Rakennusalan EXTRA 1/2010 1/09 Teknologiateollisuus 4.6.2010 Neuvottelut keskeytyvät, elokuussa jatketaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden neuvottelut ensi syksyn palkantarkistuksista päättyivät tuloksetta. Yhteisesti sovittiin, että neuvotteluja jatketaan elokuussa. YTN:n ja työnantajapuolen tavoitteet ovat niin kaukana toisistaan, että neuvottelujen jatkaminen näin tiukalla aikataululla olisi ollut turhaa, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella kertoo. Alan ammattiliitot YTN, Metalliliitto, Sähköliitto ja TU sekä työnantaja antoivat perjantaina 28.5. yhteisen tiedotteen, jonka mukaan kaikkien on tarkoitus palata neuvottelupöytään vasta elokuussa. Liittojen ja työnantajan tekemän sopimuksen mukaan työehtosopimus päättyy automaattisesti syyskuun 30. päivä, jos palkkaneuvotteluissa ei saada ratkaisua sitä ennen. YTN:llä selvät tavoitteet YTN:llä on muutama selvä perustavoite palkantarkistuskierrokselle. Ne on linjattu alan taustaryhmässä ja YTN:n hallituksessa. Tavoitteista ensimmäinen on teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden reaaliansioiden kohottaminen prosentuaalisella yleiskorotuksella, Huhtamella kertoo. Vuosina 2007-2009 teknologiateollisuus on jäänyt palkkakehityksessä selvästi jälkeen verrattuna muihin toimialoihin. Me olemme olleet päänavaajia palkankorotusneuvotteluissa eli tehneet sopimuksen ennen muita aloja. Näin olemme olleet asettamassa palkankorotuksille minimitasoa, josta toisilla on sitten ollut hyvä ponnistaa. Tällaisen kehityksen jatkuminen ei ole hyväksyttävää, Huhtamella huomauttaa. a YTN:n teknologiateollisuden jäsentiedote Tämä teknologiateollisuuden jäsentiedote Extra 1/2010 on lähetetty kaikille akavalaisten liittojen jäsenille, jotka liittonsa jäsenrekisterin mukaan toimivat teknologiateollisuudessa. Mikäli et työskentele enää teknologiateollisuudessa, ota yhteys oman liittosi jäsenrekisteriin työpaikkatietojesi päivittämiseksi. Tarkista, että myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat ajantasalla! Teknologiateollisuus on Suomen suurin teollisuuden ala. Sillä on neljä päätoimialaa: tietotekniikka-ala, elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metalliteollisuus sekä metallien jalostus. Teknologiateollisuus on myös Suomen suurin teollisuuden työllistäjä. Koko alalla työskentelee 255 000 henkilöä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 60 000. Ylemmät toimihenkilöt ovat esimiehinä ja vaativissa asiantuntijatehtävissä. Työntekijöitä teknologiateollisuudessa on noin 160 000 ja toimihenkilöitä noin 30 000. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseniä ovat yksityissektorilla toimivat akavalaiset liitot kuten esimerkiksi TEK, UIL, SEFE, Tradenomiliitto ja YTY. YTN vastaa jäsenliittojensa neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa ja palvelualoilla. YTN on yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana. Ala sai ensimäisenä oman ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen vuonna 1995. Työehtosopimus on yleissitova. Teknologiateollisuuden uusi vastaava asiamies Jani Huhtamella pääsi heti neuvottelupöytään keskustelemaan työnantajan kanssa syksyn palkkaratkaisusta. YTN:n pääneuvottelijana on UIL:n neuvottelujohtaja on Ismo Kokko ja muut neuvottelijat ovat TEKin neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen ja lakimies Jan Degerlund. www.ytn.fi/teknologiateollisuus
a Toinen YTN:n periaate on, että paikallisesti neuvoteltavia eriä ei voida hyväksyä ilman täysperälautaa eikä muiden kuin luottamusmiehen neuvottelemina. Täysperälauta varmistaa paikallisen erän jakamisen kaikille tasaisesti, jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun erän jakamisesta muuten. Työnantaja pyrkii yksilöllisiin korotuksiin Työnantajaliitto havitteli kevään neuvotteluissa ylemmille toimihenkilöille sopimusta, jossa palkankorotukset ja niiden kustannusvaikutukset neuvoteltaisiin paikallisesti jopa ilman luottamusmiestä. Mikäli ei päästäisi sopuun, tarjolla olisi vain osittainen turvalauseke liittojen sopiman kustannusvaikutuksen mukaisesti. YTN ei voi hyväksyä sellaista palkankorotusmallia, Huhtamella sanoo. Työnantajan näkemyksen mukaan jatkossa kaikki eivät välttämättä saisi yleiskorotusta. Samantapaisia malleja tarjottiin myös muille henkilöstöryhmille. Työnantajan pyrkimys johtaisi suurimmalla osalla henkilöstöä palkkakehityksen pysähtymiseen ja reaaliansioiden laskuun, Huhtamella huomauttaa. YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmä pohti tilannetta perjantaina 28.5. Taustaryhmä piti tiukasti kiinni YTN:n perustavoitteista, eikä nähnyt mitään syytä jatkaa neuvotteluja työnantajan tarjoamien mallien pohjalta. Luottamusmiehellä on tietoa ja taitoa neuvotella Huhtamella muistuttaa luottamusmiehen tärkeästä roolista työpaikkatason neuvotteluissa. Luottamusmies on ainoa henkilö työpaikalla, jolla on todellisuudessa mahdollisuus saada tukea ja koulutusta paikallistason neuvotteluihin. Hänellä on henkilöstön, liiton asiantuntijoiden ja lain suoman irtisanomissuojan antama selustatuki neuvoteltaessa erittäin herkästä asiasta, Huhtamella huomauttaa. YTN ei edunvalvontajärjestönä voi hyväksyä ketään muuta neuvottelemaan työehtosopimuksessa sovittujen palkankorotusten jakamisesta paikallistasolla. n Kävi kuten aina Parhaamme yritimme, mutta kävi kuin aina. Tai ainakin kuin viime vuonna. Perjantaina 21.5 yritettiin palkankorotussopimusta todenteolla. Perjantaina 28.5 todettiin, ettei tästä tänäkään keväänä tule mitään. Työehtosopimuksemme vuosittaista palkankorotusmallia on nyt kokeiltu kaksi kertaa vuosina 2009 ja 2010. Molemmilla kerroilla olemme päätyneet ratkaisemattomaan eli palkankorotusneuvottelut ovat siirtyneet keväästä syksyyn. Uskossaan heikompi mies saattaisi jo tämän perusteella epäillä nykyisten kirjausten toimivuutta. Niin alan epäillä minäkin. Näyttäisi siltä, ettemme ole neuvottelusuhteissa päässeet niin pitkälle, etteikö vanha totuus työehtosopimusneuvottelujen edistymisestä pitäisi paikkaansa: neuvottelut edistyvät vasta silloin, kun molemmilla osapuolilla on seinä vastassa. Teknologiateollisuudella se seinä on työrauhan päättyminen ja meillä työehtojen voimassaolon lakkaaminen. Työehtosopimuksemme mukaan olemme nyt polulla, jonka päässä sopimuksen voimassaolo lakkaa 30.9. Tämä on se seinä, jonka lähestyessä pitäisi palkankorotuksista alkaa syntyä päätöksiä. Jollei synny, niin jatkamme teknologiateollisuudessa tämän vuoden työtaistelujen sarjaa. Nykyisessä tilanteessa olemme kahden palkankorotuksen eteen neuvotelleet neljä kertaa. Aiemmin neuvoteltiin yhdellä rupeamalla kahden vuoden palkankorotukset kerralla. Väkisinkin joutuu kysymään nykydogmin hengessä: kumpi tapa on tuottava ja kilpailukykyinen? Neuvotteluissa on käyty perusteellisesti läpi maailman, Suomen ja teknologiateollisuuden taloudellista tilaa. Olemme olleet yhtä mieltä siitä, että eri toimialojen kehitys kulkee eri tahtiin. Sopimuksen sisällähän on liiketoiminnallisesti täysin erilaisia toimialoja, kuten elektroniikkateollisuus ja perusmetallin valmistus. Ensin mainitulla on globaalissa kilpailussa haasteita, mutta jälkimmäisellä tilauskirjat ovat aika hyvällä mallilla. Näihin erilaisiin tilanteisiin työnantaja on tarjonnut vastaukseksi yrityskohtaista sopimista, jonka olemme kohteliaasti torjuneet. Yksilöllisen korotuspolitiikan siunaamiseksi ei tarvita liittotasolla solmittavaa työehtosopimusta. Historia on osoittanut, että tällaisessa tilanteessa jäämme muista jälkeen, eikä se ole ylemmille toimihenkilöille toivottava asetelma. Kevään aikana on muilla toimialoilla solmittu sopimuksia, joissa nimelliskorotukset ovat vaihdelleet suurin piirtein 0,5 1,9 prosentin haarukassa. Korotusajankohta vaikuttaa ratkaisevasti koko vuoden lopputulokseen meillähän korotusajankohta on sinänsä lyöty lukkoon ja se on tuleva lokakuu. Syksyn korotustason on oltava kilpailukykyinen, ei ainoastaan teknologiateollisuuden, vaan myös meidän ylempien toimihenkilöiden kannalta. Sen toteutuminen vaatii meiltä kaikilta syksyllä jämäkkää toimintaa sen eteen, että myös Suomen viennin keskeisemmällä toimialalla saadaan jämäköitä korotuksia. YTN:n tavoitteet: l reaaliansioiden kohottaminen l prosentuaaliset yleiskorotukset l ei paikallisia eriä ilman täysperälautaa eli jos paikallista sopua ei synny, korotus jaetaan kaikille tasan l paikalliset neuvottelut vain luottamusmiehen kanssa Ismo Kokko YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija
Taantuma kuritti teknon ylempiä Taantuma koetteli teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä raskaasti. Yli puolet joutui ahdistumaan yt-neuvottelujen kurimuksessa. Lomautettuina oli lähes neljännes. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n liittojen keräämien vuoden 2009 tietojen mukaan YTN:n sopimusaloista teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt kohtasivat taantuman muita rankemmin. Yli puolet alan ylemmistä kuului siihen joukkoon, jota yt-neuvottelut koskivat. 82 prosenttia kertoi, että heidän työpaikallaan oli viimeisten 12 kuukauden aikana käyty yt-neuvotteluja. Teknologiateollisuuden yt-neuvotteluissa oli kyse pääasiassa irtisanomisista ja lomautuksista. Muista asioista, kuten esimerkiksi palkanalennuksista, ei käyty neuvotteluja juuri lainkaan. Vuoden 2009 aikana alan ylemmistä toimihenkilöistä oli lomautettuna lähes neljännes eli 23 prosenttia. Metsäteollisuuden ylemmät pääsivät yhtä suuriin lomautuslukuihin. Muut alat selvisivät vähemmällä. Taantumaa selätettiin monin tavoin YTN:n kyselyissä selvitettiin myös, millaisin keinoin alan yritykset pyrkivät sopeuttamaan toimintaansa muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Taantumaa selätettiin sanomalla ihmisiä irti, vähentämällä matkustamista, organisoimalla toimintoja uudelleen ja vähentämällä investointeja, keskeyttämällä rekrytointi, lomauttamalla väkeä, lomarahoja vapaaksi vaihtamalla sekä vuokratyövoimaa ja alihankintaa vähentämällä. Matokuuri jätti jälkensä. Noin puolet alan vastanneista mainitsi työilmapiirin ja työpaikkaan sitoutumisen heikentyneen. 45 prosenttia kertoi ryhtyneensä miettimään työpaikan vaihtamista, ja 44 prosenttia koki urakehitysmahdollisuuksien hankaloituneen. 43 prosenttia arveli työssäjaksamisen vaikeutuneen. Kolmasosa ilmoitti, että yrityksestä oli lähtenyt avainhenkilöitä muualle, Taantuma näkyi myös keskimääräisen työviikon pituuden hienoisena lyhentymisenä. Meriittikorotusten saajien osuus laski kolmannekseen normaalivuosista. Lähde: YTN-data 2009 Ylempi toimihenkilö teknologiateollisuudessa Naisten osuus 19 % Keski-ikä 38 vuotta Vakituinen kokopäivätyö 98 % Todellinen työaika 40,3 h/vko Työssäkäyntialueena pääkaupunkiseutu 32 % Matkapäiviä vuodessa (ka) 28 kpl Ei matkusta työajan ulkopuolella 18 % Johtotehtävissä 9 % Keskijohdon edustajia 30 % Asiantuntijoita 56 % Bruttopalkka (ka) 4 400 /kk Bruttopalkka (mediaani) 3 970 /kk Tulospalkkauksen piirissä 69 % Tulospalkkio %, mediaani 7,8 % Luottamusmiesten seminaariin elokuussa Syksyn neuvotteluihin valmistaudutaan elokuun 27. 28. päivinä järjestettävässä luottamusmiesseminaarissa, joka pidetään Vantaan Tikkurilassa Sokos-hotellissa. Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut saavat kutsun seminaariin kesäkuussa. Kahden päivän aikana käydään läpi neuvottelutilannetta ja YTN:n tavoitteita ja työsuhdelainsäädäntöä. Tilaisuudessa pohditaan myös valmistautumista sen varalta, että sopimusta syksyn palkkaratkaisusta ei synny ja työehtosopimus päättyy syyskuun lopussa. n
Arpalahti jätti NSN:n Teksti ja kuva: Marketta Harinen Nokia Siemens Networksin luottamusmies Pentti Arpalahti teki keväällä henkilökohtaisen ratkaisun ja jätti NSN:n. Mitä miettii mies nyt, monen ankaran edunvalvontavuoden jälkeen? NSN:n jättävä Arpalahti pohtii heittäytymistä ITtaidoista ITE-taiteisiin.
YTN muisti NSN:n luottamusmies Pentti Arpalahtea viimeisessä taustaryhmän kokouksessa hänen erityisen ansiokkaasta ja poikkeuksellisesti myös julkisuudessa näkyneestä työstään ylempien toimihenkilöiden hyväksi. Taustalla alan vastaava asiamies Jani Huhtamella. Arpalahti lienee yksi teknologiateollisuuden ja koko YTN:n tunnetuimpia luottamusmiehiä. Hän on rohkeasti puolustanut ylempiä toimihenkilöitä myös televisiossa, radiossa ja lehdistössä aina kun NSN on ilmoittanut yt-neuvotteluista. Niitä kertoja on ollut paljon. Arpalahti on kuulunut teknologiateollisuuden taustaryhmään. Viimeisen kerran hänen kommentointiaan kuultiin taustaryhmän kokouksessa toukokuussa. Samana päivänä hän jätti taakseen NSN:n 28 vuoden työrupeaman, vaikka luottamusmiehenä hän olisi ollut turvassa yt-neuvotteluja jatkavassa yrityksessä. Organisaatiomuutosten viestiä ei voinut olla ymmärtämättä. Puhukoot työnantajat mitä tahansa työurien pidentämisen puolesta, joka puolella näyttää olevan käynnissä systemaattinen vanhusten hävitys, Arpalahti sanoo. Arpalahden koko työura liittyi laitteistosuunnitteluun. Aloitin Nokiassa puhelinkeskusten ympäristötestauksella ja lämpösuunnittelulla. Sittemmin tehtävät laajenivat häiriötestaukseen ja olin testauslaboratorion vetäjänä, laatupäällikkönä ja projektinhallinnossa, Arpalahti kertoo. Uuden oppiminen, jatko-opinnot ja vastuiden laajeneminen ovat kuuluneet uraan kuten monilla muillakin ylemmillä toimihenkilöillä. Hän toimi myös alan asiantuntijoiden yhteistyöryhmissä ja standardisointityössä. Yt-neuvotteluista edunvalvojan uralle Arpalahden luottamusura alkoi ensimmäisistä yt-neuvotteluista. Vuonna 2003 työnantaja alkoi harjoitella henkilöstön suurvähennyksiä yli tuhannen hengen vähentämiseen tähdänneissä yt-neuvotteluissa. Tarjouduin silloin ylempien toimihenkilöiden edustajaksi. Ne neuvottelut herättivät nokialaiset huomaamaan, ettei asioita voi hoitaa ilman luottamusmiestä. Arpalahdesta tulikin pian virallisesti yksikkönsä luottamusmies. Nokian pääkaupunkiseudun tuhansilla ylemmillä toimihenkilöillä oli vain pari edustajaa. Toimivaa yritysyhdistystäkään ei silloin ollut. Ensimmäisen vähennyksen jälkeen oli vähän aikaa rauhallista, mutta sitten jysähti. Nokia ja Siemens päättivät perustaa Nokia Siemens Networks -yhteisyrityksen. Uusi yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Arpalahden mukaan NSN:n perustaminen huolestutti jo etukäteen. Prosessejaan ja henkilöstörakennettaan jatkuvasti muuttavassa yrityksessä luottamusmiesten työsalkun hallinta on hankala tehtävä. Vaikka luottamusmiesjoukko on kasvanut ja edustusalueiden koot on saatu suositustaulukon ylärajoille, luottamusmiehet joutuvat taiteilemaan työtehtävien ja luottamustehtävien välillä. Toinen kärsii väistämättä. Tätä nykyä NSN:llä Espoossa on 12 luottamusmiestä. Niin on muutaman luottamusmiehen joukko kasvanut omistautuneiden ja monissa koitoksissa karaistuneiden mainioiden ihmisten yhteisöksi, jota ei enää niin helposti jalliteta pikkukikoilla. Nyt on puolustettava jäseniä Arpalahden mielestä YTN:n työmarkkinatoiminnan linjaukset ovat kunnossa ja ne nauttivat jäsenistön luottamusta, mutta ylempien toimihenkilöiden työolojen kurjistumisen ja työurien tukkeutumisen oloissa järjestö on ollut hieman hukassa. YTN ei ole oikein osannut asemoitua tilanteeseen, jossa osaamisoptimismi on vaihtunut high cost -ahdistukseen ja luottamusmiehistä on tullut rakennemuutoksen massasaattohoitajia, Arpalahti huokaa. Hänestä on ilmiselvää, että asiantuntijatyötä vähennetään järjestelmällisesti Suomesta. Jatkuvat yt-neuvottelut eivät ole teknologiateollisuudessa vastetta suhdannenotkahduksiin. YTN:n pitää puolustaa nyt jäsenistöään. YTN:n on edistettävä henkilöstön edustuksen takaavan ja tarpeita turvaavan järjestelmän rakentamista. Työehtosopimusten ja työlainsäädannön kirjaukset ovat täysin riittämättömiä. Arpalahdella on tärkeä viesti YTNliittojen jäsenille. Liittykää yritysyhdistyksiin ja antakaa tukenne edustajillenne. Luottamusmiehen asema ei ole vain luottamusmiehen asia siinä on kysymys henkilöstön asemasta. n Luottamusmiehistä on tullut rakennemuutoksen massasaattohoitajia.
Taustaryhmä asiantuntijana YTN:n teknologiateollisuudella on oma taustaryhmänsä kuten muillakin YTN:n aloilla. Taustaryhmä on koottu alan suurimpien yritysten edustajista eri puolilta maata, jotta teknologiateollisuuden monimuotoisuus näkyisi ja kuuluisi taustaryhmässä. Väkeä on myös tasapuolisesti alan suurista liitoista. Taustaryhmä on koolla noin kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin. Lisäksi taustaryhmällä on muutaman hengen työvaliokunta, joka kokoontuu suurien kokousten välissä. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia teknologiateollisuuteen, työsuhteen ehtoihin ja yksittäisiin yrityksiin liittyviä edunvalvontakysymyksiä. Taustaryhmä tekee aina esityksensä YTN:n hallitukselle esimerkiksi siitä, hylätäänkö vai hyväksytäänkö syntynyt neuvottelutulos. Se voi esittää vaikkapa työtaisteluun ryhtymistä YTN:n hallitukselle, joka päättää lopullisesti asiasta. Kaksivuotiskautensa vuoden alussa aloittaneeseen taustaryhmään kuuluvat Hannele Aikio (Outokumpu), Timo Grön (Patria), Janne Hietimo (Wärtsilä), Maria Iho (Marioff), Matti Häkkinen (K-S Teol- lisuusasennus), Kirsi Kaasinen (Outotec), Markku Kivelä (Andritz), Kimmo Koskinen (Foster Wheeler), Aimo Leskelä (Nokia), Arto Määttä (Ovako Bar), Jan Pettersson (STX Europe), Lotta Ruottinen (Ovako), Kimmo Saanilahti (Metso Power), Jaakko Savola (Rautaruukki), Janne Seppälä (Metso), Raimo Sillanpää (ABB Oy Pienjännite), Risto Sippola (Siemens), Hannu Takala (KCI), Jukka Tolvanen (ABB Drives) ja Jani Tupitsa (Elektrobit). Kirsi Kaasinen on taustaryhmän puheenjohtaja. Huhtamellasta vastaava asiamies Uuden Insinööriliiton asiamies Jani Huhtamella aloitti huhtikuussa teknologiateollisuuden vastaavana asiamiehenä. Ennen järjestömaailmaan siirtymistä hän oli Oulun Elektrobitin luottamusmies ja taustaryhmän jäsen. Ismo Kokko siirtyi pääneuvottelijaksi. Muita uusia asiamiesvoimia ovat Minna Jalkanen ja Riikka Mykkänen, joka jää kesäkuussa vanhempainvapaalle. Häntä sijaistaa Elina Das Bhowmik. n Yritysyhdistystä perustamaan Ylempiä toimihenkilöitä edustavat yritysyhdistykset vastaavat paikallisesta edunvalvonnasta yksityisellä sektorilla. YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneitä yritysyhdistyksiä on yli sata. Yritysyhdistykset voivat olla yksikkö-, yritys- tai konsernitasoisia. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme asiasta kiinnostunutta ylempää toimihenkilöä. YTN auttaa käytännön perustamistoimissa ja rekisteröinnissä sekä tukee toimintaa taloudellisesti. Lisätietoja yritysyhdistystoiminnasta saa YTN:n yritysyhdistystoiminnasta vastaavalta Ville-Veikko Rantamaulalta, ville-veikko.rantamaula@ytn.fi. Tietoa yhdistyksen perustamisesta Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta: http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html n Tarkista työpaikkatietosi! Jotta saisit ajantasaista tietoa teknologiateollisuuden edunvalvonnasta, sähköpostiosoitteesi pitää olla kunnossa oman liittosi jäsenrekisterissä. YTN:n tiedotus elää liittojen rekisterien varassa. Jäsenkirjeet ja sähköpostiviestit lähetetään liitoista saatavien yhteystietojen perusteella. Ne, jotka ovat ilmoittaneet jäsenrekisteriinsä työpaikakseen teknologiateollisuuden yrityksen, saavat myös YTN:n teknologiateollisuutta koskevat viestit. Tarkista tietosi liittosi jäsenrekisteristä! n Teknon toimijat: Ismo Kokko Pääneuvottelija 040 732 5375 ismo.kokko@ytn.fi Jani Huhtamella Vastaava asiamies, 040 535 3728 jani.huhtamella@ytn.fi Yrjö Taivainen Neuvottelija 0400 504 351 yrjo.taivainen@ytn.fi Jan Degerlund Lakimies, neuvottelija 040 550 3026 jan.degerlund@ytn.fi Minna Jalkanen 040 555 8002 minna.jalkanen@ytn.fi Riikka Mykkänen 044 592 9939 riikka.mykkänen@ytn.fi Samuli Myllyharju 040 774 3331 samuli.myllyharju@ytn.fi Björn Wiemers 040 774 3331 bjorn.wiemers@ytn.fi Aila Tähtitanner Tutkija 040 589 6360 aila.tahtitanner@ytn.fi Marketta Harinen Tiedottaja 050 514 2422 marketta.harinen@ytn.fi Maritta Rantala Assistentti 09 2291 2212 maritta.rantala@ytn.fi Lisätietoja YTN teknologiateollisuuden toiminnasta: www.ytn.fi/teknologiateollisuus