LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta vuonna 2009 Ulla Kuvaja, Anne Yli-Olli Timo Grönvall, Juha Kainulainen, Jukka Leinonen, Erkki Kupari, Aulis Pohjola, Pekka Niskanen, Ilkka Silén, Tapani Tenhunen 1
toim. ja taitto Anne Yli-Olli Kuvat: Liisa Bergius (LB), Ulla Kuvaja (UK), Anne Yli-Olli (AYO), Jukka Leinonen (JL), Erkki Kupari (EK), Aulis Pohjola (AP), Ilkka Silén (IS) Pekka Niskanen (PN), Tapani Tenhunen (TT) Etu- ja takakansi: Kolmiorimahuopakaton teon opettelua työvoimakoulutuksessa (AYO) Kartat ja graafit: Anne Yli-Olli, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10 Edita Prima Oy 2010 2
Sisältö 1. Projektin esittely...5 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen...6 3. Projektin ohjausryhmä...8 4. Toiminta vuonna 2009...10 4.1. Kustannukset...14 4.2. Koulutus...15 4.3. Työkohteet...18 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen...20 5.1. Työjakso ja koulutus...20 5.2. Terveystarkastukset...21 5.3. Palaverit työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa...21 5.4. Työkohteista ja projektista tiedottaminen...21 5.5. Työnäytökset...22 6. Hankasalmen työkohteet...26 7. Joutsan työkohteet...30 8. Jyväskylän työkohteet...38 9. Jämsän työkohteet...44 10. Keuruun työkohteet...56 11. Laukaan työkohteet...66 12. Luhangan työkohteet...72 13. Multian työkohteet...74 14. Petäjäveden työkohteet...80 15. Pihtiputaan työkohteet...86 16. Toivakan työkohteet...94 17. Uuraisten työkohteet...96 18. Viitasaaren työkohteet...102 19. Äänekosken työkohteet...112 3
Pihtipudas Viitasaari Äänekoski Keuruu Multia Uurainen Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Toivakka Jämsä Jyväskylä Joutsa Luhanka Projektin kumppanuuskunnat vuonna 2009. 4
1. Projektin esittely LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -projekti työllistää ja kouluttaa työttömiä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon töihin. Projekti toimii Keski-Suomen maakunnan alueella vuosina 2008-2010. Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, työttömät, työttömyyden uhan alla olevat henkilöt sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret. Tavoitteena on työllistää projektin toiminta-aikana yhteensä 180 henkilöä kuntien, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen kautta. Puolen vuoden mittainen työjakso ajoittuu kesälle. Työjaksoa edeltää kuukauden pituinen työvoimakoulutus, joka antaa työntekijöille valmiudet suorittaa ympäristötöitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Projekti tarjoaa työmahdollisuuden myös seitsemälle työnsuunnittelijalle, jotka vastaavat työmaiden työnjohdosta ja töiden toteutuksesta. Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013, toimintalinja 2. Ohjelman osio Euroopan unionin Länsi- Suomen suuralueosio Projektin rahoitus EU + valtio 813 634 euroa kunnat 111 999 euroa Projektissa toteuttavien työkohteiden painotus on perinnerakentamisessa, virkistyskäyttöpaikkojen ja luonnonsuojelualueiden rakenteiden kunnostamisessa ja rakentamisessa sekä maisemanhoidon töissä. Kohteet valitaan vuosittain kuntien kohde-esitysten perusteella ja valinta tehdään yhdessä kumppanikuntien ja sidosryhmien kanssa mm. yleishyödyllisyyden sekä kulttuurihistoriallisten ja ympäristöarvojen perusteella. Työkohteiden oheiskustannukset maksavat kohteen omistajat. Projektin rahoittajana on Keski-Suomen TE-keskus ja hallinnoijana Keski-Suomen ympäristökeskus. Projektin toiminta-avustus on 7.10.2009 päivätyn muutospäätöksen mukaisesti 813 634 euroa ja kuntarahoitusosuus 111 999 euroa. Projektin vastuuhenkilönä toimii rakennuttamispäällikkö Aimo Ruokangas ympäristötyöt-yksiköstä. Projektipäällikkönä toimii Ulla Kuvaja ja projektikoordinaattorina Anne Yli-Olli. Taloudesta vastaa kamreeri Riitta Virtanen. Työnsuunnittelijat ja vastuukunnat Työnsuunnittelijat Kunnat vuonna 2009 Jukka Leinonen Hankasalmi, Laukaa Juha Kainulainen Joutsa, Luhanka, Toivakka Erkki Kupari Petäjävesi, Uurainen Pekka Niskanen Viitasaari Aulis Pohjola Keuruu, Multia Ilkka Silén Jämsä, Jyväskylä Tapani Tenhunen Pihtipudas Timo Grönvall Äänekoski 8 työnsuunnittelijaa 14 kuntaa 5
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen LAPE -projektin tavoitteena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tärkeimmät tavoitteet ovat rakenteellisen työttömyyden alentaminen sekä työllistettävien jatkotyöllistymisen edistäminen. Jatkotyöllistymistä pyritään edistämään erityisesti panostamalla nivelvaiheeseen eli niihin toimiin, jotka parantavat työntekijän työllistymistä siirryttäessä tukityöjaksolta avoimille työmarkkinoille. Iloinen uimari koristaa Jämsän maauimalan pukukoppia. (AYO) Määrällisenä tavoitteena on työllistää kolmivuotisen projektin aikana 180 henkilöä, joista 95 % suorittaa projektin loppuun ja 25 % työllistyy tai hakeutuu koulutukseen välittömästi projektin päättymisen jälkeen. Tavoitteena on, että projektin myötävaikutuksella syntyy yksi uusi yritys. Vuosien 2008-2009 aikana projektin aloitti yhteensä 92 työntekijää, joista työllistyi tai siirtyi koulutukseen projektin työjakson päättymisen jälkeen TE-toimistojen antamien tietojen mukaan yhteensä 10 %. Yksi alustava yritysideakin syntyi. Tavoitteeseen nähden huonoon jatkotyöllistymisprosenttiin vaikutti varmasti äkillinen talouden taantuma ja lama ja siitä johtuva avointen työpaikkojen vähäisyys sekä projektin työntekijöiden heikot valmiudet siirtyä avoimille työmarkkinoille. Suurin osa työllistyneistä onkin jatkotyöllistynyt erilaisiin tukitöihin. Projektin aikaansaamia sosiaalisia vaikutuksia mitattiin työntekijöille suunnattujen palautekyselyjen avulla. Palautekyselyihin vastanneista yli 60 % koki työkykynsä parantuneen, itsetuntonsa kohonneen sekä ammatillisten taitojensa ja oma-aloitteisuutensa kasvaneen työjakson aikana. Projektin tärkeimpänä tavoitteena onkin luoda osallistujille erityisesti koulutuksen ja työjakson avulla edellytyksiä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Projekti pyrkii myös tekemään yhteistyötä muiden jatkotyöllistymistä edistävien toimijoiden ja hankkeiden kanssa työntekijöiden saamiseksi jatkopoluille. Koetko työjakson aikana Tietämyksesi ympäristöasioista kasvaneen Tehneesi tärkeää työtä Oma-aloitteisuuden kasvaneen Ammatillisten taitojesi kasvaneen Kyllä Ei Eos Kaavio 1. Työntekijät arvioivat työjakson vaikuttaneen positiivisesti mm. omaaloitteisuuteen ja työkykyyn. Itsetuntosi kohonneen Työkykysi parantantuneen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6
Projektin tavoitteena on myös edistää Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöhoidon ja -suojelun tavoitteita toteuttamalla kulttuuriympäristön kunnostustöitä ja ympäristönhoidon töitä näkyvissä ja yleishyödyllisissä kohteissa. Projekti on osaltaan edistänyt kulttuurihistoriallisesti ja luonto- sekä virkistysarvoiltaan merkittävien julkisten kohteiden kunnostamista ja säilymistä. Projektin avulla on myös lisätty ympäristötietoisuutta ja perinnerakentamisen tietämystä maakunnassa. Uutta falunpunaista punamultaa vedettynä Laukaan Äijälän piharakennuksen uusittuun seinään. (AYO) Vanha maali raaputettiin tarkasti uuden tieltä Toivakan Paloskylän leirikeskuksen päärakennuksen seiniltä. (AYO) Pihtiputaan Muurasjärven varastorakennus ja luistinten vaihtoaitio maalattiin vastakeitetyllä punamullalla. (TT) 7
3. Projektin ohjausryhmä Projektille on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta ja projektin toiminnan ohjaus projektipäätöksen mukaisesti sekä projektin itsearviointi. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2009 neljä kertaa. Ohjausryhmäläisiä kävelyllä projektin työkohteella Pihlajaveden uudelle kirkolle johtavalla puukujanteella. (AYO) Jäsen ja varajäsen toimistonjohtaja Heikki Paavuori, pj. yksikön päällikkö Tapani Pietiläinen, vpj. projektikoordinaattori Anne Yli-Olli, siht. projektipäällikkö Ulla Kuvaja rakennuttamispäällikkö Aimo Ruokangas rakennuttamisinsinööri Eino-Matti Hakala kamreeri Riitta Virtanen laskentasihteeri Sisko Peltoniemi/hankesihteeri Teija Sironen kehityspäällikkö Hannu Mäntyjärvi kehitysjohtaja Markku Laitinen arkkitehti Liisa Bergius insinööri Merja Tissari biologi Johanna Viljanen ylitarkastaja Auvo Hamarus amanuenssi, rakennustutkija Päivi Andersson amanuenssi Pirjo Sojakka kaupunginpuutarhuri Pekka Larinmäki ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi aluearkkitehti Helena Raatikainen yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen vastaava ohjaaja Satu Kelin palveluohjaaja Erja Ahola rahoittajaviranomaisen edustaja yksikön päällikkö Eija Heinonen koulutussuunnittelija Marianna Raivio Taho Jämsän TE-toimisto Jyväskylän TE-toimisto Toivakan kunta Hankasalmen kunta Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Viitasaaren kaupunki/pihtiputaan kunta Pihtiputaan kunta Petäjäveden kunta Keuruun kaupunki Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen TE-keskus Ohjausryhmän jäseniä ja varajäseniä tutustumassa työnsuunnittelija Aulis Pohjolan johdolla Keuruun Pihlajaveden kotiseutumuseon piharakennuksen kunnostukseen. (AYO) 8
Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet tekivät kesällä projektin puolivälissä väliarvioinnin projektin toiminnasta. Yhteenvedon mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista arvioi projektin toiminnan onnistuneen tähän mennessä hyvin tai melko hyvin. Projektin toimintatapaan ja ulkoiseen tiedottamiseen oltiin tyytyväisiä, tiedottamista ohjausryhmään päin toivottiin kuitenkin enemmän. Projektin tärkeimpinä vaikutuksina pidettiin työttömien työllistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä elinympäristöjen siistiytymistä ja viihtyisyyden lisääntymistä toteutettujen työkohteiden kautta. Vastauksissa toivottiin projektin sitomista tiukemmin Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan. Jatkotyöllistymisen edistämisessä projektin katsottiin suoriutuneen tähän mennessä melko huonosti. Tähän on ainakin osittain syynä talouden taantuma, mutta myös kohderyhmän haasteellisuus. Vastauksissa todettiin, että pitkäkestoisemmat toimenpiteet, kuten työjakson pidentäminen tai henkilökohtainen jatkopolkujen ja kokonaistilanteen kartoitus halukkaille voisivat olla keinoja jatkotyöllistymisen parantamiseen. Pihlajaveden kotiseutumuseolla ohjausryhmälle pidetyssä tilaisuudessa nautittiin idyllisissä olosuhteissa paikallisen yrittäjän valmistamaa lohikeittoa. (AYO) Ohjausryhmän arvio projektin toiminnasta Kaavio 2. Ohjausryhmän väliarviointi projektin toiminnasta. Y h t e i s t y ö si d o s r y h m i e n ( T E - t o i m i s t o t, k o h t e i s i i n l i i t t y v ä t a s ia n tu n ti j a t ) ka n s sa t oi m i i ( ka 4, 1 ) 5 25,0 % T o i m i n t a m a l l i p y s t y t ä ä n t u l e v a is u u d e s s a v a k i i n n u t t a m a a n k u n n a n r a k e n t ee s e e n ( k a 2, 6 ) 16,7 % 41,7 % 16,7 % LAPE - toimintamalli toimii pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ( ka 3, 6 ) P r o j e k t i n t o i m i n t a m a l l i o n v a k i i n t u n u t k u n n i s s a ( k a 3, 7 ) 25,0 % 16,7 % 33,3 % 50,0 % 50,0 % 5= hy vin 4=m elko hyvin P r o j e k t i o n t o i m i n u t p e r in t e i s t e n t y ö m e n e t e l m i e n j a t y ö t a p o j e n l e v it t ä jä n ä ( k a 3, 9 ) 25,0 % 41,7 % 33,3 % 3 = t y y d y t t ä v ä s t i 2 = m e l k o h u o n o s t i P r o j e k t i l l a o n o l l u t t y ö n t e k i j ö i h i n p o s i t i iv i s i a s o s i a a l i s i a v a i k utu k s ia ( ka 3, 7 ) P r o j e k t i n t y ö n j o h t o o n o l l u t a m m a t t i t a i t o i s t a j a i t s e n ä i s t ä ( k a 4, 1 ) 41,7 % 50,0 % 33,3 % 33,3 % 16,7 % 1 = h u o n o s t i 0 = e n osaa sa n o a P r o j e k t i o n o n n i s t u n u t j a t k o t yö l l i s t y m i s e n e d i s t ä m i s e s s ä ( k a 2, 3 ) 16,7 % 50,0 % 25,0 % K o h t e e t o n t o te u t e t t u a m m a t t it a i d o l l a j a l a a d u k k a a s t i p e r i n t ei s i ä m e n e t e l m i ä k ä y t t ä e n ( k a 4 ) 50,0 % 25,0 % 16,7 % P r o j e k t i o n p a r a n t a n u t k u n t a k u v a a j a s i i s t i n y t y m p ä r i s t ö ä ( k a 3, 8 ) 25,0 % 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9
4. Toiminta vuonna 2009 Projekti lähetti jo edellisvuoden puolella kuntiin kyselyn projektiin osallistumisesta vuonna 2009. Samalla kartoitettiin kuntien työkohde-esityksiä, esityksiä tuli kuntien lisäksi myös mm. yhdistyksiltä, Keski-Suomen ympäristökeskukselta ja Metsähallitukselta. Mukaan projektiin lähti 14 kuntaa, joiden kanssa tehtiin kumppanuussopimukset vuoden alussa. Kaikki seitsemän työnsuunnittelijaa jatkoivat töitä kunnissa, lisäksi valtion työllistämistuella pystyttiin palkkaamaan kahdeksas työnsuunnittelija Äänekoskelle. Kuntien kanssa käytiin kuntapalaverit, joissa sovittiin tehtävistä töistä ja kuntiin työllistämistuella palkattavien työntekijöiden määrästä. Työntekijöiden kuuden kuukauden työjaksoa edelsi huhtikuussa pidetty työvoimakoulutus, joka antoi työntekijöille valmiuksia työjakson suorittamiseen. Työvoimakoulutusta varten Keski-Suomen TEkeskus perusti oman alaprojektin, LAPE -työvoimapoliittiset toimenpiteet, jonka kautta koulutusosio hallinnoitiin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kunnostusta ohjeistivat Keski-Suomen museon ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat. Arvokkaissa luonto- ja perinnemaisemakohteissa pidettiin ohjeistuspalavereja ennen töiden alkua, samoin muutamilla maisemanhoitoraivauskohteilla. Asiantuntijapalavereja ennen töiden alkua Viitasaaren Vuorilahden maamiesseurantalolla (yläkuva) ja Keuruulla Punnosen talolla. (AYO, UK) 10
Työnsuunnittelijat valmistelivat ja suunnittelivat työkohteita yhteistyössä kuntien ja projektihenkilöstön kanssa. Työnsuunnittelijat laativat kohteista kirjalliset työsuunnitelmat ja sopimukset. Töiden valmistuttua kohteet luovutettiin ja ylläpitovastuu siirrettiin kohteen omistajalle. Jokaisesta kohteesta laadittiin loppuraportti, jossa kerrottiin tehdyt työt ja kohteesta syntyneet kustannukset. Työnsuunnittelijoiden kesäkausi kului tiiviisti työmailla työnjohtotehtävissä ja työntekijöiden ohjaamisessa ja koordinoinnissa. Vuoden aikana työnsuunnittelijoille järjestettiin kuusi palaveria yhdessä projektihenkilöstön kanssa, palavereissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja työmaiden tilanteista. Hailuotoon ja Liminganlahdelle järjestetyllä koulutus- ja verkostoitumismatkalla saatiin vertaistukea Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hallinoimalta ESR-rahoitteiselta YTYprojektilta ja heidän työnsuunnittelijoiltaan sekä päivitettiin osaamista mm. perinne- ja virkistyskäyttörakenteista. Työnsuunnittelijat ja projektihenkilöstö valmistautumassa lossimatkalle Jyväskylän Nyrölässä sijaitsevalla luontopolulla, tututustumassa Liminganlahden esteettömiin pitkoksiin ja Hailuodossa 2000-luvulla rakennettuun tuulimyllyyn. (AYO, UK, Pekka Elomaa) 11
Projektin työntekijävahvuus vuonna 2009 oli 53 henkilöä. Kymmenen työntekijää oli samoja kuin edelliskesän työjaksolla. Suurin osa kuntiin työllistetyistä työntekijöistä oli yli 500 päivää työttömänä olleita, joita työllistäessään kunnat saivat työllistämisestä suurimman taloudellisen hyödyn. Tähän on syynä työmarkkinalain muutos vuodelta 2006, jonka mukaan kunnat rahoittavat puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille työttömille. Projektin keskeytti yhteensä seitsemän työntekijää työvoimakoulutuksen ja työjakson aikana. Työjakson loputtua työ- ja elinkeinotoimistoilta kysyttiin työntekijöiden tilannetta projektin työjakson jälkeen. Työjakson päättäneistä 4 henkilöä työllistyi heti työjakson jälkeen. Kolme henkilöistä työllistyi kuntiin tukityöllistettynä ja yksi avoimille työmarkkinoille yritykseen. Vanhat ja uudet pitkokset Leivonmäen kansallispuistotyömaalla. (UK) Projektin tarjoamat työpaikat ovat paikkakunnilla haluttuja tukityöllistämispaikkoja ja usein työntekijöiksi haluavat ottavat yhteyttä työnsuunnittelijoihin ja TE-toimistoihin jo alkuvuodesta. Myös töiden monipuolisuus, joustavuus ja mahdollisuus oppia uusia työtaitoja kiinnostavat työntekijöitä. Työjakson aikana työntekijät työskentelivät usein pienissä ryhmissä tai pareittain. Jos työntekijä oli kokemattomampi, hänelle pyrittiin valitsemaan työpariksi kokeneempi ja ammattitaitoisempi kaveri. Näin saatiin työmailla toimimaan hyväksi todettu mestarikisälli-oppipoika -malli. Työjakson aikana toteutettin monipuolisia ja ammattitaitoa vaativia työkohteita, joihin työntekijät innokkaasti tarttuivat ja sitoutuivat. Oman käden jäljen näkyminen ympäristötöissä omalla asuinpaikkakunnalla on ollut varmasti tärkeää ja motivoivaa monelle. Töiden laatua ja ympäristön viihtyisyyden parantumista onkin kiitelty sekä asukkaiden että kunnan viranhaltijoiden taholta. Kaavio 3. Syyt, jotka saivat työntekijät lähtemään LAPE -projektiin. Mitkä syyt saivat sinut lähtemään LAPE-töihin? Tekemisen puute, jouten olo harmitti 9 Pakko, työvoimatoimisto osoitti 1 Pääsy työjakson jälkeen ansiosidonnaiselle/eläkkeelle 2 Palkka 11 Halu tehdä jotain konkreettista oman yhteisön hyväksi 5 LAPE-töiden monipuolisuus 12 Mahdollisuus oppia uusia asioita ja työtapoja 11 Sosiaaliset syyt, pääsy mukaan työporukkaan 2 Omien taitojen hyödyntäminen työkohteissa 12 Joustava työ, ei kiirettä tai paineen alaista 16 Lyhyet työmatkat, pääsee töihin omalla asuinseudullaan 18 Mahdollisuus osallistua kiinnostavaan ympäristöprojektiin 10 12 Omien työllistymismahdollisuuksien parantuminen Muu syy 0 8 vastausten lukumäärä
Kumppanikuntien yhteyshenkilöille lähetettiin yhteistyössä Keski-Suomen välityömarkkinat koordinaatiohankkeen (KEVÄT) kanssa palautekysely, jossa pyydettiiin kuntien edustajia arvioimaan projektin toimintaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kyselyn mukaan projekti on toiminut parhaiten perinteisten työmenetelmien ja työtapojen levittäjänä sekä kuntakuvan parantajana ja ympäristön siistijänä. Myös projektin työnjohtoa pidettiin ammattitaitoisina ja itsenäisinä. Kyselyn mukaan kunnat haluaisivat projektin jatkossa keskittyvän perinnerakentamiseen sekä virkistyskäyttöpaikkojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä on huomattu, että projektiin osallistuneiden kuntien tavoitteena on yhä enemmän saada projektista taloudellista hyötyä. Työllistämisnäkökulman lisäksi myös työkohteiden toteuttaminen ammattitaitoisesti ja kilpailukykyisesti on yhä tärkeämpää. Kuitenkaan pitkään työttömänä olleiden työteho tai työtaidot eivät aina ole samat kuin avoimilla työmarkkinoilla olevien, eikä projektin tarkoitus ole toimia urakoitsijana vaan työllistettävien työmarkkinoilla pysymisen edellytysten parantajana sekä jatkotyöllistymisen edistäjänä. Siistiä kengitysjälkeä Pihlajaveden kotiseutumuseon piharakennuksessa. (AYO) Kaavio 4. Kuntien arvio projektin toiminnasta. Kuntien arvio projektin toiminnasta p r o j e k ti n l u o m a to i m i n t a m a l l i p y s t y t ä ä n v a k ii n n u t t a m a a n k u n n a n o m a a n r a k e n t e e s e e n p r o j e k t i n p ä ä t t y m i s e n j ä l k e e n 39 % 11 % 44 % p ro je kti on toim inu t p e rint eis t en työm en ete lm ie n ja työta po je n l e v i t tä j ä n ä 5 22 % 17 % p r o j e k t i n h a l l i n n o i n t i o n o l l u t s u j u v a a 44 % 44 % t ä y s i n s a m a a m i e l t ä p r o j e k t i n t y ö n j o h t o o n o l l u t a m m a t t i t a i t o i s t a j a i t s e n ä i s t ä p r o j ek t il l a o n o l l ut t y ö n te k i j ö i h i n p o s i t i i v i s i a s o s i a a l i s i a vaikut uksia 53 % 39 % 41 % 50 % 11 % m e l k o s a m a a m i e l t ä m e l k o er i m i e l t ä t ä ys i n e r i m i el t ä en osaa sanoa p ro j e kt i o n o n ni st u n u t j a t ko t yö l l i s t y m is e n e d is t ä m i s e s s ä 33 % 22 % 34 % p r o j ek t in k o h te e t o n t ot e u t e t t u a m m a t t i ta i d o l l a j a l a a d u k ka a s t i p e r i n t e i s i ä m e n e t el m i ä k ä y t t ä e n 44 % 39 % 11 % p r o j e k t i o n p a r a n t a n u t k u n t a k u v a a j a s i i s t i n y t y m p ä r i s t ö ä 72 % 17 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 13
4.1. Kustannukset Kunnat raportoivat projektille vuoden 2009 kuntarahoitusosuuden, työllistämiskustannukset sekä työkohteista aiheutuneet kustannukset. Kuntarahoitusosuuteen voitiin laskea työnsuunnittelijan 20 % palkka sivukuluineen, työntekijöiden kahden täsmäkoulutuspäivän matkakustannukset sekä työntekijöiden työsuojeluvarusteisiin käytetyt kustannukset. Työllistämiskustannuksiin laskettiin palkkakustannukset pois lukien kuntien saama työllistämistuki. Projektin toiminta-avustus kattoi projektin hallinnointikulut ja palveluiden ostot, projektihenkilöstön palkat, työnsuunnittelijoiden palkkakustannukset 80 % sekä työnsuunnittelijoiden matkakustannukset. Projektin kustannukset vuonna 2009, Hirsien kuorimista työvoimakoulutuksessa. (AYO) PROJEKTIN TOIMINTA-AVUSTUS 338 561 Kuntien projektiin käyttämät kustannukset, TYÖLLISTÄMISKUSTANNUKSET 228 486 KUNTIEN TYÖKOHTEISIIN KÄYTTÄMÄT KUSTANNUKSET 80 182 KUNTARAHOITUSOSUUS YHTEENSÄ 54 918 Hankasalmi 7 259 Joutsa 100 Jyväskylä 170,00 Jämsä 6 222 Keuruu 7 348 Laukaa 3 128 Luhanka 0 Multia 93 Petäjävesi 139 Pihtipudas 8 813 Toivakka 6 242 Uurainen 6 656 Viitasaari 8 299 Äänekoski 448 Kustannukset yhteensä, 702 147 Osallistujat kokeilemassa valmista punamultamaalia Jyväskylän aikuisopistolla pidetyssä työvoimakoulutuksessa. (AYO) 14
4.2. Koulutus Työvoimakoulutus Projektiin osallistuneille järjestettiin kuukauden mittainen työvoimakoulutus huhtikuussa. Koulutukset rahoitettiin TE-keskuksen hallinnoiman rinnakkaisprojektin kautta. Pitkien välimatkojen vuoksi koulutuksia päätettiin järjestää kaksi. LAPE -projekti suunnitteli koulutusten sisällön, jonka jälkeen TE-keskus kilpailutti koulutukset. TE-keskus valitsi kouluttajiksi Äänekosken, Pihtiputaan, Viitasaaren, Laukaan, Hankasalmen ja Uuraisten alueelle Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen aikuiskoulutuksen (POKE) ja Jyväskylän, Toivakan, Joutsan, Luhangan, Jämsän, Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueelle Jyväskylän aikuisopiston. Koulutuksen kesto oli 20 arkipäivää ja se oli luonteeltaan ohjaavaa ja valmisti työntekijöitä käytännön työjaksolle. Koulutus tarjosi perusteet perinnerakentamisesta, maisemanhoidosta ja virkistyskäyttöpaikkojen rakenteista. Koulutus koostui seitsemästä teoriapäivästä, jolloin suoritettiin tulityö-, työturvallisuus- ja tieturva 1 -kortit sekä opiskeltiin hätäensiaputaitoja ja raivaus- ja moottorisahan käyttöä ja huoltoa. Kolmetoista päivää kestävässä käytännön harjoittelussa opeteltiin mm. rakentamaan pitkospuita, pisteaitaa, huopa- ja pärekattoa, tekemään maisemanhoitoraivauksia sekä keittämään punamultamaalia. Työvoimakoulutuksesta saatiin hyvää palautetta sekä opiskelijoilta että kouluttajilta ja myöskin joihinkin päiviin osallistuneilta työnsuunnittelijoilta. Erityisesti käytännön työharjoittelusta pidettiin, vaikka olosuhteet harjoittelukohteilla olivatkin harjoittelun alussa vielä talviset. Hirsivarauksen tekeminen käynnissä. (UK) Projektiin osallistuvat opiskelemassa käytännössä hirsikehikon veistoa Saarijärven Kolkanlahdella Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen järjestämässä koulutuksessa. (AYO) 15
Täsmäkoulutuspäivät Projekti järjesti työjakson aikana myös kaksi täsmäkoulutuspäivää, joista toisen aiheena oli perinnerakentaminen ja toisen työntekijöiden jatkopolkumahdollisuudet. Kumppanuussopimuksen mukaisesti koulutuspäivien matkakustannukset tulivat kuntien maksettaviksi ja kustannukset huomioitiin kuntarahoitusosuudessa. Perinnerakentamisen koulutuspäivä järjestettiin Hankasalmella Pienmäen talomuseossa ja Hallantuvan museokylässä. Päivän aikana keskusteltiin keskisuomalaisesta perinnerakentamista Keski-Suomen museon konservaattori Esko Aholan, Laukaan kunnan työnjohtaja Jouni Palosen sekä rakennusonservaattori Virpi Maukosen johdolla. Lisäksi Hallantuvan museokylää oli esittelemässä Hankasalmen kotiseutuyhdistys. Pienmäen talomuseolle johtava puukujanne. (AYO) Keski-Suomen museon konservaattori Esko Ahola on jo vuosia tutkinut ja kunnostanut Pienmäen talomuseon rakennuksia. Ahola esitteli koulutuspäivänä työntekijöille Pienmäkeä. (AYO) 16 Toinen koulutuspäivä järjestettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen tiloissa ja päivän teemana olivat työntekijöiden mahdolliset jatkopolut ja talousmetsien ja metsäluonnon hoitotyöt. Kouluttajina toimivat Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen Metsät täyskäyttöön -projektin projektipäällikkö Mikko Pulkkinen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Auvo Hamarus, Varamiespalvelu -yhtiöiden myyntipäällikkö Tommi Sipilä, Jyväskylän aikuisopiston koulutuspäällikkö Petri Hagman sekä Jyväskylän TE-toimiston koulutusneuvoja Pirjo Niinikangas.
Yrittäjyys, osuuskunta- ja toiminimikoulutus Työjakson loppupuolella työntekijöille pidettiin yhden päivän yrittäjyys, osuuskunta ja toiminimi-koulutus. Kouluttajana toimi kilpailutuksen jälkeen Matti Hyvärinen InnoTyöverkko Osuuskunnasta. Koulutuspäivän aikana kävi Osuuskunta Työrenkaan puheenjohtaja Juhani Immonen Konnevedeltä kertomassa kirvesmiespalvelujen toteuttamisesta yhteisyrittäjänä osuuskunnan kautta. Päivän koulutuksen tarkoituksena oli antaa yleispaketti yrittäjyydestä ja ohjata asiasta enemmän kiinnostuneita tarkempiin koulutuksiin tai yritysneuvontaan. Koulutuksesta kerätyn palauteen perusteella vastaajia kiinnosti yrittäjyydessä lähinnä osuuskuntaan liittyminen tai sellaisen perustaminen. Sensijaan toiminimen perustaminen ei houkutellut ketään. Palautekyselyyn vastanneista 93 % oli kuitenkin sitä mieltä, että päivä lisäsi tietämystä yrittäjyydestä ja osuuskuntatoiminnasta. Näkymä Pienmäen päärakennukselle. (AYO) Rakennuskonservaattori Virpi Maukonen kertoi Pienmäen alueen rakennusten erilaisista kattotyypeistä. (AYO) 17
4.3. Työkohteet Työkohteiden lukumäärät Kultuuriympäristön hoito 54 kpl Ulkoilu ja virkistyskäyttö 24 kpl Jätehuolto 2 kpl Yhteensä 80 kpl KULTUURIYMPÄRISTÖN HOITO KUNTA HTP OMISTAJA MAISEMANHOITORAIVAUKSET 1. Maisemanhoitotyöt Jämsänkosken ja Jämsän alueella Jämsä 182 kaupunki 2. Rekolan hautausmaan maisemanhoitotyöt Keuruu 5 seurakunta 3. Pihlajaveden uuden kirkon puukujanteen maisemanhoitotyöt Keuruu 6 seurakunta 4. Keskustan maisemanhoitotyöt Petäjävesi 6 kunta 5. Omakotitalonäyttelyalueen siistimis- ja raivaustyöt Petäjävesi 23 kunta 6. Pihtiputaan maisemanhoitotyöt Pihtipudas 83 kunta 7. Kunnan virkistysalueiden ja keskustan alueen kunnostus- ja maisemanhoitotyöt Uurainen 130 kunta 8. Jokihaaran ja Oikarin maisemanhoitoraivaukset Uurainen 13 kunta 9. Pikku-Kuukan, Häkintien ja Kukkulantien maisemanhoitoraivaukset Uurainen 44 kunta 10. Kyynämöisten pallokentän ympäristön maisemanhoitoraivaus Uurainen 14 kunta 11. Koskitien maisemanhoitoraivaus Viitasaari 12 kaupunki 12. Äänekosken taajamien maisemanhoitoraivaukset Äänekoski 114 kaupunki Yhteensä maisemanhoitoraivaukset 632 henkilötyöpäivää RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN KUNNOSTUS 13. Niemisjärven aseman makasiinin kunnostus Hankasalmi 272 kunta 14. Rämön kaupan julkisivun kunnostus ja maalaus Hankasalmi 9 yksityinen 15. Pappisten kylätalon ulkorakennuksen kunnostus Joutsa 169 kunta 16. Vitikkalan navetan ja hallin kunnostus ja maalaus Jämsä 176 kaupunki 17. Kellokallion puuvajan pärekaton kunnostus Jämsä 2 kaupunki 18. Punnosten talon julkisivun kunnostustyöt Keuruu 151 kaupunki 19. Pihlajaveden kotiseutumuseon piharakennuksen kunnostus Keuruu 36 kaupunki 20. Äijälän koulun ulkorakennuksen kunnostus Laukaa 178 kunta 21. Kansanahon kunnostustyöt Laukaa 70 kunta 22. Parkonniemen ja Lohelan virkistyskäyttöpaikkojen kunnostustyöt Laukaa 20 kunta 23. Linnan vanhan kansakoulun maalaus Multia 172 kunta 24. Paloskylän leirikeskuksen päärakennuksen maalaus Toivakka 185 kunta 25. Suovanlahden myllytuvan katon uusiminen ja alueen maisemanhoitotyöt Viitasaari 172 kaupunki 26. Ilmolahden maitokopin kunnostus ja maalaus Viitasaari 6 yhdistys 27. Soliskylän kylätalon ikkunoiden kunnostus Viitasaari 24 yhdistys 28. Niinilahden tanssilavan katon kunnostus Viitasaari 198 yhdistys 39. Vuorilahden maamiesseurantalon kunnostus ja maalaus Viitasaari 212 yhdistys 30. Äänekosken taidemuseon itäjulkisivun ja kuistin maalaus Äänekoski 134 kaupunki 31. Huuhan perhepuiston huoltorakennuksen ja ohjelmalavan kunnostus Äänekoski 15 kaupunki 32. Suolahden sataman huoltorakennuksen maalaus Äänekoski 12 kaupunki 33. Äänekosken sataman huoltorakennusten maalaus Äänekoski 6 kaupunki Yhteensä rakennusten ja rakenteiden kunnostus 2 219 henkilötyöpäivää MUUT MAISEMANHOIDON TYÖT 34. Korpijoen vanhan vesimyllyn puuceen ja patosillan rakentaminen Jyväskylä 110 yhdistys 35. Hupelin vanhan uittokämpän ympäristönhoito Jyväskylä 4 yritys 36. Vihtavuoren päiväkodin aidan rakentaminen Laukaa 72 kunta 37. Tiituspohjan koulun aidan rakentaminen Laukaa 56 kunta 38. Petäjäveden vanhan kirkon riukuaidan rakentaminen Petäjävesi 62 kunta 39. Tieliikennemuseon aidan rakentaminen ja maisemanhoitotyöt Petäjävesi 166 kunta 40. Pienet ympäristönhoitotyöt Viitasaari 38 kaupunki 41. Ateljeetalo Tuulensuun ympäristönhoitotyöt Viitasaari 20 säätiö 42.. Konginkankaan leikkipuiston aidan maalaus Äänekoski 18 kaupunki 43. Konginkankaan päiväkodin aidan rakentaminen Äänekoski 50 kaupunki 44. Paulapolun leikkipuiston aidan maalaus ja maisemanhoitotyöt Äänekoski 8 kaupunki 45. Puistopenkkien maalaus ja puuntaimien tukipuiden tervaus Äänekoski 3 kaupunki Yhteensä muut maisemanhoidon työt 607 henkilötyöpäivää 18
PERINNEBIOTOOPPIEN HOITO 46. Peuralan niityn niitto Jämsä 3 yksityinen 47. Kirkonmäen niityn niittoon osallistuminen Jyväskylä 2 seurakunta 48. Haapamäen aseman niityn niitto Keuruu 7 VR 49. Vuorelan tilan niityn niitto Keuruu 10 yksityinen 50. Tarhian tilan niityn niitto Keuruu 9 seurakunta 51 Hirvimäen tilan niityn nittto Keuruu 7 metsähallitus 52. VR:n, Rapeikon ja Makkaran niityn niitto Pihtipudas 20 VR/kunta/yks. 53. Jokihaaran niityn niitto Uurainen 3 yksityinen 54. Kulhanniemen niityn niitto Viitasaari 9 yksityinen Yhteensä perinnebiotooppien hoito 70 henkilötyöpäivää Työkohteisiin käytetyt henkilötyöpäivät (%) Kultuuriympäristön hoito 3 528 htp (74 %) Ulkoilu ja virkistyskäyttö 910 htp (19 %) Jätehuolto 342 htp (7 %) Yhteensä 4 780 htp ULKOILU- JA VIRKISTYKÄYTTÖ KUNTA HTP OMISTAJA LUONTOPOLUT, RETKEILYREITIT JA LAAVUT 55. Kovalanmäen luontopolun kunnostus Hankasalmi 16 kunta 56. Leivonmäen kansallispuiston yhdysreitin raivaus ja pitkospuiden rakentaminen kansallispuistoon Joutsa 38 metsähallitus 57. Korvenkosken sillan rakentaminen Joutsa 48 metsähallitus 58. Porraskosken sillan rakentaminen Joutsa 70 metsähallitus 69. Keskisenlammen lintutornin pitkospuiden rakentaminen Joutsa 6 yksityinen 60. Paljakan hiihtouran sillan uusiminen Jämsä 2 kaupunki 61. Liesjärven laavun katon kunnostus Jämsä 8 kaupunki 62. Vaarunvuoren pitkospuiden rakentaminen Jyväskylä 82 metsähallitus 63. Keuruun kulttuuriluontopolun vuosikunnostus Keuruu 2 kaupunki 64. Nikaraisten kirkkotien merkintä ja pitkospuiden rakentaminen Multia 132 yhdistys 65. Rapeikon luontopolun pitkospuiden uusiminen Pihtipudas 50 kunta 66. Aittovuoren luontopolun kunnostus Uurainen 6 kunta Yhteensä luontopolut, retkeilyreitit ja laavut 460 henkilötyöpäivää UIMA- JA VENERANNAT 67. Hallin uimalan pukukopin katon uusiminen Jämsä 42 kaupunki 68. Maauimalan pukusuojan kunnostus Jämsä 18 kaupunki 69. Jämsänkosken uimalan laitureiden kunnostus Jämsä 32 kaupunki 70. Jämsän alueen uimarantojen kunnostus Jämsä 14 kaupunki 71. Kaipolan venesataman laitureiden kunnostus Jämsä 20 kaupunki 72. Judinsalon laivalaiturin kunnostus Luhanka 12 kunta 73. Hiekan uimarannan laiturin uusiminen Pihtipudas 56 kunta Yhteensä uima- ja venerannat 194 henkilötyöpäivää MUUT VIRKISTYSKÄYTÖN TYÖT 74. Jämsänkosken hiihtokeskuksen huoltorakennuksen kunnostus Jämsä 22 kaupunki 75. Vesikasvien niitto Varpaisniemessä ja Asemanmäen tekolammella Jämsä 32 kaupunki 76. Luhankjoen vesikasvien niitto Luhanka 12 kunta 77. Poukaman katoksen rakentaminen Multia 48 kunta 78. Muurasjärven luistelualueen kunnostus Pihtipudas 142 kunta Yhteensä muut virkistyskäytön työt 256 henkilötyöpäivää JÄTEHUOLTO KUNTA HTP OMISTAJA JÄTTEENKERÄYSPAIKAT JA MUUT JÄTEHUOLLON TYÖT 79. Miekkaanpetäjän alueen siivous Jämsä 4 kaupunki 80. Jätekatosten rakentaminen Viitasaari 338 kaupunki Yhteensä jätehuollon työt 342 henkilötyöpäivää Kaikkien työkohteiden henkilötyöpäivät yhteensä 4 780 henkilötyöpäivää 19