muoto- ja merkitysrakenteet Vastuuhenkilö: Tapani Kelomäki Tenttikirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa tai valitaan suoraan (ja mahdollisesti yhdistellen) suoraan alla olevista paketeista a, b, c jne. (jotka ovat ilman muuta ilmoitusta 6 pisteen kokonaisuuksina, mutta joita voi myös jakaa kuulustelijan kanssa sopien osiin). Isoa suomen kielioppia voi myös tenttiä erikokoisina osina. Sata sivua vastaa suunnilleen yhtä pistettä. Sama pätee Larjavaaran Pragmasemantiikkaan (2007), josta on aina luettava ensimmäinen luku ja sen lisäksi joitain muita lukuja tai kaikki; koko kirja (583 s.) on 6 pisteen suoritus. Alla oleva kirjallisuus on vain ehdotuksena. Kuulustelijalla voi olla tarjota muutakin kirjallisuutta vastaanotolla. Kannattaa käydä kyselemässä. Myös kaikki kohdassa Ssu254 Kognitiivinen kielentutkimus lueteltu kirjallisuus siinä mainituin opintopistein sopii erikoisalassa Ssu253 tentittäväksi. Huomaa alla olevaa luetteloa lukiessasi, että sana ja (tai puolipiste) yhdistää vahvemmin kuin TAI (joten ilmaus A ja B TAI C tarkoittaa joko A ja B tai A ja C ). Kuulustelija (kaikki kohdat): Tapani Kelomäki 1. Fonologia ja morfologia Kirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa. 2. Syntaksi a) Croft, W. 1991: Syntactic categories and grammatical relations. The cognitive organization of information s. 36 239 ja Thomas E. Payne 1997; Describing morphosyntax b) Shopen, T. (toim.) 2007: Language typology and syntactic description I III (myös aiempi versio vuodelta 1985 käy) c) Suomen sijoista (tämä kohta 3 op): Alhoniemi, A. 1983: Suomen kielen paikallissijojen käytöstä. Teoksessa Hakulinen & Leino
(toim.), Nykysuomen rakenne ja kehitys 1 s. 209 227; Leino, P. 1989: Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivi sen kieliopin näkökulma Virittäjä 1989 s. 161 216; Leino, P. 1990: Sijojen asema kielenkuvauksessa Kieli 5 s. 12 58; Nikanne, U. 1993: On assigning semantic cases in Finnish. Teoksessa Holmberg & Nikanne (toim.), Case and other functional categories in Finnish syntax s. 75 87, Studies in Generative Grammar 39; Siro, P. 1964: Suomen kielen lauseoppi s. 11 63; d) Kieliopillisten sijojen vaihtelusta (tämä kohta 3 op): Dahl, Ö. & Karlsson, F. 1976: Verbien aspektit ja objektin sijanmerkintä Sananjalka 18 s. 28 52; Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1975: Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma Virittäjä 1975 s. 339 363; Heinämäki, O. 1984: Aspect in Finnish Aspect Bound s. 153 177; Huumo. T. 2006 ja 2007: Kvantiteetti ja aika I II Virittäjä 2006 ja 2007; Itkonen, T. 1976: Erään sijamuodon ongelmia (Opuscula Instituti Linguae Fennicae 53); Itkonen, T. 1980: Spesies suomessa ja germaanisissa kielissä Virittäjä 1980 s. 27 38; Larjavaara, M. 1991: Aspektuaalisen objektin synty Virittäjä 1991 s. 372 408; Leino, P. 1991: Lauseet ja tilanteet s. 134 199. e) Infiniittiset rakenteet: Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia, luku 14 s. 331 399; Herlin, I. & Visapää, L. (toim.) 2005: Elävä kielioppi Ikola, O. 1974: Lauseenvastikeoppia (Tietolipas 76); Leino, P. 1986: Infinitiivin asema lauseessa (Kieli 1 s. 103 156); Nikanne, U. 1997: Suomen infiniittisten adjunktien temporaalinen tulkinta Virittäjä 1997 s. 338 357; Sorsakivi, M. 1982: Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä Virittäjä 1982 s. 377 391. f) Lausetyypit: Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia s. 91 106; Kelomäki, T. 1997: Ekvatiivilause; Larjavaara, M. 1993: Ekvatiivilause ja identiteettipredikatiivi Virittäjä 1993 s. 625 653; Lyons, J. 1977: Semantics II s. 467 500; Schot-Saikku, P. 1993: What makes Finnish different? Remarks on a sentence type theory of Finnish. Teoksessa Holmberg & Nikanne (toim.), Case and other functional categories in Finnish syntax s. 207 224; Shore, S. 1993: Aspects of a systemic-functional grammar of Finnish s. 205 306; Vähämäki, K. B. 1987: On defining basic sentences in Finnish Fennistica 9 s. 174 188. g) Sanajärjestys: Downing, P. & Noonan, M. 1995 (toim.): Word order in discourse; Hakulinen, A. 1975: Sanajärjestyksen eri tehtävistä. Virittäjä 1975 s. 85 93; Hakulinen, A. 1989: Some notes on thematics, topic and typology. Teoksessa Conte, Petöfi &Sözer (toim.): Text and discourse connectedness s. 53 63; Raevaara, L. 1996: Missä järjestyksessä ja miksi? Virittäjä 1996 s. 61 68; Vilkuna, M. 1989: Free word order in Finnish: Its syntax and discourse functions s. 9 195. 3. Leksikologia ja sanasemantiikka
Cruse, D. A. 1986: Lexical semantics TAI Jackson, H. 1988: Words and their meaning sekä yksi seuraavista kohdista: a) Aitchison, J. 1994: Words in the mind (2. painos) ja Vesikansa, J. 1978: Miljoona sanaa b) Länsimäki, M. (toim.) 1995: Sana kiertää TAI Vesikansa, J. (toim.) 1986: Nykysuomen sanavarat c) Hakulinen, L. 1999: Luennot suomen partikkeleista ja s. 99 286 teoksesta Sanat on kaikki sarvipäitä d) Koski, M. 1986: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä e) Nirvi, R. E. 1955 ja 1964: Sanoja ja käyttäytymistä I II ja Tuomikoski, R. 1969: Asemoisilmaustemme luokittelusta f) Flint, A. 1980: Semantic structure in the Finnish lexicon: verbs of possibility and suffiency ja Kiuru, S. 1977: Suomen kielen kieltohakuiset verbit g) Perusteellinen tutustuminen Nykysuomen sanakirjaan, Suomen murteiden sanakirjaan (myös johdanto-osa), Suomen kielen perussanakirjaan, Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan ja Suomen sanojen alkuperä -teokseen (omaksuttava olennainen siitä, mitä kunkin sanakirjan johdanto-osassa/luvussa esitetään kirjan leksikografisista periaatteista ja harjaannuttava lukemaan sanakirja-artikkeleita) sekä Vilppula, M. 1987: Selitinkö oikein? 4. Merkitys koodissa ja käytössä a) Semantiikan (ja osin pragmatiikan) yleisesityksiä: Allan, K. 2001: Natural language semantics TAI Frawley, W. 1992: Linguistic Semantics TAI Larjavaara, M. 2007: Pragmasemantiikka TAI Lyons, J. 1977: Semantics 1 2. b) Pragmatiikkaa (6 pistettä tulee seuraavista kooten 400 500 sivua): Blakemore, D. 1992: Understanding utterances; Givón, Talmy 2005: Context as other minds; Grice, H. P. 1975: Logic and conversation (teoksessa Cole & Morgan 1975: Syntax and semantics 3); Leech, G. N. 1983 (tai uudempi painos): Principles of pragmatics; Levinson, S. C. 1983: Pragmatics; Sperber, D. & Wilson, D. 1986 (tai uudempi painos): Relevance; Verchueren, J. 1999: Understanding pragmatics; Yule, G. 1996: Pragmatics. c) Psykolingvististä taustaa: Aitchison, J. 1998: The articulate mammal (uusi laitos) ja Garman, M. 1990: Psycholinguistics TAI Brattico, Pauli 2008: Biolingvistiikka TAI Levelt, W. J. M. 1989: Speaking from intention to articulation. d) Monografioita ja kokoelmia: (6 opintopisteen paketti koostuu kahdesta kirjasta) Airola, A. ym. (toim.) 2000: Merkillinen merkitys; Chesterman, A. 1991: On definiteness; Comrie, B. 1976: Aspect; Comrie, B. 1985: Tense; Corbett, G. G. 2000: Number; Croft, W. & Cruse, D. A. 2004: Cognitive linguistics (vastaa kahta kirjaa); Helasvuo, M.-L. & Campbell, L. 2006: Grammar from the human perspective, Herlin, I. 1998: Suomen KUN; Huumo, T. 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa;
Jaakola, M. 2004: Suomen genetiivi; Kalliokoski, J. 1989: Ja; Kangasniemi, H. 1991: Modal expression in Finnish; Laitinen, L. 1992: Välttämättömyys ja persoona; Larjavaara, M. 1990: Suomen deiksis; Leino, J. 2003: Antaa sen muuttua; Leino, P. 1990: Suomen kielen paikallissijat konseptuaalisessa semantiikassa; Leino, P. 1993: Polysemia. Kielen moniselitteisyys; Leino, P. & Onikki, T. 1994 (toim.): Näkökulmia polysemiaan; Lyons, C. 1999: Definiteness; Nikanne, U. 1990: Zones and tiers; Onikki-Rantajääskö, T. 2001: Sarjoja; Palmer, F. R. 1986: Mood and modality; Rahtu, T. 2006: Sekä että; Seppänen, E.-L. 1998: Läsnäolon pronominit; Siiroinen, M. 2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa; Vilkuna, M. 1992: Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa; Wierzbicka, A. 1996: Semantics, primes and universals (tämä kirja vastaa kahta yllä luetelluista); Yli-Vakkuri, V. 1986: Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö. Ssu254 Kognitiivinen kielentutkimus Vastuuhenkilö: Tiina Onikki-Rantajääskö Luettavaa on myös tenttikirjalistojen ulkopuolella, siksikin tentistä sovitaan aina kuulustelijan kanssa. Kuulustelija (kaikki kohdat): Tiina Onikki-Rantajääskö 1. Perusteita (3 6 op sopimuksen mukaan) a) (kokonaan 6 op) Evans, V. & Green, M. 2006: Cognitive linguistics. An Introduction. b) (kokonaan 4 op) Geeraerts, D. (toim.) 2006: Cognitive linguistics: basic readings c) Leino P. 1993: Polysemia kielen moniselitteisyys. Kieli 7 s. 1 206; Leino P. 2002: Mittoja, muotoja, merkityksiä s. 516 621; Onikki 2000: Mistä mieli merkityksen tutkimukseen. Teoksessa Merkillinen merkitys s. 85 114. d) (3 op) Croft, W. & Cruse, D. A. 2004: Cognitive linguistics. 2. Kognitiivinen kielioppi (3 op) Langacker, R. W. 1991: Concept, image, symbol luvut 1, 3 7 ja 9 10 3. Konstruktiokielioppi (3 op) a) Goldberg, A. 1995: Constructions; Pälsi, M. 2000: Finnish resultative sentences SKY Journal of Linguistics s. 211 250 b) Leino, J. 2003: Antaa sen muuttua.
4. Merkitys ja kielen rakenteet (kukin alakohta 2 op, ellei toisin mainita) a) Kövecses, Z. 2002: Metaphor. A Practical introduction. b) Leino, P. & Onikki, T. (toim.) 1994: Näkökulmia polysemiaan. Kieli 8. c) Helasvuo, M.-L. & Campbell, L. 2006: Grammar from the human perspective. d) Leino, P. jne. 2001: Roolit ja rakenteet. (kokonaan 5 op, luvut 1 5, 9, 10 = 3 op) e) Frawley, W. 1992: Linguistic semantics.(kokonaan 5 op, n. 300 sivua = 3 op) f) Herlin, I. & Visapää, L. 2005: Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. (kokonaan 3 op) g) Huumo, T. 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa. h) Herlin, I. 1998: Suomen kun. i) Siiroinen, M. 2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa. j) Sivonen, J. 2005: Mutkia matkassa. k) Onikki-Rantajääskö, T. 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. (3 op) l) Jaakola, M. 2004: Suomen genetiivi. m) Päiviö, P. 2007: Suomen kielen asti ja saakka. n) Kotilainen, L. 2007: Kiellon lumo (1 op) o) Visapää. L. 2008: Infinitiivi ja sen infiniittisyys Ssu255 Nimistöntutkimus Vastuuhenkilö: Terhi Ainiala Tenttikirjallisuudesta ja tentin opintopistemäärästä on aina sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa. Aalto, T.: Osoitteena Osmankäämintie. Tutkimus eräästä ryhmänimistöstä. Virittäjä 2002; Ainiala, T.: Paikannimistön muuttuminen. Virittäjä 2000; Ainiala, T.: Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet. Virittäjä 2003; Ainiala, T. (toim.): Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä; Ainiala, T. Komppa, J. Mallat, K. Pitkänen, R. L.: Paikannimien käyttö ja osaaminen nimitaito Pälkäneen Laitikkalassa. Virittäjä 2000; Kepsu, S. 2005: Uuteen maahan; Kiviniemi, E.: Vastakohta- ja variointinimistä. Virittäjä 1971; Kiviniemi, E. 1982: Rakkaan lapsen monet nimet s. 9 103; Kiviniemi, E.: Rautalammin varhaishistoriaa paikannimistön näkökulmasta (Rautalammin kirja, 1985); Kiviniemi, E. 1993: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen; Kiviniemi, E. & Leskinen, H. (toim.) 1990: Finnish Onomastics Namenkunde in Finnland (Studia Fennica 34); Kiviniemi, E. & Mustakallio, S. (toim.) 1996: Kieli 11; Kiviniemi, E. & Pitkänen, R. L. (toim.) 1987: Kieli 2; Mallat, K. ym. (toim.) 2001: Kieli 14; Mikkonen, P. & Paikkala, S. 2000: Sukunimet s. 13 56; Paikkala, S. 2004: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 s. 79 125, 531 635; Paikkala, S. Pitkänen, R. L. Slotte, P. (toim.) 1999: Yhteinen nimiympäristömme.nimistönsuunnittelun opas; Pitkänen, R. L. 1999: Paikannimet (Yhteinen nimiympäristömme,);
Pitkänen, R. L. & Mallat, K. (toim.) 1997: You name it. Perspectives on onomastic research. Studia Fennica Linguistica 7; Saarikivi, J.: Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. Virittäjä 2000; Sjöblom, P.: Yritysnimet rajanvetoja. Sananjalka 42, 2000; Sjöblom, P.: Kognitiivinen näkökulma proprien semantiikkaan. Virittäjä 2004; Strid, J. P. 1993: Kulturlandskapets språkliga dimension. Ortnamnen. Kuulustelija: Terhi Ainiala Ssu256 Suomi toisena ja vieraana kielenä Vastuuhenkilö: Johanna Komppa Kuulustelija (kaikki kohdat): Johanna Komppa 1. Toisen kielen oppiminen ja käyttö Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.): Kielenoppimisen kysymyksiä s, 73-128; Wei, Li & Moyer, M. (toim.): The Blackwell guide to research methods in bilingualism and multilingualism. (yht. 4 op) 2. Suomi toisena kielenä a) (2 op): Kalliokoski, J.: Koodinvaihto ja keskustelun moniäänisyys Virittäjä 1995, 2 25; Kurhila, S.: Milloin natiivi korjaa ei-natiivin kielioppia keskustelussa Virittäjä 2000, s. 170 187; Kurhila, S. & Mäntynen, A. (toim.): Tunnetta mukana (Kieli 17), s. 13 90; Nieminen, T.: (toim.): Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen (Kakkoskieli 3), s. 11 172; Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T. (toim.): Nuoret kielikuvassa, s. 103 124, 349 370. b) (2 op): Martin, M.: The Map and the rope. Finnish nominal inflection as a learning target TAI Kaivapalu, A.: Lähdekieli kohdekielen oppimisen apuna. 3. S2-opetus ja kielitaito Nieminen, T. (toim.): Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen (Kakkoskieli 3) s. 173 258; Straszer, B. & Brown, A. (toim.): Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä (Kakkoskieli 5) s. 9 46, 117 144; Tanner, J. & Kokkonen, M. (toim.): Suomenopetus, kielitaito ja tutkimus (Kakkoskieli 6); Lauranto, Y.: Normi, rekisteri ja S2-opetus. Virittäjä 1995, s. 261 263; Lauranto, Y.: Sujuvuuden mittoja AFinLA:n vuosikirja 6, s. 127 147. (yht. 4 op) 4. Monikielisyys a) (2 op): Hassinen, S.: Simultaaniin kaksikielisyyteen kasvaminen. Virittäjä 2004: 241 262; Hyltenstam, K. & Lindberg, I. (toim.): Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle, s. 329 459; Koski, M. (toim.): Kontrastiivista kielentutkimusta (Fennistica 10) s. 61 98; Rontu, H.: Suomalais-suomenruotsalainen koti lapsen kaksikielisenä kasvuympäristönä. Virittäjä 2004: 224 240; Östman, J.-O & Wiik, B.: Från dialekt till finska utan omvägar. b) (3op) Romaine S.: Bilingualism c) (3 op) Kalliokoski J., Kotilainen L. & Pahta P. (toim.): Kielet kohtaavat
Ssu257 Kirjoitettu kieli Vastuuhenkilö: Susanna Shore Erikoisalan tavoitteena on perehdyttää opiskelija ymmärtämään ja analysoimaan kirjoitettuja tekstejä ja niiden variaatiota sekä synkronisesta että diakronisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena voi olla esim. hallinnon kieli, koulutekstit, tieteelliset tekstit, suomi toisena ja vieraana kielenä, sähköisen viestinnän tekstit, käännöskieli, lakitekstit, eri alojen ammattitekstit, mediatekstit, kaunokirjallisuuden kieli, tekstilajien ja kirjakielen historia. Pakollinen kirjatenttipaketti Kalliokoski, J. 1996: Kieli, tunteet ja ideologia uutistekstissä. Kieli 9 s. 37 92; Pallaskallio, R. 2003: Uutisaika. Finiittiverbien aikamuodoista katastrofiuutisissa 1892 1994. Virittäjä 2003: 27 42; Laitinen, L. 2004: Kieltosana ja Kieletär. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki (toim.) Yhteistä kieltä tekemässä s. 177 214; Nordlund, T. 2005: Suomen kielen kvasirakenne ja kieliopillistunut moniäänisyys. Teoksessa Haakana & Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys s. 338 359; Shore, S. & A. Mäntynen 2006: Johdanto. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre tekstilaji s. 9 41; Kalliokoski, J. 2006: Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre tekstilaji s. 240 265; Mauranen, A. & L. Tiittula 2005. Minä käännössuomessa ja supisuomessa. Teoksessa Mauranen & Jantunen (toim.) Käännössuomeksi. Tutkimuksia suomennosten kielestä. s. 35 69. Solin, A. Genre ja intertekstuaalisuus. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre tekstilaji s. 72 95. Kalliokoski, J. 1992: Kaaskerin Lundströmin kuvat. Teoksessa Harvilahti, Kalliokoski, Nikanne & Onikki (toim.) Metafora ikkuna kieleen, mieleen ja kulttuuriin s. 279 299. Shore, S. 2008: Lauseiden tekstuaalinen jäsennys Virittäjä 24 58; Juvonen R. 2010: Evaluoiva että-yhdyslause ja retoriset rakenteet suomenkielisessä ylioppilasaineessa. Virittäjä 2010: 39 70. Kuulustelija: Susanna Shore Muut opinnot (3 op) Pääaineopiskelijat suorittavat kandidaattityön aiheeseen liittyvän kurssin (3 op) TAI kirjatentin (3 op). Kurssista ja kirjatentistä on sovittava syyslukukauden aikana joko Susanna Shoren tai Mikko Virtasen vastaanotolla. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin (3 op) tai kirjatentin (3 op). Kirjatenttivaihtoehdot: (a) Pietikäinen ja Mäntynen 2009: Kurssi kohti diskurssia sekä Mäntynen, Shore & Solin 2006 (toim.) Genre tekstilaji s. 42 71, 96 121, 214 302. Yht. 3 op.
Kuulustelija: Susanna Shore (b) Erikoisalan Ssu252 Kielellinen vuorovaikutus alakohta: Puhutun ja kirjoitetun kielen suhde. Useita vaihtoehtoja. Ks. Erikoisala Ssu252. Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen erikoisalan kohdalla. (c) Erikoisalan Ssu253 Kielen muoto- ja merkitysrakenteet alakohta Merkitys koodissa ja käytössä. Useita vaihtoehtoja. Ks. Erikoisala Ssu 253. Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen erikoisalan kohdalla. (d) Myös syventävien opintojen tekstintutkimuksen kirjatenttivaihtoehdot käyvät tähän. Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen tutkimusalan kohdalla.