Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011 2014 Nupit kaakkoon kohti uutta elinkeinorakennetta
Maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma Lappeenranta Maakunnan suunnittelujärjestelmä määritellään aluepoliittisessa lainsäädännössä. Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011 2014 sisältää nelivuotiskaudeksi laaditun maakuntaohjelman lisäksi myös pidemmän aikavälin maakuntasuunnitelman; Kymenlaakson visio ja strategia 2030. Maakuntaohjelma on laadittu Kymenlaakson Liiton johdolla yhteistyössä alueen kehittämisorganisaatioiden, oppilaitosten, kuntien, elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen sekä aluehallintoviranomaisten kanssa, jotka kaikki osaltaan ohjelmaa myös toteuttavat hanketoteuttajina ja rahoittajina. Maakuntavaltuustot ovat kesäkuussa 2010 hyväksyneet Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien yhteistoiminta-alueen yhteiset linjaukset omiin maakuntaohjelmiinsa. Aluekehityslain mukaan maakuntaohjelma on viranomaisia sitova. Maakuntaohjelma on sovitettu yhteen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa. Maakuntaohjelma kokonaisuudessaan on nähtävissä www.kymenlaakso.fi Lahti E18 VT12 VT6 Kouvola VT15 Kotka VT6 Viipuri Vaalimaa Hamina Primorsk VENÄJÄ Kymenlaakso 2030 Ekotehokkuudella edistetään maakunnan kestävää kehitystä ja vastataan mm. ilmastonmuutoksen hillinnän haasteisiin. Monipuolinen toimiala- ja työpaikkarakenne, toimivat palvelut, viihtyisät ja turvalliset asuin- ja luonnonympäristöt, maakunnan monipuolinen historia sekä vireä kulttuuri- ja liikuntaelämä tuovat asukkaille hyvinvointia. Maakunnan sijainti Helsingin ja Pietarin metropolialueilla Itämeren rannalla luo edellytykset kehittyä luovaksi kansainväliseksi vuorovaikutusalueeksi. Kymenlaakso on ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue. Maakuntaohjelman tavoitteet 1. Rakenteellisen muutoksen kääntäminen mahdollisuudeksi ja uudeksi osaamiseksi 2. Elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen luomaan uusia ja vahvistamaan olemassaolevia työpaikkoja 3. Ilmastonmuutoksen ja ekotehokkuuden huomiointi kaikessa maakunnan kehittämisessä 4. Väyliin ja logistisiin solmukohtiin liittyvien pullonkaulojen poistaminen 5. Vetovoimaisuuden 6. Lisäarvoa synnyttävä yhteistyö Etelä-Karjalan ja muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa 7. Maakuntaohjelman vaikuttavuuden parantaminen ja rakenteellinen uudistaminen Helsinki Tallinna Suomenlahti Kymenlaakso on jälleen 2000 luvulla elänyt suurta rakennemuutoksen aikaa. Maakunnan perinteinen päätoimiala metsäteollisuus on vuodesta 2004 alkaen menettänyt 3 000 työpaikkaa. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin leikkausten seuraukset muille toimialoille kuten logistiikkaan merkitsevät sitä, että vuonna 2009 Kymenlaaksossa oli yli 4 000 työpaikkaa vähemmän kuin ennen rakennemuutosaallon alkua. Työpaikkamäärä on noin 72 000. Rakennemuutos on vauhdittanut tuotantorakenteen monipuolistumista, kun metsäteollisuuden tilalle tulee uusia yrityksiä ja toimialoja. Kouvolan Voikkaan tehdasalueelle on sijoittunut yli 20 uutta yritystä, joissa on yli 250 työpaikkaa. Iittiin valmistui noin 50 henkilöä työllistävä Lacell Oy:n kuivapaperitehdas. WinWind Oy:n Haminan tuulivoimatehtaan tuotanto käynnistyi vuonna 2009. Maailman suurin hakukoneyhtiö Google osti Summan tehtaan ja investoi 200 miljoonaa euroa palvelinpuistoonsa työllistäen yli 50 ihmistä. Kymenlaakson vahvuudet Noin 180 000 asukkaan Kymenlaakson tulevaisuutta rakennetaan näille vahvuuksille: Narva Voimakas rakennemuutos käynnissä Ust-Luga Kronstadt Pietari Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Myllykoski Paper. Lisäksi alueella on merkittäviä kone- ja laitevalmistajia sekä suunnittelutoimistoja. Logistiikka ja infrastruktuuri Itämeren alueen kansainvälinen logistiikan liiketoiminta- ja osaamiskeskus; Suomen suurimmat vienti- ja kauttakulkusatamat ovat Kotkassa ja Haminassa. E18 tie; Turku Kotka Vaalimaa Pietari. Suomen suurin rautatieliikennekeskus on Kouvolassa. Venäjä-yhteistyö Kymenlaakso sijaitsee Etelä-Suomen kehityskäytävällä Helsingin ja Pietarin metropolialueiden välittömässä vaikutuspiirissä. Vaalimaa on Euroopan Unionin ja Venäjän rajan tärkein tulli- ja rajaasema. Turvallisuus Suomen suurin varuskuntamaakunta. Meri-, maantie- ja rautatieturvallisuus. Luonto Kolme kansallispuistoa: Itäinen Suomenlahti (saaristoluonto), Valkmusa (suoluonto) ja Repovesi (järvi- ja erämaaluonto). Kymenlaakson halki virtaa Kymijoki. Metsäklusteri Euroopan merkittävimpiin lukeutuvassa metsäteollisuusklusterissa toimivat kansainväliset metsäteollisuusyritykset Stora Enso Osaamis- ja koulutusrakenteet Vireä kulttuuri- ja liikuntamaakunta Monipuolinen koulutuksen ja osaamisen keskus 2 3
EVA:n globaalit skenaariot 2020 ja Kymenlaakso Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) globaalien skenaarioiden 2020 pohjalta on laadittu seuraavat Kymenlaakson skenaariopohjaiset varautumissuunnitelmat sekä skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet: Kymenlaakson välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Länsi luo nahkansa Kansainvälinen Kaakkois-Suomi Painotus idän ja lännen välisen vuorovaikutuksen ja integraation syventämiseen Kansainvälisten yritysverkostojen kokoaminen ja hallinta Yhteistyön ja avoimuuden edistäminen sisäisesti ja Venäjän suuntaan Logistiikkakokonaisuuden hallinta, lisäarvologistiikan Blokkien taisto Kaakkois-Suomen suuriruhtinaskunta Venäjä-EU välittäjäalue Metsä-, energia ja ympäristöklusterin prosessiosaamisen hyödyntäminen ja siihen panostaminen Venäläisille suunnattujen palveluiden Pk- ja mikroyritysten verkottumisen tukeminen Turvallisuusinfrastruktuurin ja turvallisuusosaamisen lisääminen Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet: Uudet liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat työt muuttuvat projekteiksi massaräätälöinti asiakasprofiilien hallinta digitaaliset myynti- ja markkinointikanavat Tuotannosta korkean osaamisen palvelutuotteisiin ja digitalisoituminen Teknologioiden käytäntöön soveltaminen ja muuttaminen liiketoiminnaksi Turvallisuus- ja hyvinvointiliiketoiminnan Puhtaat energiamuodot Puun uusien monipuolisten käyttömuotojen Yritysten monipuolinen rahoitus Isommat tuotekokonaisuudet yritysten yhteistyönä integraattoreiden synnyttäminen Logistiikkakeskuksen muodostaminen Venäjä osaamisen Kiinalaista kapitalismia Karhun selässä lohikäärmeen luo Venäjän suhteilla yhteydet Kiinaan Aasia Venäjä Helsinki ulottuvuuksiin keskittyminen terävillä osaamiskärjillä, verkostoituminen Aasian kielten ja kulttuurin Hyvinvointipalvelut Energiaosaamista hankittava maailmalta Stimulus ja romahdus Raja railona aukeaa Kaakkois-Suomesta kehitetään turvallisuusosaamisen keskus Kehitetään uudistuvaa ja hajautettua energiatuotantoa Uusiokäytön, materiaalitehokkuuden ja kierrätyksen Pk-yritystoiminnan Panostetaan luoviin aloihin Venäläisten peruskulutustarpeisiin vastaaminen Kymenlaakson aluerakenne 2030 Tiivistä, täydennä, pitäydy ja valitse Suurimmissa keskuksissa rakenteen tiivistämisestä saadaan eniten hyötyjä. Kun tehokkuutta nykyrakenteen sisällä ei voida parantaa, täydennetään aluerakennetta olemassa olevien palvelujen lähelle. Jos kasvu on voimakasta, pitäydytään laajentamaan aluerakennetta suurimpien taajamien väliin, mikä mahdollistaa mm. joukkoliikennepalvelujen parantamisen. Kymenlaakson aluerakenne 2030 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen kehittämistä. Ekotehokkuus on alueidenkäytön suuntaamisessa keskeinen tekijä. Tähän liittyy myös nykyisen rautatieliikenteen kauko- ja lähiliikenteessä sekä vielä pidemmän aikavälin varautuminen uusiin rautatielinjoihin. Aluerakenne tukeutuu Kouvolan ja Kotkan maakuntakeskuspalveluihin sekä Haminan, Kausalan, Karhulan, Kuusankosken, Myllykosken ja Inkeroisten kaupunkikeskuspalveluihin. Näiden lisäksi pienemmät palvelukeskittymät/pisteet täydentävät kokonaisuutta. Kouvola Kotka, Kouvola Lahti ja E18 kehitysvyöhykkeet muodostavat erilaisista helmistä koostuvan nauharakenteen. Palvelurakenne on kuitenkin nykyistä keskittyneempi. Kouvola Kotka, Kouvola Lahti ja E18 vyöhykkeet yhdessä Lappeenranta Imatra alueen kanssa palvelevat Venäjälle/Venäjältä suuntautuvaa elinkeinotoimintaa, kuljetuksia ja matkailua. Yhdyskuntarakenne, kaupunki- ja maaseutuolosuhteet ja kansainvälinen ilmapiiri monipuolistavat yritystoimintaa. Maakunnan muutoksiin sopeutuva kulttuuri tulee säilyttää. Edellä kuvattuja aluerakenteen osia yhdistävät hyvät liikenneyhteydet. Erityisesti korostuvat kansainväliset yhteydet, jotka palvelevat Kaakkois- ja Etelä-Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja Venäjälle. Aluerakenne 2030 pystyy vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja sisältää vaihtoehtoisia kehittämissuuntia. Rakennemuutoksen seurauksena joka tapauksessa edullisesti sijaitsevia alueita vapautuu uudelleenkäyttöön. Kymenlaaksoa pitää kehittää laadukkaiden, tiiviiden ja vesistöjen lähellä olevien taajamien maakuntana. Rakennetta tukee elinvoimainen maaseutu. Kymenlaakso 2030 Erityisesti korostuvat kansainväliset yhteydet, jotka palvelevat Kaakkois- ja Etelä-Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja Venäjälle. 4 5
Kymenlaaksoa kehitetään ja hankkeita rahoitetaan neljän toimintalinjan kautta Kehittämistavoitteet painopistealueittain ja toimintalinjoittain Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Toimialat Maakunnan kehittämisen strategiset tavoitteet pohjautuvat erilaisiin skenaariovaihtoehtoihin ja aluerakennetarkasteluun. Skenaarioista on työstetty matriisi, joka muodostaa viitekehyksen Kymenlaakson kehittämiselle vuosina 2011 2014. 1. Yritystoiminnan Kehittämispanostuksilla vahvistetaan yritystoimintaa, monipuolistetaan tuotantorakennetta sekä parannetaan liiketoimintaosaamista ja kilpailukykyä erityisesti valituilla painopistealoilla (logistiikka ja infrastruktuuri, Venäjä-yhteistyö, turvallisuusala, ICT-liiketoiminta ja sisältötuotanto, palvelualat, metsäklusterin uudistaminen sekä puhdas energia- ja ympäristöteknologia). Kehittämispanostuksia suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät siirtymistä tuotannollisesta toiminnasta korkean osaamisen palvelutuotteisiin ja edistävät digitalisoitumista. Uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja kehitetään ja kasvuyrityksiin panostetaan. Yritysten yhteistyönä muodostetaan isompia tuotekokonaisuuksia ja synnytetään integraattoreita. Puulle etsitään uusia käyttömuotoja. 2. Osaamisen Kehittämispanostuksilla nostetaan maakunnan asukkaiden ammattitaitoa ja osaamista sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman riittävyys maakunnassa. Koulutustarpeiden ennakointia ja koulutuksen kehittämistä tehdään laajassa yhteistyössä alueen viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Työvoiman osaamista kehitetään työelämän tarpeita vastaavasti. Yrittäjyyskasvatukseen ja maahanmuuttajien integrointiin yhteiskuntaan panostetaan. Maakuntaan tarvitaan tulevaisuudessa muun muassa logistiikan ja Venäjä-yhteistyön, turvallisuusteknologian, ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon, matkailualan, bioenergian ja tuulivoiman, mekaanisen puunjalostuksen ja uusien puun käyttötapojen osaajia. 3. Aluerakenne, infrastruktuuri ja ympäristö Kymenlaaksoon luodaan kilpailukykyinen, viihtyisä sekä turvallinen ja ekotehokas yhdyskuntarakenne. Meri-, tie- ja rautatieliikenneturvallisuutta ja väylien toimivuutta parannetaan. Tyhjentyvät teollisuuskiinteistöt eli saitit hyödynnetään uuskäytössä. Toimiva virkistysalueverkosto luo pohjan sekä virkistyskäytölle että luontomatkailun ja kulttuurimatkailun edistämiselle. Kestävän aluerakenteen tavoitteena on Kymenlaakson yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. 4. Vetovoiman lisääminen Kymenlaakso on logistinen keskus Helsingin ja Pietarin metropolialueiden välissä. Kymenlaaksosta luodaan Suomen Venäjä-osaamisen keskus. Maakunnassa olevat keskeiset turvallisuusalan toimijat kehittävät palvelujaan uusien teknologioiden avulla. Kolme kansallispuistoa (Itäinen Suomenlahti, Valkmusa ja Repovesi) meri-, suo-, järvi- ja metsäalueilla sekä Kymijoki ympäristöineen luovat erinomaiset luonto-olosuhteet tarjota asukkaille ja matkailijoille luontoelämyksiä. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian rakentaa Kymenlaaksosta entistä ekotehokkaampaa aluetta. Kehittämistavoitteet painopistealueittain ja toimintalinjoittain Skenaariotyöskentelyn yhteenvetona on työstetty matriisi, jossa ylhäällä ovat maakuntaohjelman toimintalinjat ja vasemmalla keskeisimmät kehittämisteemat/toimenpidekokonaisuudet. Matriisi muodostaa viitekehyksen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kehittämiselle vuosina 2011 2014. YTA = Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta-alue) Logistiikan ja infrastruktuurin Venäjä-yhteistyön Turvallisuusalan ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon Palvelualojen (matkailu, hyvinvointi ym.) Metsäklusterin uudistaminen Osaamistarpeet ja -rakenteet Venäjälogistiikan Venäläisten satamien syöttöliikenne Asiakkaiden/ketjun ääripäiden tarpeet/lisäarvo Suurten kappaleiden kuljettaminen Venäläisten kuluttajien tuntemus Venäjän kieli-, kulttuuri- ja liiketoiminta Koulutustarjonnan lisäys Turvallisuusteknologian ELY-keskuksen profiloituminen Julkishallinnon ja yritysten sähköinen asiointi, sosiaalinen media sekä tuotteiden ja palvelujen ympärille rakennetut yhteisöt Asiakaspalvelu Kieli-, kulttuuri-, markkinointi- ja myynti Digitalisoituvat palvelut Koulutusohjelma matkailuun Uusien puun käyttötapojen ja liiketoimintamallien Biojalostamo, mekaaninen puunjalostus Infrastruktuuri / maankäyttö Väylien, koko kuljetusketjun ja satamien/ratapihan läheisten teollisuusalueiden Satamista logistinen keskittymä ja yhteistyö Itämeren muiden satamien kanssa Vetovoimaiset kaupunkikeskustat ja matkailukohteet Venäjälle johtavat väylät ja rajan sujuvuus, Vaalimaa Tietoliikenneyhteyksien, fyysisten liikenneväylien, rajan ja rakennetun ympäristön turvallisuus Nopeat, luotettavat ja turvalliset yhteydet Osaamiskeskittymät (Kasarminmäki, Datariina) Luonto- ja matkailukohteiden sekä kaupallisten ja hyvinvointipalveluiden infran Kansainväliset investoinnit matkailuinfraan Uusi teollinen toimintaympäristö Vanhat teollisuuskiinteistöt ja koneet uusiokäyttöön (saitit) Puurakentaminen Puunkorjuuseen liittyvä infra Yritysten Lisäarvopalveluiden sekä satama- ja väyläpalveluiden erityisesti transitoliikenteessä Logistiikkaintegraattorit Kouvolan logistiikkakeskus Yritysten aktivointi ja uusien verkostojen luominen Itään Venäjäosaajien keskus ja verkosto Turvallisuusteknologian mahdollistamat liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat Yhteistyö viranomaistahoihin Verkostot (esim. Google) Tuottavuuden parantaminen Sähköisen asioinnin palvelut ja ratkaisut liiketoiminnaksi Uudet ansaintalogiikat Palveluprosessien ja liiketoimintamallien muutos Matkailuun liittyvien erityispalveluyritysten tukeminen Ohjelmapalveluiden Metsäalan pk-yrittäjyyden edistäminen Bulkkituotteista palveluihin Vetovoimaisuus Kymenlaakson logistiseen keskukseen ja turvallisuuteen liittyvä brändäys Kymenlaaksosta Suomen Venäjä-osaamisen keskus Brändäys matkailijoille, sijoittajille ja työvoimalle Turvallisuus keskeinen vetovoimatekijä Googlen hyödyntäminen markkinoinnissa Peliklusterista seksikkyyttä Kasarminmäki & Datariina Kolmen kansallispuiston ja moninaisen luonnon imago Kärkituotemarkkinointi Uusien julkishallinnon ratkaisujen Kymenlaakso Raskaasta teollisuudesta energia- ja biotuotteiden pk-yrityksiin Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian Bioenergian ja tuulivoiman osaamisen Cluster activation/ management Alueet energiantuotantoon Biojalostukseen liittyvä korjuu- ja kuljetusinfra Intermodal green energy Kansainvälinen verkottuminen ja rahoituksen varmistaminen Uusien arvoketjujen luominen Puhtaaseen energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvä imago Hiilineutraali Kymenlaakso 6 7
Maakuntaohjelman toteutus ja rahoitus Maakuntaohjelmaa ja siihen pohjautuen laadittavaa yksityiskohtaisempaa toteuttamissuunnitelmaa toteuttavat Kymenlaakson kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, muut koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, elinkeino- ja työmarkkinajärjestöt, yksittäiset yritykset ja yhdistykset. Aluekehittämisen alueellisina rahoitusviranomaisina toimivat Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) sekä Kymenlaakson Liitto. Hankkeiden vaikuttavuutta lisätään kohdentamalla pääosa kehittämispanostuksista valituille painopistealueille ja muodostamalla hankkeista alueellisesti entistä suurempia kokonaisuuksia. Maakuntaohjelman suunniteltu kokonaisrahoitus vuosina 2011 2014 on noin 1 260 milj. euroa. Euroopan Unionilta ja valtiolta saatava rahoitus on noin 1060 miljoonaa euroa, kuntarahoitus on noin 100 milj. euroa ja yksityinen rahoitus on noin 100 milj euroa. Suunnittelujakson rahoitustasoa nostavat E18-tien rakentamiskulut. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnan liittojen yhteistoiminta Maakunnan liitoilla on yhteinen kahdeksanjäseninen luottamushenkilöistä koostuva yhteistoimintaelin, joka ainoana Suomessa tekee yhteistoimintaa koskevat päätökset. Aluekehityslain 12 :n mukaan yhteistoimintaa tehdään asioissa, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehityksen kannalta merkittäviä, koskevat koko yhteistoiminta-aluetta ja sisältyvät maakuntaohjelmiin. Graafinen suunnittelu ja taitto: Tandem Graphics. Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy 2010. Kuvat: Kymenlaakson Liiton arkisto, Kouvola Innovation Oy, Tuuli Koivisto, Dreamstime. Maakuntien aluekehittämisen yhteiset painopisteet ovat metsäklusterin uudistaminen, puhtaan energia- ja ympäristötekniikan, ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon, logistiikan ja infrastruktuurin, Venäjä-yhteistyön sekä osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen. Yhteistä työsarkaa on etenkin rakenteellisen muutoksen hoidossa ja elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä. Karhulantie 36 B / PL 35 48601 Kotka Puh. (05) 230 8900 e-mail: virasto@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi